Plants, Breeding and Gene Technology
English materials are labelled with Union Jack. 
<Page Link> indicates that the page is written in English,
whereas <Page Link> means that the page is usually written in Finnish but it contains links to English materials.
Pdf-tiedostojen avaus: lataa uusin Acrobat Reader
Jalostettu vai villi porkkana ja retiisi – kumpi kutsuu?
...kysyttiin Ruoka2004-messuilla 500 kävijältä. Heistä yksi halusi
juurekset sellaisina kuin luonto ne tarkoitti – "saisi ainakin hampaansa puhtaiksi..."
Sisällysluettelo
JALOSTUS, GENETIIKKA JA VIHREÄ GEENITEKNIIKKA – YLEISKATSAUKSIA
MITÄ ON GEENITEKNIIKKA?
AJANKOHTAISTA
kesä 2010
touko 2010 huhti 2010 maalis 2010 helmi 2010
tammi 2010
joulu 2009 marras 2009 loka 2009 syys 2009
heinä-elo 2009 kesä 2009
touko 2009
huhti 2009 maalis 2009 helmi 2009 tammi 2009
joulu 2008 marras 2008 loka 2008
syys 2008 heinä-elo 2008 kesä 2008
touko 2008 maalis 2008 helmi 2008
tammi 2008 <= 2007
Rinnakkaiselo: muuntogeenisen perunan viljely Suomessa
KASVINJALOSTUKSEN TURVALLISUUS
katsauksia myrkyt allergiat ympäristö
TIETEESTÄ VAPAA MAAILMA
JALOSTUSESIMERKKEJÄ
KEHITYSMAAT
k1 k2
BIOTALOUS
b1 b2 b3
ETIIKKA
GEENITEKNIIKKAA TUTKITAAN AVOIMESTI
BIOLÄÄKKEET
LUONNONTUTKIJOIDEN PUHEENVUOROJA
2007 2006 <=2005
GEENIT JA AATTEET
LUULOT, TERVEYS JA KEMIKAALIT
NANOTEKNOLOGIA
NIIN KUIN LUONTO SEN TARKOITTI...?
PÅ SVENSKA
RETROA
BIOTEKNIIKKASANASTOJA
Biotekniikan neuvottelukunta kertoo modernin biotekniikan perusteista ja
käytännön sovelluksista kansantajuisesti:
– Terveys, bioteknologia ja etiikka 1/2007 (44 s., pdf)
– Biotekniikka nyt ja tulevaisuudessa 2005 (38 s., pdf)
– Tuotantoeläinten kloonaus 2008 (21 s., pdf)
Lehtikirjoituksia:
– Kasvibioteknologiasta tukea luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa
1/2009
– Uusiutuvaa energiaa bioteknologialla. Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa
2/2009
– Biotekniikasta apua kehitysmaiden ongelmiin. Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa
4/2009
– Ilmastonmuutoksen ehkäisy ja hillintä bioteknologian keinoin. Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa
5/2009
Keskustelutilaisuus muuntogeenisestä elintarviketuotannosta. Biotekniikan neuvottelukunta, Seinäjoki 13.4.2010
Esitelmät:
– Seminaarin
avaus, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
–
GMO-tietoa, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
–
GMO-lainsäädäntö, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
–
Amylopektiini-tärkkelysperunat, Kristofer Vamling, BASF Plant Science
–
GMO - hyödyt ja kustannukset, Jussi Tuomisto, MTT
Muuntogeeniset elintarvikkeet, Tieteiden Talo 24.3.2010:
Esitelmät:
–
BTNK:n esittely, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
–
GMO/ ABC-tietopaketti, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
–
Tilannekatsaus GMO-lainsäädäntöön, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
–
Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta, Sanna Viljakainen, Evira
Eläviä bakteereita tehtiin synteettisellä kemialla, raportoi Science toukokuussa 2010
Nobelpalkinto jälleen geenimuuntelulle (2008, 2007, 2006...). Vuonna 2008 oli vuorossa vihreä, loistava proteiini.
3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille,
tutkijoille ja opiskelijoille
Byrokratia:
Mutta se slangi...?
<---takaisin alkuun
Maataloutta täytyy tehostaa, vieläpä kestävästi – ihmiskunnan ravinto ja energia on turvattava ja luonto säästettävä, toteaa Britannian arvostettu tiedeseura,
The Royal Society, tiederaportissaan Reaping the benefits
lokakuussa 2009
Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola,
Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa
"Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010 (51 s., pdf 2209 Kb)
Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa
"GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf, 270 Kb)
Kasvigeenitekniikan Top Ten Futures. Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tiedelehti Futura
(2/2009, s.28–44). Perustuu kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan esitelmään (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb), joka pidettiin 13.2.2009
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Top Ten Futures VIII -seminaarissa
Geenimuuntelu – Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan. Päivän paini, Tieteen päivät 9.1.2009,
J. Tammisola, otsaketasoiset kalvot (41 kalvoa, pdf 1 215 Kb). Yksityiskohtaisemmat kalvot (92 kalvoa, pdf 2 320 Kb)
"Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta.
Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
Biotaloutta voidaan tehostaa kasvinjalostuksella. Luento 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä,
(44 s., pdf 560 Kb)
Geenikysymysten kehityspiirteitä tällä vuosituhannella. Tausta-aineistoa 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan
työryhmässä, (12 s., pdf 60 Kb)
Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2007. Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa oli 115 miljoonaa hehtaaria (ala kasvoi 12 prosenttia) vuonna 2007.
ISAAA Brief 37-2007. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2007.
Genteknikens utveckling 2007, Gentekniknämnden (Sverige) 2007 (54 s., pdf 315 Kb). Ruotsin geenitekniikan lautakunnan "rautainen" mutta
tiukasti yleistajuinen tiedekatsaus geenitekniikan ja sen sovellusten kehityksestä vuonna 2007. Perustuu 295 tiedejulkaisuun biotieteiden
merkittävissä julkaisusarjoissa.
Julkisen sektorin kasvinjalostus maailmassa: CGIAR,
Consultative Group on International Agricultural Research – 15 kansainvälistä maatalouden tutkimuskeskusta, 40 vuotta kasvilajikkeita kolmannelle maailmalle
ABC, tietokanta maatalousbiotekniikan julkisen sektorin tutkimusprojekteista
(IFPRI-PRRI)
Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
Biotekniikan uusia ja kehittyviä sovelluksia — Haasteet, mahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset
Euroopan maataloudessa, luento Europarlamentissa 10.10.2006 (57 s., pdf 1705 Kb)
...ja luennon liite vertailee "perinteisen" ja uuden jalostuksen puhtautta: 10.10.2006 (7 s., pdf 190 Kb)
Geenitekniikka kasvinjalostuksessa, kasvinjalostuksen professori Teemu Teeren luento
20.4.2007 (10 s., pdf 645)
Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb)
Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan kehitysmaiden näkökulmasta. Tiedelehti Futura 4/2004 (25 s., pdf 400 Kb)
Tammisolan teesit, Luonnonvara 4/2005 (1 s., pdf 25 Kb)
Kasvinjalostus ennen ja nyt, Kauppalehti 3.9.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
Kasvinjalostus 2000-luvulla, kasvivirologian dosentti Kirsi Lehto, esitelmä Vihreän Liiton valtuuskunnan geeniseminaarissa
10.2.2001 (5 s., pdf 25 Kb)
Perinnöllisyystieteen vuosisata. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin käsitteestä. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa,
en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 920 Kb), och dess
...bilaga: Odlingsväxter och växtförädling – i främsta ledet av utvecklingen
från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
New and emerging applications in biotechnology — Challenges, potential and economic impact on European agriculture,
presentation in European Parliament Oct. 10, 2006 (57 dias, pdf 2 080 Kb), and its
appendix: Plants and their breeding – at the cutting-edge from Stone Age to Green Era, Oct. 10, 2006 (7 p., pdf 155 Kb)
<---takaisin alkuun
– Kuinka uudet kasvilajikkeet vaikuttavat luonnon biologiseen monimuotoisuuteen? Myrkyttääkö kasvinjalostus
ruokamme ja lisääkö se allergioita?
Mitä tiedetään geenimuuntelun turvallisuudesta? Yli
6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää
tiedejulkaisua on kerätty Biosafety Biobliographic Databasen (ICGEB) tietokantaan kaikkien saataville.
Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa (laatuvarmistetuissa) tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
Jopa Monsanto-yhtymä
on koonnut tällä vuosituhannella ilmestyneet tiedejulkaisunsa nettiin julkisesti saataville.
Uusi kasvinjalostus on paljon hallitumpaa, HS Tiede 17.8.2004 (7 s., pdf 240 Kb)
Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
Aterioit 100 000 miljardia vierasta geeniä, kun nautit annoksen sekasalaattia (1 s., pdf 20 Kb)
Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. Kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemat geenipamfletit
eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
Kasvin ominaisuudet ratkaisevat - ei jalostusmenetelmä,
Yhdysvaltojen kansallinen tiedeneuvosto 27.7.2004 (5 s., engl., pdf 25 Kb)
Ominaisuus ratkaisee. Euroopan Kasvinjalostustutkijoiden
Liitto (EUCARPIA) 1989 (1 s., pdf 4 Kb)
Markkinoilla olevat gm-elintarvikkeet ovat turvallisia.
Italian tiedejärjestöjen yhteinen kanta 3.11.2004
Geeniruoka on turvallisempaa,
Saksan tiedeakatemioiden liitto marrask. 2004 (4 s., engl., pdf 168 Kb)
Amerikan Ravitsemustutkijoiden Liiton kanta
maatalouden ja ravinnon biotekniikkaan, Position of the American Dietetic Association: Agricultural and Food Biotechnology.
J. Am. Diet. Assoc. (2006) 106: 285-293 (9 p., engl., pdf)
Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
Ruokaan ja terveyteen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa, osoitti psykologi Marieke Saher väitöskirjassaan:
Everyday beliefs about food and health. Thesis. Marieke Saher (2006), Univ. of Helsinki (64 p., pdf)
Uusien ruokien pelko periytyy, osoittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimus (5.4.2007). Muinaisina huonoina aikoina
pelko oli usein hyödyksi, joten se vakiintui populaatioissa yleiseksi. Nyt taas vastahakoisuus uusien ruokien kokeiluun voi olla paremminkin haitaksi,
sillä se estää terveellisempien ravintotottumusten omaksumista.
