Tietoa biotekniikasta ja viljelykasveista Kasvi ei tahdo tulla syödyksi – yleensä Kasvit, jalostus ja geenitekniikka

www.geenit.fi on laaja kasvibiologian tietovarasto tutkijoiden, opiskelijoiden ja biologiasta kiinnostuneiden käyttöön. Tervetuloa tieteen pariin: rivit on reilusti täytetty asialla – myyvään meikkaukseen ('visuaaliseen ilmeeseen') ei ole tutkijoiden aikaa eikä levytilaa tuhrattu.
Sivuston ylläpidosta Helsingin yliopistossa vastaa Jussi Tammisola (MMT, FL, kasvinjalostuksen dosentti, erikoistutkija emeritus; kasviekologi, geenivirtatutkija; väitöskirja mesimarjasta; opettanut jalostusgenetiikkaa 45 vuotta; joitakin kirjoituksia). Päivitetty 9.5.2014
Växter, förädling och genteknologi Plants, Breeding and Biotechnology Acrobat Reader
Viikon vinkit: – Luomulla sietokykyisiä bakteereita? – Täsmällinen geenikirurgia innostaa tiedemaailmaa – Geenivastustajatkin gemoja? – Geenikieltoa ajetaan perättömyyksillä – Tiedettä tuhotaan Brasiliassa - tuomitse tihutyöt! – Laaja tutkimuskatsaus osoittaa: Gm-lajikkeet hyödyttävät suuresti viljelijää ja ympäristöä
– Uusi geenimuuntelu on turvallisempaa kuin vanha jalostus – Miten siemenettömät hedelmät ovat mahdollisia? – S-liike myi tervettä papaijaa! – Esko Ahon kausi Sitrassa oli floppi – Luomuruoka ei vähennä syöpiä osoitti 628 000 naisen seurantatutkimus – Uljas tieteestä vapaa maito lunastaa lupauksiaan: yersiniaa, kampylobakteereita – ja tietysti veriripulia
Ja tässä muutama edellinen: – Luomu puhuttaa yhä – Huonompaa ruokaa vielä kalliimmalla? – Tutkimuslöytö: Luomuruoka tekee itsekkääksi – Kuinka EU suojelee ruttoa perinnöllisesti terveiltä perunoilta? – Täsmämuuntelu on miljardeja kertoja tarkempaa kuin mutaatiojalostus.
– Raakamaito ei vähennä vatsavaivoja, vaan se nostaa myrkytysriskin 150-kertaiseksi. – Kuivankestävät maissit viljelyyn USA:ssa. – Lihatalo ratsastaa huuhaalla kuluttajien kukkarolle ja tieteestä vapaaseen Suomeen. – "GMO-vapaa Suomi"-kampanja sai vuoden 2013 Huuhaa-palkinnon (ks. myös Skeptikko 4/2013 ja N.Y.Times 4.1.2014)

Sisällysluettelo

Geenikielto huuhaakampanjalla 2015? Jalostettua vai luonnon mukaista?
Ajankohtaista:     2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007–2000 Retroa ennen v. 2000 Jalostus, genetiikka ja vihreä geenitekniikka – yleiskatsauksia
Toimittajan ensiapu Mitä on geenitekniikka?
Tieteestä vapaa maailma Niin kuin luonto sen tarkoitti...?
Luulot, terveys ja kemikaalit Geenit ja aatteet
Biolääkkeet Kasvinjalostuksen turvallisuus
Jalostusesimerkkejä Biotalous
Rinnakkaiselo – muuntogeenisen perunan viljely Suomessa Kehitysmaat
Etiikka Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti
Luonnontutkijoiden puheenvuoroja Nanoteknologia
På svenska: På svenska Biotekniikkasanastoja
Kalakuvia koralliriutoilta bongareille

Johdanto: Tiedettä ja maanosan tulevaisuutta tuhotaan Euroopassa – miten ja miksi?

  • Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta. Toimittaja Tuure Kivirannan haastateltavina kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri ja puutarhatieteen professori Paula Elomaa (HY). Maaseudun Tulevaisuus 9.10.2013 (3 s., pdf 326 Kb)
  • Toimittaja Seija Rautio etsii tosiasioita geenimuuntelusta. Vastaajana dos. Jussi Tammisola (HY) (13 min, wma, 15 Mb). Yle Radio 1, Ykkösaamu 16.7.2013
  • In English: Plant biotechnology solutions to global questions. Kasvinjalostuksen luento JAL504 Helsingin yliopistossa 11.9.2013 (82 s., pdf 2697 Kb)
  • Toisen sukupolven uusilla muuntelumenetelmillä hyötykasveja voidaan jalostaa ennen näkemättömän tarkasti, puhtaasti, turvallisesti ja hienovaraisesti. Maanosamme arvostetuin tiedejärjestö, kymmeniätuhansia tutkijoita edustava Euroopan kansallisten tiedeakatemioiden neuvosto, vetoaa nyt poliitikkoihin, että EU:n päätöksenteossa alettaisiin vihdoin ottaa vakavasti huomioon tieteen uudet saavutukset. "Sääntelyn tulee kohdistua tuotteeseen eikä menetelmään, jolla se on kehitetty". Eurooppa menetti tieteestä piittaamattomalla politikoinnilla kaikki ensimmäisen polven gm-lajikkeet, jotka jätettiin hyödyttämään kilpailijamaiden taloutta muilla mantereilla. Samalla menetettiin Euroopan ennen niin kukoistava kasvinjalostus – viimeisetkin kilpailukykyiset kasvinjalostusyritykset ovat lopulta siirtyneet muille mantereille, joilla tiede on yhä arvossaan.
    Raportissaan In English: Planting the future: opportunities and challenges for using crop genetic improvement technologies for sustainable agriculture (78 s., EASAC 2013) tämä tieteen kattojärjestö toteaa, että kehityksen kelkasta putoavalla Euroopalla ei ole varaa menettää enää uusia, toisen sukupolven huipputarkoilla muuntelumenetelmillä parannettuja, ympäristölle ja ihmisille tärkeitä kasvilajikkeita.
    Tiederaportin maallikkoversio (ei-tekninen), 16 s. ja lyhytversio, 2 s.
  • Toisen polven gm-kasveilta lupa odottaa paljon. Perinnöllisyystieteen prof. Petter Portin, Turun Sanomat 27.7.2013 (3 s., pdf 129 Kb)
  • In English: Johtava kasvintuhooja-aktivisti Mark Lynas, kertoo Oxfordin tiedekongressissa sisäpiiritietoa, kuinka tieteenvastaiset järjestöt ovat jo vuosikymmeniä tehtailleet uskomuksia mediaan maallikoiden säikyttelemiseksi mukaan nykyaikaisten luonnontieteiden torjuntaan. "Tämä oli menestyksekkäin kampanja, jossa olen koskaan ollut mukana – ja avoimesti tieteen vastainen ristiretki. Nämä pelot levisivät kuin kulovalkea, ja muutamassa vuodessa geenimuuntelu saatiin käytännössä kielletyksi Euroopassa. Sitten Greenpeace, Maan ystävät ja muut levittivät perusteettomia pelkoja myös kolmanteen maailmaan – Afrikkaan, Intiaan ja muualle Aasiaan, missä geenimuuntelu on vieläkin kiellettyä."
  • Sabotöörit tuhosivat kultaisen riisin tämän vuoden koeviljelmät Maailman riisintutkimuskeskuksen pelloilla Filippiineillä 8.8.2013. Maailman tiedeyhteisö on raivoissaan Greenpeacen ym. asiattomista pelottelukampanjoista, todetaan Science-tiedelehden pääkirjoituksessa 20.9.2013. Muutamassa päivässä ovat jo tuhannet tutkijat kaikkialla maailmassa allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa nämä tihutyöt tuomitaan: "Global scientific community condemns the recent destruction of field trials of Golden Rice in the Philippines".
    – Tutkijoiden avoin kirje Ruotsin hallitukselle, joka rahoitti koeviljelmät tuhonnutta filippiiniläistä sabotaasijärjestöä (22.10.2013)
    – Pari vanhan jalostusbiologin kommenttia.
  • In English: Valetiede estää ympäristöystävällisen maatalouden ja metsänhoidon, varoittavat Ruotsin johtavat kasvitutkijat (På svenska: Dagens Nyheter 1.10.2011). Kannanoton on allekirjoittanut 41 tutkijaa eli 90 % kasvitieteen perustutkijoista, jotka tekevät tutkimustyötään Ruotsin tutkimusneuvoston rahoittamina.
    "On ehdottoman välttämätöntä, että muuntogeenisten kasvien käyttöä säänneltäisiin samalla tavoin kuin tavanomaisesti jalostettujen kasvien käyttöä niin tieteellisessä koetoiminnassa kuin maataloudessa ja metsänhoidossa. Kasvin ominaisuuksien eikä käytettyjen jalostusmenetelmien tulee ratkaista, vaaditaanko kasvista erityisiä selvityksiä. Nykyiset geenimuuntelua koskevat säännökset ovat vanhentuneita eivätkä ota huomioon uusinta tietoa geenimuuntelusta ja perinnöllisestä vaihtelusta. Kasvitutkijat korostavat, että muuntogeenisten viljelykasvien kohtelu tulee korjata ja säädökset uudistaa, jotta ravinnon ja energian saanti voidaan turvata kasvavalle ihmiskunnalle rajallisen energian maailmassa."
  • Suomen tiede on vaarassa, varoittaa 333 tohtorin biovetoomus tieteellisen argumentaation puolesta ja muuntogeenisten lajikkeiden syrjintää vastaan Suomessa. Allekirjoittajista ainakin 333 on tohtoreita ja 222 vähintään dosentteja; joukossa on 147 professoria, 3 tutkimusjohtajaa, 8 yliopiston dekaania, 12 tutkimuslaitoksen tai -järjestön johtajaa, 13 yliopiston rehtoria, 2 yliopiston kansleria, sekä tieteen akateemikko.
    Professorit vetosivat tieteellisen argumentaation puolesta geenimuuntelukeskustelussa (HS 19.1.2011).
    Kasvinjalostuksessa on kiinnitettävä huomiota tuloksiin ja itse kasvilajikkeiden ominaisuuksiin eikä menetelmiin, joilla ne on kehitetty, kiteyttää yliopiston uutistiedote (HY, maat.-metsät. tdk, 19.1.2011).
  • På svenska: Appell av 333 doktorer mot genförbud i Finland
  • In English: Appeal of 333 PhDs against banning of GM technology in Finland was handed to the Finnish Parliament on January 18, 2011. The undersigned include at least 333 PhDs and 222 at least associate professors, 147 professors, 3 research directors, 8 university deans, 12 heads of research institutes/organizations, 13 university principals, 2 university chancellors and one science academician (quite a feat in a small country with only 5.4 million citizens).
  • Ns. aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN ym, esim. Seralini ym. 2012) ovat ilmenneet perättömiksi – mediahälyksi – toteavat kymmenet arvostetuimmat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa (esim. Ranskassa lääketieteen, eläinlääketieteen, toksikologian ja muut kansalliset tiedeakatemiat). Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012: Seralinin väittämät geeniruoan vaaroista ovat perusteettomia – hänen tutkimuksensa koetulokset eivät anna niille mitään tukea. Ko. tutkimus onkin jo perättömänä vedetty pois tiedelehdestä, johon se oli päässyt lipsahtamaan.
    Työn vakavimmat virheet on analysoitu selkeästi muun muassa tässä arvostetun tiedelehden tutkimusartikkelissa: In English: Arjó et al (2013), Transgenic Research 22: 255-267, DOI 10.1007/s11248-013-9692-9
    - Ks. myös vuoden 2007 asiantuntijalausunto samojen toimijoiden edellisestä vilpistä.
  • Media on ollut suuri syyllinen tieteenvastaisten huuhaa-kampanjoiden edistämiseen, kuten tiedetoimittaja Erkki Kauhanen totesi väitöskirjassaan jo vuonna 1997.
    Kauhanen, Erkki (1997). The river of ink: media epistemology, ontology and imagology in the light of science, pseudoscience and technology material in six major Finnish newspapers in 1990: a discource analytical study. Viestinnän väitöskirja, Helsingin yliopisto.
    [– Asiantuntijakommentti/ J.Tammisola 16.9.2013: Tuo Kauhasen havaitsema "huuhaan ohut mutta jatkuva vuo" niin sanotuissa laatulehdissäkin (1990-luvulla) on 15 vuodessa tosin paisunut jo "journalismin päävirraksi" monissa suurissa ja pienissä viestimissä]

    Jalostettua vai luonnon mukaista?

    Söisitkö villin vai jalostetun porkkanan tai retiisin (valinnan helpottamiseksi ne on laitettu oheisissa kuvissa vieretysten)? Tätä kysyttiin Ruoka2004-messuilla 500 kävijältä. Heistä vain yksi halusi juurekset "sellaisina kuin luonto ne tarkoitti" – "saisihan niillä ainakin hampaansa puhtaiksi..."


  • Luontaisuskon lumo? Kasvit eivät "aikoneet" ravinnoksemme, paitsi eräät marjat ja hedelmät.
    Ajantasan lauantaivieras. Toimittaja Ida-Maria Hytönen (myöh. Bergman), haastateltavana kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola (HY). Yle Radio Suomi 28.1.2012

    Jalostus, genetiikka ja vihreä geenitekniikka – yleiskatsauksia

  • In English: Plant biotechnology solutions to global questions. JAL504, Viikki Sep. 11, 2013 (82 p., pdf 2697 Kb)
  • Toimittaja Seija Rautio etsii tosiasioita geenimuuntelusta. Vastaajana dos. Jussi Tammisola (HY), joka on opettanut genetiikkaa sekä vanhaa ja uutta kasvinjalostusta yliopistoissa 44 vuoden ajan (13 min, wma, 15 Mb). Yle Radio 1, Ykkösaamu 16.7.2013
  • Geeniruokaa? Mistä ruoka tulee? Puhtainta mahdollista kasvinjalostusta ja luomuruoan myyttejä. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola luennoi Skepsis ry:n tilaisuudessa Tampereella 30.11.2010. Osa I: Mistä ruoka tulee? ja osa 2: Miten ruokaa saadaan? (pdf, yht.5220 Kb)
  • 3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
  • In English: Review: Towards much more efficient biofuel crops – can sugarcane pave the way? GM Crops 1(4), 19 p. Saadaanko kasveista energiaa ja raaka-aineita, kun ruoastakin tulee pulaa? Ihmiskunnan ydinkysymyksiä käsitellään yleistajuisesti tässä poikkeuksellisen laajassa kasvinjalostuksen tiedekatsauksessa, joka julkaistiin kansainvälisessä, vertaisarvioidussa alan tiedelehdessä v.2010 (pdf, 19 s.)
  • Terveyttä, laatua ja ruokaturvaa kasvinjalostuksella, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Biologian ja maantieteen opettajien liiton lehdessä: Natura 4/2010, s.38–42 (13 s., pdf 748 Kb)
  • Fossiilitaloudesta voidaan päästä uusiutuviin raaka-aineisiin kasvibiologian eväillä, arvioi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Biologian ja maantieteen opettajien liiton lehdessä: Natura 3/2010, s.30–34 (9 s., pdf 423 Kb)
  • Hyvä paha tekniikka. Biotekniikkaa ja maanviljelyä. Toimittaja Maija Typpi, haastateltavina professori Jukka Ahokas (HY), kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola (HY) ja teknologiapäällikkö, dosentti Kirsi-Marja Oksman-Caldentey (VTT). YLE Radio 1 14.6.2010 (39:35 min, mp3)
  • Kasvibiotekniikan geenimuuntelumenetelmät. Analyysi 1/2012 (2 s., pdf 148 Kb).
    – Viljelykasveja on jalostettu jo 10 000 vuotta; geenejä on siirretty risteyttämällä ainakin 300 vuoden ajan, ja geenimuuntelu sai alkunsa jo 1920-luvulla ("perinteinen" mutageneesi). "Perinteinen" jalostus on arpapeliä: sattuman taidetta. Uusilla geenimuuntelun menetelmillä kasveja voidaan usein jalostaa paljon tarkemmin ja turvallisemmin, jopa tuhansia kertoja puhtaammin ja kymmeniä kertoja tuloksekkaammin.
  • Kasvijalostuksen uudet sovellukset. Analyysi 1/2012 (2 s., pdf 95 Kb).
    – Maailman kasvintuotanto kohtaa lähivuosikymmeninä kolme kovaa haastetta: väestönkasvu, viljelyolojen muuttuminen tärkeillä tuotantoalueilla, sekä siirtyminen fossiilisista uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan. Nopeasti muuttuvassa maailmassa kasvinjalostuksen vastuu kasvaa.
  • Onko ruokatuotannon geenimuuntelu terveydelle vaarallista? (69s., pdf 2 353 Kb). Erikoistutkija, MMT FL Jussi Tammisola. Laboratoriolääketiede ja näyttely 2012, Symposium 3, Elintarvikkeiden vaarat, Helsinki 4.10.2012
    Abstrakti (2s., pdf 413 Kb)
  • Kasvinjalostus, geeniteknologia ja luomuruoka. Ikääntyvien yliopisto, Jyväskylä 13.3.2013 (3 pdf-tiedostoa, yht. 11 368 Kb)
  • In English: Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2013, yhteenveto. ISAAA Brief 46-2013. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2013. Executive Summary.
    Muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 175 miljoonaan hehtaariin vuonna 2013. Tärkeänä uutena ominaisuutena kuivankestävyys pääsi jo käyttöön USA:n maissinviljelyssä – Afrikkaan sopivia kuivankestäviä maissilajikkeita odotetaan afrikkalaisesta tutkimusohjelmasta v.2017.
    Kymmenen kärjessä suomeksi (3 s.)
  • På svenska:Genteknikens utveckling 2012. Ruotsin geenitekniikan lautakunnan kansantajuinen katsaus geenitekniikan kehityksestä vuonna 2012. Se esittelee kansantajuisesti alan kiintoisimmat tutkimustulokset pähkinänkuoressa mutta tiedeviitteineen. Gentekniknämnden 2012 (51 s., 134 viitettä)
  • Valikoituja opetuskalvoja, joita tältä sivustolta (http://geenit.fi/ ) voi erillisinä ladata tai katsoa (3s. pdf 241 Kb). Muutoin kalvot ovat saatavissa yleensä vain isohkoina opetuskokonaisuuksina.
  • Geenitiede luontaisuskomusten kuristuksessa EU:ssa. Töölön Rotaryklubi 30.8.2012 (105s., pdf 6 649 Kb)
  • In English: On moraalinen velvollisuutemme jalostaa gm-kasveja myös kehitysmaiden köyhille ihmisille, todetaan Katolisen kirkon tiedeakatemian tutkimusviikon yksimielisissä päätelmissä (tässä suomennettuina). Transgenic Plants for Food Security in the Context of Food Security", Pontificial Academy of Sciences Study Week, Vatican City, 15–19 May 2009.
    Tutkimusviikon In English: esitelmät
  • Maataloutta täytyy tehostaa, vieläpä kestävästi – ihmiskunnan ravinto ja energia on turvattava ja luonto säästettävä, toteaa Britannian arvostettu tiedeseura, The Royal Society, tiederaportissaan "Reaping the benefits: Science and the sustainable intensification of global agriculture" In English: lokakuussa 2009 (pdf, 86 s.)
  • Puhtainta mahdollista kasvinjalostusta syntyy uudella geenimuuntelulla, myöntää Suomen ensimmäinen kasvigeenimuuntelun vastustaja, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola vierasyliössään Maaseudun Tulevaisuudessa 28.2.2011 (3 s., pdf 375 Kb)
  • Uusin geenimuuntelu on puhtainta mahdollista kasvinjalostusta. Top Ten Futures: Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tiedelehti Futura (2/2009, s.28–44). Perustuu kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan esitelmään (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb), joka pidettiin 13.2.2009 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Top Ten Futures VIII -seminaarissa
  • Geeniteknologian vaikutus huomispäivään. Luennot 1, 2 ja 3. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, Eiran aikuislukio 10.11.2010 (3 luentoa, pdf, yht. 5653 Kb)
  • Perinnejalostus on hyytynyt viime vuosikymmeninä. Vihreän kumouksen lajikkeet auttoivat mm. vehnän satotason pitkään geneettiseen nousuun, mutta nousu on taittunut 1980-luvun lopulla (1s., pdf 68 Kb). In English: Graybosch RA, Petersen CJ. Genetic Improvement in Winter Wheat Yields in the Great Plains of North America, 1959–2008. Crop Science 2010;50:1882–1890
  • In English: Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
  • Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa "Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010 (51 s., pdf 2209 Kb)
  • Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa "GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf, 270 Kb)
  • Geenimuuntelu – Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan. Päivän paini, Tieteen päivät 9.1.2009, J. Tammisola, otsaketasoiset kalvot (41 kalvoa, pdf 1 215 Kb). Yksityiskohtaisemmat kalvot (92 kalvoa, pdf 2 320 Kb)
  • "Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta. Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
  • Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb). Tiedeartikkeli on julkaistu kokoelmassa ”Nicaraguan köyhät tuottajat ja rikas ruokaperinne”, Suomi–Nicaragua-Seura r.y. 2008
  • Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan kehitysmaiden näkökulmasta. Tiedelehti Futura 4/2004 (25 s., pdf 400 Kb)
  • Biotaloutta voidaan tehostaa kasvinjalostuksella. Luento 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä, (44 s., pdf 560 Kb)
  • Geenikysymysten kehityspiirteitä tällä vuosituhannella. Tausta-aineistoa 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä, (12 s., pdf 60 Kb)
  • Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
  • In English: Julkisen sektorin kasvinjalostus maailmassa: CGIAR, Consultative Group on International Agricultural Research – 15 kansainvälistä maatalouden tutkimuskeskusta, 40 vuotta kasvilajikkeita kolmannelle maailmalle
  • In English: ABC, tietokanta maatalousbiotekniikan julkisen sektorin tutkimusprojekteista (IFPRI-PRRI)
  • Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
  • Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
  • Biotekniikan uusia ja kehittyviä sovelluksia — Haasteet, mahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset Euroopan maataloudessa, luento Europarlamentissa 10.10.2006 (57 s., pdf 1705 Kb)
  • ...ja luennon liite vertailee "perinteisen" ja uuden jalostuksen puhtautta: 10.10.2006 (7 s., pdf 190 Kb)
  • Geenitekniikka kasvinjalostuksessa, kasvinjalostuksen professori Teemu Teeren luento 20.4.2007 (10 s., pdf 645)
  • Tammisolan teesit, Luonnonvara 4/2005 (1 s., pdf 25 Kb)
  • Kasvinjalostus ennen ja nyt, Kauppalehti 3.9.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
  • Kasvinjalostus 2000-luvulla, kasvivirologian dosentti Kirsi Lehto, esitelmä Vihreän Liiton valtuuskunnan geeniseminaarissa 10.2.2001 (5 s., pdf 25 Kb)
  • Perinnöllisyystieteen vuosisata. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
  • Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin käsitteestä. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
  • På svenska: Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa, en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 920 Kb), och dess
  • På svenska:...bilaga: Odlingsväxter och växtförädling – i främsta ledet av utvecklingen från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
  • In English: New and emerging applications in biotechnology — Challenges, potential and economic impact on European agriculture, presentation in European Parliament Oct. 10, 2006 (57 dias, pdf 2 080 Kb), and its
  • In English: appendix: Plants and their breeding – at the cutting-edge from Stone Age to Green Era, Oct. 10, 2006 (7 p., pdf 155 Kb)
  • Suomen kasvinjalostuksen Grand Old Man, professori Erkki Kivi, täytti 80 vuotta 6.6.2009. YLE Radio 1 Yhteiskunta haastatteli päivänsankaria – kiintoisaa historiaa kasvinjalostuksesta ja huomioita modernin genetiikan vastaisista liikehdinnöistä (55 min, mp3)

    Mitä on geenitekniikka?

  • Biotekniikan neuvottelukunta kertoo modernin biotekniikan perusteista ja käytännön sovelluksista kansantajuisesti:
  • Eläviä bakteereita tehtiin synteettisellä kemialla, raportoi Science toukokuussa 2010
  • Nobelpalkinto jälleen geenimuuntelulle (2008, 2007, 2006...). Vuonna 2008 oli vuorossa vihreä, loistava proteiini. In English:
  • 3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
  • Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille

  • Byrokratia:
    Mutta se slangi...?

    Toimittajan ensiapu

  • Kasvinjalostus, geeniteknologia ja luomuruoka. Ikääntyvien yliopisto, Jyväskylä 13.3.2013 (3 pdf-tiedostoa, yht. noin 11,5 Mb)
  • Luomun ongelmia, 9.11.2013 (10 s., pdf 756 Kb). Suomennos EU-komission luomukuulemiseen 9.4.2013 lähetetystä muistiosta:
    In English: Views and recommendations on ‘Organic’ Agriculture in Europe, submitted by DrSc(Agr&For) Jussi Tammisola to the Agro-Organic Consultation of European Commission, April 9, 2013 (11 p., pdf 761 Kb)
  • Kasvinjalostus, ravinto, energia ja luomu (5 s., pdf 239 Kb)
  • Kemia, toksikologia ja biologia (vs vitalismi ja luomu)(6 s., pdf 497 Kb)
  • In English: Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2012. Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa oli 170,3 miljoonaa hehtaaria (ala kasvoi 6 prosenttia) vuonna 2012. ISAAA Brief 44-2012. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2012. 18 p. Ydinkohtia suomeksi (4 s.)
  • På svenska:Genteknikens utveckling 2012. Ruotsin geenitekniikan lautakunnan kansantajuinen katsaus geenitekniikan kehityksestä vuonna 2012. Se esittelee kansantajuisesti alan kiintoisimmat tutkimustulokset pähkinänkuoressa mutta tiedeviitteineen. Gentekniknämnden 2012 (51 s., 134 viitettä)
  • "Jos joku torvelo käyttää sairaan luomueläimen hoidossa homeopatiaa", se ei ole koko alan ongelma, väistelevät luontaisromantiikan aktivistit nyt netissä. YLE Radio Keski-Suomi oli näet varovasti oudoksunut luomusäädöksiin kivettyä taikauskoa 13.3.13 (MP3, 14:51 min).
    – Olipa "Vihreiden" kyläpäälliköltä aika rumasti sanottu liikkeen tieteellisestä suunnannäyttäjästä, maisteri Heidi Hautalasta. Hen näet veti EU:n luomueläinasetuksen valmistelua, kun siihen ajettiin vaatimus, että sairasta luomueläintä pitää hoitaa ensisijaisesti homeopatialla ja yrteillä - siis humpuukilla tai epäluotettavilla rohdoksilla, joiden keräily on luonnon riistoa: se on viemässä satoja uhanalaisia kasvilajeja sukupuuttoon.
  • Aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN, Seralini ym.) ovat ilmenneet huijauksiksi, toteavat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa. Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012 (kuten myös vuonna 2007 asiantuntijalausunnossaan samojen toimijoiden edellisestä vilpistä).
    – Tutkimukseen kirjoitetut väittämät geeniruoan vaaroista on "tempaistu lonkalta" - sen koetulokset eivät anna niille mitään tukea.
  • Valikoituja opetuskalvoja, joita tältä sivustolta (http://geenit.fi/ ) voi erillisinä ladata tai katsoa (3s. pdf 241 Kb). Muutoin kalvot ovat saatavissa yleensä vain isohkoina opetuskokonaisuuksina.