Ne pelottavat geenit. Arviointi Prof. Petter Portinin
teoksesta "Ne geenit! Ne geenit!", Helsingin Sanomat (Tiede)23.1.2007
Gm-kasvien riskinarviointi ja –hallinta, esitelmä riskinarviointiseminaarissa 7.9.1998 (10 s., pdf 215 Kb)
<---takaisin alkuun
Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa täsmäjalostuksella (mahdotonta
perinteisin jalostuskeinoin) (pdf 20 Kb).
Sunilkumar G, Campbell LA M, Puckhaber L, Stipanovic RD, Rathore KS (2006). Engineering cottonseed
for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059.
Abstract.
Raakaa tietoa ravinnosta, Maaseudun Tulevaisuus 3.3.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
Tavalliset viljelykasvit ovat terveellistä ravintoa, TS 11.6.2003 (2 s., pdf 35 Kb)
Geeniruoka on hyvin
todennäköisesti turvallisempaa kuin tavanomainen tarkemman teknologian sekä tiukan säädännön ja valvonnan ansiosta. EU-komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uusi
selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten päätelmät 12.9.2008 (yhteenveto + liitteet, 73 s.)
Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008
Kurkkujen oma torjunta-aine aiheuttaa kitkeryyttä ja voi olla vaaraksi nisäkkäille (1 s., pdf 35 Kb)
Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
Kasvinjalostus ja ravinnon haitta-aineet, Kehittyvä Elintarvike 2/2005 (3 s., pdf 120 Kb)
Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
Onko rypsiöljy myrkyllistä, arvaillaan netissä (21.4.2009)
Kannattaisi osata laskea, neuvoo Euroopan toksikologijärjestön
palkitsema riskitutkija, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomisto rivikansalaisia ja tunnottomaan pelotteluun
erikoistuneita mielipidejärjestöjä Savon Sanomissa 14.12.2009
<---takaisin alkuun
Kasvinjalostus ja ruoka-allergiat, Allergia & Astma 3/2003 (2 s., pdf 15 Kb)
Syödäänkö rokote allergiaan, Allergia & Astma 2/2004 (3 s., pdf 15 Kb)
Astmaa voidaan ehkäistä syötävällä gm-kasvirokotteella.
Smart ym. (2003). A Plant-Based Allergy Vaccine Suppresses Experimental Asthma... J. Immunol. 171: 2116-2126 (11 p., engl., pdf)
Helpotusta mansikka-allergiaan kasvinjalostuksella? Allergy Dec. 2004 (3 s., pdf 25 Kb)
Soijapavun tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella.
Herman ym. (2003), Genetic modification removes an immunodominant allergen from soybean. Plant Physiology 132: 36-43 (8 p., engl., pdf)
Maapähkinän tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella,
Abstract. Dodo et al. (2007), Plant Biotechnology J. (OnlineEarly Articles): Alleviating peanut allergy using genetic engineering: the silencing of the immunodominant
allergen Ara h 2 leads to its significant reduction and a decrease in peanut allergenicity (1 p. engl.)
<---takaisin alkuun
Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb).
Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija
eivät tunne ekologian perusteita.
Kasvinjalostuksen ympäristövaikutukset, esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa 27.3.2000 (6 s., pdf 90 Kb)
Keskustelun toinen puoli: Maailma tarvitsee geenimuunneltuja kasveja,
kertoo kasvifysiologi, dosentti Esa Tyystjärvi. Turun yliopisto 5.3.2009.
Gm-kasvilajikkeiden ympäristövaaroista esitetään liioiteltuja väitteitä ja vääriä yleistyksiä,
250 tiedeartikkeliin perustuva katsaus, The Plant Journal 33: 19–46 (2003). The authors have also prepared a
condensed version of their paper (8 p., 45 Kb pdf)
Muuntogeenisten kasvien ekologiset vaikutukset –
10 vuoden kokemukset maailmassa, sveitsiläistutkimus lokak. 2006 (108 p., engl., pdf 1 090 Kb)
Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental
Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb).
– Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja
ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
Geenitekniikka, geenivirta, kasvinjalostus ja geenikeskustelu, otteita Rinnakkaiselon väliraportista
31.5.2005 (41 s., pdf 485 Kb)
Wandering Grass Genes? – Slow Growth Does Not Colonize Environment.
AgBioView Sep. 30, 2004 (2 p., pdf 211 Kb)
Ritala ym. (2002). Measuring Gene Flow in the Cultivation of
Transgenic Barley. Crop Science 42: 278–285 (8 p., pdf 185 Kb)
Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)
The Effects of Agricultural Practices on Biodiversity, sveisiläisen
professori Klaus Ammannin laaja viitekokoelma tiedejulkaisuihin, joissa tutkitaan erilaisten maatalouskäytäntöjen vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen
(2004)(9 p., pdf 170 Kb)
<---takaisin alkuun
Riisi satoisammaksi geenimuuntelulla, säätämällä kasvin omien geenien toimintaa
Kuka pelastaisi banaanin? Aamulehti 9.2.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
Maukkaampia kasveja voidaan jalostaa, 20.6.2005 (2 s., pdf 65 Kb)
Muuntogeeninen tomaatti maistuu maukkaammalta, paljastui makutesteissä. Tulevatko perinteisessä jalostuksessa hukkaantuneet maut
takaisin hedelmiin? Davidovich-Rikanati et al. (2007). Enrichment of tomato flavor by diversion of the early plastidial terpenoid pathway.
Nature Biotechnol. 25: 899-901.
Kofeiinitonta kahvia myös jalostamalla, Metro 5.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
Saako mesimarjan pelastaa? 8.4.2005 (4s., pdf 450 Kb)
Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille
Syötävät kasvirokotteet ovat hyödyllisiä, HS 26.7.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
Hoitoproteiinien valmistus kasveissa on halpaa, HS 3.8.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
Koisankestävä geenimaissi suojelee luontoa ja ihmistä, Taloussanomat 15.9.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla
. Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117
Viljelykokeita Australiassa.
"Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008
Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise. Enviropig reduces pollution
<---takaisin alkuun
Haitin pienviljelijöille lahjoitettiin 60 000 säkkiä satoisan hybridimaissin kylvösiementä. Kasvinjalostuksen vastustajat
tahtovat polttaa jalostajien ruoka-avun, jottei katastrofimaan nälkiintyvien
"ruokaomavaraisuus" vaarantuisi! 9.6.2010
Hyvä paha tekniikka. Biotekniikkaa ja maanviljelyä. YLE Radio 1 ma 14.6.2010 klo 17:20–18, toimittajana Maija Typpi. Uusinta to 17.6. klo 13.03–13.43.
Puuta poltetaan terveyden kustannuksella,
muistuttaa ympäristöterveyden dosentti, erikoistutkija Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (HS 8.3.2010).
Suomessa yli kaksi miljoonaa puun pienpolttolaitetta tupruttaa ilmaan enemmän pienhiukkasia kuin koko tieliikenne.
Vehnän keltaruosteen sukupuolielämän salaisuudet onnistuttiin vihdoin paljastamaan, vuosisadan yrittämisen jälkeen.
Suvullinen lisääntyminen nopeuttaa uusien kasvitautirotujen kehittymistä.
Taikausko tanassa kansaa ja luontoa köyhdyttämään? Kommentteja Vasemmistoliiton puolueohjelman luonnokseen,
lähetetty Kansan Uutisiin 25.5.2010 (5 s., pdf 477 Kb)
Luonnon eväillä autuaaksi? Vai parempaa ruokaa prosessoimalla?
Tietoa ruoan prosessoinnin historiasta ja merkityksestä ihmiskunnan ravitsemukselle on Euroopan Ravintotietoneuvoston
katsauksessa: EUFIC Review 06/2010
<---takaisin alkuun
Luomuviljan tuotanto rasittaa luontoa merkittävästi enemmän kuin normaali viljely, selvisi Leedsin yliopiston tutkimuksissa
(5.5.2010). Jyväkilon tuottamiseen tarvitaan näet luomussa kaksinkertainen ala peltoa, koska luomuviljelyssä hehtaarisato on
Britanniassa yhtä heikko kuin muuallakin: tuskin puolet normaaliviljelyn satotasosta.
Linnut osaavat vieroksua luomujyviä, selvisi Newcastlen yliopiston
biologian laitoksen tutkimuksissa: McKenzie AJ, Whittingham MJ. Birds select conventional over organic wheat when given free choice.
J Sci Food Agric 2010; 9 p., Publ. Online: 19 May 2010
Abstrakti, lehdistötiedote ja
video (1:10 min)
Perinteiset, hyönteiskestävät tai rikkahävitettä sietävät gm-lajikkeet ovat vuodesta 1996 lähtien tuoneet
merkittäviä nettohyötyjä ympäristölle ja viljelijöiden taloudelle
verrattuna tavanomaisen viljelyn ei-gm-lajikkeisiin USA:ssa, päättelee USA:n kansallinen tiedeneuvosto tiederaportissaan:
Impact of Genetically Engineered Crops on Farm Sustainability in the United States. Nat. Res. Council USA, April 2010, 240 p.
Koko raportti (luettava verkossa), ja
yhteenveto
Integroitu torjunta auttaa myös pahaa biodiversiteettiä, joten tarkkailua tarvitaan pelloilla. 23.5.2010
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi
vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
Eläviä bakteereita tehtiin synteettisellä kemialla, raportoi Science toukokuussa 2010
Vitalismi vihdoin saattohoidossa 23.5.2010
Maataloutta täytyy tehostaa, vieläpä kestävästi – ihmiskunnan ravinto ja energia on turvattava ja luonto säästettävä. Biologisesti pätevää tekstiä kasvinjalostuksen tärkeydestä:
Britannian arvostetun tiedeseuran, The Royal Societyn, paljastava raportti
Reaping the benefits. Oct. 2009 (86 p., pdf)
Tieteen periaatteet ovat vaarassa Perussa: tutkija puolusti tieteen etiikkaa – tuomittiin vankeuteen.
Osallistu tiedeväen
kansainväliseen vetoomukseen!
Tieteestä vapaata rahastusta? Paremmat tuotteet ovat historiaa – Valion uusi strateginen ajattelu nojautuu ihmisten uskomuksiin? 5.5.2010
Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Luontoelämyksiä rakentamaan? Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2007 (2 s., pdf 50 Kb)
Liikkeellä luonnossa: Tuulimyllyjen uhat. Norjaan rakennetaan yli 4000 jättiturbiinia. Onko luonto vaarassa?
YLE FST5 24.2.2007, suomentanut Kai Koskela (6 s., pdf 20 Kb). Ja kiinnostuneille teksti myös norjaksi.
Tuuliturbiinit räjäyttävät lepakoiden keuhkot
(New Scientist 25.8.2008)
Katso myös läpileikkaus kotkakysymykseen. Kaliforniassa turbiinitaajamista on jo
kokemusta (video, 11:51 min)
Syödään villi luonto? Lautaselle villiä kumia ja hormonin korvikkeita? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 90 Kb)
<---takaisin alkuun
Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola,
Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
Puunpolton päästöt lämmittävät ilmastoa. Hallituksen risupaketti vauhdittaa ilmastonmuutosta, heikentää metsiä ja uhkaa terveyttä, kirjoittaa professori Martti Tiuri
(Helsingin Sanomat 25.4.2010)
Experience with BT maize cultivation in the Czech Republic 2005–2009.
Ministry of Agriculture in the Czech Republic, Prague, April 2010, 48 p.
Keskustelutilaisuus muuntogeenisestä elintarviketuotannosta. Biotekniikan neuvottelukunta, Seinäjoki 13.4.2010
Esitelmät:
Seminaarin
avaus, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
GMO-tietoa, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
GMO-lainsäädäntö, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
Amylopektiini-tärkkelysperunat, Kristofer Vamling, BASF Plant Science
GMO - hyödyt ja kustannukset, Jussi Tuomisto, MTT
Löytöretkiä biopolitiikkaan.
Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010–2050. Teknologian arviointeja 27. Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.).
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2010 (287s., pdf) [kannattaa avata uuteen ikkunaan, sillä eduskunnan tällä sivulla ei paluutoiminto näy onnistuvan]
Mitä Stalin teki tieteelle? Lähetetty Uutispäivä Demariin 5.8.2004 (2s., pdf 51 Kb)
<---takaisin alkuun
Kuuma peruna. ”Peruna todettaisiin välittömästi tappavan myrkylliseksi kasviksi". Prof. Atte von Wright suhteuttaa
geenivapaita myyttejä menneisyyden myrkylliseen historiaan kolumnissaan ViikkoSavossa 31.3.2010 (2s., pdf 301 Kb).
Nimetön kirjoittaja yleisön osastossa taas protestoi, että kasveja jalostetaan: "ruvetaan muuntelemaan jo luotua" (sillä ruokahan tuli meille valmiina...?)
Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. "GMO-vapaa Suomi"-kampanja nojautuu kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemiin
geenitarinoihin, jotka eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
Onko saastumista vähentävä, Guelphin yliopistossa jalostettu ympäristösika
vihdoin pääsemässä markkinoille, kymmenen vuoden vastuuttoman jarrutuksen jälkeen?
Hakemus markkinointiluvaksi on jätetty viranomaisille
sekä Kanadassa että USA:ssa. (26.3.2010)
Tutkija: Geenimuuntelu auttaisi ruokkimaan nälkäiset. Toimittaja Maija Ala-Siurua haastattelee kasvifysiologian yliassistentti
Markku Keinästä Itä-Suomen yliopistosta (Maaseudun Tulevaisuus 26.3.2010) (1 s., pdf 77 Kb)
Halpa on ekologista, analysoi agronomi Matti Pekkarinen
ravinnon tuotannon ydinasioita Savon Sanomissa 25.3.2010
Helsingin vihreä energia on painajainen.
MOT 22.3.2010, toimittaja Martti Backman. Ilmaa saastuttava puiden käryttäminen merkitsee mittavaa tulonsiirtoa kuluttajilta risuparonien kukkaroon.
Roottoriryteiköt merimaisemassa silppuavat luontoa ja nelinkertaistavat sähkön hinnan.
Geenimuuntelua kohtaan tunnetut pelot ovat turhia, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
tekn.lis. Satu Hassin mediaväitteitä biologiasta. Turun Sanomat 9.3.2010 (1s., pdf 125 Kb)
<---takaisin alkuun
Feeding the Future. Arvostettu
tiedelehti Science tarkastelee erikoisnumerossaan (12.2.2010) maailman ruoantuotannon rajuja haasteita lähivuosikymmeninä.
Kaikki kirjoitukset ovat – poikkeuksellisesti – vapaasti ladattavissa netistä (joskin ei-tilaajat joutuvat ensin rekisteröitymään).
Oikeus kumoaa geenikiellon Italiassa ja määrää hallituksen sallimaan muuntogeenisen maissin viljelyn
(5.2.2010).
Vihreä vallankumous. Mistä siinä oli oikeasti kyse, kertoo professori
Pirjo Peltonen-Sainio (Tiede 22.08.2005)
Kannattaisi osata laskea, neuvoo Euroopan toksikologijärjestön
palkitsema riskitutkija, ympäristöterveydenhuollon emeritusprofessori Jouko Tuomisto rivikansalaisia ja tunnottomaan pelotteluun
erikoistuneita mielipidejärjestöjä Savon Sanomissa 14.12.2009
Jalostusta ilman genetiikkaa? Ihmetekoja rukiilla Suomen Kuvalehdessä äimistelee
kasvibiologi lehden numerossa 34/2002
Ovatko siniset perunat kloonattuja? kysyy nimimerkki "Väriä elämään, viherkieli tekee ajattelun tarpeettomaksi" (lähetetty
Iltalehteen 31.8.1998)
Biologian asiantuntijat tyrmäävät perättömät väitteet, joita entinen kalatutkija
Liisa Kuusipalo levittää geenivastustajien kampanjassa. Lisää aiheesta: 1, 2 ja 3
(29.2.2008).
Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa
"Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010
(51 s., pdf 2209 Kb)
Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa
"GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf 270 Kb)
<---takaisin alkuun
Hallituksen politiikka muuntogeenisten kasvien viljelyasiassa on taantumuksellista, analysoi perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin Uutispäivä Demarissa 18.1.2010 (1s., pdf 30 Kb)
Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita.
Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
Ravinnon saanti maailmassa on turvattava luonnontieteiden saavutusten ja tuotannon vihreämmän kumouksen avulla, päättelee
Royal Societyn julkaisema tiedekatsaus.
Suomessa pitää voida viljellä muuntogeenisiä kasveja, vetoaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
Aamulehden Alakerta-artikkelissa 3.1.2010 (2s., pdf 23 Kb)
<---takaisin alkuun
Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutioprosessin kautta, kirjoittaa Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran puheenjohtaja,
FT Kalle Ruokolainen Helsingin Sanomissa 18.12.2009 (1s., pdf 24 Kb)
Muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä on kerrottava etukäteen. Neuvotteleva virkamies Tero Tolonen
ja kaupallinen neuvos Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriöstä oikaisevat vastustuskampanjassa levitettyjä harhoja EU:n geenisäädöksistä
ja hallituksen lakiesityksestä (muuntogeenisen perunan viljely). Helsingin Sanomat 8.12.2009 (1s., pdf 41 Kb)
Uskonnolliset argumentit soveltuvat huonosti nykyaikaan. Uskontotieteen lehtori, dos. Matti Kamppinen
Helsingin Sanomat 14.12.2009 (1s., pdf 47 Kb)
Rinnakkaiselosta tieteen tyrmäykseen? analysoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Vierasyliössään
Maaseudun Tulevaisuudessa 7.12.2009 (3s., pdf 55 Kb, linkein varustettu versio)
MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput.
Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.
Helsingin Sanomat maksoi kalifornialaisen aktivistijärjestön johtajalle saadakseen julkaista perättömiä kampanjaväitteitä pääkirjoitussivullaan. Johtaja Mittal oli
muun muassa "pannut paremmaksi" tieteen väärennöksenä jo tunnettua maatalousraporttia (IAASTD-"foorum";
ks. tiedelehti Nature Biotechnologyn pääkirjoitus maaliskuu 2008).
Sitä vastoin HS ei suostunut julkaisemaan ko. foorumin työhön osallistuneiden biologien tarjoamia oikaisuja, kuten
Geenikampanja myy vanhoja eväitä uudelleen, lähetetty Helsingin Sanomiin 1.12.2009 (2s., pdf 31 Kb).
Tieteen ja teknologian vihreät ry. arvostelee kannanotossaan 1.12.2009 tieteen syrjäyttämistä Suomessa
hallituksen antamassa lakiesityksessä ns. rinnakkaiselolaiksi (1s., pdf)
<---takaisin alkuun
”Science fiction –mallit ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, ja niitä pidetään faktoina”, kiteyttää professori Antero Järvinen
kirjoituksessaan "Keskustelua ilmastonmuutoksesta ei pidä yrittää sensuroida" Helsingin Sanomissa 25.11.2009
Muuntogeenisten kasvien viljelystä säädetään lakia vastustajien ehdoilla. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin,
Helsingin Sanomat 22.11.2009
Laki uhkaa kuihduttaa tärkkelysperunatuotannon. Juhani Reku haastattelee tutkija Jussi Tuomistoa
Maaseudun Tulevaisuudessa 18.11.2009
Julkishallinto hampaaton internetissä, varoittaa mediatutkimuksen professori Jukka-Pekka Puro Vieraskynässään Helsingin Sanomissa
3.11.2009. Virallinen tieto sikainfluenssasta jää salaliittoteorioiden ja roskajournalismin varjoon.
<---takaisin alkuun
Sikainfluenssa ajoi rokotuskriitikot liikkeelle, analysoi toimittaja Ilkka Pernu Helsingin Sanomissa 31.10.2009
Kasvigeenitekniikan Top Ten Futures. Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tiedelehti Futura
(2/2009, s.28–44). Perustuu kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan esitelmään (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb), joka pidettiin 13.2.2009
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Top Ten Futures VIII -seminaarissa
Kansalaisyhteiskunta ja geenimuuntelu yhteensopivia, oikovat etiikan tutkijat Helena Siipi ja Marko Ahteensuu
Helsingin Sanomissa 15.5.2009 sosiologian jatko-opiskelija Markus Krögerin väittämiä (1s., pdf 20 kt)
<---takaisin alkuun
Gm-kasvien viljelyllä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin,
Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2009
<---takaisin alkuun
Luomuruoka ei ole välttämättä tavallista terveellisempää, kirjoittaa toimittaja Jukka Ukkola Suomen Kuvalehdessä 22.8.2009. Tiedeuutinen viittaa
juuri ilmestyneeseen, maailman laajimpaan metatutkimukseen luomun väitetyistä terveysvaikutuksista (FSA 2009).