    Kasvinjalostuksen turvallisuus
         katsauksia myrkyt allergiat ympäristö

    Katsauksia
    – Kuinka uudet kasvilajikkeet vaikuttavat luonnon biologiseen monimuotoisuuteen? Myrkyttääkö kasvinjalostus ruokamme ja lisääkö se allergioita?
  • Aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN, Seralini ym.) ovat ilmenneet huijauksiksi, toteavat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa. Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012 (kuten myös vuonna 2007 asiantuntijalausunnossaan samojen toimijoiden edellisestä vilpistä).
    – Tutkimukseen kirjoitetut väittämät geeniruoan vaaroista on "tempaistu lonkalta" - sen koetulokset eivät anna niille mitään tukea.
  • Mitä tiedetään geenimuuntelun turvallisuudesta? Yli In English: 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää tiedejulkaisua on kerätty Biosafety Biobliographic Databasen (ICGEB) tietokantaan kaikkien saataville. Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa (laatuvarmistetuissa) tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
  • Jopa In English: Monsanto-yhtymä on koonnut tällä vuosituhannella ilmestyneet tiedejulkaisunsa nettiin julkisesti saataville.
  • Geenimuuntelu, totta vai tarua? FT, ylitarkastaja Erkki Vesanto Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vastaa väitteisiin geenimuuntelusta Hyvä Terveys-lehdessä (Suomalainen lääkäriseura Duodecim)
  • Euroopan toksikologijärjestön palkitseman suomalaisen toksikologin ja riskitutkijan, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomiston maineikas, melkein Tieto-Finlandian voittanut valistusteos "100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä" (2005) on nyt käännetty englanniksi (22.5.2009): "Arsenic to zoonoses" on luettavissa verkossa tai ladattavissa sieltä Word-dokumenttina (250 s., 985 Kb)
  • Uusi kasvinjalostus on paljon hallitumpaa, HS Tiede 17.8.2004 (7 s., pdf 240 Kb)
  • Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
  • Aterioit 100 000 miljardia vierasta geeniä, kun nautit annoksen sekasalaattia (1 s., pdf 20 Kb)
  • Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. Kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemat geenipamfletit eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
  • In English: Kasvin ominaisuudet ratkaisevat - ei jalostusmenetelmä, Yhdysvaltojen kansallinen tiedeneuvosto 27.7.2004 (5 s., engl., pdf 25 Kb)
  • In English: Ominaisuus ratkaisee. Euroopan Kasvinjalostustutkijoiden Liitto (EUCARPIA) 1989 (1 s., pdf 4 Kb)
  • Saako mesimarjan pelastaa? 8.4.2005 (4s., pdf 450 Kb)
  • Markkinoilla olevat gm-elintarvikkeet ovat turvallisia. Italian tiedejärjestöjen yhteinen kanta 3.11.2004 In English:
  • In English: Geeniruoka on turvallisempaa, Saksan tiedeakatemioiden liitto marrask. 2004 (4 s., engl., pdf 168 Kb)
  • In English: Amerikan Ravitsemustutkijoiden Liiton kanta maatalouden ja ravinnon biotekniikkaan, Position of the American Dietetic Association: Agricultural and Food Biotechnology. J. Am. Diet. Assoc. (2006) 106: 285-293 (9 p., engl., pdf)
  • Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
  • Ruokaan ja terveyteen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa, osoitti psykologi Marieke Saher väitöskirjassaan:
    In English: Everyday beliefs about food and health. Thesis. Marieke Saher (2006), Univ. of Helsinki (64 p., pdf)
  • Uusien ruokien pelko periytyy, osoittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimus (5.4.2007). Muinaisina huonoina aikoina pelko oli usein hyödyksi, joten se vakiintui populaatioissa yleiseksi. Nyt taas vastahakoisuus uusien ruokien kokeiluun voi olla paremminkin haitaksi, sillä se estää terveellisempien ravintotottumusten omaksumista.
  • Ne pelottavat geenit. Arviointi Prof. Petter Portinin teoksesta "Ne geenit! Ne geenit!", Helsingin Sanomat (Tiede)23.1.2007
  • Gm-kasvien riskinarviointi ja –hallinta, esitelmä riskinarviointiseminaarissa 7.9.1998 (10 s., pdf 215 Kb)
    Myrkyt
  • Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa täsmäjalostuksella (mahdotonta perinteisin jalostuskeinoin) (pdf 20 Kb).
    In English: Sunilkumar G, Campbell LA M, Puckhaber L, Stipanovic RD, Rathore KS (2006). Engineering cottonseed for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059. Abstract.
  • Raakaa tietoa ravinnosta, Maaseudun Tulevaisuus 3.3.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Tavalliset viljelykasvit ovat terveellistä ravintoa, Turun Sanomat 11.6.2003 (2 s., pdf 35 Kb)
  • In English: Geeniruoka on hyvin todennäköisesti turvallisempaa kuin tavanomainen tarkemman teknologian sekä tiukan säädännön ja valvonnan ansiosta. EU-komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uusi selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten päätelmät 12.9.2008 (yhteenveto + liitteet, 73 s.)
  • Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008 In English:
  • Kurkkujen oma torjunta-aine aiheuttaa kitkeryyttä ja voi olla vaaraksi nisäkkäille (1 s., pdf 35 Kb)
  • Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
  • Kasvinjalostus ja ravinnon haitta-aineet, Kehittyvä Elintarvike 2/2005 (3 s., pdf 120 Kb)
  • Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Onko rypsiöljy myrkyllistä, arvaillaan netissä (21.4.2009)
  • Kannattaisi osata laskea, neuvoo Euroopan toksikologijärjestön palkitsema riskitutkija, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomisto rivikansalaisia ja tunnottomaan pelotteluun erikoistuneita mielipidejärjestöjä Savon Sanomissa 14.12.2009
    Allergiat
  • Kasvinjalostus ja ruoka-allergiat, Allergia & Astma 3/2003 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Syödäänkö rokote allergiaan, Allergia & Astma 2/2004 (3 s., pdf 15 Kb)
  • In English: Astmaa voidaan ehkäistä syötävällä gm-kasvirokotteella. Smart ym. (2003). A Plant-Based Allergy Vaccine Suppresses Experimental Asthma... J. Immunol. 171: 2116-2126 (11 p., engl., pdf)
  • Helpotusta mansikka-allergiaan kasvinjalostuksella? In English: Allergy Dec. 2004 (3 s., pdf 25 Kb)
  • In English: Soijapavun tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella. Herman ym. (2003), Genetic modification removes an immunodominant allergen from soybean. Plant Physiology 132: 36-43 (8 p., engl., pdf)
  • In English: Maapähkinän tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella, Abstract. Dodo et al. (2007), Plant Biotechnology J. (OnlineEarly Articles): Alleviating peanut allergy using genetic engineering: the silencing of the immunodominant allergen Ara h 2 leads to its significant reduction and a decrease in peanut allergenicity (1 p. engl.)
    Ympäristö
  • Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
  • In English: Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb). Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija eivät tunne ekologian perusteita.
  • Kasvinjalostuksen ympäristövaikutukset, esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa 27.3.2000 (6 s., pdf 90 Kb)
  • Keskustelun toinen puoli: Maailma tarvitsee geenimuunneltuja kasveja, kertoo kasvifysiologi, dosentti Esa Tyystjärvi. Turun yliopisto 5.3.2009.
  • In English: Gm-kasvilajikkeiden ympäristövaaroista esitetään liioiteltuja väitteitä ja vääriä yleistyksiä, 250 tiedeartikkeliin perustuva katsaus, The Plant Journal 33: 19–46 (2003). The authors have also prepared a In English: condensed version of their paper (8 p., 45 Kb pdf)
  • In English: Muuntogeenisten kasvien ekologiset vaikutukset – 10 vuoden kokemukset maailmassa, sveitsiläistutkimus lokak. 2006 (108 p., engl., pdf 1 090 Kb)
  • In English: Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb). – Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
  • Geenitekniikka, geenivirta, kasvinjalostus ja geenikeskustelu, otteita Rinnakkaiselon väliraportista 31.5.2005 (41 s., pdf 485 Kb)
  • In English:Wandering Grass Genes? – Slow Growth Does Not Colonize Environment. AgBioView Sep. 30, 2004 (2 p., pdf 211 Kb)
  • In English: Ritala ym. (2002). Measuring Gene Flow in the Cultivation of Transgenic Barley. Crop Science 42: 278–285 (8 p., pdf 185 Kb)
  • Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)
  • In English: The Effects of Agricultural Practices on Biodiversity, sveisiläisen professori Klaus Ammannin laaja viitekokoelma tiedejulkaisuihin, joissa tutkitaan erilaisten maatalouskäytäntöjen vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen (2004)(9 p., pdf 170 Kb)

    Jalostusesimerkkejä

  • Perinnöllisesti terveet lajikkeet pelastivat Havaijin papaijantuotannon. Sama virustauti (PRSV) riehuu nyt Aasiassa. (3 s., pdf 708 Kb)
  • Riisi satoisammaksi geenimuuntelulla, säätämällä kasvin omien geenien toimintaa
  • Kuka pelastaisi banaanin? Aamulehti 9.2.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Maukkaampia kasveja voidaan jalostaa, 20.6.2005 (2 s., pdf 65 Kb)
  • In English: Muuntogeeninen tomaatti maistuu maukkaammalta, paljastui makutesteissä. Tulevatko perinteisessä jalostuksessa hukkaantuneet maut takaisin hedelmiin? Davidovich-Rikanati et al. (2007). Enrichment of tomato flavor by diversion of the early plastidial terpenoid pathway. Nature Biotechnol. 25: 899-901.
  • Kofeiinitonta kahvia myös jalostamalla, Metro 5.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
  • Saako mesimarjan pelastaa? 8.4.2005 (4s., pdf 450 Kb)
  • Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille
  • Syötävät kasvirokotteet ovat hyödyllisiä, HS 26.7.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Hoitoproteiinien valmistus kasveissa on halpaa, HS 3.8.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
  • Koisankestävä geenimaissi suojelee luontoa ja ihmistä, Taloussanomat 15.9.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • In English: Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla . Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117
    In English: Viljelykokeita Australiassa.
  • "Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008 In English:
  • Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise. Enviropig reduces pollution In English:

    Ajankohtaista

    Ajankohtaista, vuosi 2015:
          tammi helmi maalis huhti
    huhtikuu 2015
  • Jo kauan on tiedetty, että antibioottien liikakäyttö nopeuttaa niille resistenttien bakteerien kehittymistä luonnonvalinnan seurauksena. Evoluution vauhti riippuu myös siitä, kuinka paljon resistenssigeenejä ja niiden esiasteita esiintyy ihmisen elimistössä ja ympäristössä.
    Uudet tutkimukset ovat tuoneet siitä hiukan yllättäviä tuloksia: Kuinka luomu luo vastustuskykyisiä superbakteereita? Maaseudun tulevaisuus 27.4.2015 (2s, pdf 283 Kb)
  • Kasvinjalostuksen uusi aikakausi on tulossa, sillä kasvien omia geenejä aletaan hienosäätää uudella täsmämuuntelulla, kertoo maataloustoimittaja Annaleena Ylhäinen Käytännön Maamiehessä 4/2015.
    EU:n jo syntyessään vanhentunut geenisäädäntö on käynyt jo järjettömäksi, sillä näin hienosäädettyä geeniä ei voi mitenkään erottaa luonnon mutaatiosta. Biologian ja etiikan tutkijat vetoavatkin, että puhtaampaa osaamista syrjivät, teknofobiset jalostussäädökset tulisi romuttaa ja siirtyä kaikissa maissa turvallisuuspohjaiseen lainsäädäntöön.
  • Ihmisen muuntelu mullistuu. Bakteerit opettivat tutkijoille tarkan ja tehokkaan keinon korjata perimää, ja tällä täsmällisellä geenikirurgialla on lyhyessä ajassa tehty jo yli tuhat tutkimusta, kertoo tiedetoimittaja Matti Mielonen Helsingin Sanomissa 13.4.2015.
  • Muuntogeenisten kasvien viljely tulisi sallia Suomessa, perustelee perinnnöllisyystieteen professori Petter Portin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 13.4.2015. Muuntogeenisten kasvien viljely on maailmalaajuisesti vähentänyt kemikaalien käyttöä 37 prosenttia, lisännyt satoa 22 prosenttia ja kasvattanut viljelijöiden tuloja peräti 68 prosenttia, osoittaa vuonna 2014 julkaistu meta-analyysi.
  • Järkeä kehitysapuun. Puolet Suomen kehitysavusta kannattaisi ohjata parempien kasvilajikkeiden jalostamiseen kehitysmaiden pienviljelijöille, ehdottaa MMT Jussi Tammisola Suomen Kuvalehdessä 2.4.2015 (1s, pdf 200 Kb)
    maaliskuu 2015
  • Tiedettä hävitetään Brasiliassa. Kehitysmaan biotutkijoiden vuosien työ parempien viljelypuiden kehittämiseksi tuhottiin vandaalien iskussa 5.3.2015. Tiede ei saa luovuttaa väkivallan edessä, vetoaa tiedeyhteisö - allekirjoita adressi täällä: http://cas.nonprofitsoapbox.com/brazilpetition .
  • Geenikieltoa ajetaan perättömyyksillä. Analyysiä eräistä kieltokampanjan suosikkihuhuista, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola (12 s., pdf 590 Kb)
  • Kansallista maataloustukea on leikattava, kirjoittaa tekniikan lisensiaatti Timo Linkola Helsingin Sanomissa 25.3.2015 (1s, pdf 166 Kb)
  • Prof. Petter Portin vastaa luomuviljelijä Henri Murrolle, joka väittää, että muuntogeeniset kasvilajikkeet vievät viljelijältä itsemääräämisoikeuden. Maaseudun Tulevaisuus 20.3.2015 (1s, pdf 163 Kb)
  • Ovatko geenivastustajatkin emoja eli 'eläviä muunnettuja organismeja'? ['Living Modified Organism' on Cartagena-ympäristösopimuksen virallinen nimitys muuntogeeniselle eliölle]. Heidän perimässään asuu näet 145 geeniä, jotka ovat evoluution vuosimiljoonina kotiutuneet sinne bakteereista, muista yksisoluisista eliöistä tai viruksista. Onko ihmislaji siis 'muuntogeeninen'? Kas, siirtogeenit ymppäsi sinne "Luonto", joten ihmiseliö on 'luonnollinen' ja 'enimmäkseen harmiton' - jos taas osaava ihminen tekisi täsmälleen saman asian itse, niin lajillamme peloteltaisiin päättäjiä ja lapsia "Frankensteinin hirviöinä".
    Crisp A, Boschetti C et. al. (2015). Expression of multiple horizontally acquired genes is a hallmark of both vertebrate and invertebrate genomes. Genome Biol. 16:50. Doi 10.1186/s13059-015-0607-3
  • Huippulajikkeita lautaselle. FT, dosentti Marko Mutanen oikoo kummallista kirjoittelua geenimuuntelusta Oululehdessä 14.3.2015 (2s, pdf 229 Kb)
  • Onko luomu kestävää kehitystä? Ja Luomu - tiedettä vai uskontoa? Tuomas Enbusken vieraina kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola ja Luomuinstituutin Jaakko Nuutila. MTV3, Huomenta Suomi, Katsomo 10.3.2015 klo 8:10-8:30
    helmikuu 2015
  • Gm-lajikkeet tuovat suuria hyötyjä viljelijälle ja ympäristölle, kirjoittaa perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin Maaseudun Tulevaisuudessa 23.2.2015. Se käy selväksi korkeatasoisessa tiedelehdessä julkaistusta laajasta metatutkimuksesta, jossa on koottu yhteen 147 alkuperäistutkimuksen talous- ja viljelytulokset.
    In English: Klümper W, Quaim M (2014). A Meta-Analysis of the Impacts of Genetically Modified Crops. PLoS ONE 9(11): e111629. doi:10.1371/journal.pone.0111629 (pdf, 7p.)
  • Haluammeko syödä geenijalostettua ruokaa? kirjoittaa FT Anu Harkki, Luonnonvarakeskuksen johtaja, jonka vastuualueena ovat yritysratkaisut (Hämeen Sanomat 28.2.2015) 3s, pdf 214 Kb
  • Geenimuuntelu on luotettavampaa kuin vanhat jalostustavat, muistuttaa toksikologian professori Jouko Tuomisto Helsingin Sanomissa 15.2.2015 (1s, pdf 259 Kb)
  • Muuntogeeninen ruoka on turvallista. Uusi täsmämuuntelu on puhtainta mahdollista jalostusta, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Helsingin Sanomissa 16.2.2015 (1s, pdf 253 Kb)
  • S-liike myi tervettä papaijaa! Outoa tapausta valaisee kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Ilta-Sanomissa 25.2.2015 (Terve papaija on parempaa; 1s, pdf 244 Kb)
  • Media rakastaa "väittelyitä", joissa kaikelle kansalle levitetään sekä tieteenvastaisissa järjestöissä tehtailtuja kampanjahuhuja että tieteen tuloksia - "tasavertaisesti". Esimerkiksi käy 18.2.2015 lähetetty YLE-ohjelma Pitääkö ruoan geenejä muunnella, jossa kasvinjalostusta oli haettu mestaroimaan "geenivapaan Suomen" kampanjavetäjä (nykyisin Luomuliiton toiminnanjohtaja) Elisa Niemi (jolle antroposofia-uskonto on 'filosofiaa') sekä "vaihtoehtolääkärinä" liiketoimintaa harjoittava Antti Heikkilä. Tiedettä sai väliin yrittää tuikkia kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola.
    Tässä ohjelmatyypissä hyvin valmennettu "trolli" ehtii muutamassa minuutissa heittää eetteriin kokonaisen ns. litanian vanhoja luuloja ja kauhukertomuksia. Valtaosa moisista jää aina ampumatta alas, sillä tutkija ehtii ohjelmassa oikaista parhaimmillaankin vain pari. Tieteen selittäminen ja perustelujen kertominen kansantajuisesti vievät näet väistämättä monin verroin aikaa.
    Tämä toimitusten "hauska" formaatti toimiikin käytännössä vanhojen uskomusten kertauksena ja kampanjaluulojen linkona kansalaisten kaaliin. Tiedotustutkimukset osoittavat, että se pelaa käytännössä vain humpuukin pussiin: Tiede + humpuuki = (vaarallinen) humpuuki, kuten Hitler, Stalin, Mao ja Pol Pot osoittivat käytännössä; nytkö on EU:n vuoro?
  • Punavihreydenkin on perustuttava faktoihin. vaativat Jarkko Lampuoti ja Tatu Ahponen Kansan Uutisissa 13.2.2015
  • Muuntogeenisen ruoan pelossa kaikuu keskiaika. varoitti Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki pääkirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 10.2.2015
  • Gm-tekniikalla ehkäistään satotuhoja, selvittää Ismo Heinisuo Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.2015 (1s, pdf 200 Kb)
    tammikuu 2015
  • Bassoradion "Kysy Inalta"- ohjelmassa 19.1.2015 vastataan kuulijakysymykseen Miten siemenettömät hedelmät ovat mahdollisia. Jos linkki https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemenettomat-hedelmat-ovat-mahdollisia-1912015 ei aukea Explorerilla, kokeile Google Chrome -selainta.
  • Esko Ahon kausi Sitrassa 2004-2008 oli floppi (Talouselämä 30.11.2011). "Saavutusten" kärkeen nousi modernin biotekniikan rahoituksen lopettaminen, kuten geenivastustajat olivat vaatineet.
    Ajankohtaista, vuosi 2014:
          maalis-huhti tammi-helmi
    maalis-huhtikuu 2014
  • Mörköperuna ei tule viljelyyn EU:ssa, viiltää tiedetoimittaja Raili Leino Tekniikka & Taloudessa 28.2.2014 (1 s., gif 307 Kb). Brittitutkijat ovat jalostaneet rutonkestävän geeniperunan. Kenttäkokeissa on varmistunut, että sitä voidaan viljellä täysin ilman torjuntaruiskutuksia (Genetically modified potatoes 'resist late blight', BBC:n tiedeuutiset 17.2.2014)
  • Raakamaito lunastaa lupauksiaan: vakavia ruokamyrkytyksiä. Tällä kertaa saimme siitä yersiniaa ja kampylobakteereita (YLE Uutiset 3.4.2014), aiemmin hengenvaarallista veriripulia.
    Ks. myös Tautiriski 150-kertaiseksi ja Säästetään lapset raakamaidolta
  • Luomuruoka ei vähennä syöpiä, osoitti Oxfordin yliopiston poikkeuksellisen laaja tutkimus, jossa seuranta oli käytännössä täydellistä. Siinä seurattiin 9 vuoden ajan syöpien esiintyvyyttä 628 000 keski-ikäisellä naisella, joista osa söi luomuruokaa aina, osa joskus, ja osa taas ei koskaan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös tärkeiksi tiedettyjä oheismuuttujia, kuten tupakointi, liikunta, sekä punaisen ja prosessoidun lihan kulutus.
    In English: Organic food doesn’t lower overall cancer risk (Cancer Research UK, 28.3.2014)
    Tutkimus: Luomuruuan syöminen ei vähennä syöpäriskiä (Helsingin Sanomat 28.3.2014)
    Bradbury KE, Balkwill A, Spencer EA, Roddam AW, Reeves GK et al. In English: Organic food consumption and the incidence of cancer in a large prospective study of women in the United Kingdom. British J. of Cancer (2014), 1-6 | doi: 10.1038/bjc.2014.148
  • Tutkimuslöytö: Luomuruoka tekee itsekkääksi (Tekniikka & Talous 18.5.2012); ks. myös Ilta-Sanomat 22.5.2012
    Eskine KJ (2012). Wholesome Foods and Wholesome Morals? In English: Organic Foods Reduce Prosocial Behavior and Harshen Moral Judgments. Social Psychological and Personality Science 4(2): 251-254
  • In English: Raakamaito ei vähennä vatsavaivoja, osoittaa Stanfordin yliopiston tutkimus: Mummah S, Oelrich B, Hope J, Vu Q, Gardner CD (2014). Effect of Raw Milk on Lactose Intolerance. Ann Fam Med 12:134-141, doi: 10.1370/afm.1618.
    Raakamaidosta valmistetut tuotteet tosin nostavat ruokamyrkytysriskin 150-kertaiseksi. Lue myös nämä.
  • Keskustelu jatkuu luomusta: onko viljely ruton suojelua? Dos. J.Tammisola, Helsingin Uutiset 12.3.2014 (2 s., pdf 314 Kb)
  • In English: Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2013, yhteenveto. ISAAA Brief 46-2013. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2013. Executive Summary.
    Muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 175 miljoonaan hehtaariin vuonna 2013. Tärkeänä uutena ominaisuutena kuivankestävyys pääsi jo käyttöön USA:n maissinviljelyssä – Afrikalle sopivia kuivankestäviä maissilajikkeita odotetaan afrikkalaisesta tutkimusohjelmasta v.2017.
    Kymmenen kärjessä suomeksi (3 s.)
    tammi-helmikuu 2014
  • Tieteestä vapaaseen Suomeen? Lähetetty Helsingin Sanomiin 8.2.2014 (2 s., pdf 176 Kb). Lihatalo Snellman, joka jäi taannoin kiinni "hullunlehmän taudin" valvontanäytteiden väärentämisestä, yrittää tällä kertaa nelistää kuluttajien kukkarolle huuhaa-palkitulla huhukampanjalla. Näillä konsteilla "lihatalotkin voisivat tehdä oikeasti rahaa", sillä "suuryhtiöillä puhuu raha", kannustaa geenivastustajien kampanjatilaisuuksissa edustaja Anne Kalmari (Kesk.). Lihatalon nettisivuilla on koettu tilastollisia "ihmeitä" (jollaisista eräät kampanjan "tutkimuksetkin" tunnetaan). Asiantuntijoiden lähettämää kritiikkiä on keskustelusta useaan kertaan kadonnut, joka kerran kuulemma "vahingossa" - olisiko asialla ollut korkeampia hengellisiä voimia?
  • Luomu myy luuloja. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola analysoi Luomuliiton tj Elisa Niemen katteettomia mediaväitteitä. Viitetiedoin varustettu käsikirjoitus (10 s., pdf 778 Kb); julkaistu lyhennettynä mm. Helsingin Uutisissa. Vantaan Sanomissa, Alueuutisissa ja Länsiväylässä 8.2.2014. Otteita keskustelusta.
  • Luomua markkinoidaan väärin perustein, kirjoittaa professori Petter Portin Turkulaisessa 8.2.2014 (2 s., pdf 176 Kb)
  • Homeen suojelua? Jussi Tammisola, Iltalehti 21.1.2014 (2 s., pdf 260 Kb). Kasvinjalostuksen dosentti tarkastelee euroedustaja Sirpa Pietikäisen blogissa ("Vaarallisen GMO-maissin hyväksymisestä valtataistelu", IL 17.1.) viljeltyjä perättömyyksiä.
  • Sanat sumuttavat, analysoi Arno Kotro "tarkoitushakuista" kielipeliä Helsingin Sanomissa 11.1.2014.
    Rappion terminologiasta lisää kommentissa 14.1.2014 (1 s., pdf 243 Kb)
  • Laatulehti New York Times tutkii (4.1.2014), kuinka epärehellisin keinoin geenimuuntelun syrjintä- ja kieltokampanjaa käydään USA:n takamailla, tässä tapauksessa Havaijilla. Maailman tiedeyhteisön yhteiselle näkemykselle viitataan kintaalla, eikä jalostusbiologeille ja perinnöllisyystutkijoille suoda sanan sijaa. Sitä vastoin bio- ja ravitsemustieteen "asiantuntijoina" päätöselimissä kierrätetään okkultisteja (kuten joogalentäjä Jeffrey M. Smith) ja biologiasta tietämätöntä aateväkeä (kuten "ekofeministi", fyysikko Vandana Shiva, joka Suomessa jo tunnetaan monista poskettomista väitteistään).
    Tiedeväkeä tämä ei yllätä, sillä aivan samat, härskit perättömyydet ja tieteen mitätöinti ovat avainasemassa geenikieltokampanjoissa myös Suomessa. "Biologian oppikirjana" geenivastustajat nojaavat täälläkin laajasti kauppamaisteri J.M.Smithin (Maharishi-kultti) pamflettituotantoon.
  • Uusi täsmämuuntelu on miljardeja kertoja tarkempaa kuin perinteinen mutaatiojalostus. 4.1.2014 (2s., pdf 273 Kb)
    Ajankohtaista, vuosi 2013:
          loka–joulu touko–syys huhti maalis tammi-helmi
    loka–joulukuu 2013
  • Kärsinyt ruoka ei tee hyvää. Lähetetty Aamulehteen 18.12.2013 (3 s., pdf 541 Kb)
  • Tiede ja hyvinvointi luontaiskulttien kuristuksessa. Käsikirjoitus viittein (2 s., pdf 376 Kb). Julkaistu lyhennettynä Aamulehdessä 11.12.2013 (2 s., pdf 309 Kb)
  • På svenska: GMO för miljöns och mänskans bästa. Doc. Jussi Tammisola, Finlands Natur 4/2013, s.3 (2 s., pdf 275 Kb).
    Suomenkielinen, viittein varustettu käsikirjoitus: Parempia kasvituotteita luontoa säästäen uudella kasvinjalostuksella. (5 s., pdf 434 Kb).
  • "GMO-vapaa Suomi"-kampanja sai vuoden 2013 Huuhaa-palkinnon. 4.12.2013 Skepsis ry.
    Ks. myös OMG! Huuhaa-palkinto GMO-kampanjalle. Risto K. Järvinen, Skeptikko 4/2013 (4 s., 281 Kb)
  • Geenitekniikka, luulot ja luomu — tiede, turvallisuus ja luonto luontaiskulttien kuristuksessa EU:ssa. Luento: Klubi51 Haukilahti, 2.12.2013 (269 s., 3 pdf-tiedostoa, yht. 12 Mb)
    touko–syyskuu 2013
  • Toimittaja Jaakko Koivula haastattelee kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolaa geenimuuntelusta ja suosituista uskomuksista (Järkilehti 21.9.2013)
  • Ruotsin säädösehdotus on På svenska: kieltämässä pastöroimattoman maidon myynnin tiloilta kokonaan. Vaikka raakamaitoa on käytetty vain vähän, se on voimakkaasti lisännyt vaarallisia ruokamyrkytyksiä Ruotsissa, ja lapsia on jouduttu pelastamaan munuaissiirroilla. Suomessa terveysvaarat ovat toki vakavampia, mutta täällä tieteen varoitukset sensuroidaan ja huuhaakampanjoita vain vedätetään "aatteen innolla" valtamediassa (vrt. jäljempää).
  • Pastöroimaton tinkimaito ei ole kaupan maitoa terveellisempää. Raakamaitoa voi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pitää ravitsemuksellisesti ennemminkin ongelmallisena kuin hyödyllisenä tuotteena, varoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo Suomen Kuvalehdessä 28.7.2013
  • Suomessa uskomustuotteita, kuten raakamaitoa, ajetaan nyt vaaroiksemme mielevillä, toimittajavetoisilla mediakampanjoilla. Tiedeväen toistuvista varoituksista ei valtamedia (HS, YLE) ole suostunut kertomaan, vaan julkaisee näyttävästi kokosivun myyntikirjoituksia ja ideologisia, tieteellisesti kelvottomia "dokumentteja" pastöroimattoman maidon "tarpeellisuudesta".
    - Säästetään lapset raakamaidolta on viittein varustettu käsikirjoitus, josta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan riviäkään (3s., pdf 421 Kb). Hieman lyhennettynä Aamulehti julkaisi kirjoituksen 13.5.2013. Ruotsinkielinen versio julkaistiin Hufvudstadsbladetissa 30.5.2013: Låt inte barnen dricka obehandlad mjölk.
    – Uskomuskampanjoiden tulos on odotettu: kansalaisten ruokaturvallisuus on rapautumassa kovaa vauhtia. Vaaralliset ruokamyrkytykset on jo saatu kaksinkertaistumaan Suomessa alkuvuonna 2013. Moni lapsi on huuhaan vuoksi vammautunut – täysin turhaan – ja munuaissiirtojakin on tarvittu heidän pelastamisekseen (Päivi Repo, HS 28.8.2013).
    Ei raakamaitoa riesaksemme (1s., pdf 168 Kb). Lähetetty Helsingin Sanomiin 3.9.2013 – toimituksen roskakoriin...
  • Tinkimaitoa on turha haikailla takaisin, varoitti maitohygienian professori Satu Pyörälä maaliskuussa 2011. Se ei tuo terveysetuja vaan levittää monia vaarallisia sairauksia. Maito pitäisi pastöroida vaarojen vähentämiseksi, suosittelevat kaikki kansainväliset asiantuntijajärjestöt, myös Maailman terveysjärjestö WHO. Helsingin Sanomat 17.3.2011 (2 s., pdf 246 Kb)
    huhtikuu 2013
  • Onko luomumaatalous ympäristöystävällistä? Meta-analyysi eurooppalaisista tutkimuksista. Haastattelussa Hanna Tuomisto, jonka väitöskirja Oxfordin yliopistossa on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta (Tiede ja Arki 16.4.2013, haastattelijana Ville Aarnikko, 13:39 min)
    In English:"Organic farms not necessarily better for environment". Press Release, University of Oxford, UK, Sep. 4, 2012
    In English:Tuomisto HL, Hodge ID, Riordan P, Macdonald DW (2012). "Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research". Journal of Environmental Management 112: 309-320.
    – Huomattakoon kuitenkin, että Eurooppa antaa harhaisen, luomun ongelmia vähättelevän lähtökohdan vertailuille. Täällä ei näet ole sallittua käyttää kehittyneimpiä, ympäristölle ystävällisimpiä tuotantomenetelmiä ja kasvilajikkeita – EU:n populistisen mutta tieteellisesti kelvottoman gm-säädännön vuoksi (ja geenivastustajat tärvelevät puolet tutkijoiden kenttäkokeistakin joka vuosi yön pimeydessä).
  • Hyödyttömät hoidot kuluttavat terveydenhuollon resursseja, ja puoskarointi on myös vastoin lääkintäetiikkaa, kirjoittaa professori Markku Myllykangas (HS 23.4.2013, 1s., pdf 90 Kb)
  • Luontaishoidot eivät ehkäise sairauksia ennalta, muistuttaa lääketieteen lisensiaatti Toni Viinikainen (HS 22.4.2013, 1s., pdf 88 Kb)
  • Uskomushoitoja markkinoidaan harhaanjohtavasti, varoittaa tutkimusprofessori Hannu Lauerma (HS 16.4.2013, 2s., pdf 177 Kb).
    – Yleensähän "homeopatian yhteisrintaman" kärjessä on totuttu näkemään Vihreiden johtoa, vaikkapa maisteri Heidi Hautala, tekn.lis. Satu Hassi sekä vpj, biodynaamikko Janne Länsivuori. Kilpailu kuitenkin kovenee, sillä nyt kaupallisen magian "tasa-arvoa" lääketieteen kanssa ilmoittautuivat ajamaan edustajat (PS) Johanna Jurva ja Ari Jalonen (HS 16.4.). Nämä järjestivät Eduskuntaan seminaarin, jossa haettiin vaihtoehtoa tieteelle mm. homeopatiasta ja kiinalaisista muinaisuskomuksista, "Sveitsin esimerkin" innoittamina...
    Onhan Sveitsi saavuttanut yleistä mainetta rahanpesusta ja naisten syrjinnästä, mutta tiedeväki tuntee alppimaan myös sen makaaberista biosäädännöstä ja antroposofia-okkultismista (jonka maailmankeskus sijaitsee Baselissa).
  • Luomun ongelmia, 9.11.2013 (10 s., pdf 756 Kb). Suomennos EU-komission luomukuulemiseen 9.4.2013 lähetetystä muistiosta:
    In English: Views and recommendations on ‘Organic’ Agriculture in Europe, submitted by DrSc(Agr&For) Jussi Tammisola to the Agro-Organic Consultation of European Commission, April 9, 2013 (11 p., pdf 761 Kb)
    maaliskuu 2013
  • "Villiruoka" on uusin syötti hyvää tarkoittavien kansalaisten rahastamisessa. Vapaa toimittaja, insinööri Ismo Heinisuo ei sikafarmari S.-L.Anttilan villiä ujutusta kysymättä nielaise: Kasvinjalostuksessa panostettava rohkeasti geeniteknologiaan (Hämeen Sanomat 12.3.2013, 1s. pdf 256 Kb)
  • Valikoituja opetuskalvoja, joita tältä sivustolta (http://geenit.fi/ ) voi erillisinä ladata tai katsoa (3s. pdf 241 Kb). Muutoin kalvot ovat saatavissa yleensä vain isohkoina opetuskokonaisuuksina.
  • "Jos joku torvelo käyttää sairaan luomueläimen hoidossa homeopatiaa", se ei ole koko alan ongelma, väistelevät luontaisromantiikan aktivistit nyt netissä. YLE Radio Keski-Suomi oli näet varovasti oudoksunut luomusäädöksiin kivettyä taikauskoa 13.3.13 (mp3, 14:51 min).
    – Olipa tuo Vihreiden kyläpäälliköltä aika rumasti sanottu liikkeen tieteellisistä johtotähdistä, kuten maisteri Heidi Hautala ja tekn.lis. Satu Hassi.
    HH on lobannut uskomuslääkintää EU:ssa jo kauan. Hän mm. veti EU:n luomueläinasetuksen valmistelua, kun siihen ajettiin vaatimus, että sairasta luomueläintä pitää hoitaa ensisijaisesti homeopatialla ja yrteillä – siis ravistellulla taikavedellä tai epäluotettavilla rohdoksilla, joiden keräily on luonnon riistoa: yrttibisnes on viemässä satoja uhanalaisia kasvilajeja sukupuuttoon yksistään Intiassa.
    SH taas käytti ministeriaikoinaan ihan omaa homeopaattia (ja mm. erotti ympäristöministeriön arvostetun geeniasiantuntijan liian tieteellisen pätevyyden vuoksi – tilalle saatiin "sopiva" betoni-insinööri).
  • Kuinka syödä hedelmiä? Kysymyksiä hedelmistä, torjunta-aineista ja luomusta. 16.3.2013 (5 s., pdf 174 Kb)
  • Kasvinjalostus, geeniteknologia ja luomuruoka. Ikääntyvien yliopisto, Jyväskylä 13.3.2013 (3 pdf-tiedostoa, yht. 11,5 Mb)
  • Antroposofia myy okkultismia. Turun Sanomat 6.3.2013 (1 s., pdf 226 Kb)
  • Geenitekniikkafatwa iskee joutsenmerkkiin. Talouselämä, Tebatti 26.2.2013 (5 s., pdf 230 Kb).
    – Ehdotettu gm-kielto lyö korville tiedettä ja ympäristömerkin tavoitteita sekä harhauttaa kuluttajia ympäristölle haitallisempiin valintoihin. 4.3.2013 (13 p., pdf 684 Kb).
    tammi-helmikuu 2013
  • Hassin luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on hyvin valikoiva, kyseenalaistaa Ismo Heinisuo Hämeen Sanomissa 30.1.2013 (1 s., pdf 205 Kb).
    – "Vihreitten epämääräinen varovaisuusperiaate ei ole tieteellisesti pätevä tuomitsemaan luonnontieteen saavutuksia".
    Ks. myös Euroopan eturivin toksikologin, ympäristöterveyden tutkimusprofessori Jouko Tuomiston analyysejä "vihreiden" suosimasta tieteen torjunnasta a, b, c, d, e, f, g, h sekä kasvitutkijan kommentteja (4 s., pdf 140 Kb)
  • In English: Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2012. Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa oli 170,3 miljoonaa hehtaaria (ala kasvoi 6 prosenttia) vuonna 2012. ISAAA Brief 44-2012. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2012. 18 p. Ydinkohtia suomeksi (4 s.)
  • På svenska:Genteknikens utveckling 2012. Ruotsin geenitekniikan lautakunnan kansantajuinen katsaus geenitekniikan kehityksestä vuonna 2012. Se esittelee kansantajuisesti alan kiintoisimmat tutkimustulokset pähkinänkuoressa mutta tiedeviitteineen. Gentekniknämnden 2012 (51 s., 134 viitettä)
    Ajankohtaista, vuosi 2012:
          marras-joulu syys-loka heinä-elo kesä huhti-touko maalis helmi tammi
    marras-joulukuu 2012
  • Aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN, Seralini ym.) ovat ilmenneet huijauksiksi, toteavat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa. Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012 (kuten myös vuonna 2007 asiantuntijalausunnossaan samojen toimijoiden edellisestä vilpistä).
    – Tutkimukseen kirjoitetut väittämät geeniruoan vaaroista on "tempaistu lonkalta" - sen koetulokset eivät anna niille mitään tukea.
    syys-lokakuu 2012
  • Onko ruokatuotannon geenimuuntelu terveydelle vaarallista? (67s., pdf 2 284 Kb). Erikoistutkija, MMT FL Jussi Tammisola. Laboratoriolääketiede ja näyttely 2012, Symposium 3, Elintarvikkeiden vaarat, Helsinki 4.10.2012
    Abstrakti (2s., pdf 413 Kb)
  • Ruoka ja geenit. J. Tammisola, luentokalvojen sisällysluettelo, Palmenia 13.9.2012 (9 s., pdf 299 Kb).
    heinä-elokuu 2012
  • Geenitiede luontaisuskomusten kuristuksessa EU:ssa. Töölön Rotaryklubi 30.8.2012 (105 s., pdf 6 649 Kb)
  • Luulot sittenkin vahvoilla luomussa?. Jussi Tammisolan vastaus Virpi Kaukon blogisivulle 2.7.2012 (4 s., pdf 224 Kb)
    kesäkuu 2012
  • Luulot vahvoilla luomussa? Kirjoitus lähetettiin Keskisuomalaiseen 1.6.2012 (4s., pdf 389 Kb)
  • Uusi suomalaiskeksintö: allergiarokote! Tutkijat eivät taivu huuhaan painostukseen vaan muuntelevat allergiaproteiineja ja kehittävät siten allergiarokotteita maailman puolen miljardin allergikon auttamiseksi. allergiaterveys.fi 1.6.2012
    huhti-toukokuu 2012
  • Luomu herättää tunteita. Kirsi Hiekkala tarkastelee ruokakäsityksiä Keskisuomalaisen tiedesivulla 28.5.2012, haastateltavinaan ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola ja tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri (3s., pdf 173 Kb)
  • Luomu – vain lumetta? Marianne Riiali haastattelee luonnontieteen ja terveyden asiantuntijoita. Hyvä Terveys 4/2012 (6 s., pdf 397 Kb)
    maaliskuu 2012
  • Kasvibiotekniikan geenimuuntelumenetelmät. Analyysi 1/2012 (2s., pdf 148 Kb).
    – Viljelykasveja on jalostettu jo 10 000 vuotta; geenejä on siirretty risteyttämällä ainakin 300 vuoden ajan, ja geenimuuntelu sai alkunsa jo 1920-luvulla ("perinteinen" mutageneesi). "Perinteinen" jalostus on arpapeliä: sattuman taidetta. Uusilla geenimuuntelun menetelmillä kasveja voidaan usein jalostaa paljon tarkemmin ja turvallisemmin, jopa tuhansia kertoja puhtaammin ja kymmeniä kertoja tuloksekkaammin.
  • Kasvijalostuksen uudet sovellukset. Analyysi 1/2012 (2s., pdf 95 Kb).
    – Maailman kasvintuotanto kohtaa lähivuosikymmeninä kolme kovaa haastetta: väestönkasvu, viljelyolojen muuttuminen tärkeillä tuotantoalueilla, sekä siirtyminen fossiilisista uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan. Nopeasti muuttuvassa maailmassa kasvinjalostuksen vastuu kasvaa.
    helmikuu 2012
  • Älä anna pastöroimatonta maitoa lapselle, sillä ruokamyrkytyksen vaara kasvaa yli 150-kertaiseksi, osoittavat laajat tutkimukset (Centers for Disease Control and Prevention, CDC 2012)
  • Kuuban tie on meidän tiemme? Kehitysmaako meille suunnan näyttäjäksi? Kirjoitus lähetettiin paikallislehti Tanotorveen 15.2.2012 (5s., pdf 413 Kb)
    tammikuu 2012
  • Hedelmät ja vihannekset ovat tärkeitä terveydellemme, mutta suomalaiset ovat niiden kulutuksessa Euroopan takapajulaa. Huippukalliin ruoan maassa syömme niitä hädin tuskin puolet Maailman terveysjärjestön suosittelemasta määrästä (1 s., pdf 174 Kb). Tämä selviää Euroopan ruokatietoneuvoston uudesta tutkimuskoosteesta: EUFIC Review 01/2012 (7 p., pdf)
  • Luomun terveellisyydestä on vähän näyttöä, muistuttavat tutkijat Heikki Sihdon artikkelissa Uutispäivä Demarissa 13.1.2012 (2 s., pdf 211 Kb)
  • Kuinka luomu hoikistaa kukkarosi, tutkii Aviisi 1/2012.
    Luomu on luonnonvarojen haaskausta, vastaa pyydetyssä kommentissaan kasvibiologian asiantuntija, dos. J. Tammisola (2 s., pdf 293 Kb)
    Ajankohtaista, vuosi 2011:
          marras kesä touko huhti maalis helmi tammi
    marraskuu 2011
  • Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää, pohtii toimittaja Hanna Leivonniemi – ja haastattelee tieteen asiantuntijoita. Suomen Kuvalehti 18.11.2011
    syyskuu 2011
  • Tutkija ryöpyttää luomualaa. Kriitikko pitää luomua kohtalokkaana ihmiskunnalle ja varoittaa vakavista seurauksista, otsikoi toimittaja Kari Kaakinen Pohjalaisessa 17.9.2011 (2s., pdf 154 Kb)
    kesäkuu 2011
  • Euroopassa ainakin 50 ihmistä kuoli ja 4000 sairastui luomuiduista levinneeseen veriripuliin vuonna 2011. Epidemia käynnistyi luomutilalla tuotetuista, EHEC-kolibakteerin saastuttamista sarviapilan siemenistä, joita myytiin Suomenkin luomukaupoissa "elävän ravinnon" tuotantoon (luonnollisesti ilman lain vaatimia alkuperämerkintöjä).
    toukokuu 2011
  • Myytit, lyhdyt ja kauppiasmoraali askarruttavat luonnontutkijaa luomussa, kommentoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Skeptikossa 2/2011 (7 s., pdf 353 Kb)
  • Gm-keskustelua on käyty kauan, muistuttaa perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto Maaseudun Tulevaisuudessa 2.5.2011 kolmelle "luomudosentille", jotka ovat tavoitelleet geenikieltoa Suomen maatalouteen harhauttavin ja tieteellisesti kestämättömin perustein (2 s., pdf 105 Kb)
  • In English: Rinnakkaiselo gm-maissin kanssa lisää "tavanomaisen" maissin tuottajan tuloja, osoittaa Minnesotan yliopiston taloustutkimus (BBC News 23.2.2011). Koisankestävät muuntogeeniset maissit suojelevat myös lähistön "tavanomaisia" maissipeltoja maissikoisan tuhoilta pienentämällä tuholaisen ylisuuria populaatioita koko seudulla. Yksistään Illinoisin, Minnesotan ja Wisconsinin osavaltioissa gm-maissit ovat näin lisänneet viljelijöiden tuloja 14 vuodessa yhteensä 3,2 miljardia dollaria. Suurin osa (2,4 mrd $) tästä lisätulosta on kertynyt "rinnakkaiselohyötynä" ns. tavanomaisia eli ei-muuntogeenisiä maissilajikkeita kasvattaville viljelijöille.
    Hutchison WD et al (2010). Areawide suppression of European corn borer with Bt maize reaps savings to non-Bt maize growers. Science 330: 222-225 http://dx.doi.org/10.1126/science.1190242
    Tabashnik BE (2010). Communal Benefits of Transgenic Corn. Science 330: 189-190 http://dx.doi.org/10.1126/science.1196864
  • Ketkä meillä käyvät pimeiden lyhtyjen kauhukampanjaa rokotuksia vastaan? Tutkiva toimittaja Petri Pöntinen on päässyt jäljille (Suomen Kuvalehti 13, 2011, s.36-41). Takana on samoja "luonnon lapsia" – luonnontietieteen torjujia ja tähdistä ennustajia (vrt. antroposofia ym., Skepsis-luennon 30.11.2010 osa 2, s. 30–36) – kuin muissakin kansalaisia biologialta turvaavissa yhdistyksissä.
    New age -uskontotaustansa he pitävät säännön mukaan tiukasti pimennossa, mutta tuhkarokon paluusta kertovaan HS-uutiseen (Kymmenes suomalainen sairastui tuhkarokkoon, HS 6.5.2011) oli sivulauseeseen kuitenkin lipsahtanut valaiseva tieto, että antroposofisten koulujen [Steiner-koulut] oppilaita ei rokoteta.
    huhtikuu 2011
  • På svenska: GMO-skräck handlar om att tjäna pengar menar SLU-forskare. Kampanjen mot genmodifierade grödor har inte med miljö att göra utan handlar om att bygga varumärken med GMO-fria produkter. Det skriver Jens Sundström, docent i växtfysiologi vid SLU i Uppsala på DI-Debatt. Jordbruksaktuellt 28.4.2011
  • På svenska: SLU:s rektor vill diskutera GMO med [landsbygdsminister] Eskil Erlandsson. Sverige kan bli en av de ledande aktörerna inom växtförädlingen men för att det ska bli möjligt krävs en förändring av hållningen till odling av genmodifierade grödor i Europa. Det är också nödvändigt för att den framtida växtförädlingen inte ska hamna hos ett fåtal företag i världen. Jordbruksaktuellt 6.4.2011
  • Kivun hoidossa In English: akupunktio ei ole lumetta tehokkaampaa mutta voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa (kuolemantapauksiakin). Tämä selvisi maailman laajimmassa tieteellisessä metakatsauksessa (olemassa olevien tiedekatsauksien kriittisessä arvioinnissa), jonka suorittivat Exeterin ja Plymouthin yliopistot (UK) ja Itämaisen lääketieteen instituutti (Daejeon, Etelä-Korea). Biology News Net March 24, 2011.
    - In English: Hall H. Acupuncture’s claims punctured: Not proven effective for pain, not harmless. PAIN 2011; 152: 711-712
    - In English: Ernst E, Soo Lee M, Choi T-Y. Acupuncture: Does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews. PAIN 2011; 152: 755–764 http://dx.doi.org/10.1016/j.pain.2010.11.004
    - Asiaa sivuava pikku-uutinen: Etelä-Korean ex-presidentin keuhkoista löytyi akupunktioneula. Aamulehti 6.5.2011
  • Mitä vuonna 2010 suurella mediakohulla julkistetulle "arsenikkielämälle" nyt kuuluu? Kunnollista näyttöä sen tueksi ei ole saatu, mutta ei sitä ole vielä voitu sitovaksi kumotakaan. Alkuperäisissä koejärjestelyissä oli merkittäviä puutteita, ja tämäntapaisten arsenikkiyhdisteiden nopea hajoaminen vedessä antaa aihetta epäillä "arsenikkielämän" mahdollisuuksia.
    - Rosen BP, Ajees AA, McDermott TR. In English: Life and death with arsenic. Arsenic life: An analysis of the recent report "A bacterium that can grow by using arsenic instead of phosphorus". Bioessays 2011; 33: 350–357
    maaliskuu 2011
  • Luomuviljely ei ole ratkaisu satojen kasvattamiseen, kuten Schutterin omatekoinen "YK-raportti" uskottelee, analysoi puheenjohtaja Heikki Jokipii Helsingin Sanomissa 21.3.2011 (1 s.)
  • Vihreää maitoa? MMT Jussi Tammisola toppuuttelee vaarallista intoa "elävään maitoon", jota Eeropekka Rislakki vaatii kaupan hyllyille Suomessa. Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.3.2011 (1 s., pdf 136 Kb)