Food Standards Agencyn tiedote, sekä
itse tutkimus ja sen
liitteet.
Kirjoituksessaan Muuntogeenisten kasvien käytön edut (Uutispäivä Demari 12.8.2009) perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin kiistää toimittaja Markku Rämön viljelemät kampanjaväitteet muuntogeenisistä kasvilajikkeista ja kertoo viljelyn tutkimustuloksista
Tarvitaan geneettistä demokratiaa, kirjoittaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
Lapin Kansassa 3.8.2009
Syötävä rokote seetriallergiaan on turvallista, osoittavat apinakokeet. Rokotetta tuotetaan
muuntogeenisen riisin jyvissä. Johdatusta aiheeseen:
Syödäänkö rokote allergiaan, Allergia & Astma 2/2004 (3 s., pdf 15 Kb)
<---takaisin alkuun
Vatikaani siunaa kasvien geenimuuntelun. 5.6.2009,
HS Tiede Tiedonjyvä 23.6.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
Suomen kasvinjalostuksen Grand Old Man,
professori Erkki Kivi, täyttää 80 vuotta 6.6.2009. YLE Radio 1 Yhteiskunta
haastattelee päivänsankaria – kiintoisaa historiaa kasvinjalostuksesta ja huomioita modernin genetiikan vastaisista liikehdinnöistä (55 min, mp3)
White book on
genetically modified crops. Tsekinmaan Tiedeakatemian Biologiakeskuksen julkaisema kriittinen teos EU:n gm-säädännöstä ja tsekkitutkijoiden kokemuksista.
7FP REGPOT-2008-1, projekti “Building up Modern Biotechnologies for Agriculture” (MOBITAG, GA 229518), 2009 (98 p., pdf)
(saksaksi) Saksan biotutkijoiden liitto tuomitsee
maatalousministeri Ilse Aignerin gm-maissikiellon perusteettomana ja tieteenvastaisena. Liittoon kuuluu 30 000 Saksan biologia.
Biowissenschaftler protestieren gegen Mais-Verbot - VBIO-Präsident Balling: Politik zerstört mutwillig Zukunftsoptionen. 20.4.2009
Eivät opi mitään, arvostelee lääketieteen nobelisti Christiane Nüsslein-Volhard
maatalousministerin taikauskoista bt-maissikieltoa Saksassa. Tiedeväki näet muistaa hyvin, kuinka geenivastustajat onnistuivat 1980-luvulla
hallinnollisilla vippaskonsteilla estämään ihmisen insuliinin valmistuksen Saksassa 14 vuoden ajan –
ja tottakai USA:n ja Tanskan suuret lääkefirmat kiittivät avusta ja valtasivat maailman insuliinimarkkinat.
<---takaisin alkuun
Turve kunniaan ja merimetsot makkaraksi, yllyttää ympäristönsuojelutekniikan dosentti Jarl Ahlbeck
(Åbo Akademi), ehdokkaana Europarlamenttiin (20.5.2009)
Taikauskon vai luonnontieteen asialla Europarlamenttiin? Näin ehdokkaat ruksasivat ihan itse. 20.5.2009 (2 s., pdf 8 Kb)
Läpimurto kasvien geenimuuntelussa. Jalostajien "vuosisadan toive" toteutumassa – tiedesensaatio julkaistiin
Naturessa 29.4.2009
Näin tuotetaan työttömyyttä. TkT Esa Eranti arvostelee median ympäristöuutisointia vinoutuneisuudesta
ilmoituksessaan Helsingin Sanomissa 14.5.2009 (1s., pdf 145 Kb)
A Critical Assessment of Public Consultations
on GMOs in the European Union. Eetikot Helena Siipi ja Marko Ahteensuu (Biotekniikan neuvottelukunta) kirjoittavat kriittisesti EU:n
nykyisestä kuulemiskäytännöstä ja sitä säätelevästä lainsäädännöstä. Environmental Values 18 (2009): 129–152.
Jussi Tammisola on kasvitieteen uupumaton ritari, arvelee Raili Leino
Tekniikka & Talous-lehdessä 17.5.2009
Gm-kasvit hyödyttävät ympäristöä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Helsingin Sanomat
19.5.2009 (2 s., 10 Kb)
Millä ehdoilla haluamme gmo-kasveja? Näin kysyvät eetikot Helena Siipi ja Marko Ahteensuu (Biotekniikan
neuvottelukunta) – ja oikaisevat samalla geenivastustajien harhakäsityksiä, Helsingin Sanomat 15.5.2009 (1 s., 7 Kb)
Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
Päivän Paini: Geenimuuntelu, Tieteen Päivät 9.1.2009 (60 min 58 sek).
- Koko päivän tallenteet ovat samassa tiedostossa (tämä on siellä toiseksi viimeisenä). Selaile Päivän Paini oikealle kohdalle
oikean reunan palkissa olevalla liukukytkimellä: seuraa ohjeita. Tallenteen katselu onnistuu helposti selaimella, johon on
asennettu Flash-ohjelmalaajennus.
- Samassa tiedostossa on myös muita geenitallenteita samalta päivältä: Geeniteknologia (ensimmäinen) sekä
Evoluutio ja kasvinjalostus (toinen).
Harventaako meitä vapaa possu vai kestävä puuvilla? Kansan Uutiset 8.5.2009 (2 s., pdf 13 Kb)
<---takaisin alkuun
Ilmastonmuutos vaatii geenitekniikkaa, kertoo
Helena Raunio uutisessaan Tekniikka & Talous-lehdessä 30.4.2009
Maa- ja metsätalousministeriön
geenitekniikkastrategia ja toimintaohjelma vuosille 2009–2013 julkistettiin 30.4.2009 (46 s., pdf)
Suomessa riistettiin luontoa 1800-luvulla. Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi,
Helsingin Sanomat 20.4.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
Onko rypsiöljy myrkyllistä, arvaillaan netissä (21.4.2009)
Maailmanlaajuinen tiedotussota Afrikan maatalouden linjasta jatkuu.
Puheenjohtaja Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 8.4.2009
Pääsiäspuput pois omenatarhasta? Ilkka 17.4.2009 (3 s., pdf 16 Kb)
Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta,
neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo "Skeptikon päiväkirjassa" (Tiede-lehden blogi) 23.2.2009. Kommentteja (JT) mm.
13.3.2009,
26.3., 29.3., 5.4., 8.4.2009
Luomu ei ruoki kuubalaisia. Lähetetty Helsingin Sanomiin 3.4.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
Niin lentää täällä aktiivisten Keräilypuutarhurien aatos, EU-komissiolle asti... 8.4.2009
Katolinen kirkko järjestää konferenssin vihreästä geenitekniikasta Vatikaanissa 15-19.5.2009
Maausko ja muu usko. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 3.4.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Kokemukset geenimuunnelluista kasveista myönteisiä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Ilkka 3.4.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. Lähetetty Kansan Uutisiin 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
<---takaisin alkuun
Food neophobia is a trait with high heritability in human populations. An extra comment to EGE Roundtable:
"The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 30, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding
(Univ. of Helsinki, Finland) (2 p., pdf 9 Kb)
Written comments to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in
Agriculture Technologies". June 18, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (8 p., pdf 102 Kb)
Geenitöntä ruokaa ei ole olemassa. Taloustutkija Jussi Tuomisto, Ilkka 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeenistä ruokaa syö jo yli miljardi ihmistä. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Savon Sanomat 30.3.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. 29.3.2009 (6 s., pdf 60 Kb)
-Kirjoituksen lyhytversio Luomu ei valitettavasti pelasta maailmaa julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
Auringon tehon lasku saattaa viilentää ilmastoa. Tapio Mainio, Helsingin Sanomat 19.3.2009
Vaatimattomia kysymyksiä luomuväitteistä esittää puheenjohtaja Heikki Jokipii, Kansan Uutiset 24.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Gm-viljely lisää viljelijöiden tuloja, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien
vääriä väitteitä. Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
Keskustelun toinen puoli: Maailma tarvitsee geenimuunneltuja kasveja,
kertoo kasvifysiologi, dosentti Esa Tyystjärvi. Turun yliopisto 5.3.2009.
Aatepuuro ei vatsaa täytä. Uutispäivä Demari 18.3.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
Geenimanipulaatio: Keskusteluun oikeaa tietoa, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien
vääriä uutisväitteitä. Savon Sanomat 17.3.2009 (2 s., pdf 7 Kb)
Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb)
Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
Unohda kaikki,
mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta, neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo Skeptikon päiväkirjassa, Tiede-lehden blogissa 23.2.2009.
Blogiin tuli aika monta palautetta...
Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin
18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
Geenitekniikan keksimisestä 35 vuotta. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Keskisuomalainen
4.1.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
<---takaisin alkuun
Science Edges Towards a New Generation of Biofuels. Deutsche Welle
julkaisi professori Eva-Mari Aron (TuY) haastattelun bioenergiasta 15.9.2008. Yhteiskunnan pitää hyväksyä geenimuuntelun käyttö, sillä bioenergian
kehittämisessä ei voida edistyä mihinkään ilman kaikkien modernin bioteknologian välineiden hyödyntämistä.
Kasvigeenitekniikka, J. Tammisola. Kestävän kehityksen tekniikat. Top Ten Futures VIII - seminaari 13.2.2009 (65 kalvoa, pdf 1 335 Kb)
Luomupuuvillan ekologisuutta analysoi kriittisesti puheenjohtaja Heikki Jokipii
(Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry)Uutispäivä Demarissa 11.2.2008. Rahastaako luontaisromantiikka luonnon kustannuksella?
Kuinka IAASTD rämettyi? Maatalouden kansainvälinen arviointi antoi kenkää
biologian perusteille, muistutti J. Tammisola Suomen Maataloustieteellisen Seuran seminaarin (Millaista maataloustutkimusta?) nettikeskustelussa 11.2.2009
<---takaisin alkuun
Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja
väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
Tutustu evoluution umpiperään Darwinin juhlavuonna.
Puolan ehdotus geenitekniikkalaiksi, ilmoitettu EU-komissiolle 19.12.2008 (113 sivua, 254 pykälää)
Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille,
tutkijoille ja opiskelijoille
Geenimuuntelu – Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan. Päivän paini, Tieteen päivät 9.1.2009,
J. Tammisola, otsaketasoiset kalvot (41 kalvoa, pdf 1 215 Kb). Yksityiskohtaisemmat kalvot (92 kalvoa, pdf 2 320 Kb)
"Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta.
Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb).
Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija
eivät tunne ekologian perusteita.
<---takaisin alkuun
Tuotantoeläinten kloonaaminen.
Biotekniikan neuvottelukunta (2008) (21 s., pdf)
Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
Geenikysymysten kehityspiirteitä tällä vuosituhannella. Tausta-aineistoa 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan
työryhmässä, (12 s., pdf 60 Kb)
Biotaloutta voidaan tehostaa kasvinjalostuksella. Luento 17.12.2008 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työryhmässä,
(44 s., pdf 560 Kb)
Ominaisuus ratkaisee. Euroopan Kasvinjalostustutkijoiden
Liitto (EUCARPIA) 1989 (1 s., pdf 4 Kb)
Uskon asia, tai sitten ei, paljastaa uskomuksien saloja
dosentti, Turun yliopiston uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen, Tieteessä Tapahtuu 7/2008, s. 82-87
Mikä geenitekniikassa hämmentää? pohtii kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri.
Miksei yliopistojen tutkijoilta saada markkinoille tuotteita, joiden tavoitteena on humanitaarinen tai yhteiskunnallinen hyöty?
Lähetetty Helsingin Sanomiin 24.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Uusin geenitieto huomioidaan, kertoo perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin genetiikan perusteista geenivastustajille Helsingin Sanomissa 14.12.2008 (1 s., pdf 14 Kb)
Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja
Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos
tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
Menetelmä vai lopputulos? kysyy kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri
Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n tiedelehden pääkirjoituksessa, Luonnon Tutkija 4/2008.
Tutkittua tietoa siirtogeenisen kasvin aineenvaihdunnasta. Kasvinjalostuksen professori Teemu Teeri kertoo ESGEMO-tutkimusohjelman tuloksista
Suomen Akatemian A propos -lehden haastattelussa 2.7.2008
<---takaisin alkuun
Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus
Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Kasvien geenimuuntelu hyödyttää kaikkia. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin,
Helsingin Sanomat 17.11.2008 (2 s., pdf 13 Kb)
Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari "
Ruokamuutos"
muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb).
Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi
laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä
on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla.
<---takaisin alkuun
Orvokki,
ovatko silmäsi ruusunsiniset? Sininen ruusu on nyt jalostettu valmiiksi ja tulee markkinoille vuonna 2009. (31.10.2008)
Muuntogeeninen tomaatti maistuu maukkaammalta, paljastui makutesteissä. Tulevatko perinteisessä jalostuksessa hukkaantuneet maut
takaisin hedelmiin? Davidovich-Rikanati et al. (2007). Enrichment of tomato flavor by diversion of the early plastidial terpenoid pathway.
Nature Biotechnol. 25: 899-901.
Muuntogeeninen tilapia on paremman makuista, kelpaa hyvin kuubalaisille, hyödyntää rehun ekotehokkaammin, käyttäytyy väistyvämmin ja selviäisi vapaana
huonommin kuin tavalliset tilapiat tai villit kalalajit. Dr. Mario Pablo Estrada, Center for Genetic Engineering and Biotechnology, Havana,
Cuba 2004, presentation (38 p., pdf).
Guillen et al. (1999). Mar. Biotechnol. 1: 2–14.
Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja?
Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik,
Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä.
"Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen,
kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
Lääkärien koulutukseen ei puoskarointia. Dosentti Markku Myllykangas,
Helsingin Sanomat 17.10.2008 (1 s., 6 Kb)
Kommentteja eduskunnassa järjestetyn GMO-seminaarin johdosta, perinnöllisyystieteen professori Petter Portin.
Lähetetty Finfood ry:lle 8.10.2008 (2 s., pdf 10 Kb)
Geenimuunneltu totuus on vaarallista. Tiedetoimittaja Raili Leino,
Tiedetoimittaja 2-3/2008 (4 s., pdf 20 Kb)
Nobelpalkinto jälleen geenimuuntelulle (2008, 2007, 2006...). Nyt vuorossa vihreä, loistava proteiini.
Genteknikens utveckling 2007, Gentekniknämnden (Sverige) 2007 (54 s., pdf 315 Kb). Ruotsin geenitekniikan lautakunnan "rautainen" mutta
tiukasti yleistajuinen tiedekatsaus geenitekniikan ja sen sovellusten kehityksestä vuonna 2007. Perustuu 295 tiedejulkaisuun biotieteiden
merkittävissä julkaisusarjoissa.
Julkisen sektorin kasvinjalostus maailmassa: CGIAR,
Consultative Group on International Agricultural Research – 15 kansainvälistä maatalouden tutkimuskeskusta, 40 vuotta kasvilajikkeita kolmannelle maailmalle
ABC, tietokanta maatalousbiotekniikan julkisen sektorin tutkimusprojekteista
(IFPRI-PRRI)
Ne pelottavat geenit. Arviointi Prof. Petter Portinin
teoksesta "Ne geenit! Ne geenit!", Helsingin Sanomat (Tiede)23.1.2007
Perinnöllisyystieteen vuosisata. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin käsitteestä. Prof. Petter Portin, Tieteessä tapahtuu 3/2000
Riisi satoisammaksi geenimuuntelulla, säätämällä kasvin omien geenien toimintaa
<---takaisin alkuun
Virkamiesten velvollisuutena on nykyisin osallistua julkiseen keskusteluun, linjaa mmm:n tiedotusstrategia
Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb).
Nyt gm-puuvillan viljelyala on jo noin 80 prosenttia puuvillan viljelyalasta Intiassa.
Gm-kasvien kemiallinen vaihtelu
on samanlaista kuin tavanomaisilla kasvilajikkeilla, vahvistui ESGEMO-ohjelman tutkimuksissa, toteaa kasvinjalostuksen professori
Teemu Teeri (Raili Leino, Tekniikka & Talous 3.6.2008)
Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä
julkaistu tutkimus (2008)
Geeniruoka on hyvin
todennäköisesti turvallisempaa kuin tavanomainen tarkemman teknologian sekä tiukan säädännön ja valvonnan ansiosta. EU-komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uusi selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten
päätelmät 12.9.2008 (yhteenveto + liitteet, 73 s.)
<---takaisin alkuun
J. P. Roos haluaa evoluution mukaan yhteiskuntatieteisiin. Onko biologia vihdoin pääsemässä pannasta?
Sosiologian professori J.P.Roosin haastattelu Kansan Uutisissa 29.8.2008 (5 s., pdf 25 Kb)
Saako eukalyptusta viljellä? Luulot eivät luontoa pelasta. Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.8.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
Mehiläiskato ei johdu geenimuuntelusta. Maaseudun Tulevaisuus 21.7.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
<---takaisin alkuun
Ruostesienitauti syö maailman vehnät , varoittaa nobelisti
Norman Borlaug International Herald Tribunessa 27.4.2008. Suurin osa maailman vehnälajikkeista on jalostettava nopeasti uudelleen, kestäviksi tätä tuhoisaa
kasvitautia vastaan, mikä on hirmuinen urakka.
"Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008
Hulluja lehmiä ei asu täällä. BSE-taudin riski on Suomessa mitätön, totesi Kansainvälinen eläintautijärjestö
OIE sertifikaatissaan. MMM:n tiedote 30.5.2008
Suomalaisten geenivastustajien uusi väärennös paljastui EU-komission nettisivuilta. 9.6.2008
Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb)
Parempien banaanien ylösnousemus? Lähetetty Uutispäivä Demariin 29.5.2008 (2 s., pdf 8 Kb)
<---takaisin alkuun
Maatalouden tulevaisuus. Professori Aarne Pehkosen esitelmä Tulevaisuuden tutkimusseuran seminaarissa Tieteiden talossa 22.4.2008 (27 pdf-kalvoa)
Sokeria Amazonin viidakoista? Humpuukia, sillä sokeriruokoa ei viljellä sademetsissä. 23.5.2008 (1 s., pdf 30 Kb)
Peltoja tarvitaan bioenergiaan. Akatemiaprofessori Jari Valkosen terävää kritiikkiä, Suomen Kuvalehti 20/2008 (1 s., pdf 15 Kb)
Nanoteknologia – tutkimus, tuotteet ja turvallisuus. Apua ihmiskunnan ongelmiin, vaiko taas lisää häkää tieteellä
pelottelun purjeisiin?
27.4.2008 (9 s., pdf 60 Kb)
<---takaisin alkuun
Geenivarojen tallentaminen ja varmuuskopiointi, 25.3.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
Rapsilla valtaosa geenivirrasta jää pellon ensimmäiseen 10 metriin. 20.3.2008 (1 s., pdf 8 Kb)
Piditkö lämpimästä? Muut saavat palella. Koko maapallon talvi keskimäärin viilein 14 vuoteen. Kalle Koponen, Helsingin Sanomat 14.3.2008 (1 s., pdf 8 Kb)
Perinteinen mutaatiojalostus muuttaa enemmän kasvin muiden
geenien toimintaa kuin kasvin jalostaminen geenitekniikalla. Microarray analyses reveal that plant mutagenesis may induce more transcriptomic changes than transgene insertion.
Batista R, Saibo N, Lourenço T, Margarida Oliveira M (2008). PNAS 105: 3640-3645
Kompostoivat jätekeskukset aiheuttavat häiritsevää hajua. Tutkija Marjaleena Aatamila ja
tutkimusprofessori Aino Nevalainen, Kansanterveyslaitos 27.11.2007 (1 s.)
Mädätys voittaa kompostoinnin. Yhdyskuntajätteen kompostointi pitäisi kieltää, arvioi
ympäristöterveydenhuollon prof. Jouko Tuomisto. HS pääkirjoitus 31.7.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Katolinen kirkko ei vastusta muuntogeenisiä kasveja. Lähetetty Iltalehteen 12.3.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Kasvitieteen läpimurto auttaa kuivuutta sietävien viljelykasvien kehittämisessä. Arja Kivipelto,
Helsingin Sanomat 29.2.2008 (2 s., pdf 15 Kb)
Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008
<---takaisin alkuun
Field Evidence: Bt Corn and Mycotoxin Reduction. Felicia Wu,
ISB News Rep. Feb. 2008, p. 1-4 (engl., pdf)
Italian viljelijät haluavat kasvattaa koisankestävää maissia, osoitti Demoskopea-kysely 25.2.2008
Suomalaisten geenivastustajien väärennös paljastui EU-komission nettisivuilta. 29.2.2008
Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Geeniruoan pelko hiipuu Yhdistyneissä kuningaskunnissa. 26.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Puuvillan ja tuhohyönteisten kilpajuoksu – pysyykö biologia vauhdissa mukana?