  • Ehompia kasveja puhtaammilla menetelmillä. Geenikieltokampanjan väitteitä tarkastelee dosentti Jussi Tammisola mehiläisalan ammattilehdessä (Mehiläinen 2/2011) (3 s., pdf 269 Kb)
  • Geenit, aatteet ja uskonnot? Kaksi pientä new age –uskontoa (Maharishi-kultti ja Steinerin antroposofia) on paneutunut geenimuuntelun vastustamiseen, mutta suuret maailmanuskonnot eivät vastusta geenimuuntelua. Sipoon Sanomat 17.3.2011 (1 s., pdf 217 Kb)
  • Tinkimaitoa on turha haikailla takaisin, varoittaa maitohygienian professori Satu Pyörälä. Se ei tuo terveysetuja vaan levittää monia vaarallisia sairauksia. Maito pitäisi pastöroida vaarojen vähentämiseksi, suosittelevat kaikki kansainväliset asiantuntijajärjestöt, myös Maailman terveysjärjestö WHO. Helsingin Sanomat 17.3.2011 (2 s., pdf 246 Kb)
  • Siirtogeenitekniikalla influenssaa vastaan. Brittiläiset tutkijat ovat jalostaneet siirtogeenisen kanarodun, joka saattaa lannistaa lintuinfluenssan ja voi pitää aisoissa pandemian riskin, kirjoittaa perinnöllisyystieteen professori emeritus Petter Portin Turun Sanomissa 7.3.2011 (1 s., pdf 45 Kb). Ks. myös täältä
  • Ruokapöytään vain villejä viidakon kasveja? Ismo Heinisuo läpivalaisee psykiatri Ilkka Härkösen outoja kuvitelmia biologiasta ja ravinnosta kirjoituksessaan Aamulehdessä 5.3.2011 (1 s., pdf 126 Kb)
    helmikuu 2011
  • Pohjoismaiseen joutsenmerkkiin ujutetaan taas geenikieltoa, vastoin tieteen perusteita ja ympäristösertifikaatin ilmoitettuja tarkoitusperiä. Lausunnoissaan biotutkijat tyrmäävät hankkeen: se olisi kuluttajan harhauttamista (ja siis vastoin EU:n kuluttajasäädöksiä) sekä vahingollista ympäristölle – ihmisiä ohjattaisiin suosimaan ympäristöä rasittavia vanhoja teknologioita ja syrjimään puhtaampia ja ekotehokkaampia luonnontieteen saavutuksia. (28.2.2011)
  • Puhtainta mahdollista kasvinjalostusta syntyy uudella geenimuuntelulla, myöntää Suomen ensimmäinen kasvigeenimuuntelun vastustaja, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola vierasyliössään Maaseudun Tulevaisuudessa 28.2.2011 (3 s., pdf 375 Kb)
  • In English: Muuntogeenisellä sienellä malariaa torjumaan: parannetaan infektoituneet sääsket? Tutkijat käsittelivät malariaverellä ruokittuja sääskiä muuntogeenisellä sienellä, jolloin malarialoisioiden tarttuminen niiden sylkirauhasiin väheni 98 %. Malariasääskien tartuttaminen tällä "hoitosienellä" saattaisi olla vahva ase malarian vastaisessa taistelussa, toivovat tutkijat (11 min 10 s, mp3). Science 25.2.2011
  • Aatepuuro ei nälkää vie. Uutta kasvinjalostustakin tarvitaan, vastaavat tutkijat dosentti Saikkoselle, joka selättäisi ruokapulan politiikalla (lähetetty Helsingin Sanomiin 20.2.2011) (1 s., pdf 176 Kb)
  • Ruuan hinnat ovat In English: vaarallisella tasolla, varoittaa Maailmanpankki. Ne ovat nousseet 15 % vain neljässä kuukaudessa (lokak. 2010 – tammikuu 2011) ja syösseet 44 miljoonaa ihmistä lisää köyhyyteen viime kesäkuun jälkeen. BBC News 15.2.2011
  • Uusi geenimuuntelu voi olla puhtainta koskaan mahdollista kasvinjalostusta, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Sipoon Sanomissa 17.2.2011 (3 s., pdf 302 Kb)
  • Viljelykasvien geenit eivät valtaa luontoamme, ja niitä koskevat samat ekologian lainalaisuudet jalostusmenetelmästä riippumatta, muistuttaa geenivirtatutkija Jussi Tammisola Helsingin Sanomissa 7.2.2011 (2 s., pdf 208 Kb)
  • Islamin oppineiden konferenssi toteaa päätöslauselmassaan, että In English: geeniruoka on 'halal', kunhan siinä hyödynnetyt geenit täyttävät islamin halal-vaatimukset (eli eivät ole peräisin kielletyistä lähteistä, esimerkiksi siasta). "Islam velvoittaa meitä kannustamaan kaikkia islamin maita ja organisaatioita tukemaan geenimuuntelun tutkimusta sekä muuntogeenisten tuotteiden kehittämistä ja käyttöä". International Workshop of Islamic Scholars and Experts in Modern Biotechnolgy on "Agri-biotechnology: Shariah Compliance"(Malesia 1.-2.12.2010)
  • In English: On moraalinen velvollisuutemme jalostaa gm-kasveja myös kehitysmaiden köyhille ihmisille, todetaan Katolisen kirkon tiedeakatemian tutkimusviikon yksimielisissä päätelmissä (tässä suomennettuina). Transgenic Plants for Food Security in the Context of Food Security", Pontificial Academy of Sciences Study Week, Vatican City, 15–19 May 2009.
    Tutkimusviikon In English: esitelmät
    tammikuu 2011
  • Geenitekniikkaa on arvioitava tieteellisen tiedon perusteella, korostavat tiedevetoomuksen allekirjoittajat, kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri ja kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin Sanomissa 31.1.2011 (1 s., pdf 267 Kb). Yli 300 tohtoritason tutkijaa on ilmaissut huolensa siitä, että vastoin tieteen perusteita uutta biologiaa syrjitään tai tavoitellaan jopa sen sovellusten käyttökieltoa Suomen kasvintuotannossa.
  • Risteytymistä ajatellen muuntogeeniset lajikkeet ovat yhtä vaarattomia kuin perinteisin menetelmin jalostetut lajikkeet, korjaa perinnöllisyystieteen prof. emeritus Petter Portin yleisesti levitettyjä harhakäsityksiä. Helsingin Sanomat 30.1.2011 (1 s., pdf 249 Kb)
  • Muuntogeeniset kasvit eivät heikennä luonnon monimuotoisuutta eikä niistä siirry geenejä syöjään. Gm-kasveista ei ole aiheutunut haittoja, hyötyjä kylläkin, osoittavat tutkimukset, johin on osallistunut yli In English: 500 riippumatonta tutkimusryhmää 25 vuoden aikana. Satu Lehtonen tiivistää tutkimusten päätelmät uutisartikkelissaan EU:n tutkimusyhteenveto: Gm-eliöiden haitoista ei näyttöä. Maaseudun Tulevaisuus 28.1.2011 (2 s., pdf 223 Kb).
  • Suomessa on kasvibiotekniikan eturivin asiantuntijoita, mutta heidän tietoaan ei ole poliittisten päättäjien keskuudessa suuremmin kuultu, vaan geenimuuntelusta puhuttaessa on tapana korostaa riskejä, joita siihen uskotaan liittyvän. Geenimuuntelu – ollako vai eikö olla, pohtii euroedustaja Riikka Manner (kesk.) vieraskolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa 28.1.2011 (2 s., pdf 195 Kb). Lähtökohtaisesti geenimuuntelussa ei ole mitään sellaista väärää, ettei geenimuunneltuja tuotteita saisi päätyä kuluttajien käsiin.
  • Onko skandaali, että Suomi hakee Itämeren lohen myyntiin taas poikkeuslupaa? Vai ovatko kalan terveyshyödyt paljon suuremmat kuin pessimistisestikään arvioidut dioksiinin haitat? Lohi kohtuudella on terveellistä, kirjoittaa ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto Helsingin Sanomissa 22.1.2011 (1 s., pdf 148 Kb)
  • Suomen perunantuotantoa ei olisi järkevää rasittaa taloudellisesti kestämättömillä, kymmenen kertaa suuremmilla suojaetäisyyksillä kuin Ruotsissa. Siihen ei ole tieteellisiä perusteita, sillä muuntogeenisten kasvien sekoittuminen on hyvin vähäistä Suomessa erityisesti perunan viljelyssä, kirjoittaa tutkija Jussi Tuomisto Helsingin Sanomissa 22.1.2011 (2 s., pdf 102 Kb). Sen osoittavat yli miljoonan perunayksilön tutkimukset ja vuosikymmenien käytännön kokemus siemenperunoiden viljelystä Suomessa ilman mitään suojaetäisyysvaatimuksia.
  • Ovatko elämän tieteen tutkijat lahjuksille altis, moraaliton joukkio, kuten geenivastustajat haluavat meidän uskovan? Kampanjaväitteiden eettisyyttä pohtii perinnöllisyystieteen professori emeritus Petter Portin kirjoituksessaan Tiede ja EU-lait antavat tietoa geeniviljelystä. Aamulehti 21.1.2011 (1 s., pdf 209 Kb)
  • Tekisimmekö tieteestä "salmonellaa", kuten maatalousministeri Anttila meitä markkinoi maailmalle? Vai olisiko se paluuta pimeään keskiaikaan, pohtii Matti Pietiläinen artikkelissaan Kielto tuhoaisi tutkimusta Savon Sanomissa 15.1.2011 (4 s., pdf 336 Kb)
  • Muuntogeenisillä kasveilla käydään pelottelukampanjaa, kirjoittaa perinnöllisyystieteen professori emeritus Petter Portin Aamulehdessä 15.1.2011 (1 s., pdf 167 Kb)
  • "Tappamaton" kana on kehitetty geenimuuntelulla. Lintuinfluenssa ei pysty leviämään siitä muihin tarhan kanoihin, joten epidemiaa ei synny. Samalla hidastuu myös viruksen evoluutio, jolloin se ei ehkä pysty kehittymään ihmisestä toiseen leviäväksi, tappavaksi pandemiavirukseksi.
  • "Vihertuotteita" markkinoidaan kuluttajille usein turhia tai näennäisiä vaatimuksia asettavilla sertifikaateilla ja kertomatta, mikä on tuotteen todellinen kuormitus luonnolle ja ympäristölle. Olisikin saatava ekotuotteille yhteiset arviointiperusteet, vaatii Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen Pirkko Raunemaa Helsingin Sanomissa 9.1.2011 (2 s., pdf 207 Kb).
    Ajankohtaista, vuosi 2010:
          joulu marras loka syys heinä-elo kesä touko huhti maalis helmi tammi
    joulukuu 2010
  • Luomuviljelyyn siirtyminen on maatalousutopiaa, osoittaa Helsingin yliopiston kansleri, maatalouspolitiikan professori, emeritus Risto Ihamuotila Helsingin Sanomissa 28.12.2010 (2 s., pdf 134 Kb). Kirjoitus analysoi ja osoittaa perättömiksi Markus Krögerin Vieraskynässä 24.12. toistetut keskeiset uskomukset
  • Kansanedustaja Hautalalle geenimuuntelusta. Perinnöllisyystieteen professori emeritus Petter Portin oikoo 15.12.2010 edustaja Lasse Hautalan perättömät väitteet Ilkka-lehdessä (1 s., pdf)
  • Geenimuuntelu, totta vai tarua? FT, ylitarkastaja Erkki Vesanto Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vastaa väitteisiin geenimuuntelusta Hyvä Terveys-lehdessä (Suomalainen lääkäriseura Duodecim)
  • Terveyttä, laatua ja ruokaturvaa kasvinjalostuksella, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Biologian ja maantieteen opettajien liiton lehdessä: Natura 4/2010, s.38–42 (13 s., pdf 748 Kb)
  • Luomu- ja muuntogeeniset kasvit voivat elää rinnakkain, osoittavat tieteelliset tutkimukset, kirjoittaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Tuomisto Helsingin Sanomissa 10.12.2010 (2 s., pdf 100 Kb). Mielikuva-Suomen pakkoluomutus tiedettä ja teknologiaa torjumalla vaarantaisi kilpailukykymme, romuttaisi korkeatasoisen biotutkimuksemme ja tärvelisi Suomen maineen sivistysvaltiona
  • Muuntogeeniset tuotantoeliöt ovat ainakin yhtä turvallisia kuin muut, osoittaa juuri julkaistu eurooppalainen, laaja tiedekatsaus, joka perustuu yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän tuloksiin 25 vuoden ajalta. Katsaus kokoaa varsinkin tulokset uusimmista, vuosien 2001–2010 eurooppalaisista tutkimusprojekteista, joissa on tutkittu muuntogeenisten eliöiden turvallisuutta ihmisille, eläimille ja ympäristölle. In English: A decade of EU-funded GMO research. EU Commission 9.12.2010 (268 s., pdf 388 Mb)
  • Miten Suomi siirtyi Ryysyrannasta hyvinvointiin? Historiatutkimus antaa huutia romanttisille kuvitelmille "menneiden aikojen hyvästä elämästä", selviää Mervi Itkosen tiedeartikkelista (Yliopisto 10/2010, 4 s., pdf 212 Kb)
  • Onko kohuttu arsenikkielämä evoluution läpimurto vai sittenkin "biologian kylmäfuusio"? No, odotellaan... (2.12.2010)
    marraskuu 2010
  • Uusia muuntogeenisiä kasvilajikkeita tarvitaan, ja on moraalinen velvollisuutemme jalostaa niitä myös kehitysmaiden köyhille ihmisille, vaaditaan Katolisen kirkon tiedeakatemian Vatikaanissa järjestämän tiedekonferenssin In English: yksimielisissä päätelmissä ("Transgenic Plants for Food Security in the Context of Food Security", Pontificial Academy of Sciences Study Week, Vatican City, 15–19 May 2009).
    Konferenssin In English: esitelmät on juuri julkaistu eurooppalaisessa tiedelehdessä (New Biotechnology 27 (5): 445–717), ja ne ovat vapaasti saatavilla osoitteesta: http://www.ask-force.org/web/Vatican-PAS-Studyweek-Elsevier-publ-20101130/PAS-Studyweek-NBT-20101130.pdf (sen linkeistä aina ylempi vie tiedelehden maksulliseen artikkeliin, alempi taas artikkelin maksuttomaan kopioon).
  • Maataloutta ei saa tuhota romanttisiin runokuviin perustuvalla päätöksenteolla, sivaltaa MMM Pirkko Raunemaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen, joka toimi EFSA:n johtokunnassa vuosina 2002–2006 (Kehittyvä Elintarvike 4/2010) (1 s. pdf 2289 Kb). "Jos tieteellistä tutkimusta ja tuotekehittelyä ei oteta unionin elintarviketuotannon perustaksi, olemme hukkateillä. Euroopan vahvimmatkin tuotannonalat ja -alueet taantuvat takamaiksi maailman elintarvikekaupan kilpailussa."
  • Suomessa lapset syövät hedelmiä ja kasviksia selvästi vähemmän kuin muissa maissa (Unicef 2010). Kalliin ruoan maassa vähävaraiset perheet tinkivät kasviksista ja hedelmistä, joten moni lapsi ei ole niihin tottunut (prof. Lasse Kannas, HS 3.12.2010).
    – Suomessakin luomu noin puolittaa satotasot ja nostaa kasvisten ja hedelmien kuluttajahinnat 2–6-kertaisiksi (HS 29.3.2009), mikä on uhka kansanterveydelle: lisää syöpiä, sydäntauteja, rappeutumasairauksia...
    Tavallisella eurolla saamme monin verroin enemmän terveyttä kuin luomueurolla ...joten Jorma Ollilan brändityöryhmä osaa vaatia puolen Suomen pakkoluomutusta (Kuuban tie on meidän tiemme...?)
  • Muuntogeeninen lohi parantaa kansanterveyttä, jos se saadaan kauppoihin, selvisi uudessa tutkimuksessa (Science 19.11.2010). Myyntilupahakemus on jo jätetty viranomaisille USA:ssa.
    In English: Smith MD, Asche F, Guttormsen AG, Wiener JB (2010). Genetically Modified Salmon and Full Impact Assessment. Science 330: 1052–1053
  • Geeniruokaa? Mistä ruoka tulee? Puhtainta mahdollista kasvinjalostusta ja luomuruoan myyttejä. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola luennoi Skepsis ry:n tilaisuudessa Tampereella 30.11.2010. Osa I: Mistä ruoka tulee? ja osa 2: Miten ruokaa saadaan? (pdf, yht.5220 Kb)
  • Muuntogeeninen ravinto laadukasta, kirjoittaa perinnöllisyystieteen prof. emer. Petter Portin vierasyliössään Maaseudun Tulevaisuudessa 12.11.2010 (3s., pdf 144 Kb)
  • Geeniteknologian vaikutus huomispäivään. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, Eiran aikuislukio 10.11.2010, luennot 1, 2 ja 3 (pdf, yht. 5653 Kb)
  • Onko ympäristöliike osavastuussa nälänhädästä? kysyy kainosti Marko Maunula Suomen Kuvalehdessä 8.11.2010 (1 s., pdf)
  • Ruostesieni Ug99 vyöryttää – kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella? Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, ViSiO 2.11.2010 (12 s., pdf 751 Kb)
  • Onko bioteknologia ollut menestys vai katastrofi kehitysmaissa? Kysymystä tarkastelee Maailman ruokajärjestön (FAO) sähköinen konferenssi In English: “Learning from the past: Successes and failures with agricultural biotechnologies in developing countries over the last 20 years". Yhteenveto (24 s., pdf 110 Kb)
    lokakuu 2010
  • Kurikan kaupunginvaltuusto torjuu kasvin geeniperimän muuttamisen (eli kasvinjalostuksen ja muunkin evoluution) "yksimielisesti äänin 34 vastaan 9" kokouksessaan 25.10.2010, imagonsa kohottamiseksi. Luonnonlait eivät tosin kuulu valtuuston toimivaltaan, kenties onneksemme...
  • Fossiilitaloudesta uusiutuviin raaka-aineisiin kasvibiologian eväillä, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Biologian ja maantieteen opettajien liiton lehdessä: Natura 3/2010, s.30–34 (9 s., pdf 423 Kb)
  • Keskustelu biopolttoaineista jatkuu Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry:n sivustolla (5.10.2010)
    syyskuu 2010
  • Turvediesel olisi kotimainen polttoaine, analysoi tekniikan tohtori Jarl R Ahlbeck Helsingin Sanomissa 27.9.2010 (1s., pdf 52 Kb)
  • Euroopan toksikologijärjestön palkitseman suomalaisen toksikologin ja riskitutkijan, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomiston maineikas, melkein Tieto-Finlandian voittanut valistusteos "100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä" (2005) on nyt käännetty englanniksi (22.5.2009): In English: "Arsenic to zoonoses" on luettavissa verkossa tai ladattavissa sieltä Word-dokumenttina (250 s., 985 Kb)
  • Geenimuuntelusta edelleen väärää tietoa, korjaa perinnöllisyystieteen prof. emer. Petter Portin entisen kalatutkijan, Liisa Kuusipalon, harhauttavia kampanjaväitteitä. Bakteerit saavat geenejä paljon helpommin suoraan toisiltaan, ja kasviviruksia syömme miljoonittain joka päivä. Maaseudun Tulevaisuus 27.9.2010 (2s., pdf 334 Kb)
  • Likinäköisyyttä aiheuttava geeni on löytynyt eurooppalaisperäisestä väestöstä muun muassa Hollannissa, Britanniassa ja Australiassa, tiedottaa Duken yliopiston lääketieteellinen keskus (13.9.2010). Tiedotteen mukaan geenin löytyminen saattaa avata mahdollisuuksia ehkäistä ja korjata likinäköisyyttä geenihoidoilla ehkä jo piankin, sillä geeniterapiaa on jo sovellettu onnistuneesti eräissä silmien sairauksissa. ("Pikaisuutta" tosin kokeneissa tutkijapiireissä epäillään, sillä säädökset ovat perin raskaita ja kalliita ja kohtuullisesti toimivia korjausmenetelmiä on likinäköisyyteen jo käytössä).
    In English: Hysi PG, Young TL, Mackey DA, Andrew T, Fernández-Medarde A, Solouki AM, Hewitt AW, Macgregor S, Vingerling JR, Li Y-J, Ikram MK, Fai LY, Sham PC, Manyes L, Porteros A, Lopes MC, Carbonaro F, Fahy SJ, Martin NG, van Duijn CM, Spector TD, Rahi JS, Santos E, Klaver CCW, Hammond CJ. A genome-wide association study for myopia and refractive error identifies a susceptibility locus at 15q25. Nature Genetics Sep. 12, 2010, Adv. Online Publ. (5p., pdf)
  • Geenimuuntelusta väärää tietoa, korjaa perinnöllisyystieteen prof. emer. Petter Portin entisen kalatutkijan, Liisa Kuusipalon, virheellisiä haastatteluväitteitä. Maaseudun Tulevaisuus 13.9.2010 (1s., pdf 205 Kb)
  • Palmuöljyä voi tuottaa myös vastuullisesti, toteaa Nesteen varatoimitusjohtaja Jarmo Honkamaa Helsingin Sanomien vieraskynässä 19.9.2010 (2s., 148 Kb). Palmuöljy on ylivoimaisesti ekotehokkain biodieselkasvi, ja sen viljelyä voidaan lisätä sademetsiin koskematta, kuten tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet (vrt. Towards much more efficient biofuel crops).
  • Yrttiviinaa juotettava korvakipuun pikkulapselle? Huuhaan miljardibisnestä rahoitetaan Saksassa auliisti yhteiskunnan kukkarosta, varsinkin luonnontieteitä vastustavaa homeopatiaa. Lapsiperheen karmeista "hoito"kokemuksista kertoo Berliinin-kirjeenvaihtaja Katarina Baer Helsingin Sanomissa 13.9.2010
    Vrt. Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa Helsingin Juniorijousille Saksassa
    - Muistanpa hyvin niin maun kuin oksentelun: kun olin hukkua Saimaan avantoon vuonna 1947, äitini juotti 3-vuotiaalle "kylmettymisen parannukseksi" konjakkia maidossa ("kansanlääkinnän" parhaiden oppien mukaisesti)...
  • Helsingin Aikuisopisto levittää valetietoa – valtio tukee laitoksen toimintaa lähes miljoonalla eurolla. Syksyn opetusohjelmaan kuuluu esimerkiksi astrologiakurssi, Tarot ja naurujooga, paljastaa Itä-Suomen yliopiston dosentti Markku Myllykangas Helsingin Sanomissa 13.9.2010 (2s., pdf 266 Kb)
  • Tutustu tutkijaan: Kasvinjalostaja löytää aidointa luomua geeneistä. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola pitää perinteistä risteytystä likaisena menetelmänä, joka sekoittaa kasvien hyvät ominaisuudet. Teksti: tiedetoimittaja Jarno Forssell, kuvat: Jaanis Kerkis. Tiede 7/2010 (4s., pdf 282 Kb)
    heinä-elokuu 2010
  • Perinnejalostus on hyytynyt viime vuosikymmeninä. Vihreän kumouksen lajikkeet auttoivat mm. vehnän satotason pitkään geneettiseen nousuun, mutta nousu on taittunut 1980-luvun lopulla (1s., pdf 68 Kb). In English: Graybosch RA, Petersen CJ. Genetic Improvement in Winter Wheat Yields in the Great Plains of North America, 1959–2008. Crop Science 2010;50:1882–1890
  • Rokotteella ja narkolepsialla ei ole kiistatonta yhteyttä, muistuttaa professori Heikki Peltola Helsingin Sanomissa 25.8.2010. Jos joku syö puuroa tänään ja jää huomenna auton alle, onko onnettomuus puuron aiheuttama? (2s., pdf 48 Kb)
  • Muuntogeenisen ravinnon puolesta, kirjoittaa perinnöllisyystieteen prof. emer. Petter Portin Kalevassa 15.8.2010 (1s., pdf 157 Kb)
  • In English: Review: Towards much more efficient biofuel crops – can sugarcane pave the way? GM Crops 1(4), 19 p. Saadaanko kasveista energiaa ja raaka-aineita, kun ruoastakin tulee pulaa? Ihmiskunnan ydinkysymyksiä käsitellään yleistajuisesti tässä ajantasaisessa, laajassa kasvinjalostuksen tiedekatsauksessa, joka juuri ilmestyi vertaisarvioidussa kansainvälisessä tiedelehdessä. (pdf, 19 s.)
  • Kuinka IAASTD rämettyi? Maatalouden kansainvälinen arviointi antoi kenkää biologian perusteille, muistutti J. Tammisola Suomen Maataloustieteellisen Seuran seminaarin (Millaista maataloustutkimusta?) nettikeskustelussa 11.2.2009 (uusintapainos kasvibiologian sivustolla, koska STMS:n keskustelusivusto on kirjoittajilta kysymättä tyhjennetty [palveluntarjoaja blogit.fi])
    Nature Biotechnology-tiedelehden pääkirjoitus "Off the rails", Vol. 26: 247 (2008)
    kesäkuu 2010
  • Hyvä paha tekniikka. Biotekniikkaa ja maanviljelyä. Toimittaja Maija Typpi, haastateltavina professori Jukka Ahokas (HY), kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola (HY) ja teknologiapäällikkö, dosentti Kirsi-Marja Oksman-Caldentey (VTT). YLE Radio 1 14.6.2010 (39:35 min, mp3)
  • Haitin pienviljelijöille lahjoitettiin 60 000 säkkiä satoisan hybridimaissin kylvösiementä. Kasvinjalostuksen vastustajat tahtovat polttaa jalostajien ruoka-avun, jottei katastrofimaan nälkiintyvien "ruokaomavaraisuus" vaarantuisi! 9.6.2010
  • Puuta poltetaan terveyden kustannuksella, muistuttaa ympäristöterveyden dosentti, erikoistutkija Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (HS 8.3.2010). Suomessa yli kaksi miljoonaa puun pienpolttolaitetta tupruttaa ilmaan enemmän pienhiukkasia kuin koko tieliikenne.
  • Vehnän keltaruosteen sukupuolielämän salaisuudet onnistuttiin vihdoin paljastamaan, vuosisadan yrittämisen jälkeen. Suvullinen lisääntyminen nopeuttaa uusien kasvitautirotujen kehittymistä.
  • Taikausko tanassa kansaa ja luontoa köyhdyttämään? Kommentteja Vasemmistoliiton puolueohjelman luonnokseen, lähetetty Kansan Uutisiin 25.5.2010 (5 s., pdf 477 Kb)
  • Luonnon eväillä autuaaksi? Vai parempaa ruokaa prosessoimalla? Tietoa ruoan prosessoinnin historiasta ja merkityksestä ihmiskunnan ravitsemukselle on Euroopan Ravintotietoneuvoston katsauksessa: EUFIC Review 06/2010
    toukokuu 2010
  • In English: Luomuviljan tuotanto rasittaa luontoa merkittävästi enemmän kuin normaali viljely, selvisi Leedsin yliopiston tutkimuksissa (5.5.2010). Jyväkilon tuottamiseen tarvitaan näet luomussa kaksinkertainen ala peltoa, koska luomuviljelyssä hehtaarisato on Britanniassa yhtä heikko kuin muuallakin: tuskin puolet normaaliviljelyn satotasosta.
  • Linnut osaavat vieroksua luomujyviä, selvisi Newcastlen yliopiston biologian laitoksen tutkimuksissa: McKenzie AJ, Whittingham MJ. Birds select conventional over organic wheat when given free choice. J Sci Food Agric 2010; 9 p., Publ. Online: 19 May 2010 In English: Abstrakti, lehdistötiedote ja video (1:10 min)
  • Perinteiset, hyönteiskestävät tai rikkahävitettä sietävät gm-lajikkeet ovat vuodesta 1996 lähtien tuoneet merkittäviä nettohyötyjä ympäristölle ja viljelijöiden taloudelle verrattuna tavanomaisen viljelyn ei-gm-lajikkeisiin USA:ssa, päättelee USA:n kansallinen tiedeneuvosto tiederaportissaan: Impact of Genetically Engineered Crops on Farm Sustainability in the United States. Nat. Res. Council USA, April 2010, 240 p.
    Koko raportti (luettava verkossa), ja yhteenveto
  • Integroitu torjunta auttaa myös pahaa biodiversiteettiä, joten tarkkailua tarvitaan pelloilla. 23.5.2010
  • Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
  • Eläviä bakteereita tehtiin synteettisellä kemialla, raportoi Science toukokuussa 2010
  • Vitalismi vihdoin saattohoidossa 23.5.2010
  • Maataloutta täytyy tehostaa, vieläpä kestävästi – ihmiskunnan ravinto ja energia on turvattava ja luonto säästettävä. Biologisesti pätevää tekstiä kasvinjalostuksen tärkeydestä: Britannian arvostetun tiedeseuran, The Royal Societyn, paljastava raportti Reaping the benefits.In English: Oct. 2009 (86 p., pdf)
  • Tieteen periaatteet ovat vaarassa Perussa: tutkija puolusti tieteen etiikkaa – tuomittiin vankeuteen. Osallistu tiedeväen In English: kansainväliseen vetoomukseen!
  • Tieteestä vapaata rahastusta? Paremmat tuotteet ovat historiaa – Valion uusi strateginen ajattelu nojautuu ihmisten uskomuksiin? 5.5.2010
  • Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Luontoelämyksiä rakentamaan? Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2007 (2 s., pdf 50 Kb)
  • Liikkeellä luonnossa: Tuulimyllyjen uhat. Norjaan rakennetaan yli 4000 jättiturbiinia. Onko luonto vaarassa? YLE FST5 24.2.2007, suomentanut Kai Koskela (6 s., pdf 20 Kb). Ja kiinnostuneille teksti myös norjaksi.
  • Tuuliturbiinit räjäyttävät lepakoiden keuhkot In English: (New Scientist 25.8.2008)
    Katso myös läpileikkaus kotkakysymykseen. Kaliforniassa turbiinitaajamista on jo kokemusta (video, 11:51 min)
  • Syödään villi luonto? Lautaselle villiä kumia ja hormonin korvikkeita? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 90 Kb)
    huhtikuu 2010
  • In English: Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
  • Puunpolton päästöt lämmittävät ilmastoa. Hallituksen risupaketti vauhdittaa ilmastonmuutosta, heikentää metsiä ja uhkaa terveyttä, kirjoittaa professori Martti Tiuri (Helsingin Sanomat 25.4.2010)
  • In English: Experience with BT maize cultivation in the Czech Republic 2005–2009. Ministry of Agriculture in the Czech Republic, Prague, April 2010, 48 p.
  • Keskustelutilaisuus muuntogeenisestä elintarviketuotannosta. Biotekniikan neuvottelukunta, Seinäjoki 13.4.2010 Esitelmät:
    Seminaarin avaus, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
    GMO-tietoa, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
    GMO-lainsäädäntö, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
    Amylopektiini-tärkkelysperunat, Kristofer Vamling, BASF Plant Science
    GMO - hyödyt ja kustannukset, Jussi Tuomisto, MTT
  • Löytöretkiä biopolitiikkaan. Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010–2050. Teknologian arviointeja 27. Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2010 (287s., pdf) [kannattaa avata uuteen ikkunaan, sillä eduskunnan tällä sivulla ei paluutoiminto näy onnistuvan]
  • Mitä Stalin teki tieteelle? Lähetetty Uutispäivä Demariin 5.8.2004 (2s., pdf 51 Kb)
    maaliskuu 2010
  • Kuuma peruna. ”Peruna todettaisiin välittömästi tappavan myrkylliseksi kasviksi". Prof. Atte von Wright suhteuttaa geenivapaita myyttejä menneisyyden myrkylliseen historiaan kolumnissaan ViikkoSavossa 31.3.2010 (2s., pdf 301 Kb).
    Nimetön kirjoittaja yleisön osastossa taas protestoi, että kasveja jalostetaan: "ruvetaan muuntelemaan jo luotua" (sillä ruokahan tuli meille valmiina...?)
  • Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. "GMO-vapaa Suomi"-kampanja nojautuu kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemiin geenitarinoihin, jotka eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
  • Onko saastumista vähentävä, Guelphin yliopistossa jalostettu ympäristösika vihdoin pääsemässä markkinoille, kymmenen vuoden vastuuttoman jarrutuksen jälkeen? In English: Hakemus markkinointiluvaksi on jätetty viranomaisille sekä Kanadassa että USA:ssa. (26.3.2010)
  • Tutkija: Geenimuuntelu auttaisi ruokkimaan nälkäiset. Toimittaja Maija Ala-Siurua haastattelee kasvifysiologian yliassistentti Markku Keinästä Itä-Suomen yliopistosta (Maaseudun Tulevaisuus 26.3.2010) (1 s., pdf 77 Kb)
  • Halpa on ekologista, analysoi agronomi Matti Pekkarinen ravinnon tuotannon ydinasioita Savon Sanomissa 25.3.2010
  • Helsingin vihreä energia on painajainen. MOT 22.3.2010, toimittaja Martti Backman. Ilmaa saastuttava puiden käryttäminen merkitsee mittavaa tulonsiirtoa kuluttajilta risuparonien kukkaroon. Roottoriryteiköt merimaisemassa silppuavat luontoa ja nelinkertaistavat sähkön hinnan.
  • Geenimuuntelua kohtaan tunnetut pelot ovat turhia, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin tekn.lis. Satu Hassin mediaväitteitä biologiasta. Turun Sanomat 9.3.2010 (1s., pdf 125 Kb)
    helmikuu 2010
  • In English: Feeding the Future. Arvostettu tiedelehti Science tarkastelee erikoisnumerossaan (12.2.2010) maailman ruoantuotannon rajuja haasteita lähivuosikymmeninä. Kaikki kirjoitukset ovat – poikkeuksellisesti – vapaasti ladattavissa netistä (joskin ei-tilaajat joutuvat ensin rekisteröitymään).
  • Oikeus kumoaa geenikiellon Italiassa ja määrää hallituksen sallimaan muuntogeenisen maissin viljelyn (5.2.2010).
  • Vihreä vallankumous. Mistä siinä oli oikeasti kyse, kertoo professori Pirjo Peltonen-Sainio (Tiede 22.08.2005)
  • Kannattaisi osata laskea, neuvoo Euroopan toksikologijärjestön palkitsema riskitutkija, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomisto rivikansalaisia ja tunnottomaan pelotteluun erikoistuneita mielipidejärjestöjä Savon Sanomissa 14.12.2009
  • Jalostusta ilman genetiikkaa? Ihmetekoja rukiilla Suomen Kuvalehdessä äimistelee kasvibiologi lehden numerossa 34/2002
  • Ovatko siniset perunat kloonattuja? kysyy nimimerkki "Väriä elämään, viherkieli tekee ajattelun tarpeettomaksi" (lähetetty Iltalehteen 31.8.1998)
  • Biologian asiantuntijat tyrmäävät perättömät väitteet, joita entinen kalatutkija Liisa Kuusipalo levittää geenivastustajien kampanjassa. Lisää aiheesta: 1, 2 ja 3 (29.2.2008).
  • Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa "Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010 (51 s., pdf 2209 Kb)
  • Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa "GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf 270 Kb)
    tammikuu 2010
  • Hallituksen politiikka muuntogeenisten kasvien viljelyasiassa on taantumuksellista, analysoi perinnöllisyystieteen professori Petter Portin Uutispäivä Demarissa 18.1.2010 (1s., pdf 30 Kb)
  • Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita. Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
  • Ravinnon saanti maailmassa on turvattava luonnontieteiden saavutusten ja tuotannon vihreämmän kumouksen avulla, päättelee Royal Societyn julkaisema tiedekatsaus.
  • Suomessa pitää voida viljellä muuntogeenisiä kasveja, vetoaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin Aamulehden Alakerta-artikkelissa 3.1.2010 (2s., pdf 23 Kb)
    Ajankohtaista, vuosi 2009:
          joulu marras loka syys heinä-elo kesä touko huhti maalis helmi tammi
    joulukuu 2009
  • Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutioprosessin kautta, kirjoittaa Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran puheenjohtaja, FT Kalle Ruokolainen Helsingin Sanomissa 18.12.2009 (1s., pdf 24 Kb)
  • Muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä on kerrottava etukäteen. Neuvotteleva virkamies Tero Tolonen ja kaupallinen neuvos Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriöstä oikaisevat vastustuskampanjassa levitettyjä harhoja EU:n geenisäädöksistä ja hallituksen lakiesityksestä (muuntogeenisen perunan viljely). Helsingin Sanomat 8.12.2009 (1s., pdf 41 Kb)
  • Uskonnolliset argumentit soveltuvat huonosti nykyaikaan. Uskontotieteen lehtori, dos. Matti Kamppinen Helsingin Sanomat 14.12.2009 (1s., pdf 47 Kb)
  • Rinnakkaiselosta tieteen tyrmäykseen? analysoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Vierasyliössään Maaseudun Tulevaisuudessa 7.12.2009 (3s., pdf 55 Kb, linkein varustettu versio)
  • MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput. Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.
  • Helsingin Sanomat maksoi kalifornialaisen aktivistijärjestön johtajalle saadakseen julkaista perättömiä kampanjaväitteitä pääkirjoitussivullaan. Johtaja Mittal oli muun muassa "pannut paremmaksi" tieteen väärennöksenä jo tunnettua maatalousraporttia (IAASTD-"foorum"; ks. tiedelehti Nature Biotechnologyn pääkirjoitus maaliskuu 2008).
    Sitä vastoin HS ei suostunut julkaisemaan ko. foorumin työhön osallistuneiden biologien tarjoamia oikaisuja, kuten Geenikampanja myy vanhoja eväitä uudelleen, lähetetty Helsingin Sanomiin 1.12.2009 (2s., pdf 31 Kb).
  • Tieteen ja teknologian vihreät ry. arvostelee kannanotossaan 1.12.2009 tieteen syrjäyttämistä Suomessa hallituksen antamassa lakiesityksessä ns. rinnakkaiselolaiksi (1s., pdf)
    marraskuu 2009
  • ”Science fiction –mallit ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, ja niitä pidetään faktoina”, kiteyttää professori Antero Järvinen kirjoituksessaan "Keskustelua ilmastonmuutoksesta ei pidä yrittää sensuroida" Helsingin Sanomissa 25.11.2009
  • Muuntogeenisten kasvien viljelystä säädetään lakia vastustajien ehdoilla. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Helsingin Sanomat 22.11.2009
  • Laki uhkaa kuihduttaa tärkkelysperunatuotannon. Juhani Reku haastattelee tutkija Jussi Tuomistoa Maaseudun Tulevaisuudessa 18.11.2009
  • Julkishallinto hampaaton internetissä, varoittaa mediatutkimuksen professori Jukka-Pekka Puro Vieraskynässään Helsingin Sanomissa 3.11.2009. Virallinen tieto sikainfluenssasta jää salaliittoteorioiden ja roskajournalismin varjoon.
    lokakuu 2009
  • Sikainfluenssa ajoi rokotuskriitikot liikkeelle, analysoi toimittaja Ilkka Pernu Helsingin Sanomissa 31.10.2009
  • Kasvigeenitekniikan Top Ten Futures. Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tiedelehti Futura (2/2009, s.28–44). Perustuu kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan esitelmään (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb), joka pidettiin 13.2.2009 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Top Ten Futures VIII -seminaarissa
  • Kansalaisyhteiskunta ja geenimuuntelu yhteensopivia, oikovat etiikan tutkijat Helena Siipi ja Marko Ahteensuu Helsingin Sanomissa 15.5.2009 sosiologian jatko-opiskelija Markus Krögerin väittämiä (1s., pdf 20 kt)
    syyskuu 2009
  • Gm-kasvien viljelyllä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2009
    heinä-elokuu 2009
  • Luomuruoka ei ole välttämättä tavallista terveellisempää, kirjoittaa toimittaja Jukka Ukkola Suomen Kuvalehdessä 22.8.2009. Tiedeuutinen viittaa juuri ilmestyneeseen, maailman laajimpaan metatutkimukseen luomun väitetyistä terveysvaikutuksista (FSA 2009). In English: Food Standards Agencyn tiedote, sekä In English: itse tutkimus ja sen liitteet.
  • Kirjoituksessaan Muuntogeenisten kasvien käytön edut (Uutispäivä Demari 12.8.2009) perinnöllisyystieteen professori Petter Portin kiistää toimittaja Markku Rämön viljelemät kampanjaväitteet muuntogeenisistä kasvilajikkeista ja kertoo viljelyn tutkimustuloksista
  • Tarvitaan geneettistä demokratiaa, kirjoittaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin Lapin Kansassa 3.8.2009
  • In English: Syötävä rokote seetriallergiaan on turvallista, osoittavat apinakokeet. Rokotetta tuotetaan muuntogeenisen riisin jyvissä. Johdatusta aiheeseen: Syödäänkö rokote allergiaan, Allergia & Astma 2/2004 (3 s., pdf 15 Kb)
    kesäkuu 2009
  • Vatikaani siunaa kasvien geenimuuntelun. 5.6.2009, HS Tiede Tiedonjyvä 23.6.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Suomen kasvinjalostuksen Grand Old Man, professori Erkki Kivi, täytti 80 vuotta 6.6.2009. YLE Radio 1 Yhteiskunta haastatteli päivänsankaria – kiintoisaa historiaa kasvinjalostuksesta ja huomioita modernin genetiikan vastaisista liikehdinnöistä (55 min, mp3)
  • In English: White book on genetically modified crops. Tsekinmaan Tiedeakatemian Biologiakeskuksen julkaisema kriittinen teos EU:n gm-säädännöstä ja tsekkitutkijoiden kokemuksista. 7FP REGPOT-2008-1, projekti “Building up Modern Biotechnologies for Agriculture” (MOBITAG, GA 229518), 2009 (98 p., pdf)
  • (saksaksi) Saksan biotutkijoiden liitto tuomitsee maatalousministeri Ilse Aignerin gm-maissikiellon perusteettomana ja tieteenvastaisena. Liittoon kuuluu 30 000 Saksan biologia. Biowissenschaftler protestieren gegen Mais-Verbot - VBIO-Präsident Balling: Politik zerstört mutwillig Zukunftsoptionen. 20.4.2009
  • In English: Eivät opi mitään, arvostelee lääketieteen nobelisti Christiane Nüsslein-Volhard maatalousministerin taikauskoista bt-maissikieltoa Saksassa. Tiedeväki näet muistaa hyvin, kuinka geenivastustajat onnistuivat 1980-luvulla hallinnollisilla vippaskonsteilla estämään ihmisen insuliinin valmistuksen Saksassa 14 vuoden ajan – ja tottakai USA:n ja Tanskan suuret lääkefirmat kiittivät avusta ja valtasivat maailman insuliinimarkkinat.
    toukokuu 2009
  • Turve kunniaan ja merimetsot makkaraksi, yllyttää ympäristönsuojelutekniikan dosentti Jarl Ahlbeck (Åbo Akademi), ehdokkaana Europarlamenttiin (20.5.2009)
  • Taikauskon vai luonnontieteen asialla Europarlamenttiin? Näin ehdokkaat ruksasivat ihan itse. 20.5.2009 (2 s., pdf 8 Kb)
  • Läpimurto kasvien geenimuuntelussa. Jalostajien "vuosisadan toive" toteutumassa – tiedesensaatio julkaistiin Naturessa 29.4.2009
  • Näin tuotetaan työttömyyttä. TkT Esa Eranti arvostelee median ympäristöuutisointia vinoutuneisuudesta ilmoituksessaan Helsingin Sanomissa 14.5.2009 (1s., pdf 145 Kb)
  • In English: A Critical Assessment of Public Consultations on GMOs in the European Union. Eetikot Helena Siipi ja Marko Ahteensuu (Biotekniikan neuvottelukunta) kirjoittavat kriittisesti EU:n nykyisestä kuulemiskäytännöstä ja sitä säätelevästä lainsäädännöstä. Environmental Values 18 (2009): 129–152.
  • Jussi Tammisola on kasvitieteen uupumaton ritari, arvelee Raili Leino Tekniikka & Talous-lehdessä 17.5.2009
  • Gm-kasvit hyödyttävät ympäristöä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Helsingin Sanomat 19.5.2009 (2 s., 10 Kb)
  • Millä ehdoilla haluamme gmo-kasveja? Näin kysyvät eetikot Helena Siipi ja Marko Ahteensuu (Biotekniikan neuvottelukunta) – ja oikaisevat samalla geenivastustajien harhakäsityksiä, Helsingin Sanomat 15.5.2009 (1 s., 7 Kb)
  • Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
  • Päivän Paini: Geenimuuntelu, Tieteen Päivät 9.1.2009 (60 min 58 sek).
    - Koko päivän tallenteet ovat samassa tiedostossa (tämä on siellä toiseksi viimeisenä). Selaile Päivän Paini oikealle kohdalle oikean reunan palkissa olevalla liukukytkimellä: seuraa ohjeita. Tallenteen katselu onnistuu helposti selaimella, johon on asennettu Flash-ohjelmalaajennus.
    - Samassa tiedostossa on myös muita geenitallenteita samalta päivältä: Geeniteknologia (ensimmäinen) sekä Evoluutio ja kasvinjalostus (toinen).
  • Harventaako meitä vapaa possu vai kestävä puuvilla? Kansan Uutiset 8.5.2009 (2 s., pdf 13 Kb)
    huhtikuu 2009
  • Ilmastonmuutos vaatii geenitekniikkaa, kertoo Helena Raunio uutisessaan Tekniikka & Talous-lehdessä 30.4.2009
  • Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia ja toimintaohjelma vuosille 2009–2013 julkistettiin 30.4.2009 (46 s., pdf)
  • Suomessa riistettiin luontoa 1800-luvulla. Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi, Helsingin Sanomat 20.4.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
  • Onko rypsiöljy myrkyllistä, arvaillaan netissä (21.4.2009)
  • Maailmanlaajuinen tiedotussota Afrikan maatalouden linjasta jatkuu. Puheenjohtaja Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 8.4.2009
  • Pääsiäspuput pois omenatarhasta? Ilkka 17.4.2009 (3 s., pdf 16 Kb)
  • Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta, neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo "Skeptikon päiväkirjassa" (Tiede-lehden blogi) 23.2.2009. Kommentteja (JT) mm. 13.3.2009, 26.3., 29.3., 5.4., 8.4.2009
  • Luomu ei ruoki kuubalaisia. Lähetetty Helsingin Sanomiin 3.4.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Niin lentää täällä aktiivisten Keräilypuutarhurien aatos, EU-komissiolle asti... 8.4.2009
  • Katolinen kirkko järjestää konferenssin vihreästä geenitekniikasta Vatikaanissa 15-19.5.2009
  • Maausko ja muu usko. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 3.4.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Kokemukset geenimuunnelluista kasveista myönteisiä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Ilkka 3.4.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. Lähetetty Kansan Uutisiin 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
    maaliskuu 2009
  • In English: Food neophobia is a trait with high heritability in human populations. An extra comment to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 30, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (2 p., pdf 9 Kb)
  • In English: Written comments to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 18, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (8 p., pdf 102 Kb)
  • Geenitöntä ruokaa ei ole olemassa. Taloustutkija Jussi Tuomisto, Ilkka 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeenistä ruokaa syö jo yli miljardi ihmistä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Savon Sanomat 30.3.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. 29.3.2009 (6 s., pdf 60 Kb)
    -Kirjoituksen lyhytversio Luomu ei valitettavasti pelasta maailmaa julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Auringon tehon lasku saattaa viilentää ilmastoa. Tapio Mainio, Helsingin Sanomat 19.3.2009
  • Vaatimattomia kysymyksiä luomuväitteistä esittää puheenjohtaja Heikki Jokipii, Kansan Uutiset 24.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Gm-viljely lisää viljelijöiden tuloja, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien vääriä väitteitä. Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
  • Keskustelun toinen puoli: Maailma tarvitsee geenimuunneltuja kasveja, kertoo kasvifysiologi, dosentti Esa Tyystjärvi. Turun yliopisto 5.3.2009.
  • Aatepuuro ei vatsaa täytä. Uutispäivä Demari 18.3.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • Geenimanipulaatio: Keskusteluun oikeaa tietoa, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien vääriä uutisväitteitä. Savon Sanomat 17.3.2009 (2 s., pdf 7 Kb)
  • Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb) Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
  • Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta, neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo Skeptikon päiväkirjassa, Tiede-lehden blogissa 23.2.2009. Blogiin tuli aika monta palautetta...
  • Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin 18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • Geenitekniikan keksimisestä 35 vuotta. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Keskisuomalainen 4.1.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
    helmikuu 2009
  • In English: Science Edges Towards a New Generation of Biofuels. Deutsche Welle julkaisi professori Eva-Mari Aron (TuY) haastattelun bioenergiasta 15.9.2008. Yhteiskunnan pitää hyväksyä geenimuuntelun käyttö, sillä bioenergian kehittämisessä ei voida edistyä mihinkään ilman kaikkien modernin bioteknologian välineiden hyödyntämistä.
  • Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
  • Luomupuuvillan ekologisuutta analysoi kriittisesti puheenjohtaja Heikki Jokipii (Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry)Uutispäivä Demarissa 11.2.2008. Rahastaako luontaisromantiikka luonnon kustannuksella?
  • Kuinka IAASTD rämettyi? Maatalouden kansainvälinen arviointi antoi kenkää biologian perusteille, muistutti J. Tammisola Suomen Maataloustieteellisen Seuran seminaarin (Millaista maataloustutkimusta?) nettikeskustelussa 11.2.2009
    tammikuu 2009
  • Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
  • Tutustu evoluution umpiperään Darwinin juhlavuonna. Puolan ehdotus geenitekniikkalaiksi, ilmoitettu EU-komissiolle 19.12.2008 (113 sivua, 254 pykälää)
  • Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille
  • Geenimuuntelu – Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan. Päivän paini, Tieteen päivät 9.1.2009, J. Tammisola, otsaketasoiset kalvot (41 kalvoa, pdf 1 215 Kb). Yksityiskohtaisemmat kalvot (92 kalvoa, pdf 2 320 Kb)
  • "Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta. Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
  • In English: Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb). Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija eivät tunne ekologian perusteita.
    Ajankohtaista, vuosi 2008:
          joulu marras loka syys heinä-elo kesä touko maalis-huhti helmi tammi
    joulukuu 2008
    Tuotantoeläinten kloonaaminen. Biotekniikan neuvottelukunta (2008) (21 s., pdf)
  • Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
  • Geenikysymysten kehityspiirteitä tällä vuosituhannella. Tausta-aineistoa 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä, (12 s., pdf 60 Kb)
  • Biotaloutta voidaan tehostaa kasvinjalostuksella. Luento 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä, (44 s., pdf 560 Kb)
  • In English: Ominaisuus ratkaisee. Euroopan Kasvinjalostustutkijoiden Liitto (EUCARPIA) 1989 (1 s., pdf 4 Kb)
  • Uskon asia, tai sitten ei, paljastaa uskomuksien saloja dosentti, Turun yliopiston uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen, Tieteessä Tapahtuu 7/2008, s. 82-87
  • Mikä geenitekniikassa hämmentää? pohtii kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri. Miksei yliopistojen tutkijoilta saada markkinoille tuotteita, joiden tavoitteena on humanitaarinen tai yhteiskunnallinen hyöty? Lähetetty Helsingin Sanomiin 24.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Uusin geenitieto huomioidaan, kertoo perinnöllisyystieteen professori Petter Portin genetiikan perusteista geenivastustajille Helsingin Sanomissa 14.12.2008 (1 s., pdf 14 Kb)
  • Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
  • Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
  • Menetelmä vai lopputulos? kysyy kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n tiedelehden pääkirjoituksessa, Luonnon Tutkija 4/2008.
  • Tutkittua tietoa siirtogeenisen kasvin aineenvaihdunnasta. Kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri kertoo ESGEMO-tutkimusohjelman tuloksista Suomen Akatemian A propos -lehden haastattelussa 2.7.2008
    marraskuu 2008
  • Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Kasvien geenimuuntelu hyödyttää kaikkia. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Helsingin Sanomat 17.11.2008 (2 s., pdf 13 Kb)
  • Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari " Ruokamuutos" muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
  • Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb). Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. In English:
    lokakuu 2008
  • Orvokki, ovatko silmäsi ruusunsiniset? Sininen ruusu on nyt jalostettu valmiiksi ja tulee markkinoille vuonna 2009.In English: (31.10.2008)
  • In English: Muuntogeeninen tomaatti maistuu maukkaammalta, paljastui makutesteissä. Tulevatko perinteisessä jalostuksessa hukkaantuneet maut takaisin hedelmiin? Davidovich-Rikanati et al. (2007). Enrichment of tomato flavor by diversion of the early plastidial terpenoid pathway. Nature Biotechnol. 25: 899-901.
  • In English: Muuntogeeninen tilapia on paremman makuista, kelpaa hyvin kuubalaisille, hyödyntää rehun ekotehokkaammin, käyttäytyy väistyvämmin ja selviäisi vapaana huonommin kuin tavalliset tilapiat tai villit kalalajit. Dr. Mario Pablo Estrada, Center for Genetic Engineering and Biotechnology, Havana, Cuba 2004, presentation (38 p., pdf). In English: Guillen et al. (1999). Mar. Biotechnol. 1: 2–14.
  • Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja? In English: Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik, Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä. "Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
  • Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen, In English: På svenska: kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
  • Lääkärien koulutukseen ei puoskarointia. Dosentti Markku Myllykangas, Helsingin Sanomat 17.10.2008 (1 s., 6 Kb)
  • Kommentteja eduskunnassa järjestetyn GMO-seminaarin johdosta, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin. Lähetetty Finfood ry:lle 8.10.2008 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Geenimuunneltu totuus on vaarallista. Tiedetoimittaja Raili Leino, Tiedetoimittaja 2-3/2008 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Nobelpalkinto jälleen geenimuuntelulle (2008, 2007, 2006...). Nyt vuorossa vihreä, loistava proteiini. In English:
  • På svenska: Genteknikens utveckling 2007, Gentekniknämnden (Sverige) 2007 (54 s., pdf 315 Kb). Ruotsin geenitekniikan lautakunnan "rautainen" mutta tiukasti yleistajuinen tiedekatsaus geenitekniikan ja sen sovellusten kehityksestä vuonna 2007. Perustuu 295 tiedejulkaisuun biotieteiden merkittävissä julkaisusarjoissa.
  • In English: Julkisen sektorin kasvinjalostus maailmassa: CGIAR, Consultative Group on International Agricultural Research – 15 kansainvälistä maatalouden tutkimuskeskusta, 40 vuotta kasvilajikkeita kolmannelle maailmalle
  • In English: ABC, tietokanta maatalousbiotekniikan julkisen sektorin tutkimusprojekteista (IFPRI-PRRI)
  • Ne pelottavat geenit. Arviointi Prof. Petter Portinin teoksesta "Ne geenit! Ne geenit!", Helsingin Sanomat (Tiede)23.1.2007
  • Perinnöllisyystieteen vuosisata. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
  • Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin käsitteestä. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
  • Riisi satoisammaksi geenimuuntelulla, säätämällä kasvin omien geenien toimintaa
    syyskuu 2008
  • Virkamiesten velvollisuutena on nykyisin osallistua julkiseen keskusteluun, linjaa mmm:n tiedotusstrategia
  • Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
  • Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb). Nyt gm-puuvillan viljelyala on jo noin 80 prosenttia puuvillan viljelyalasta Intiassa.
  • Gm-kasvien kemiallinen vaihtelu on samanlaista kuin tavanomaisilla kasvilajikkeilla, vahvistui ESGEMO-ohjelman tutkimuksissa, toteaa kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri (Raili Leino, Tekniikka & Talous 3.6.2008)
  • Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä julkaistu tutkimus (2008) In English:
  • In English: Geeniruoka on hyvin todennäköisesti turvallisempaa kuin tavanomainen tarkemman teknologian sekä tiukan säädännön ja valvonnan ansiosta. EU-komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uusi selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten päätelmät 12.9.2008 (yhteenveto + liitteet, 73 s.)
    heinä-elokuu 2008
  • J. P. Roos haluaa evoluution mukaan yhteiskuntatieteisiin. Onko biologia vihdoin pääsemässä pannasta? Sosiologian professori J.P.Roosin haastattelu Kansan Uutisissa 29.8.2008 (5 s., pdf 25 Kb)
  • Saako eukalyptusta viljellä? Luulot eivät luontoa pelasta. Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.8.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
  • Mehiläiskato ei johdu geenimuuntelusta. Maaseudun Tulevaisuus 21.7.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
    kesäkuu 2008
  • Ruostesienitauti syö maailman vehnät In English:, varoittaa nobelisti Norman Borlaug International Herald Tribunessa 27.4.2008. Suurin osa maailman vehnälajikkeista on jalostettava nopeasti uudelleen, kestäviksi tätä tuhoisaa kasvitautia vastaan, mikä on hirmuinen urakka.
  • "Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008 In English:
  • Hulluja lehmiä ei asu täällä. BSE-taudin riski on Suomessa mitätön, totesi Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE sertifikaatissaan. MMM:n tiedote 30.5.2008
  • Suomalaisten geenivastustajien uusi väärennös paljastui EU-komission nettisivuilta. 9.6.2008 In English:
  • Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb). Tiedeartikkeli on julkaistu kokoelmassa ”Nicaraguan köyhät tuottajat ja rikas ruokaperinne”, Suomi–Nicaragua-Seura r.y. 2008
  • Parempien banaanien ylösnousemus? Lähetetty Uutispäivä Demariin 29.5.2008 (2 s., pdf 8 Kb)
    toukokuu 2008
  • Maatalouden tulevaisuus. Professori Aarne Pehkosen esitelmä Tulevaisuuden tutkimusseuran seminaarissa Tieteiden talossa 22.4.2008 (27 pdf-kalvoa)
  • Sokeria Amazonin viidakoista? Humpuukia, sillä sokeriruokoa ei viljellä sademetsissä. 23.5.2008 (1 s., pdf 30 Kb)
  • Peltoja tarvitaan bioenergiaan. Akatemiaprofessori Jari Valkosen terävää kritiikkiä, Suomen Kuvalehti 20/2008 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Nanoteknologia – tutkimus, tuotteet ja turvallisuus. Apua ihmiskunnan ongelmiin, vaiko taas lisää häkää tieteellä pelottelun purjeisiin? 27.4.2008 (9 s., pdf 60 Kb)
    maalis-huhtikuu 2008
  • Geenivarojen tallentaminen ja varmuuskopiointi, 25.3.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Rapsilla valtaosa geenivirrasta jää pellon ensimmäiseen 10 metriin. 20.3.2008 (1 s., pdf 8 Kb) In English:
  • Piditkö lämpimästä? Muut saavat palella. Koko maapallon talvi keskimäärin viilein 14 vuoteen. Kalle Koponen, Helsingin Sanomat 14.3.2008 (1 s., pdf 8 Kb)
  • In English: Perinteinen mutaatiojalostus muuttaa enemmän kasvin muiden geenien toimintaa kuin kasvin jalostaminen geenitekniikalla. Microarray analyses reveal that plant mutagenesis may induce more transcriptomic changes than transgene insertion. Batista R, Saibo N, Lourenço T, Margarida Oliveira M (2008). PNAS 105: 3640-3645
  • Kompostoivat jätekeskukset aiheuttavat häiritsevää hajua. Tutkija Marjaleena Aatamila ja tutkimusprofessori Aino Nevalainen, Kansanterveyslaitos 27.11.2007 (1 s.)
  • Mädätys voittaa kompostoinnin. Yhdyskuntajätteen kompostointi pitäisi kieltää, arvioi ympäristöterveydenhuollon prof. Jouko Tuomisto. HS pääkirjoitus 31.7.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Katolinen kirkko ei vastusta muuntogeenisiä kasveja. Lähetetty Iltalehteen 12.3.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Paavi kannattaa geenitekniikkaa, UL100 21.8.2002 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Kasvitieteen läpimurto auttaa kuivuutta sietävien viljelykasvien kehittämisessä. Arja Kivipelto, Helsingin Sanomat 29.2.2008 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008 In English:
    helmikuu 2008
  • In English: Field Evidence: Bt Corn and Mycotoxin Reduction. Felicia Wu, ISB News Rep. Feb. 2008, p. 1-4 (engl., pdf)
  • Italian viljelijät haluavat kasvattaa koisankestävää maissia, osoitti Demoskopea-kysely 25.2.2008
  • Suomalaisten geenivastustajien väärennös paljastui EU-komission nettisivuilta. 29.2.2008 In English:
  • Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Geeniruoan pelko hiipuu Yhdistyneissä kuningaskunnissa. 26.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb) In English:
  • Puuvillan ja tuhohyönteisten kilpajuoksu – pysyykö biologia vauhdissa mukana? – kuinka Bt-puuvillalajikkeiden yökköskestävyys saadaan säilymään? 21.2.2008 (8 s., pdf 40 Kb) In English:
  • Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
  • På svenska: Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa, en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 919 Kb), och dess
  • bilaga: På svenska: Odlingsväxter och växtförädling – i främsta ledet av utvecklingen från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
    tammikuu 2008
  • Bioenergiaa vain rajallisesti. Ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbeck, Turun Sanomat 25.1.2008
  • In English: "Kansalliset geenikiellot" eivät ole luvallisia EU:ssa. Komissio hylkäsi Puolan lakiehdotuksen, joka poikkesi geenitekniikkadirektiivistä. EU-komission päätös 2008/62/EC, Off. J. EU L16/17, 19.1.2008 (9 s., pdf)
  • Kloonieläimiä tuskin pannaan lihoiksi tai lypsylle, Kristiina Yli-Kovero Helsingin Sanomat 18.1.2008 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Koisankestävä geenimaissi kiinnostaa Euroopassa, Kansan Uutiset 18.1.2008 (4 s., pdf 50 Kb)
  • Maidolla ei ole pastörointipakkoa, elintarvikeylitarkastaja Pirjo Korpela, Evira Helsingin Sanomat 18.1.2008 (1 s., pdf 5 Kb). EY-säädöksiä on löysätty - pitäisikö pelätä?
    Ajankohtaista 2007–2000:
          marras-joulukuu 2007 lokakuu 2007 syyskuu 2007 elokuu 2007 heinäkuu 2007 – tammikuu 2000
    marras-joulukuu 2007
  • Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
  • Vihreät ja sinisilmäiset, Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 30.11.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Hiiri geenimuunneltu immuuniksi syövälle. Apoptoosigeeni Par-4 käynnistää itsetuhon syöpäsoluissa mutta ei terveissä soluissa. Tuomas Kangasniemi: Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007. In English: Abstract : Zhao ym. (2007) Cancer Res. 67: 9276-9285.
  • Nanoputki polttaa syövän pois. Syöpäkasvaimeen ujutetut nanoputket polttavat kasvaimen kuoliaaksi, kun niihin suunnataan radiosäteilyä. Raili Leino, Tekniikka & Talous 19.11.2007. In English: Ricen yliopiston tiedote 1.11.2007. In English: Gannon ym. (2007). Carbon nanotube-enhanced thermal destruction of cancer cells in a noninvasive radiofrequency field. Cancer, Early View published online 24 Oct 2007.
  • Kauko-ohjattu nanotappaja hyökkää syövän kimppuun. Kari Ojanperä Tekniikka & Talous 27.11.2007.
  • Länsimaiden metsät tuuhettuvat. OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu. Euroopan puuston nieluvaikutus oli 15 vuotta sitten arviolta 3–5 prosenttia fossiilipäästöistä, vuosituhannen vaihteessa EU:ssa 11 prosenttia. Prof. Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007, Helsinki, katso sivut 9-10. (pdf)
  • Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset, Raili Leino, Tekniikka & Talous 29.11.2007. Terveysetujen suuruus ujostutti?
  • Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu. Biotalouteen ekotehokkuutta kasvinjalostuksella (pdf 20 Kb).
    In English: Wu L, Birch RG (2007). Doubled sugar content in sugarcane plants modified to produce a sucrose isomer. Plant Biotechnol. J. 5: 109-117. Abstract.
  • Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
    lokakuu 2007
  • På svenska: Ekologisk grisproduktion fyrdubblar utsläppen. ATL 25.10.2007 (1 s., 131 Kb)
  • Uskomuslääkintä syö harvinaiset kasvit, kertoo FAO:n tiedelehti: In English: New industry standard for collection of wild plants. Plant Genetic Resources Newsletter (2007) No. 149, p. 45-46.
  • Ruokapelottelu puree. Epäluulon ylläpito mediassa on riittävä taktiikka tieteen vastustajalle.
  • Terve-Galaa ei ruiskutettaisi streptomysiinillä
  • Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
  • In English: Kyntämätön viljely vähentää eroosiota maailmassa keskimäärin 488-kertaisesti: David R. Montgomery (2007). Soil erosion and agricultural sustainability, PNAS 104: 13268-13272 (engl., pdf). Abstract.
  • Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee, maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
  • 3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
  • Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
  • På svenska: Genförändrad mat är trygg, prof. Petter Portin, Hufvudstadsbladet 1.10.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Geeniruoka ei tapa ketään, Seppo Kaisla, Iltalehti 15.9.2007 (3 s., pdf 20 Kb)
    syyskuu 2007
  • "Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 In English: . Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
  • Muuntogeeninen ruoka on edullista ja puhdasta, prof. Petter Portin, Rannikkoseutu 28.9.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Muuntogeeninen ravinto on turvallista, prof. Petter Portin, Aamulehti xx.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • In English: Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products, Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
  • Uusien ruokien pelko periytyy, osoittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimus (5.4.2007). Muinaisina huonoina aikoina pelko oli usein hyödyksi, joten se vakiintui populaatioissa yleiseksi. Nyt taas vastahakoisuus uusien ruokien kokeiluun voi olla paremminkin haitaksi.
  • Pusztain gm-tutkimukset olivat puutteellisia, prof. Petter Portin, Helsingin Sanomat 15.9.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • "Emme tiedä juuri mitään geenien vaaroista", uskottelee geenitekniikan vastustaja. Vihje ensiavuksi: In English: Biosafety Biobliographic Database (ICGEB) on kerännyt nettisivulleen yli 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää tiedejulkaisua. Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
  • Jopa In English: Monsanto-yhtymä on koonnut omat tiedejulkaisunsa vuosilta 2000-2006 nettiin julkisesti saataville.
  • Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Syödäkö vai ei? pääkirjoitus, Tiede 7/2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen, Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeeniset rehut – vaikea valinta, kehitysjohtaja Pekka Heikkilä, Rehuraisio. Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 12.9.2007 (1 s., pdf 35 Kb)
  • Muuntogeeninen ravinto on turvallista, prof. Petter Portin , Aamulehti 12.9.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • Gm-lajien käyttö säästää ympäristöä, prof. Jaakko Kangasjärvi, Helsingin Sanomat 10.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • Maapähkinän tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella, Abstract. Dodo et al. (2007), Plant Biotechnology J. (OnlineEarly Articles): Alleviating peanut allergy using genetic engineering: the silencing of the immunodominant allergen Ara h 2 leads to its significant reduction and a decrease in peanut allergenicity (1 p. engl.)
  • Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Kasvinjalostus ennen ja nyt, Kauppalehti 3.9.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
    elokuu 2007
  • Muuntogeenisistä kasveista hyötyvät kaikki, prof. Petter Portin, Turun Sanomat 30.8.2007 (4 s., pdf 55 Kb)
  • Euroopasta kasvibiotekniikan katvealue, Kari Ojanperä, Tekniikka & Talous 30.8.2007
  • Insuliinia saa kohta salaatista, geneetikko ja diabeetikko Satu Koivumäki, lähetetty Helsingin Sanomiin 30.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Yli miljardi syö jo geeniruokaa, Raili Leino, Tekniikka & Talous 27.8.2007
  • Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Geenitekniikan vastaiset väitteet olisi yksilöitävä, prof. Eevi Rintamäki, Helsingin Sanomat 27.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeenisen soijan hyödyt jääneet taka-alalle, prof. Alan Schulman ja joht. Eeva-Liisa Ryhänen, Helsingin Sanomat 24.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Äärijärjestöt levittävät väärää tietoa muuntogeenisestä ravinnosta, prof. Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 22.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Elämän tutkijat kantavat vastuunsa, lähetetty Helsingin Sanomiin 19.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Geenirehu, suuri saatana, Kustaa Hulkon mediakritiikki Suomen Kuvalehdessä 17.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Muunnellut geenit eivät siirry niitä syöneen soluihin, dosentti Esa Tyystjärvi, Helsingin Sanomat 14.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Uutta, huimaa myytinmuodostusta , Heikki Jokipii ampuu alas Liisa Kuusipalon geeniväitteitä Kansalaiskeskustelussa 12.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla, Tuomas Kangasniemi, Tekniikka & Talous 3.8.2007
    heinäkuu 2007 – tammikuu 2000
  • Soija on tarpeellista ja ddt pelastaa Afrikassa, lähetetty Kalevaan 23.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Muuntogeeninen soija on turvallista rehua, vierasyliö, Maaseudun Tulevaisuus 20.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kaikki päätyy lopulta kasveihin, Tuula Rantonen haastattelee kasvibiologi Markku Keinästä, Karjalaisen tiedesivu 4.6.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
  • Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
  • Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa. (Ei olisi mahdollista perinteisellä jalostuksella) (pdf 20 Kb).
    In English: Sunilkumar ym. (2006). Engineering cottonseed for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059. Abstract.
  • SYKE kumoaa Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
  • Mitä Stalin teki tieteelle? 5.8.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Joulupuuro pannaan? 19.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Jalostetaan ruokaa, ei aseita. Lähetetty Kansan Uutisiin 3.10.2003 (4 s., pdf 77 Kb)
  • Jokapäiväinen mutanttivehnämme. Lähetetty Helsingin Sanomiin 12.6.2003 (1 s., pdf 60 Kb)
  • Oikeus kehitykseen? Lähetetty Helsingin Sanomiin 30.5.2002 (2 s., pdf 66 Kb)
  • Intiassa koikin on kummempi? Lähetetty Helsingin Sanomiin 14.11.2001 (2 s., pdf 118 Kb)
  • Biotekniikka on avuksi kasvinjalostuksessa. Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2001 (2 s., pdf 68 Kb)
    Retroa viime vuosituhannelta:
  • Mutaatioista Vihreässä Langassa vuonna 1999 (1 s., pdf 10 Kb)