– kuinka Bt-puuvillalajikkeiden yökköskestävyys saadaan säilymään? 21.2.2008 (8 s., pdf 40 Kb)
Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa,
en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 919 Kb), och dess
bilaga: Odlingsväxter och växtförädling – i främsta ledet av utvecklingen från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
<---takaisin alkuun
Bioenergiaa vain rajallisesti. Ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbeck, Turun Sanomat 25.1.2008
"Kansalliset geenikiellot" eivät ole
luvallisia EU:ssa. Komissio hylkäsi Puolan lakiehdotuksen, joka poikkesi geenitekniikkadirektiivistä. EU-komission päätös 2008/62/EC,
Off. J. EU L16/17, 19.1.2008 (9 s., pdf)
Kloonieläimiä tuskin pannaan lihoiksi tai lypsylle, Kristiina Yli-Kovero Helsingin Sanomat
18.1.2008 (2 s., pdf 10 Kb)
Koisankestävä geenimaissi kiinnostaa Euroopassa, Kansan Uutiset 18.1.2008 (4 s., pdf 50 Kb)
Maidolla ei ole pastörointipakkoa, elintarvikeylitarkastaja Pirjo Korpela, Evira Helsingin Sanomat
18.1.2008 (1 s., pdf 5 Kb). EY-säädöksiä on löysätty - pitäisikö pelätä?
<---takaisin alkuun
Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
Vihreät ja sinisilmäiset, Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 30.11.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Hiiri geenimuunneltu immuuniksi syövälle. Apoptoosigeeni Par-4 käynnistää itsetuhon syöpäsoluissa mutta ei terveissä soluissa.
Tuomas Kangasniemi: Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007.
Abstract
: Zhao ym. (2007) Cancer Res. 67: 9276-9285.
Nanoputki polttaa syövän pois. Syöpäkasvaimeen ujutetut nanoputket
polttavat kasvaimen kuoliaaksi, kun niihin suunnataan radiosäteilyä. Raili Leino, Tekniikka & Talous 19.11.2007.
Ricen yliopiston tiedote 1.11.2007.
Gannon ym. (2007).
Carbon nanotube-enhanced thermal destruction of cancer cells in a noninvasive radiofrequency field. Cancer, Early View published online 24 Oct 2007.
Kauko-ohjattu nanotappaja hyökkää syövän kimppuun. Kari Ojanperä Tekniikka & Talous 27.11.2007.
Länsimaiden metsät tuuhettuvat. OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu.
Euroopan puuston nieluvaikutus oli 15 vuotta sitten arviolta 3–5 prosenttia fossiilipäästöistä, vuosituhannen vaihteessa EU:ssa 11 prosenttia.
Prof. Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007, Helsinki, katso sivut 9-10. (pdf)
Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset, Raili Leino, Tekniikka & Talous 29.11.2007. Terveysetujen suuruus ujostutti?
Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu. Biotalouteen ekotehokkuutta kasvinjalostuksella (pdf 20 Kb).
Wu L, Birch RG (2007). Doubled sugar content in sugarcane plants modified to produce a sucrose isomer.
Plant Biotechnol. J. 5: 109-117. Abstract.
Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa. (Ei olisi mahdollista perinteisellä jalostuksella) (pdf 20 Kb).
Sunilkumar ym. (2006). Engineering cottonseed for use in human nutrition by tissue-specific reduction of
toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059. Abstract.
Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
<---takaisin alkuun
Uskomuslääkintä syö harvinaiset kasvit, kertoo FAO:n tiedelehti:
New industry standard for collection of wild plants.
Plant Genetic Resources Newsletter
(2007) No. 149, p. 45-46.
Ruokapelottelu puree. Epäluulon ylläpito mediassa on riittävä taktiikka tieteen vastustajalle.
Terve-Galaa ei ruiskutettaisi streptomysiinillä
Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
Kyntämätön viljely vähentää eroosiota maailmassa keskimäärin 488-kertaisesti: David R. Montgomery (2007). Soil erosion and agricultural sustainability, PNAS 104: 13268-13272 (engl., pdf).
Abstract.
Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee,
maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
Genförändrad mat är trygg, prof. Petter Portin, Hufvudstadsbladet 1.10.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Geeniruoka ei tapa ketään, Seppo Kaisla, Iltalehti 15.9.2007 (3 s., pdf 20 Kb)
<---takaisin alkuun
"Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 .
Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
Muuntogeeninen ruoka on edullista ja puhdasta, prof. Petter Portin, Rannikkoseutu 28.9.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
Muuntogeeninen ravinto on turvallista, prof. Petter Portin, Aamulehti xx.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products,
Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
Uusien ruokien pelko periytyy, osoittaa Kansanterveyslaitoksen tutkimus (5.4.2007). Muinaisina huonoina aikoina
pelko oli usein hyödyksi, joten se vakiintui populaatioissa yleiseksi. Nyt taas vastahakoisuus uusien ruokien kokeiluun voi olla paremminkin haitaksi.
Pusztain gm-tutkimukset olivat puutteellisia, prof. Petter Portin, Helsingin Sanomat 15.9.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
"Emme tiedä juuri mitään geenien vaaroista", uskottelee geenitekniikan vastustaja. Vihje ensiavuksi:
Biosafety Biobliographic Database (ICGEB) on kerännyt nettisivulleen yli 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää
tiedejulkaisua.
Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
Jopa Monsanto-yhtymä on koonnut omat
tiedejulkaisunsa vuosilta 2000-2006 nettiin julkisesti saataville.
Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
Syödäkö vai ei? pääkirjoitus, Tiede 7/2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen,
Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeeniset rehut – vaikea valinta, kehitysjohtaja Pekka Heikkilä, Rehuraisio.
Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 12.9.2007 (1 s., pdf 35 Kb)
Muuntogeeninen ravinto on turvallista, prof. Petter Portin , Aamulehti 12.9.2007
(2 s., pdf 35 Kb)
Gm-lajien käyttö säästää ympäristöä, prof. Jaakko Kangasjärvi, Helsingin Sanomat 10.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007
(2 s., pdf 35 Kb)
Maapähkinän tärkeä allergiaproteiini sammutettu kasvinjalostuksella,
Abstract. Dodo et al. (2007), Plant Biotechnology J. (OnlineEarly Articles): Alleviating peanut allergy using genetic engineering: the silencing of the immunodominant
allergen Ara h 2 leads to its significant reduction and a decrease in peanut allergenicity (1 p. engl.)
Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Kasvinjalostus ennen ja nyt, Kauppalehti 3.9.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
<---takaisin alkuun
Muuntogeenisistä kasveista hyötyvät kaikki, prof. Petter Portin, Turun Sanomat 30.8.2007 (4 s., pdf 55 Kb)Euroopasta kasvibiotekniikan katvealue, Kari Ojanperä, Tekniikka & Talous 30.8.2007
Insuliinia saa kohta salaatista, geneetikko ja diabeetikko Satu Koivumäki, lähetetty Helsingin Sanomiin
30.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Yli miljardi syö jo geeniruokaa, Raili Leino, Tekniikka & Talous 27.8.2007
Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Geenitekniikan vastaiset väitteet olisi yksilöitävä, prof. Eevi Rintamäki, Helsingin Sanomat 27.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeenisen soijan hyödyt jääneet taka-alalle, prof. Alan Schulman ja joht. Eeva-Liisa Ryhänen, Helsingin Sanomat
24.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Äärijärjestöt levittävät väärää tietoa muuntogeenisestä ravinnosta, prof. Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 22.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Elämän tutkijat kantavat vastuunsa, lähetetty Helsingin Sanomiin 19.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Geenirehu, suuri saatana, Kustaa Hulkon mediakritiikki Suomen Kuvalehdessä 17.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Muunnellut geenit eivät siirry niitä syöneen soluihin, dosentti Esa Tyystjärvi, Helsingin Sanomat 14.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Uutta, huimaa myytinmuodostusta , Heikki Jokipii ampuu alas Liisa Kuusipalon geeniväitteitä
Kansalaiskeskustelussa 12.8.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla, Tuomas Kangasniemi,
Tekniikka & Talous 3.8.2007
<---takaisin alkuun
Soija on tarpeellista ja ddt pelastaa Afrikassa, lähetetty Kalevaan 23.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Muuntogeeninen soija on turvallista rehua, vierasyliö, Maaseudun Tulevaisuus 20.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Kaikki päätyy lopulta kasveihin, Tuula Rantonen haastattelee kasvibiologi Markku Keinästä, Karjalaisen tiedesivu
4.6.2007 (2 s., pdf 30 Kb)
SYKE kumoaa Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino,
Tekniikka & Talous 24.7.2006
<---takaisin alkuun
Keskustelutilaisuus muuntogeenisestä elintarviketuotannosta. Biotekniikan neuvottelukunta, Seinäjoki 13.4.2010
Esitelmät:
Seminaarin
avaus, Kimmo Pitkänen, BTNK:n puheenjohtaja
GMO-tietoa, Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
GMO-lainsäädäntö, Leena Mannonen, maa- ja metsätalousministeriö
Amylopektiini-tärkkelysperunat, Kristofer Vamling, BASF Plant Science
GMO - hyödyt ja kustannukset, Jussi Tuomisto, MTT
Kuuma peruna. ”Peruna todettaisiin välittömästi tappavan myrkylliseksi kasviksi". Prof. Atte von Wright suhteuttaa
geenivapaita myyttejä menneisyyden myrkylliseen historiaan kolumnissaan ViikkoSavossa 31.3.2010 (2s., pdf 301 Kb).
Nimetön kirjoittaja yleisön osastossa taas protestoi, että kasveja jalostetaan: "ruvetaan muuntelemaan jo luotua" (sillä ruokahan tuli meille valmiina...?)
Oikeus kumoaa geenikiellon Italiassa ja määrää hallituksen sallimaan muuntogeenisen maissin viljelyn
(5.2.2010).