    Rinnakkaiselo: muuntogeenisen perunan viljely Suomessa

  • Luomu- ja muuntogeeniset kasvit voivat elää rinnakkain, osoittavat tieteelliset tutkimukset, kirjoittaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Tuomisto Helsingin Sanomissa 10.12.2010 (2 s., pdf 100 Kb). Mielikuva-Suomen pakkoluomutus tiedettä ja teknologiaa torjumalla vaarantaisi kilpailukykymme, romuttaisi korkeatasoisen biotutkimuksemme ja tärvelisi Suomen maineen sivistysvaltiona
  • Keskustelutilaisuus muuntogeenisestä elintarviketuotannosta. Biotekniikan neuvottelukunta, Seinäjoki 13.4.2010 Esitelmät:
    Seminaarin avaus, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
    GMO-tietoa, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
    GMO-lainsäädäntö, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
    Amylopektiini-tärkkelysperunat, Kristofer Vamling, BASF Plant Science
    GMO - hyödyt ja kustannukset, Jussi Tuomisto, MTT
  • Kuuma peruna. ”Peruna todettaisiin välittömästi tappavan myrkylliseksi kasviksi". Prof. Atte von Wright suhteuttaa geenivapaita myyttejä menneisyyden myrkylliseen historiaan kolumnissaan ViikkoSavossa 31.3.2010 (2s., pdf 301 Kb).
    Nimetön kirjoittaja yleisön osastossa taas protestoi, että kasveja jalostetaan: "ruvetaan muuntelemaan jo luotua" (sillä ruokahan tuli meille valmiina...?)
  • Oikeus kumoaa geenikiellon Italiassa ja määrää hallituksen sallimaan muuntogeenisen maissin viljelyn (5.2.2010).
  • Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa "GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf, 270 Kb)
  • Hallituksen politiikka muuntogeenisten kasvien viljelyasiassa on taantumuksellista, analysoi perinnöllisyystieteen professori Petter Portin Uutispäivä Demarissa 18.1.2010 (1s., pdf 30 Kb)
  • Suomessa pitää voida viljellä muuntogeenisiä kasveja, vetoaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin Aamulehden Alakerta-artikkelissa 3.1.2010 (2s., pdf 23 Kb)
  • Muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä on kerrottava etukäteen. Neuvotteleva virkamies Tero Tolonen ja kaupallinen neuvos Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriöstä oikaisevat vastustuskampanjassa levitettyjä harhoja EU:n geenisäädöksistä ja hallituksen lakiesityksestä (muuntogeenisen perunan viljely). Helsingin Sanomat 8.12.2009 (1s., pdf 41 Kb)
  • Rinnakkaiselosta tieteen tyrmäykseen? analysoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Vierasyliössään Maaseudun Tulevaisuudessa 7.12.2009 (3s., pdf 55 kt, linkein varustettu versio)
  • Tieteen ja teknologian vihreät ry. arvostelee kannanotossaan 1.12.2009 tieteen syrjäyttämistä Suomessa hallituksen antamassa lakiesityksessä ns. rinnakkaiselolaiksi (1s., pdf)
  • Muuntogeenisten kasvien viljelystä säädetään lakia vastustajien ehdoilla. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Helsingin Sanomat 22.11.2009
  • Laki uhkaa kuihduttaa tärkkelysperunatuotannon. Juhani Reku haastattelee tutkija Jussi Tuomistoa Maaseudun Tulevaisuudessa 18.11.2009
  • Suomen tulee järjestää maatalouden eri tuotantomuotojen rinnakkaiselo alueellaan EU:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiasta on valmistunut äskettäin kaksi työryhmäraporttia (ehdotus rinnakkaiselolaiksi on odotettavissa Eduskuntaan vuonna 2008):
    - Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb)
    - Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua taas käsitellään perusteellisemmin Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb), joka on myös käännetty englanniksi:
    - In English: Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
  • Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljely – kustannukset ja niiden kohdentuminen, Jussi Tuomisto 2005 (9 s., pdf)
  • Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudelliset vaikutukset Suomen elintarvikeketjussa, Meri Virolainen ja Jyrki Niemi 2000 (54 s., pdf)
  • "Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 In English: . Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
    --- Taustatietoa muuntogeenisten kasvien viljelystä ---
  • Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin 18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • Tutustu evoluution umpiperään Darwinin juhlavuonna. Puolan ehdotus geenitekniikkalaiksi, ilmoitettu EU-komissiolle 19.12.2008 (113 sivua, 254 pykälää)
  • "Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta. Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
  • In English: Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb). Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija eivät tunne ekologian perusteita.
  • Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb). Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. In English:
  • Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008 In English:
  • Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
  • Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
  • Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • In English: Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products, Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
  • Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen, Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Gm-lajien käyttö säästää ympäristöä, prof. Jaakko Kangasjärvi, Helsingin Sanomat 10.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
  • Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
  • Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä julkaistu tutkimus (2008) In English:
  • På svenska: Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa, selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen På svenska: tutkimusraportista, SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 K
  • In English: Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb). – Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)

    Kehitysmaat

         sivu 1 sivu 2
    Kehitysmaat, sivu 1
  • Uusia muuntogeenisiä kasvilajikkeita tarvitaan, ja on moraalinen velvollisuutemme jalostaa niitä myös kehitysmaiden köyhille ihmisille, vaaditaan Katolisen kirkon tiedeakatemian Vatikaanissa järjestämän tiedekonferenssin In English: yksimielisissä päätelmissä ("Transgenic Plants for Food Security in the Context of Food Security", Pontificial Academy of Sciences Study Week, Vatican City, 15–19 May 2009).
    Konferenssin In English: esitelmät on juuri julkaistu eurooppalaisessa tiedelehdessä (New Biotechnology 27 (5): 445–717), ja ne ovat vapaasti saatavilla osoitteesta: http://www.ask-force.org/web/Vatican-PAS-Studyweek-Elsevier-publ-20101130/PAS-Studyweek-NBT-20101130.pdf (sen linkeistä aina ylempi vie tiedelehden maksulliseen artikkeliin, alempi taas artikkelin maksuttomaan kopioon).
  • Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
  • Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita. Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
  • Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
  • "Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta. Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
  • Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb). Tiedeartikkeli on julkaistu kokoelmassa ”Nicaraguan köyhät tuottajat ja rikas ruokaperinne”, Suomi–Nicaragua-Seura r.y. 2008
  • Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
  • Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan kehitysmaiden näkökulmasta. Parempia kasvilajikkeita kehitysmaille - miksi ja miten? Tiedelehti Futura 4/2004 (25 s., pdf 400 Kb)
  • Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
  • Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
  • Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari " Ruokamuutos" muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
  • Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
  • Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa. (Ei olisi mahdollista perinteisellä jalostuksella) (pdf 20 Kb).
    In English: Sunilkumar G, Campbell LA M, Puckhaber L, Stipanovic RD, Rathore KS (2006). Engineering cottonseed for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059. Abstract.
  • Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
  • In English: Muuntogeeninen tilapia on paremman makuista, kelpaa hyvin kuubalaisille, hyödyntää rehun ekotehokkaammin, käyttäytyy väistyvämmin ja selviäisi vapaana huonommin kuin tavalliset tilapiat tai villit kalalajit. Dr. Mario Pablo Estrada, Center for Genetic Engineering and Biotechnology, Havana, Cuba 2004, presentation (38 p., pdf). In English: Guillen et al. (1999). Mar. Biotechnol. 1: 2–14.
  • In English: Economic impact of transgenic crops in developing countries, Terri Raney (2006), Current Opinion in Biotechnology 17: 1-5 (engl., pdf)
  • In English: The use of genetically modified crops in developing countries. A follow-up discussion paper, Nuffield Council on Bioethics, London, 2004 (144 p., pdf 795 Kb). Tai vain sen... In English: ...yhteenveto ja suositukset (16 p., engl., pdf 175 Kb). Neuvosto on yksi maailman arvostetuimmista etiikan tutkimusjärjestöistä.
  • In English: Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb). - Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
  • In English: Natural Romanticism Only Yields Need and Misery, AgBioView Nov. 27, 2006 (4 p., pdf 20 Kb)
  • På svenska: Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
  • Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen, Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kuka pelastaisi banaanin? Aamulehti 9.2.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
  • Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008 In English:
  • Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille In English:
  • Syötäviä rokotteita kasveilla
  • Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
  • In English: Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla . Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117
    In English: Viljelykokeita Australiassa.
  • Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • In English: Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products, Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
  • Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee, maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
    Kehitysmaat, sivu 2
  • Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Soija on tarpeellista ja ddt pelastaa Afrikassa, lähetetty Kalevaan 23.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
  • In English: The Population/Biodiversity Paradox. Agricultural Efficiency to Save Wilderness, Plant Physiology 125: 174–179 (2001). (6 p., pdf 160 Kb)
  • In English: Biotechnology and Developing Countries: The potential and the challenge, PBI Bull. 2/2004 (28p., pdf 360 Kb)
  • Kasvinjalostus lisää kehitysmaiden hyvinvointia, HS 26.10.2006 (3 s., pdf 25 Kb)
  • Uusi kasvinjalostus edistyy kehitysmaissa, Uutispäivä Demari 8.2.2006 (4 s., pdf 65 Kb)
  • Vastine Tiede-lehdelle, Prof. Veli Kauppinen, syysk. 2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita saa lisätä. Lähetetty Tiede-lehdelle 25.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Virustuntemus oli puutteellista, HS 22.1.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita, 29.3.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Hyvinvointi perustuu kasvinjalostukseen, HS 23.2.2002 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Puolet kehitysavusta kasvien jalostukseen, Vihreä Lanka 13.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa Afrikan ruokaturvaa, HS 19.7.2002 (2 s., pdf 20 Kb)
  • In English: WHO Position on DDT Use in Disease Vector Control, WHO 2005 (2 p., pdf 105 Kb)
  • In English: Tackling Malaria the DDT Way, IPPA Newsletter 1.12.2005 (3 p., pdf 20 Kb)
  • Onko DDT ratkaisu malariaan? KEPA 1.9.2005 In English: ; ks. myös a , b , På svenska: c , d
  • På svenska: Praktisk fråga om liv och död, Hbl 5.6.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Luomu puolittaa satotason, Matti Pekkarinen MT 15.9.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Kina storsatsar på förädling, Hbl 20.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Goda intentioner avlivar fattiga, Hbl 4.12.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • På svenska: Mat, ekologi och etik, Hbl 27.11.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • På svenska: Bättre växtsorter hjälper människan och miljön, Ny Tid 21.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • På svenska: Genändrad gröda bra, Dagens Nyheter 16.12.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
  • På svenska: U-hjälp med förhinder. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 16.12.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Hinderbana för det gyllene riset. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 6.11.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Ineffektiv odling förorenar, Hbl 4.9.2002 (1 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Myten om det gyllene riset. Forskningsprof. Hans Söderlund, Hbl 16.4.2002 (1 s., pdf 10 Kb)