Onko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? kysyy tutkija Jussi Tuomisto luennossaan seminaarissa
"GMO ja muuntogeeniset elintarvikkeet; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?". Tampere 3.2.2010 (9s., pdf, 270 Kb)
Hallituksen politiikka muuntogeenisten kasvien viljelyasiassa on taantumuksellista, analysoi perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin Uutispäivä Demarissa 18.1.2010 (1s., pdf 30 Kb)
Suomessa pitää voida viljellä muuntogeenisiä kasveja, vetoaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
Aamulehden Alakerta-artikkelissa 3.1.2010 (2s., pdf 23 Kb)
Muuntogeenisten lajikkeiden viljelystä on kerrottava etukäteen. Neuvotteleva virkamies Tero Tolonen
ja kaupallinen neuvos Leena Mannonen maa- ja metsätalousministeriöstä oikaisevat vastustuskampanjassa levitettyjä harhoja EU:n geenisäädöksistä
ja hallituksen lakiesityksestä (muuntogeenisen perunan viljely). Helsingin Sanomat 8.12.2009 (1s., pdf 41 Kb)
Rinnakkaiselosta tieteen tyrmäykseen? analysoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola Vierasyliössään
Maaseudun Tulevaisuudessa 7.12.2009 (3s., pdf 55 kt, linkein varustettu versio)
Tieteen ja teknologian vihreät ry. arvostelee kannanotossaan 1.12.2009 tieteen syrjäyttämistä Suomessa
hallituksen antamassa lakiesityksessä ns. rinnakkaiselolaiksi (1s., pdf)
Muuntogeenisten kasvien viljelystä säädetään lakia vastustajien ehdoilla. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin,
Helsingin Sanomat 22.11.2009
Laki uhkaa kuihduttaa tärkkelysperunatuotannon. Juhani Reku haastattelee tutkija Jussi Tuomistoa
Maaseudun Tulevaisuudessa 18.11.2009
Suomen tulee järjestää maatalouden eri tuotantomuotojen rinnakkaiselo alueellaan EU:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiasta on valmistunut äskettäin
kaksi työryhmäraporttia (ehdotus rinnakkaiselolaiksi on odotettavissa Eduskuntaan vuonna 2008):
- Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb)
- Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua taas käsitellään perusteellisemmin
Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb),
joka on myös käännetty englanniksi:
- Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljely –
kustannukset ja niiden kohdentuminen,
Jussi Tuomisto 2005 (9 s., pdf)
Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudelliset vaikutukset Suomen elintarvikeketjussa,
Meri Virolainen ja Jyrki Niemi 2000 (54 s., pdf)
"Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 .
Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
--- Taustatietoa muuntogeenisten kasvien viljelystä ---
Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita.
Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin
18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
Tutustu evoluution umpiperään Darwinin juhlavuonna.
Puolan ehdotus geenitekniikkalaiksi, ilmoitettu EU-komissiolle 19.12.2008 (113 sivua, 254 pykälää)
"Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta.
Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
Bt Rice Is A Good Neighbor. AgBioView Jan. 6, 2009 (3 p., pdf 19 Kb).
Hyönteiskestävä riisi on hyvä naapuri ja auttaisi myös villiriisiä olemassaolon taistelussa. Aktivistit ja kaupallisen tiedelehden uutisoija
eivät tunne ekologian perusteita.
Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb).
Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi
laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä
on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla.
Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008
Muunneltujen geenien jäljillä. Totta vai tarua? Katarina Malmberg, Hyvä Terveys joulukuu 2007 (2 s., pdf 60 Kb)
Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products,
Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
Kun sika syö geenirehua, Kirsi Heikkinen, Tiede 7/2007 (4 s., pdf 20 Kb)
Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen,
Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Gm-lajien käyttö säästää ympäristöä, prof. Jaakko Kangasjärvi, Helsingin Sanomat 10.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007
(2 s., pdf 35 Kb)
Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja
väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä
julkaistu tutkimus (2008)
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa,
selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen tutkimusraportista,
SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 K
Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental
Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb).
– Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja
ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
<---takaisin alkuun
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi
vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita.
Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
"Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta.
Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
Biologia avuksi kehitysmaille? Köyhätkin tarvitsevat kasvinjalostusta. 2.6.2008 (9 s., pdf 140 Kb)
Jalostusesimerkkejä, 7.2.2008 (19 s., pdf 535 Kb)
Katsaus kasvinjalostuksen nykytilaan kehitysmaiden näkökulmasta. Parempia kasvilajikkeita kehitysmaille - miksi ja miten?
Tiedelehti Futura 4/2004 (25 s., pdf 400 Kb)
Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari "
Ruokamuutos" muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
Syötävät puuvillansiemenet – proteiinia miljoonille ihmisille kehitysmaissa. (Ei olisi mahdollista perinteisellä jalostuksella) (pdf 20 Kb).
Sunilkumar G, Campbell LA M, Puckhaber L, Stipanovic RD, Rathore KS (2006). Engineering cottonseed
for use in human nutrition by tissue-specific reduction of toxic gossypol. PNAS 103: 18044-18059.
Abstract.
Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
Muuntogeeninen tilapia on paremman makuista, kelpaa hyvin kuubalaisille, hyödyntää rehun ekotehokkaammin, käyttäytyy väistyvämmin ja selviäisi vapaana
huonommin kuin tavalliset tilapiat tai villit kalalajit. Dr. Mario Pablo Estrada, Center for Genetic Engineering and Biotechnology, Havana,
Cuba 2004, presentation (38 p., pdf).
Guillen et al. (1999). Mar. Biotechnol. 1: 2–14.
Economic impact of transgenic crops in developing countries,
Terri Raney (2006), Current Opinion in Biotechnology 17: 1-5 (engl., pdf)
The use of genetically modified crops in developing countries.
A follow-up discussion paper, Nuffield Council on Bioethics, London, 2004 (144 p., pdf 795 Kb). Tai vain sen...
...yhteenveto ja suositukset (16 p., engl., pdf 175 Kb).
Neuvosto on yksi maailman arvostetuimmista etiikan tutkimusjärjestöistä.
Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental
Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb).
- Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja
ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
Natural Romanticism Only Yields Need and Misery, AgBioView Nov. 27, 2006 (4 p., pdf 20 Kb)
Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
Muuntogeenikasvien käyttö ei lisää kemikaalikuormitusta, tutkija Pentti Ruuttunen ja erikoistutkija Irene Vänninen,
Helsingin Sanomat 12.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Kuka pelastaisi banaanin? Aamulehti 9.2.2003 (2 s., pdf 10 Kb)
Andien maatiaisperunat ovat terveydelle vaarallisia
Koisankestävä geenimaissi on vähemmän homeista 3.3.2008
Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille
Syötäviä rokotteita kasveilla
Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino, Tekniikka & Talous 24.7.2006
Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla
. Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117
Viljelykokeita Australiassa.
Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products,
Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee,
maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
<---takaisin alkuun
Kaikki viljelijät hyötyvät gm-kasveista, prof. Petter Portin , vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 7.9.2007
(2 s., pdf 35 Kb)
Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Gm-kasveja voi ja saa lisätä, Maaseudun Tulevaisuus 27.8.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Soija on tarpeellista ja ddt pelastaa Afrikassa, lähetetty Kalevaan 23.7.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa,
Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
The Population/Biodiversity Paradox. Agricultural Efficiency to Save Wilderness, Plant Physiology 125: 174–179 (2001). (6 p., pdf 160 Kb)
Biotechnology and Developing Countries: The potential and the challenge, PBI Bull. 2/2004 (28p., pdf 360 Kb)
Kasvinjalostus lisää kehitysmaiden hyvinvointia, HS 26.10.2006 (3 s., pdf 25 Kb)
Uusi kasvinjalostus edistyy kehitysmaissa, Uutispäivä Demari 8.2.2006 (4 s., pdf 65 Kb)
Vastine Tiede-lehdelle, Prof. Veli Kauppinen, syysk. 2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeenisiä lajikkeita saa lisätä. Lähetetty Tiede-lehdelle 25.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Virustuntemus oli puutteellista, HS 22.1.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita, 29.3.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Hyvinvointi perustuu kasvinjalostukseen, HS 23.2.2002 (4 s., pdf 20 Kb)
Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
Puolet kehitysavusta kasvien jalostukseen, Vihreä Lanka 13.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus parantaa Afrikan ruokaturvaa, HS 19.7.2002 (2 s., pdf 20 Kb)
WHO Position on DDT Use in Disease Vector Control, WHO 2005 (2 p., pdf 105 Kb)
Tackling Malaria the DDT Way, IPPA Newsletter 1.12.2005 (3 p., pdf 20 Kb)
Onko DDT ratkaisu malariaan? KEPA 1.9.2005 ; ks. myös a ,
b , c , d
Praktisk fråga om liv och död, Hbl 5.6.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Luomu puolittaa satotason, Matti Pekkarinen MT 15.9.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Kina storsatsar på förädling, Hbl 20.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Goda intentioner avlivar fattiga, Hbl 4.12.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Mat, ekologi och etik, Hbl 27.11.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Bättre växtsorter hjälper människan och miljön, Ny Tid 21.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Genändrad gröda bra, Dagens Nyheter 16.12.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
U-hjälp med förhinder. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 16.12.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
Hinderbana för det gyllene riset. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 6.11.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
Ineffektiv odling förorenar, Hbl 4.9.2002 (1 s., pdf 15 Kb)
Myten om det gyllene riset. Forskningsprof. Hans Söderlund, Hbl 16.4.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
<---takaisin alkuun
Perinteiset, hyönteiskestävät tai rikkahävitettä sietävät gm-lajikkeet ovat vuodesta 1996 lähtien tuoneet
merkittäviä nettohyötyjä ympäristölle ja viljelijöiden taloudelle
verrattuna tavanomaisen viljelyn ei-gm-lajikkeisiin USA:ssa, päättelee USA:n kansallinen tiedeneuvosto tiederaportissaan:
Impact of Genetically Engineered Crops on Farm Sustainability in the United States. Nat. Res. Council USA, April 2010, 240 p.
Koko raportti (luettava verkossa), ja
yhteenveto
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyttävät eniten kehitysmaiden viljelijöitä, kävi kiistattomasti ilmi
vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen laajassa katsauksessa: Nature Biotechnology 2010; 28:319–321
Kasvibiotekniikan uusia menetelmiä. Puheenvuoro eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arviointiraportin julkistamistilaisuudessa
"Löytöretkiä biopolitiikkaan". Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010—2050. Eduskunnan Pikkuparlamentti 10.2.2010 (51 s., pdf 2209 Kb)
Geenitöntä ruokaa ei ole olemassa. Taloustutkija Jussi Tuomisto, Ilkka 31.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
Gm-viljely lisää viljelijöiden tuloja, korjaa perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien
vääriä väitteitä. Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
Kokemukset muuntogeenisten kasvien viljelyn vaikutuksista ovat myönteisiä. Vierasyliö, perinnöllisyystieteen professori
Petter Portin, Maaseudun Tulevaisuus 11.3.2009 (2 s., pdf 14 Kb)
Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja
väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
Unohda kaikki,
mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta, neuvoo tiedetoimittaja Marko Hamilo Skeptikon päiväkirjassa, Tiede-lehden blogissa 23.2.2009.