    Biotalous

         sivu 1 sivu 2 sivu 3
    Biotalous, sivu 1
  • In English: Lähistön gm-maissit parantavat "tavanomaisen" maissin tuottajan tuloja, osoittavat Minnesotan yliopiston taloustutkimukset (BBC News 23.2.2011). Koisankestävät muuntogeeniset maissit suojelevat myös lähistön "tavanomaisia" maissipeltoja maissikoisan tuhoilta pienentämällä tuholaisen ylisuuria populaatioita koko seudulla. Yksistään Illinoisin, Minnesotan ja Wisconsinin osavaltioissa gm-maissit ovat näin lisänneet viljelijöiden tuloja 14 vuodessa yhteensä 3,2 miljardia dollaria. Suurin osa (2,4 mrd $) tästä lisätulosta on kertynyt "rinnakkaiselohyötynä" ns. tavanomaisia eli ei-muuntogeenisiä maissilajikkeita kasvattaville viljelijöille.
    Hutchison WD et al (2010). Areawide suppression of European corn borer with Bt maize reaps savings to non-Bt maize growers. Science 330: 222-225 http://dx.doi.org/10.1126/science.1190242
    Tabashnik BE (2010). Communal Benefits of Transgenic Corn. Science 330: 189-190 http://dx.doi.org/10.1126/science.1196864
  • Pohjoismaiseen joutsenmerkkiin ujutetaan taas geenikieltoa, vastoin tieteen perusteita ja ympäristösertifikaatin ilmoitettuja tarkoitusperiä. Lausunnoissaan biotutkijat tyrmäävät hankkeen: se olisi kuluttajan harhauttamista (ja siis vastoin EU:n kuluttajasäädöksiä) sekä vahingollista ympäristölle – ihmisiä ohjattaisiin suosimaan ympäristöä rasittavia vanhoja teknologioita ja syrjimään puhtaampia ja ekotehokkaampia luonnontieteen saavutuksia. (28.2.2011)
  • Maataloutta ei saa tuhota romanttisiin runokuviin perustuvalla päätöksenteolla, sivaltaa MMM Pirkko Raunemaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen, joka toimi EFSA:n johtokunnassa vuosina 2002–2006 (Kehittyvä Elintarvike 4/2010) (1 s. pdf 2289 Kb). "Jos tieteellistä tutkimusta ja tuotekehittelyä ei oteta unionin elintarviketuotannon perustaksi, olemme hukkateillä. Euroopan vahvimmatkin tuotannonalat ja -alueet taantuvat takamaiksi maailman elintarvikekaupan kilpailussa."
  • Fossiilitaloudesta uusiutuviin raaka-aineisiin kasvibiologian eväillä, kirjoittaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Biologian ja maantieteen opettajien liiton lehdessä: Natura 3/2010, s.30–34 (pdf 1935 Kb)
  • In English: Review: Towards much more efficient biofuel crops – can sugarcane pave the way? GM Crops 1(4), 19 p. Saadaanko kasveista energiaa ja raaka-aineita, kun ruoastakin tulee pulaa? Ihmiskunnan ydinkysymyksiä käsitellään yleistajuisesti tässä ajantasaisessa, laajassa kasvinjalostuksen tiedekatsauksessa, joka juuri ilmestyi vertaisarvioidussa kansainvälisessä tiedelehdessä. (pdf, 19 s.)
  • Palmuöljyä voi tuottaa myös vastuullisesti, toteaa Nesteen varatoimitusjohtaja Jarmo Honkamaa Helsingin Sanomien vieraskynässä 19.9.2010 (2s., 148 Kb). Palmuöljy on ylivoimaisesti ekotehokkain biodieselkasvi, ja sen viljelyä voidaan lisätä sademetsiin koskematta, kuten tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet (vrt. Towards much more efficient biofuel crops).
  • Turvediesel olisi kotimainen polttoaine, analysoi tekniikan tohtori Jarl R Ahlbeck Helsingin Sanomissa 27.9.2010 (1s., pdf 52 Kb)
  • Keskustelu biopolttoaineista jatkuu Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry:n sivustolla (5.10.2010)
  • Perinteiset, hyönteiskestävät tai rikkahävitettä sietävät gm-lajikkeet ovat vuodesta 1996 lähtien tuoneet merkittäviä nettohyötyjä ympäristölle ja viljelijöiden taloudelle verrattuna tavanomaisen viljelyn ei-gm-lajikkeisiin USA:ssa, päättelee USA:n kansallinen tiedeneuvosto tiederaportissaan: Impact of Genetically Engineered Crops on Farm Sustainability in the United States. Nat. Res. Council USA, April 2010, 240 p.
    Koko raportti (luettava verkossa), ja yhteenveto
  • Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
  • Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa "Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010 (51 s., pdf 2209 Kb)
  • Geenitöntä ruokaa ei ole olemassa. Taloustutkija Jussi Tuomisto, Ilkka 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Gm-viljely lisää viljelijöiden tuloja, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien vääriä väitteitä. Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
  • Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
  • Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
  • Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
  • Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta, neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo Skeptikon päiväkirjassa, Tiede-lehden blogissa 23.2.2009. Blogiin tuli aika monta palautetta...
  • Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari " Ruokamuutos" muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
  • Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb). Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla. In English:
  • Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä julkaistu tutkimus (2008) In English:
  • Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
  • Saako eukalyptusta viljellä? Luulot eivät luontoa pelasta. Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.8.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
  • Mehiläiskato ei johdu geenimuuntelusta. Maaseudun Tulevaisuus 21.7.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Ruostesienitauti syö maailman vehnät In English:, varoittaa nobelisti Norman Borlaug International Herald Tribunessa 27.4.2008. Suurin osa maailman vehnälajikkeista on jalostettava nopeasti uudelleen, kestäviksi tätä tuhoisaa kasvitautia vastaan, mikä on hirmuinen urakka.
  • Maatalouden tulevaisuus. Professori Aarne Pehkosen esitelmä Tulevaisuuden tutkimusseuran seminaarissa Tieteiden talossa 22.4.2008 (27 pdf-kalvoa)
  • Sokeria Amazonin viidakoista? Humpuukia, sillä sokeriruokoa ei viljellä sademetsissä. 23.5.2008 (1 s., pdf 30 Kb)
  • Peltoja tarvitaan bioenergiaan. Akatemiaprofessori Jari Valkosen terävää kritiikkiä, Suomen Kuvalehti 20/2008 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Italian viljelijät haluavat kasvattaa koisankestävää maissia, osoitti Demoskopea-kysely 25.2.2008
  • Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Bioenergiaa vain rajallisesti. Ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbeck, Turun Sanomat 25.1.2008
  • Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee, maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
  • In English: Kyntämätön viljely vähentää eroosiota maailmassa keskimäärin 488-kertaisesti: David R. Montgomery (2007). Soil erosion and agricultural sustainability, PNAS 104: 13268-13272 (engl., pdf). Abstract.
    Biotalous, sivu 2
  • Geeniruoan pelko hiipuu Yhdistyneissä kuningaskunnissa. 26.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb) In English:
  • Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
  • In English: "Kansalliset geenikiellot" eivät ole luvallisia EU:ssa. Komissio hylkäsi Puolan lakiehdotuksen, joka poikkesi geenitekniikkadirektiivistä. EU-komission päätös 2008/62/EC, Off. J. EU L16/17, 19.1.2008 (9 s., pdf)
  • In English: Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla. Biotalouteen ekotehokkuutta kasvinjalostuksella. Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117. In English: Viljelykokeita Australiassa.
  • Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Länsimaiden metsät tuuhettuvat. OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu. Euroopan puuston nieluvaikutus oli 15 vuotta sitten arviolta 3–5 prosenttia fossiilipäästöistä, vuosituhannen vaihteessa EU:ssa 11 prosenttia. Prof. Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007, Helsinki, katso sivut 9-10. (pdf)
  • In English: Economic impact of transgenic crops in developing countries, Terri Raney (2006), Current Opinion in Biotechnology 17: 1-5 (engl., pdf)
  • In English: Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products, Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
  • "Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 In English: . Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
  • Sinilevä voi kasvaa vetytehtaaksi, kertoi prof. Eva-Mari Aro Tieteen päivillä. Raili Leino, Tekniikka & Talous 11.1.2007
  • Yhteyttävät mikrobit energian lähteenä, prof. Eva-Mari Aro (TuY) 10.1.2007 (38 s., pdf)
  • Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla, Tuomas Kangasniemi, Tekniikka & Talous 3.8.2007
  • På svenska: Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa, selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen På svenska: tutkimusraportista, SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 Kb)
  • In English: Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb). – Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
    Biotalous, sivu 3
  • In English: Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2007. Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 12 % vuonna 2007, ja se on nyt 115 miljoonaa hehtaaria. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2007. ISAAA Brief 37-2007
  • Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 11 % vuonna 2005, ISAAA 11.1.2006 (1 s., pdf 60 Kb)
  • "Sailaksen raportti": Maatalouspolitiikan vaihtoehdot, työryhmämuistio mmm 2007:1 (55 s., pdf)
  • MMM:n geenitekniikkastrategia, MMM 2003 (54 s., pdf)
  • Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudelliset vaikutukset Suomen elintarvikeketjussa, Meri Virolainen ja Jyrki Niemi 2000 (54 s., pdf)
  • Biojätteistä liikennealkoholia muuntogeenisellä bakteerilla, MT 18.1.2006 (1 s., pdf 30 Kb) Vai onko In English: hiiva sittenkin parempi alkoholin tuottaja? Se kestää luonnostaan etanolia, ja on jalostettu jo hyödyntämään myös puuaineesta saatavia pentoosisokereita. Vrt. myös In English: SusChem (European Technology Platform For Sustainable Chemistry) (107 p. 2430 Kb)
  • Suomen tulee järjestää maatalouden eri tuotantomuotojen rinnakkaiselo alueellaan EU:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiasta on valmistunut äskettäin kaksi työryhmäraporttia (ehdotus rinnakkaiselolaiksi on odotettavissa Eduskuntaan vuonna 2008):
    - Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb)
    - Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua taas käsitellään perusteellisemmin Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb), joka on myös käännetty englanniksi:
    - In English: Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
  • Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljely – kustannukset ja niiden kohdentuminen, Jussi Tuomisto 2005 (9 s., pdf)
  • In English: Co-existence of GM and non-GM potato varieties on Finnish potato farms – potential costs and remedies, Jussi Tuomisto 2005 (21 p., pdf)

    Etiikka

  • Aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN, Seralini ym.) ovat ilmenneet huijauksiksi, toteavat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa. Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012 (kuten myös vuonna 2007 asiantuntijalausunnossaan samojen toimijoiden edellisestä vilpistä).
    – Tutkimukseen kirjoitetut väittämät geeniruoan vaaroista on "tempaistu lonkalta" - sen koetulokset eivät anna niille mitään tukea.
  • Myytit, lyhdyt ja kauppiasmoraali askarruttavat luonnontutkijaa luomussa, kommentoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Skeptikossa 2/2011 (7 s., pdf 353 Kb)
  • Uusia muuntogeenisiä kasvilajikkeita tarvitaan, ja on moraalinen velvollisuutemme jalostaa niitä myös kehitysmaiden köyhille ihmisille, vaaditaan Katolisen kirkon tiedeakatemian Vatikaanissa järjestämän tiedekonferenssin In English: yksimielisissä päätelmissä ("Transgenic Plants for Food Security in the Context of Food Security", Pontificial Academy of Sciences Study Week, Vatican City, 15–19 May 2009).
    Konferenssin In English: esitelmät on juuri julkaistu eurooppalaisessa tiedelehdessä (New Biotechnology 27 (5): 445–717), ja ne ovat vapaasti saatavilla osoitteesta: http://www.ask-force.org/web/Vatican-PAS-Studyweek-Elsevier-publ-20101130/PAS-Studyweek-NBT-20101130.pdf (sen linkeistä aina ylempi vie tiedelehden maksulliseen artikkeliin, alempi taas artikkelin maksuttomaan kopioon).
  • Tieteen periaatteet ovat vaarassa Perussa: tutkija puolusti tieteen etiikkaa – tuomittiin vankeuteen. Osallistu tiedeväen In English: kansainväliseen vetoomukseen!
  • In English: Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
  • Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutioprosessin kautta, kirjoittaa Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran puheenjohtaja, FT Kalle Ruokolainen Helsingin Sanomissa 18.12.2009 (1s., pdf 24 Kb)
  • Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita. Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
  • Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
  • Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
  • In English: Food neophobia is a trait with high heritability in human populations. An extra comment to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 30, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (2 p., pdf 9 Kb)
  • In English: Written comments to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 18, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (8 p., pdf 102 Kb)
  • Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin 18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
  • Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
  • Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
  • Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja? In English: Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik, Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä. "Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
  • Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen, In English: På svenska: kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
  • Virkamiesten velvollisuutena on nykyisin osallistua julkiseen keskusteluun, linjaa mmm:n tiedotusstrategia
  • Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
  • Vihreät ja sinisilmäiset, Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 30.11.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset, Raili Leino, Tekniikka & Talous 29.11.2007. Terveysedut ujostuttivat?
  • Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Syödäkö vai ei? pääkirjoitus, Tiede 7/2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Geenirehu, suuri saatana, Kustaa Hulkon mediakritiikki Suomen Kuvalehdessä 17.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Tilastollisilla tempuilla voi osoittaa mitä vain, prof. Petter Portin HS 5.4.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • In English: EFSA tyrmää aktivistijärjestö Crii-Genin tilastoviilailut, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) selvitys 28.6.2007: EFSA review of statistical analyses conducted for the assessment of the MON 863 90-day rat feeding study
  • Kuinka Crii-Gen manipuloi maissituloksia? Muistio 22.3.2007 (4 s., pdf 30 Kb)
  • Saako tuhoisan vieraslajin torjua? Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.3.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Bio- ja geeniteknologian eettiset kysymykset, lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis, tammik. 2000 (75 s., pdf 220 Kb)
  • In English: The use of genetically modified crops in developing countries. A follow-up discussion paper, Nuffield Council on Bioethics, London, 2004 (144 p., pdf 795 Kb). Tai vain sen... In English: ...yhteenveto ja suositukset (16 p., engl., pdf 175 Kb). Neuvosto on yksi maailman arvostetuimmista etiikan tutkimusjärjestöistä.
  • Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
  • Kauhun biologia poskellaan, lähetetty Iltalehteen 8.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput. Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.

    Tieteestä vapaa maailma

  • EuroedustajaLiisa Jaakonsaari yllyttää Suomen päättäjiä kieltämään - vastoin tieteen perusteita - uuden biotekniikan käytön maamme maataloustuotannossa.Demokraatti 14.1.2015
  • Entinen suurlähettiläs Mikko Pyhälä levittää tukuttain geenikieltokampanjan perättömiä väitteitä kolumnissaan maakuntalehdissä (Keskisuomalainen 10.3.2013; myös Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat ja Karjalainen) (1 s., pdf 226 Kb)
  • Luomun ongelmia, 9.11.2013 (10 s., pdf 756 Kb). Suomennos EU-komission luomukuulemiseen 9.4.2013 lähetetystä muistiosta:
    In English: Views and recommendations on ‘Organic’ Agriculture in Europe, submitted by DrSc(Agr&For) Jussi Tammisola to the Agro-Organic Consultation of European Commission, April 9, 2013 (11 p., pdf 761 Kb)
  • "Villiruoka" on uusin syötti hyvää tarkoittavien kansalaisten rahastamisessa. Vapaa toimittaja, insinööri Ismo Heinisuo ei sikafarmari S.-L.Anttilan villiä ujutusta kysymättä nielaise: Kasvinjalostuksessa panostettava rohkeasti geeniteknologiaan (Hämeen Sanomat 12.3.2013, 1s. pdf 256 Kb)
  • Hassin luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on hyvin valikoiva, kyseenalaistaa Ismo Heinisuo Hämeen Sanomissa 30.1.2013 (1 s., pdf 205 Kb).
    – "Vihreitten epämääräinen varovaisuusperiaate ei ole tieteellisesti pätevä tuomitsemaan luonnontieteen saavutuksia".
    Ks. myös Euroopan eturivin toksikologin, ympäristöterveyden tutkimusprofessori Jouko Tuomiston analyysejä "vihreiden" suosimasta tieteen torjunnasta a, b, c, d, e, f, g, h sekä kasvitutkijan kommentteja (4 s., pdf 140 Kb)
  • Antroposofia myy okkultismia. Turun Sanomat 6.3.2013 (1 s., pdf 226 Kb)
  • Aktivistijärjestöjen "tutkimukset" geeniruoan terveysvaaroista (CRII-GEN, Seralini ym.) ovat ilmenneet huijauksiksi, toteavat tiedejärjestöt kaikkialla maailmassa. Samaan tulokseen päätyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA loppuraportissaan 28.11.2012 (kuten myös vuonna 2007 asiantuntijalausunnossaan samojen toimijoiden edellisestä vilpistä).
    – Tutkimukseen kirjoitetut väittämät geeniruoan vaaroista on "tempaistu lonkalta" - sen koetulokset eivät anna niille mitään tukea.
  • Luulot vahvoilla luomussa? Kirjoitus lähetettiin Keskisuomalaiseen 1.6.2012 (4s., pdf 389 Kb)
  • Älä anna pastöroimatonta maitoa lapselle, sillä ruokamyrkytyksen vaara kasvaa yli 150-kertaiseksi, osoittavat laajat tutkimukset (Centers for Disease Control and Prevention, CDC 2012)
  • Kuuban tie on meidän tiemme? Kehitysmaako meille suunnan näyttäjäksi? Kirjoitus lähetettiin paikallislehti Tanotorveen 15.2.2012 (5s., pdf 413 Kb)
  • Tutkija ryöpyttää luomualaa. Kriitikko pitää luomua kohtalokkaana ihmiskunnalle ja varoittaa vakavista seurauksista, otsikoi toimittaja Kari Kaakinen Pohjalaisessa 17.9.2011 (2s., pdf 154 Kb)
  • Euroopassa ainakin 50 ihmistä kuoli ja 4000 sairastui luomuiduista levinneeseen veriripuliin vuonna 2011. Epidemia käynnistyi luomutilalla tuotetuista, EHEC-kolibakteerin saastuttamista sarviapilan siemenistä, joita myytiin Suomenkin luomukaupoissa "elävän ravinnon" tuotantoon (luonnollisesti ilman lain vaatimia alkuperämerkintöjä).
  • Myytit, lyhdyt ja kauppiasmoraali askarruttavat luonnontutkijaa luomussa, kommentoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Skeptikossa 2/2011 (7 s., pdf 353 Kb)
  • Ehompia kasveja puhtaammilla menetelmillä. Geenikieltokampanjan väitteitä tarkastelee dosentti Jussi Tammisola mehiläisalan ammattilehdessä (Mehiläinen 2/2011) (3 s., pdf 269 Kb)
  • Geenit, aatteet ja uskonnot? Kaksi pientä new age –uskontoa (Maharishi-kultti ja Steinerin antroposofia) ovat paneutuneet geenimuuntelun vastustamiseen, mutta suuret maailmanuskonnot eivät vastusta geenimuuntelua. Sipoon Sanomat 17.3.2011 (1 s., pdf 217 Kb)
  • Pohjoismaiseen joutsenmerkkiin ujutetaan taas geenikieltoa, vastoin tieteen perusteita ja ympäristösertifikaatin ilmoitettuja tarkoitusperiä. Lausunnoissaan biotutkijat tyrmäävät hankkeen: se olisi kuluttajan harhauttamista (ja siis vastoin EU:n kuluttajasäädöksiä) sekä vahingollista ympäristölle – ihmisiä ohjattaisiin suosimaan ympäristöä rasittavia vanhoja teknologioita ja syrjimään puhtaampia ja ekotehokkaampia luonnontieteen saavutuksia. (28.2.2011)
  • Geeniruokaa? Mistä ruoka tulee? Puhtainta mahdollista kasvinjalostusta ja luomuruoan myyttejä. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola luennoi Skepsis ry:n tilaisuudessa Tampereella 30.11.2010. Osa I: Mistä ruoka tulee? ja osa 2 (myyttien ihmeitä): Miten ruokaa saadaan? (pdf, yht.5220
  • Miten Suomi siirtyi Ryysyrannasta hyvinvointiin? Historiatutkimus antaa huutia romanttisille kuvitelmille "menneiden aikojen hyvästä elämästä", selviää Mervi Itkosen tiedeartikkelista (Yliopisto 10/2010, 4 s., pdf 212 Kb)
  • Maataloutta ei saa tuhota romanttisiin runokuviin perustuvalla päätöksenteolla, sivaltaa MMM Pirkko Raunemaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen, joka toimi EFSA:n johtokunnassa vuosina 2002–2006 (Kehittyvä Elintarvike 4/2010) (1 s. pdf 2289 Kb). "Jos tieteellistä tutkimusta ja tuotekehittelyä ei oteta unionin elintarviketuotannon perustaksi, olemme hukkateillä. Euroopan vahvimmatkin tuotannonalat ja -alueet taantuvat takamaiksi maailman elintarvikekaupan kilpailussa."
  • Kurikan kaupunginvaltuusto torjuu kasvin geeniperimän muuttamisen (eli kasvinjalostuksen ja muunkin evoluution) "yksimielisesti äänin 34 vastaan 9" kokouksessaan 25.10.2010, imagonsa kohottamiseksi. Luonnonlait eivät tosin kuulu valtuuston toimivaltaan, kenties onneksemme...
  • Euroopan toksikologijärjestön palkitseman suomalaisen toksikologin ja riskitutkijan, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomiston maineikas, melkein Tieto-Finlandian voittanut valistusteos "100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä" (2005) on nyt käännetty englanniksi (22.5.2009): In English: "Arsenic to zoonoses" on luettavissa verkossa tai ladattavissa sieltä Word-dokumenttina (250 s., 985 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin 18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
  • "Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 In English: . Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
  • In English: "Kansalliset geenikiellot" eivät ole luvallisia EU:ssa. Komissio hylkäsi Puolan lakiehdotuksen, joka poikkesi geenitekniikkadirektiivistä. EU-komission päätös 2008/62/EC, Off. J. EU L16/17, 19.1.2008 (9 s., pdf)
  • Yrttiviinaa juotettava korvakipuun pikkulapselle? Huuhaan miljardibisnestä rahoitetaan Saksassa auliisti yhteiskunnan kukkarosta, varsinkin luonnontieteitä vastustavaa homeopatiaa. Lapsiperheen karmeista "hoito"kokemuksista kertoo Berliinin-kirjeenvaihtaja Katarina Baer Helsingin Sanomissa 13.9.2010
    Vrt. Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa Helsingin Juniorijousille Saksassa
    - Muistanpa hyvin niin maun kuin oksentelun: kun olin hukkua Saimaan avantoon vuonna 1947, äitini juotti 3-vuotiaalle "kylmettymisen parannukseksi" konjakkia maidossa ("kansanlääkinnän" parhaiden oppien mukaisesti)...
  • Helsingin Aikuisopisto levittää valetietoa – valtio tukee laitoksen toimintaa lähes miljoonalla eurolla. Syksyn opetusohjelmaan kuuluu esimerkiksi astrologiakurssi, Tarot ja naurujooga, paljastaa Itä-Suomen yliopiston dosentti Markku Myllykangas Helsingin Sanomissa 13.9.2010 (2s., pdf 266 Kb)
  • Rokotteella ja narkolepsialla ei ole kiistatonta yhteyttä, muistuttaa professori Heikki Peltola Helsingin Sanomissa 25.8.2010. Jos joku syö puuroa tänään ja jää huomenna auton alle, onko onnettomuus puuron aiheuttama? (2s., pdf 48 Kb)
  • In English: Eivät opi mitään, arvostelee lääketieteen nobelisti Christiane Nüsslein-Volhard maatalousministerin taikauskoista bt-maissikieltoa Saksassa. Tiedeväki näet muistaa hyvin, kuinka geenivastustajat onnistuivat 1980-luvulla hallinnollisilla vippaskonsteilla estämään ihmisen insuliinin valmistuksen Saksassa 14 vuoden ajan – ja tottakai USA:n ja Tanskan suuret lääkefirmat kiittivät avusta ja valtasivat maailman insuliinimarkkinat.
  • Taikausko tanassa kansaa ja luontoa köyhdyttämään? Kommentteja Vasemmistoliiton puolueohjelman luonnokseen, lähetetty Kansan Uutisiin 25.5.2010 (5 s., pdf 477 Kb)
  • Suomen kasvinjalostuksen Grand Old Man, professori Erkki Kivi, täytti 80 vuotta 6.6.2009. YLE Radio 1 Yhteiskunta haastatteli päivänsankaria – kiintoisaa historiaa kasvinjalostuksesta ja huomioita modernin genetiikan vastaisista liikehdinnöistä (55 min, mp3)
  • Vitalismi vihdoin saattohoidossa 23.5.2010
  • Tieteestä vapaata rahastusta? Paremmat tuotteet ovat historiaa – Valion uusi strateginen ajattelu nojautuu ihmisten uskomuksiin? 5.5.2010
  • Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. Kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemat geenipamfletit eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
  • Mitä Stalin teki tieteelle? Lähetetty Uutispäivä Demariin 5.8.2004 (2s., pdf 51 Kb)
  • Jalostusta ilman genetiikkaa? Ihmetekoja rukiilla Suomen Kuvalehdessä äimistelee kasvibiologi lehden numerossa 34/2002
  • Biologian asiantuntijat tyrmäävät perättömät väitteet, joita entinen kalatutkija Liisa Kuusipalo levittää geenivastustajien kampanjassa. Lisää aiheesta: 1, 2 ja 3 (29.2.2008).
  • Ovatko siniset perunat kloonattuja? kysyy nimimerkki "Väriä elämään, viherkieli tekee ajattelun tarpeettomaksi" (lähetetty Iltalehteen 31.8.1998)
  • Uskonnolliset argumentit soveltuvat huonosti nykyaikaan. Uskontotieteen lehtori, dos. Matti Kamppinen Helsingin Sanomat 14.12.2009 (1s., pdf 47 Kb)
  • Kuinka IAASTD rämettyi? Maatalouden kansainvälinen arviointi antoi kenkää biologian perusteille, muistutti J. Tammisola Suomen Maataloustieteellisen Seuran seminaarin (Millaista maataloustutkimusta?) nettikeskustelussa 11.2.2009
  • MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput. Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.
  • Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
  • Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
  • Niin lentää täällä aktiivisten Keräilypuutarhurien aatos, EU-komissiolle asti... 8.4.2009
  • Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
  • Luomu ei ruoki kuubalaisia. Lähetetty Helsingin Sanomiin 3.4.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
  • Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
  • Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
  • Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja? In English: Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik, Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä. "Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
  • Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)

    Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti

  • Gm-kasvien kemiallinen vaihtelu on samanlaista kuin tavanomaisilla kasvilajikkeilla, vahvistui ESGEMO-ohjelman tutkimuksissa, toteaa kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri (Raili Leino, Tekniikka & Talous 3.6.2008)
  • "Emme tiedä juuri mitään geenien vaaroista", uskottelee geenitekniikan vastustaja. Vihje ensiavuksi: Biosafety Biobliographic Database (ICGEB) on kerännyt nettisivulleen yli In English: 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää tiedejulkaisua. Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
  • Jopa In English: Monsanto-yhtymä on koonnut omat tiedejulkaisunsa vuosilta 2000–2006 nettiin julkisesti saataville.
  • Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti, tutk.prof. Matti Sarvas ja TeT Irma Salovuori, Maaseudun Tulevaisuus 6.7.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • In English: Perinteinen mutaatiojalostus muuttaa enemmän kasvin muiden geenien toimintaa kuin kasvin jalostaminen geenitekniikalla. Batista R, Saibo N, Lourenço T, Margarida Oliveira M (2008). PNAS 105: 3640-3645
  • In English: Muuntogeenisten kasvien ekologiset vaikutukset – 10 vuoden kokemukset maailmassa, sveitsiläistutkimus lokak. 2006 (108 p., engl., pdf 1 090 Kb)
  • In English: Everyday beliefs about food and health. Dr. Marieke Saher, thesis (Univ. of Helsinki) Aug. 3, 2006 (64 p., pdf)
  • Markkinoilla olevat gm-elintarvikkeet ovat turvallisia. Italian tiedejärjestöjen yhteinen kanta 3.11.2004 In English:
  • In English: Amerikan Ravitsemustutkijoiden Liiton kanta maatalouden ja ravinnon biotekniikkaan, Position of the American Dietetic Association: Agricultural and Food Biotechnology. J. Am. Diet. Assoc. (2006) 106: 285-293 (9 p., engl., pdf)
  • 3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
  • In English: Geeniruoka on turvallisempaa, Saksan tiedeakatemioiden liitto marrask. 2004 (4 s., engl., pdf 168 Kb)
  • In English: Kasvin ominaisuudet ratkaisevat - ei jalostusmenetelmä, USA:n kansallinen tiedeneuvosto 27.7.2004 (5 s., engl., pdf 25 Kb)
  • Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
  • Geenitekniikoista aktivistien silmin, HS 19.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Geenikeskustelussa sekoittuvat tunne ja tiede Maaseudun Tulevaisuus 20.6.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Pelottelun vastuu, Dos. Viola Niklander-Teeri, Yliopisto 11/2005 (2 s., pdf 25 Kb)
  • SYKE tyrmää Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
  • Turvallista ruokaa jalostamalla, HS 27.8.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kasvit muokkaavat itse omaa perimäänsä, Prof. Alan Schulman, HS Vieraskynä 22.10.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • In English: Muuntogeeninen maissi ja soija eivät aiheuta allergiaongelmia; Abstract J. Allergy Clin. Immunol. 116: 403-410 (2005); lyhyesti suomeksi
  • In English: Biotekniikan antibioottiresistenssigeenit eivät haittaa terveydenhuoltoa. Antibiotic resistance markers in GM plants not a risk to human health. Lancet Infectious Diseases 5: 637-646 (2005) Abstract.
  • In English: Gm-kasvilajikkeiden ympäristövaaroista esitetään liioiteltuja väitteitä ja vääriä yleistyksiä, 250 tiedeartikkeliin perustuva katsaus, The Plant Journal 33: 19–46 (2003). The authors have also prepared a In English: condensed version of their paper (8 p., 45 Kb pdf)
  • In English: Paracelsus to parascience: the environmental cancer distraction [Luonnon kemikaalit - syöpää, mutaatioita, epämuodostumia?], Ames & Gold (2000) Mut.Res. (11 p., pdf 105 Kb)
  • In English: The Population/Biodiversity Paradox. Agricultural Efficiency to Save Wilderness, Plant Physiology 125: 174–179 (2001). (6 p., pdf 160 Kb)
  • In English: The Effects of Agricultural Practices on Biodiversity, Ammann K (2004). (9 p., pdf 170 Kb)
  • In English: Ritala ym. (2002). Measuring Gene Flow in the Cultivation of Transgenic Barley. Crop Science 42: 278–285 (8 p., pdf 185 Kb)
  • In English: Biotechnology and Developing Countries: The potential and the challenge, PBI Bull. 2/2004 (28p., pdf 360 Kb)
  • ...ja EU:kin lopulta älyää: In English: Life sciences and biotechnology – A Strategy for Europe, Commission of the European Communities Jan 23, 2002 (35 p., pdf 165 Kb)

    Biolääkkeet

  • Uusi suomalaiskeksintö: allergiarokote! Tutkijat eivät taivu huuhaan painostukseen vaan muuntelevat allergiaproteiineja ja kehittävät siten allergiarokotteita maailman puolen miljardin allergikon auttamiseksi. allergiaterveys.fi 1.6.2012
  • In English: Muuntogeenisellä sienellä malariaa torjumaan: parannetaan infektoituneet sääsket? Tutkijat käsittelivät malariaverellä ruokittuja sääskiä muuntogeenisellä sienellä, jolloin malarialoisioiden tarttuminen niiden sylkirauhasiin väheni 98 %. Malariasääskien tartuttaminen tällä "hoitosienellä" saattaisi olla vahva ase malarian vastaisessa taistelussa, toivovat tutkijat (11 min 10 s, mp3). Science 25.2.2011
  • Siirtogeenitekniikalla influenssaa vastaan. Brittiläiset tutkijat ovat jalostaneet siirtogeenisen kanarodun, joka saattaa lannistaa lintuinfluenssan ja voi pitää aisoissa pandemian riskin, kirjoittaa perinnöllisyystieteen professori emeritus Petter Portin Turun Sanomissa 7.3.2011 (1 s., pdf 45 Kb). Ks. myös täältä
  • Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille
  • Likinäköisyyttä aiheuttava geeni on löytynyt eurooppalaisperäisestä väestöstä muun muassa Hollannissa, Britanniassa ja Australiassa, tiedottaa Duken yliopiston lääketieteellinen keskus (13.9.2010). Geenin löytyminen avaa mahdollisuuksia ehkäistä ja korjata likinäköisyyttä geenihoidoilla ehkä jo piankin, sillä geeniterapiaa on jo sovellettu onnistuneesti eräissä silmien sairauksissa.
    In English: Hysi PG, Young TL, Mackey DA, Andrew T, Fernández-Medarde A, Solouki AM, Hewitt AW, Macgregor S, Vingerling JR, Li Y-J, Ikram MK, Fai LY, Sham PC, Manyes L, Porteros A, Lopes MC, Carbonaro F, Fahy SJ, Martin NG, van Duijn CM, Spector TD, Rahi JS, Santos E, Klaver CCW, Hammond CJ. A genome-wide association study for myopia and refractive error identifies a susceptibility locus at 15q25. Nature Genetics Sep. 12, 2010, Adv. Online Publ. (5p., pdf)
  • Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
  • Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
  • Harventaako meitä vapaa possu vai kestävä puuvilla? Kansan Uutiset 8.5.2009 (2 s., pdf 13 Kb)
  • Hiiri geenimuunneltu immuuniksi syövälle. Apoptoosigeeni Par-4 käynnistää itsetuhon syöpäsoluissa mutta ei terveissä soluissa. Tuomas Kangasniemi: Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007. In English: Abstract : Zhao ym. (2007) Cancer Res. 67: 9276-9285.
  • Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • "Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008 In English: Tuotantoeläinten kloonaaminen. Biotekniikan neuvottelukunta (2008) (21 s., pdf)
  • Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise In English:
  • Kanadassa dna-tunniste sianlihalle, MT 30.1.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Geenitekniikka eläintuotannossa
  • Kanit lypsävät lääkettä tappavaan tautiin In English:
  • Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille In English:
  • Syötäviä rokotteita kasveilla
  • Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla In English:
  • Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  • Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille
  • Pahoja tauteja odottaa rajan takana, Metro 3.12.2003 (1 s., pdf 10 Kb)

    Luonnontutkijoiden puheenvuoroja

         2007 2006 <=2005
    Luonnontutkijoiden puheenvuoroja 2007
  • Geenit eivät ole myrkkyä, prof. Petter Portin, lähetetty Turun Sanomiin 13.7.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Puoskarit savustettava terveydenhuollosta, dos. Markku Myllykangas, HS 13.7.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti, tutk.prof. Matti Sarvas ja TeT Irma Salovuori, Maaseudun Tulevaisuus 6.7.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
  • På svenska: Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
  • På svenska: Hållbart bättre nyttoväxter? Sänt till Dagens Nyheter 24.6.2007 (2 s., pdf 25 Kb)
  • Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Syödään villi luonto? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 90 Kb)
  • Jooga lentää pian Suomenkin kouluissa? Lähetetty Helsingin Sanomiin 30.4.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • På svenska: Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa, selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen På svenska: tutkimusraportista, SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 Kb)
  • In English: Lies, damn lies and statistics, Dr. Christopher Preston, Univ. of Adelaide, criticizes Greenpeace, AgBioView March 30,2007 (2 p., pdf 15 Kb)
  • Tilastollisilla tempuilla voi osoittaa mitä vain, prof. Petter Portin, HS 5.4.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Saavatko lääkäriasematkin rahastaa uskomushoidoilla? Timo Teinikivi, HS 29.3.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Suomen ympäristöpolitiikka – kestävää kehitystä vai vastuutonta vallankäyttöä? Esa Eranti, TKK 2007 (188 s., pdf 3.56 Mb)
  • Saako tuhoisan vieraslajin torjua? Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.3.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • In English: EFSA tyrmää aktivistijärjestö Crii-Genin tilastoviilailut, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) selvitys 28.6.2007: EFSA review of statistical analyses conducted for the assessment of the MON 863 90-day rat feeding study
  • Kuinka Crii-Gen manipuloi maissituloksia? Muistio 22.3.2007 (4 s., pdf 30 Kb)
  • Kauhun biologia poskellaan, lähetetty Iltalehteen 8.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Luontoelämyksiä rakentamaan? Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2007 (2 s., pdf 50 Kb)
  • Liikkeellä luonnossa: Tuulimyllyjen uhat. Norjaan rakennetaan yli 4000 jättiturbiinia. Onko luonto vaarassa? YLE FST5 24.2.2007, suomentanut Kai Koskela (6 s., pdf 20 Kb). Ja kiinnostuneille teksti myös norjaksi.
  • På svenska: Patentskydd för växtsorter är ingen ny sak i Nordamerika. Det krävs nya produkter och bättre växtsorter, Vasabladet 4.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Vihreämpi tarina, Virve Pohjanpalo, Yliopisto 1/2007 (2 s., pdf 15 Kb). Maailman metsät palaavat:
  • In English: Returning forests analyzed with the forest identity, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden professori Pekka Kauppi ym. (2006), PNAS 103: 17574-17579 (6 p., pdf).
  • Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Ne pelottavat geenit, HS Tiede 23.1.2007 (2 s., pdf 20 Kb)
    Luonnontutkijoiden puheenvuoroja 2006
  • Aatteen juurikkailla, Yliopisto 14/06 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Luomupuuvilla maksaa enemmän, Heikki Jokipii, Metro 11.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Juuri luomupuuvilla on epäeettistä, Heikki Jokipii, Metro 30.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Ympäristödiplomista, Matti Pekkarinen, Kotimaa 8.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • In English: Natural Romanticism Only Yields Need and Misery, AgBioView Nov. 27, 2006 (4 p., pdf 20 Kb)
  • Pahat energiat lautasella, Aleksi Ahtola Yliopisto 11/2006 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Syö rauhassa, Hyvä Terveys marrask. 2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kasvinjalostus lisää kehitysmaiden hyvinvointia, HS 26.10.2006 (3 s., pdf 25 Kb)
  • Pelkkä kemikaalien lukumäärä ei merkitse mitään, tyrmää prof. Jouko Tuomisto Savon Sanomissa 29.9.2006 (3 s., pdf 15 Kb) luonnontieteiden vastaiset kauhukampanjat (joilla kuitenkaan "ei haluta pelotella ihmisiä", vain europarlamentaarikkoja...)
  • Geenivirta ikiaikaista luonnon biologiaa, HS 10.9.2006 (1 s., pdf 35 Kb)
  • Ruokaan ja terveyteen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa, osoitti psykologi Marieke Saher väitöskirjassaan (HY 3.8.2006) In English:
  • Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
  • Ympäristösika asuu yliopistolla, Lähetetty Pressoon 11.4.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Muuntogeeniset siemenetkö tappajia? Tutkimusprofessori Veli Kauppinen, Helsingin Sanomat 4.4.2006 (2 s., pdf 45 Kb)
  • Yökköskestävä puuvilla suojelee viljelijää ja luonnon monimuotoisuutta, Lähetetty Helsingin Sanomiin 22.3.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kestävää kehitystä vesittämässä? Kansan Uutiset 16.3.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
  • Luonto loi lihalehmät, Lähetetty Suomen Kuvalehteen 25.2.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Uusi kasvinjalostus edistyy kehitysmaissa, Uutispäivä Demari 8.2.2006 (4 s., pdf 65 Kb)
  • Hyvää ruokaa vai tautista tarinaa? Lähetetty Helsingin Sanomiin 21.3.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
    Luonnontutkijoiden puheenvuoroja <=2005
  • Sortaako tiedettä vai ei, ja mihin mittaan? Onko uudelle biotieteelle tilaa tuotantoelämässä? Voiko rinnakkaiselo vanhan maataloustuotannon kanssa onnistua? Katso Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb). Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua käsitellään perusteellisemmin
  • Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb), joka on myös käännetty englanniksi:
  • Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
  • Biojätteistä liikennealkoholia muuntogeenisellä bakteerilla, MT 18.1.2006 (1 s., pdf 30 Kb) Vai onko hiiva sittenkin parempi alkoholin tuottaja? Se kestää luonnostaan etanolia, ja on jalostettu jo hyödyntämään myös puuaineesta saatavia pentoosisokereita. Vrt. myös SusChem (European Technology Platform For Sustainable Chemistry) (107 p. 2430 Kb)
  • Vastine Tiede-lehdelle, Prof. Veli Kauppinen, syysk. 2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Muuntogeenisiä lajikkeita saa lisätä. Lähetetty Tiede-lehdelle 25.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Geenitekniikka, geenivirta, kasvinjalostus ja geenikeskustelu, otteita Rinnakkaiselon väliraportista 31.5.2005 (41 s., pdf 485 Kb)
  • Biotekniikalla kestävään kasvinsuojeluun, Kasvinsuojelulehti 4/2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita, 29.3.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Jalostus ei ole taikaa, Demeter 4/2002 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus 2000-luvulla, kasvivirologian dosentti Kirsi Lehto, esitelmä Vihreän Liiton valtuuskunnan geeniseminaarissa 10.2.2001 (5 s., pdf 25 Kb)

    Geenit ja aatteet

  • Tutustu tutkijaan: Kasvinjalostaja löytää aidointa luomua geeneistä. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola pitää perinteistä risteytystä likaisena menetelmänä, joka sekoittaa kasvien hyvät ominaisuudet. Teksti: tiedetoimittaja Jarno Forssell, kuvat: Jaanis Kerkis. Tiede 7/2010 (4s., pdf 282 Kb)
  • In English: Luomuviljan tuotanto rasittaa luontoa merkittävästi enemmän kuin normaali viljely, selvisi Leedsin yliopiston tutkimuksissa (5.5.2010). Jyväkilon tuottamiseen tarvitaan näet luomussa kaksinkertainen ala peltoa, koska luomuviljelyssä hehtaarisato on Britanniassa yhtä heikko kuin muuallakin: tuskin puolet normaaliviljelyn satotasosta.
  • Haitin pienviljelijöille lahjoitettiin 60 000 säkkiä satoisan hybridimaissin kylvösiementä. Kasvinjalostuksen vastustajat tahtovat polttaa jalostajien ruoka-avun, jottei katastrofimaan nälkiintyvien "ruokaomavaraisuus" vaarantuisi! 9.6.2010
  • Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. 29.3.2009 (6 s., pdf 60 Kb)
    -Kirjoituksen lyhytversio Luomu ei valitettavasti pelasta maailmaa julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb) Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
  • "Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta. Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
  • Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
  • Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja? In English: Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik, Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä. "Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
  • Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen, In English: På svenska: kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
  • J. P. Roos haluaa evoluution mukaan yhteiskuntatieteisiin. Onko biologia vihdoin pääsemässä pannasta? Sosiologian professori J.P.Roosin haastattelu Kansan Uutisissa 29.8.2008 (5 s., pdf 25 Kb)
  • Katolinen kirkko ei vastusta muuntogeenisiä kasveja. Lähetetty Iltalehteen 12.3.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Paavi kannattaa geenitekniikkaa, UL100 21.8.2002 (1 s., pdf 6 Kb)
  • Geenitekniikoista aktivistien silmin, HS 19.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Geenikeskustelussa sekoittuvat tunne ja tiede Maaseudun Tulevaisuus 20.6.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Pelottelun vastuu, Dos. Viola Niklander-Teeri, Yliopisto 11/2005 (2 s., pdf 25 Kb)
  • SYKE tyrmää Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
  • Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Geenimuuntelu mahdollistaa tarkan kasvinjalostuksen , Finfood 27.10.2005 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Hyvinvointi perustuu kasvinjalostukseen, HS 23.2.2002 (4 s., pdf 20 Kb)
  • Saammeko olla ihmisiksi? Metro 11.11.2005 (1 s., pdf 60 Kb)
  • Hybriksen evoluutio - roottoriryteiköistä fallossymboleiksi, 15.10.2005
  • Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa viuluviikareille
  • Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Vegaani nauttii 100 000 miljardia vierasta geeniä joka päivä (1 s., pdf 20 Kb)
  • Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)
  • Luonnon geenivarat talteen ja käyttöön, Savon Sanomat 3.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Bisnestä biotekniikalla? Kansan Uutiset 3.8.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Mansikka, HS Nyt 29/2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Koisankestävä geenimaissi suojelee luontoa ja ihmistä, Taloussanomat 15.9.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Puolet kehitysavusta kasvien jalostukseen, Vihreä Lanka 13.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Dr. Frankenstein – elinsiirtojen esitaistelija, Vihreä Lanka 11.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Ruoan vai rikkakasvien viljelyä? ESS 27.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Geenivirta on ikiaikaista biologiaa, Hämeen Sanomat 13.9.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Virustuntemus oli puutteellista, HS 22.1.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kasvinjalostus parantaa Afrikan ruokaturvaa, HS 19.7.2002 (2 s., pdf 20 Kb)
  • Osaaminen auttaa jalostuksessa, HS 3.4.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Vaarana villakoirat? Maaseudun Tulevaisuus 12.5.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Turun viisas jäteratkaisu, TS 3.12.2004 (3 s., pdf 40 Kb)
  • Turussa haisee, TS jouluk. 2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Gulliver ja aktivistit – kyytiä nobelisteille, Kansan Uutiset 19.8.2003 (4 s., pdf 30 Kb)
  • Ei tule yli-ihmisiä, 3.7.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
  • Kultit ja ympäristö, Ydin 4/2005 (4 s., pdf 165 Kb)
  • Green havoc in Italy [Tiedettä päin...], Nature Biotechnology Feb 14, 2001 (3 p., pdf 25 Kb)
  • Joulupuuro pannaan? 19.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)

    Luulot, terveys ja kemikaalit

  • Älä anna pastöroimatonta maitoa lapselle, sillä ruokamyrkytyksen vaara kasvaa yli 150-kertaiseksi, osoittavat laajat tutkimukset (Centers for Disease Control and Prevention, CDC 2012)
  • Euroopan toksikologijärjestön palkitseman suomalaisen toksikologin ja riskitutkijan, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomiston maineikas, melkein Tieto-Finlandian voittanut valistusteos "100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä" (2005) on nyt käännetty englanniksi (22.5.2009): "Arsenic to zoonoses" on luettavissa verkossa tai ladattavissa sieltä Word-dokumenttina (250 s., 985 Kb)
  • Saavatko lääkäriasematkin rahastaa uskomushoidoilla? Timo Teinikivi HS 29.3.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
  • In English: Word to Eurotox , prof. Jouko Tuomiston palkintoesitelmä toksikologien yhteiskunnallisesta vastuusta, 43th Congr. Eur. Soc. Toxicol., Dubrovnik, Sep. 20, 2006 (2 p., pdf 25 Kb)
  • Riskibisnes. Sammuuko ihmissuku ympäristömyrkkyihin? MOT 27.11.2006, käsikirjoitus
  • Syö rauhassa, Hyvä Terveys marrask. 2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Ddt pelastaa, Metro 8.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kemian pelko on humpuukin alku, Suomenmaa 27.10.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Pelkkä kemikaalien lukumäärä ei merkitse mitään, tyrmää prof. Jouko Tuomisto Savon Sanomissa 29.9.2006 (3 s., pdf 15 Kb) luonnontieteiden vastaiset kauhukampanjat (joilla kuitenkaan "ei haluta pelotella ihmisiä" vaan vain europarlamentaarikkoja...)
  • Tippa tappaa? Kemikaalina alkoholi olisi myrkkyä, Prof. Jouko Tuomisto, HS vieraskynä 9.1.2006 (2 s., pdf 15 Kb)

    Raunioyrtti parantaa kaikki taudit? Maksankin saa vaihtoon...
  • Raakaa tietoa ravinnosta, Vihreä Lanka 23.8.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Ammattitaitoa eikä populismia, Prof. Jouko Tuomisto, HS 30.10.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Kemiaa ken pelkäisi... Kansan Uutiset 20.10.2005 (4 s., pdf 140 Kb)
  • In English: WHO Position on DDT Use in Disease Vector Control, WHO 2005 (2 p., pdf 105 Kb)
  • In English: Tackling Malaria the DDT Way, IPPA Newsletter 1.12.2005 (3 p., pdf 20 Kb)
  • Onko DDT ratkaisu malariaan? KEPA 1.9.2005; ks. myös a , På svenska: b , c , d
  • Jodi palaa pöytään Intiassa, Kansan Uutiset 1.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Ingen orsak till kemikaliepanik, Hbl 29.5.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Vaarana villakoirat? Maaseudun Tulevaisuus 12.5.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Turussa haisee, TS jouluk. 2003 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Bränn avfallet till energi, Hbl 4.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise In English:
  • Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa viuluviikareille
  • Pilkkuvirheellä pilkitään sameissa vesissä, paljastaa Suurtalousuutiset 1-2/2005 (3 s., pdf 20 Kb), ...sillä kala on edelleenkin terveellistä ravintoa

    Nanoteknologia

  • Nanoteknologia – tutkimus, tuotteet ja turvallisuus. Apua ihmiskunnan ongelmiin, vaiko taas lisää häkää tieteellä pelottelun purjeisiin? 27.4.2008 (9 s., pdf 60 Kb)
  • Nanoputki polttaa syövän pois. Syöpäkasvaimeen ujutetut nanoputket polttavat kasvaimen kuoliaaksi, kun niihin suunnataan radiosäteilyä. Raili Leino, Tekniikka & Talous 19.11.2007. In English: Ricen yliopiston tiedote 1.11.2007. In English: Gannon ym. (2007). Carbon nanotube-enhanced thermal destruction of cancer cells in a noninvasive radiofrequency field. Cancer, Early View published online 24 Oct 2007.
  • Kauko-ohjattu nanotappaja hyökkää syövän kimppuun. Kari Ojanperä Tekniikka & Talous 27.11.2007.

    Niin kuin Luonto sen tarkoitti...?

  • Luomu herättää tunteita. Kirsi Hiekkala tarkastelee ruokakäsityksiä Keskisuomalaisen tiedesivulla 28.5.2012, haastateltavinaan ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola ja tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri (3s., pdf 173 Kb)
  • Linnut osaavat vieroksua luomujyviä, selvisi Newcastlen yliopiston biologian laitoksen tutkimuksissa: McKenzie AJ, Whittingham MJ. Birds select conventional over organic wheat when given free choice. J Sci Food Agric 2010; 9 p., Publ. Online: 19 May 2010 In English: Abstrakti, lehdistötiedote ja video (1:10 min)
  • Vaatimattomia kysymyksiä luomuväitteistä esittää puheenjohtaja Heikki Jokipii, Kansan Uutiset 24.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
  • Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb) Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
  • Viikon luontoääni
  • Helsingin Juniorijouset ja elävä ravinto
  • Syöt 100 000 miljardia vierasta geeniä, kun nautit annoksen sekasalaattia (1 s., pdf 20 Kb)
  • På svenska: Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Syödään villi luonto? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 45 Kb)
  • Aatteen juurikkailla, Yliopisto 14/06 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Luomupuuvilla maksaa enemmän, Heikki Jokipii, Metro 11.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Juuri luomupuuvilla on epäeettistä, Heikki Jokipii, Metro 30.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Ympäristödiplomista, Matti Pekkarinen, Kotimaa 8.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Luomua vai laatua? Yliopisto 11/2006 (2 s., pdf 105 Kb)
  • Luomu tuskin ratkaisu ruoan tuotantoon, Heikki Jokipii HS 7.10.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Luomua vai "tehdasmaista", Matti Pekkarinen MT 29.9.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Luomu puolittaa satotason, Matti Pekkarinen MT 15.9.2006 (2 s., pdf 15 Kb)

    Onnellisia Luomu Tomaatteja

    Onnellisia Luomu Tomaatteja Kannelmäen Prismassa 14.8.2005 hintaan 2,80 EUR/kg (kuva JT). Vai oliko kyse kauppiaan onnesta? Ehkäpä ei - olihan tuote vain puolet kalliimpaa (normaalit maksoivat 1,89). Kuinka onnellisia ollaankaan, kun vielä valaistus ja lämpö saadaan kasvihuoneissa kielletyksi, kuten oikeaoppisin Etelä-Euroopan luomuväki jo osaa vaatia...
  • In English: Science and technology the keys to well-being, Financial Times June 2, 2004 (1 p., pdf 10 Kb)
  • Paljon ääntä ekologiasta, Vantaan Sanomat 6.4.2003 (1 s., pdf 10 Kb)

    På svenska: På svenska

  • På svenska: GMO för miljöns och mänskans bästa. Doc. Jussi Tammisola, Finlands Natur 4/2013, s.3 (2 s., pdf 275 Kb).
    Suomenkielinen, viittein varustettu käsikirjoitus: Parempia kasvituotteita luontoa säästäen uudella kasvinjalostuksella. (5 s., pdf 434 Kb).
  • Ruotsin säädösehdotus on På svenska: kieltämässä pastöroimattoman maidon myynnin tiloilta kokonaan. Vaikka raakamaitoa on käytetty vain vähän, se on voimakkaasti lisännyt vaarallisia ruokamyrkytyksiä Ruotsissa, ja lapsia on jouduttu pelastamaan munuaissiirroilla. Suomessa terveysvaarat ovat toki vakavampia, mutta täällä tieteen varoitukset sensuroidaan ja huuhaakampanjoita vain vedätetään "aatteen innolla" valtamediassa.
  • På svenska:Genteknikens utveckling 2012. Ruotsin geenitekniikan lautakunnan kansantajuinen katsaus geenitekniikan kehityksestä vuonna 2012. Se esittelee kansantajuisesti alan kiintoisimmat tutkimustulokset pähkinänkuoressa mutta tiedeviitteineen. Gentekniknämnden 2012 (51 s., 134 viitettä)
  • På svenska: Kvasivetenskap hindrar ett hållbart jord- och skogsbruk. Dagens Nyheter 1.10.2011. Kannanoton on allekirjoittanut 41 tutkijaa eli 90 % kasvitieteen perustutkijoista, jotka tekevät tutkimustyötään Ruotsin tutkimusneuvoston rahoittamina.
    "On ehdottoman välttämätöntä, että muuntogeenisten kasvien käyttöä säänneltäisiin samalla tavoin kuin tavanomaisesti jalostettujen kasvien käyttöä niin tieteellisessä koetoiminnassa kuin maataloudessa ja metsänhoidossa. Kasvin ominaisuuksien eikä käytettyjen jalostusmenetelmien tulee ratkaista, vaaditaanko kasvista erityisiä selvityksiä. Nykyiset geenimuuntelua koskevat säännökset ovat vanhentuneita eivätkä ota huomioon uusinta tietoa geenimuuntelusta ja perinnöllisestä vaihtelusta. Kasvitutkijat korostavat, että muuntogeenisten viljelykasvien kohtelu tulee korjata ja säädökset uudistaa, jotta ravinnon ja energian saanti voidaan turvata kasvavalle ihmiskunnalle rajallisen energian maailmassa."
  • På svenska: GMO-skräck handlar om att tjäna pengar menar SLU-forskare. Kampanjen mot genmodifierade grödor har inte med miljö att göra utan handlar om att bygga varumärken med GMO-fria produkter. Det skriver Jens Sundström, docent i växtfysiologi vid SLU i Uppsala på DI-Debatt. Jordbruksaktuellt 28.4.2011
  • På svenska: SLU:s rektor vill diskutera GMO med [landsbygdsminister] Eskil Erlandsson. Sverige kan bli en av de ledande aktörerna inom växtförädlingen men för att det ska bli möjligt krävs en förändring av hållningen till odling av genmodifierade grödor i Europa. Det är också nödvändigt för att den framtida växtförädlingen inte ska hamna hos ett fåtal företag i världen. Jordbruksaktuellt 6.4.2011
  • På svenska: Appell av 333 doktorer mot genförbud i Finland
  • På svenska: Ekologisk grisproduktion fyrdubblar utsläppen. ATL 25.10.2007 (1 s., 131 Kb)
  • Genförändrad mat är trygg, prof. Petter Portin, Hufvudstadsbladet 1.10.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
  • Hållbart bättre nyttoväxter? Sänt till Dagens Nyheter 24.6.2007 (2 s., pdf 25 Kb)
  • Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa, selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen På svenska: tutkimusraportista, SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 Kb)
  • Patentskydd för växtsorter är ingen ny sak i Nordamerika. Det krävs nya produkter och bättre växtsorter, Vasabladet 4.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  • På svenska: Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa, en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 920 Kb), och dess
  • På svenska:...bilaga: Odlingsväxter och växtförädling – i främsta ledet av utvecklingen från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
  • På svenska: Biotekniken nu och i framtiden. Delegationen för bioteknik 2006 (38 s., pdf)
  • Det krävs bättre produkter, Hbl 13.1.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Majoriteten ger oss glädje, Hbl 21.12.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Välkommen nya blommor! Hbl 21.11.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Ny förädling är bättre kontrollerad, Hbl 1.2.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Slutresultatet avgör, Hbl 15.1.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Kina storsatsar på förädling, Hbl 20.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Bränn avfallet till energi, Hbl 4.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Goda intentioner avlivar fattiga, Hbl 4.12.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Mat, ekologi och etik, Hbl 27.11.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Bättre växtsorter hjälper människan och miljön, Ny Tid 21.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
  • Praktisk fråga om liv och död, Hbl 5.6.2004 (2 s., pdf 10 Kb); Ögna även (på finska) a, b, och (på engelska) c
  • Ingen orsak till kemikaliepanik, Hbl 29.5.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Genändrad gröda bra, Dagens Nyheter 16.12.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
  • U-hjälp med förhinder. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 16.12.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Hinderbana för det gyllene riset. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 6.11.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
  • Ineffektiv odling förorenar, Hbl 4.9.2002 (1 s., pdf 15 Kb)
  • Myten om det gyllene riset. Forskningsprof. Hans Söderlund, Hbl 16.4.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
  • Nyckelgener bäddar för matsäkerhet, Hbl 6.10.2000 (2 s., pdf 10 Kb)
    <---till början

    Biotekniikkasanastoja

    gmo ekologia vihreä geenitekniikka biotekniikka geenisaaste geenivirta geeniruoka uuselintarvikkeet biologia biotieteet geenimuuntelu geenimanipulaatio ...Hukutko sanaviidakkoon? Kokeile suppeaa tai laajempaa biotekniikan sanastoa...

  • In English: Acronyms and Glossary of Biotechnology