Blogiin tuli aika monta palautetta...
Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelman päätösseminaari "
Ruokamuutos" muistutti, että biotekniikan parempi hyödyntäminen maataloudessa voisi auttaa maailmaa selviytymään ruokapulasta. (4.11.2008)
Muuntogeeniset elintarvikkeet ja viljelykasvit – eurooppalaisten asenteet ja ostokäyttäytyminen, (5 s., pdf 45 Kb).
Euroopan kuluttajat ostavat kaupasta muuntogeenisiä elintarvikkeita, vaikka mielipidekyselyssä vastaisivat muuta. Tämä selvisi
laajassa EU-tutkimusohjelmassa vuosina 2006–2008. "Geeniruoka" ei myöskään ole korkealla ihmisten elintarvikepelkojen listassa, vaan siitä
on huolestunut enää joka viides, ja huolestuneiden osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla.
Gm-puuvilla on hyvä naapuri ja suojelee lähiseudun muitakin viljelykasveja, osoittaa Science-lehdessä
julkaistu tutkimus (2008)
Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamies 8/2008 (12 s., pdf 60 Kb)
Saako eukalyptusta viljellä? Luulot eivät luontoa pelasta. Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.8.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
Kestävät geenimuunnellut kasvit herättävät toivoa ja pelkoa. Prof. U.B.Lindström, Turun Sanomat 22.7.2008
Mehiläiskato ei johdu geenimuuntelusta. Maaseudun Tulevaisuus 21.7.2008 (3 s., pdf 15 Kb)
Ruostesienitauti syö maailman vehnät , varoittaa nobelisti
Norman Borlaug International Herald Tribunessa 27.4.2008. Suurin osa maailman vehnälajikkeista on jalostettava nopeasti uudelleen, kestäviksi tätä tuhoisaa
kasvitautia vastaan, mikä on hirmuinen urakka.
Maatalouden tulevaisuus. Professori Aarne Pehkosen esitelmä Tulevaisuuden tutkimusseuran seminaarissa Tieteiden talossa 22.4.2008 (27 pdf-kalvoa)
Sokeria Amazonin viidakoista? Humpuukia, sillä sokeriruokoa ei viljellä sademetsissä. 23.5.2008 (1 s., pdf 30 Kb)
Peltoja tarvitaan bioenergiaan. Akatemiaprofessori Jari Valkosen terävää kritiikkiä, Suomen Kuvalehti 20/2008 (1 s., pdf 15 Kb)
Italian viljelijät haluavat kasvattaa koisankestävää maissia, osoitti Demoskopea-kysely 25.2.2008
Brasiliassa suorakylvö ehkäisee eroosiota. 27.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Bioenergiaa vain rajallisesti. Ympäristötekniikan dosentti Jarl Ahlbeck, Turun Sanomat 25.1.2008
Gm-soija moninkertaisti kyntämättömän viljelyn eli suorakylvön Argentiinassa v. 1996-2004 (1 s., pdf 20 Kb) - ja peltomaan eroosio vähenee,
maan eliöstö runsastuu sekä maaperän hiilensitomiskyky paranee.
Kyntämätön viljely vähentää eroosiota maailmassa keskimäärin 488-kertaisesti: David R. Montgomery (2007). Soil erosion and agricultural sustainability, PNAS 104: 13268-13272 (engl., pdf).
Abstract.
<---takaisin alkuun
Geeniruoan pelko hiipuu Yhdistyneissä kuningaskunnissa. 26.2.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Yökkösenkestävät Bt-lajikkeet pelastivat Intian puuvillateollisuuden v. 2002-2007 (1 s., pdf 20 Kb)
"Kansalliset geenikiellot" eivät ole
luvallisia EU:ssa. Komissio hylkäsi Puolan lakiehdotuksen, joka poikkesi geenitekniikkadirektiivistä. EU-komission päätös 2008/62/EC,
Off. J. EU L16/17, 19.1.2008 (9 s., pdf)
Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettu geenimuuntelulla.
Biotalouteen ekotehokkuutta kasvinjalostuksella. Wu & Birch (2007), Plant Biotechnol. J. 5: 109-117.
Viljelykokeita Australiassa.
Biopolttoaineiden tuotanto ekologisesti kestäväksi, dos. Kristina Lindström, Helsingin Sanomat 24.11.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Länsimaiden metsät tuuhettuvat. OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu.
Euroopan puuston nieluvaikutus oli 15 vuotta sitten arviolta 3–5 prosenttia fossiilipäästöistä, vuosituhannen vaihteessa EU:ssa 11 prosenttia.
Prof. Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007, Helsinki, katso sivut 9-10. (pdf)
Economic impact of transgenic crops in developing countries,
Terri Raney (2006), Current Opinion in Biotechnology 17: 1-5 (engl., pdf)
Kestävään bioenergian tuotantoon. Sustainable Future of Bioenergy and Renewable Products,
Euroopan kasvitiedejärjestö EPSO 21.9.2007 (Press Release)
"Gmo-vapaat alueet" ovat laittomia, tuomitsi EY:n korkein oikeusaste 13.9.2007 .
Tuomio kokonaisuudessaan (suomeksi)
Sinilevä voi kasvaa vetytehtaaksi, kertoi prof. Eva-Mari Aro Tieteen päivillä. Raili Leino,
Tekniikka & Talous 11.1.2007
Yhteyttävät mikrobit energian lähteenä, prof. Eva-Mari Aro (TuY) 10.1.2007 (38 s., pdf)
Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla, Tuomas Kangasniemi,
Tekniikka & Talous 3.8.2007
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa,
selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen tutkimusraportista,
SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 Kb)
Global Impact of Biotech Crops: Socio-Economic and Environmental
Effects in the First Ten Years of Commercial Use, Graham Brookes & Peter Barfoot 2006, AgBioForum 9: 139-151 (pdf 260 Kb).
– Lyhennelmä suomeksi: Muuntogeenisten kasvien vaikutukset maailmassa: Viljelyn ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallis-taloudelliset ja
ympäristölliset vaikutukset (3 s., pdf 35 Kb)
<---takaisin alkuun
Gm-viljelytilastot maailmassa v. 2007. Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 12 % vuonna 2007, ja se on nyt 115 miljoonaa hehtaaria. Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2007.
ISAAA Brief 37-2007
Gm-kasvilajikkeiden viljelyala maailmassa kasvoi 11 % vuonna 2005, ISAAA 11.1.2006 (1 s., pdf 60 Kb)
"Sailaksen raportti": Maatalouspolitiikan vaihtoehdot,
työryhmämuistio mmm 2007:1 (55 s., pdf)
MMM:n geenitekniikkastrategia, MMM 2003 (54 s., pdf)
Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudelliset vaikutukset Suomen elintarvikeketjussa,
Meri Virolainen ja Jyrki Niemi 2000 (54 s., pdf)
Biojätteistä liikennealkoholia muuntogeenisellä bakteerilla, MT 18.1.2006 (1 s., pdf 30 Kb)
Vai onko
hiiva
sittenkin parempi alkoholin tuottaja? Se kestää luonnostaan etanolia, ja on jalostettu jo hyödyntämään myös puuaineesta saatavia pentoosisokereita.
Vrt. myös SusChem (European Technology Platform For Sustainable Chemistry) (107 p. 2430 Kb)
Suomen tulee järjestää maatalouden eri tuotantomuotojen rinnakkaiselo alueellaan EU:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiasta on valmistunut äskettäin
kaksi työryhmäraporttia (ehdotus rinnakkaiselolaiksi on odotettavissa Eduskuntaan vuonna 2008):
- Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb)
- Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua taas käsitellään perusteellisemmin
Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb),
joka on myös käännetty englanniksi:
- Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
Muuntogeenisen ja tavanomaisesti jalostetun perunan rinnakkaisviljely –
kustannukset ja niiden kohdentuminen,
Jussi Tuomisto 2005 (9 s., pdf)
Co-existence of GM and non-GM potato varieties on
Finnish potato farms – potential costs and remedies, Jussi Tuomisto 2005 (21 p., pdf)
<---takaisin alkuun
Tieteen periaatteet ovat vaarassa Perussa: tutkija puolusti tieteen etiikkaa – tuomittiin vankeuteen.
Osallistu tiedeväen
kansainväliseen vetoomukseen!
Ethical Applications of Plant Breeding and Biotechnology. Bioethics, April 2010. Jussi Tammisola,
Assoc. Prof. in Plant Breeding, University of Helsinki, Finland (52 p., pdf 1306 Kb)
Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutioprosessin kautta, kirjoittaa Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran puheenjohtaja,
FT Kalle Ruokolainen Helsingin Sanomissa 18.12.2009 (1s., pdf 24 Kb)
Soijatehdas olisi ympäristöteko, ja rikkaiden länsimaiden olisi reilua käyttää eikä syrjiä kehitysmaiden tärkeitä vientituotteita.
Helsingin Sanomat 15.1.2010 (2s., doc 35 Kb)
Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
Food neophobia is a trait with high heritability in human populations. An extra comment to EGE Roundtable:
"The Ethical aspects of Modern Developments in Agriculture Technologies". June 30, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding
(Univ. of Helsinki, Finland) (2 p., pdf 9 Kb)
Written comments to EGE Roundtable: "The Ethical aspects of Modern Developments in
Agriculture Technologies". June 18, 2008 by Jussi Tammisola, Assoc. Prof. in Plant Breeding (Univ. of Helsinki, Finland) (8 p., pdf 102 Kb)
Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
Muuntogeenisiä lajikkeita on lupa viljellä, toisin kuin kampanjoissa uskotellaan. Lähetetty Savon Sanomiin
18.2.2009 (2 s., pdf 11 Kb)
Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja
väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus
Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos
tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja
Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
Geenipuuvilla vähentää itsemurhia Intiassa, osoittavat laajat tutkimukset (2.12.2008)
Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja?
Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik,
Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä.
"Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen,
kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
Virkamiesten velvollisuutena on nykyisin osallistua julkiseen keskusteluun, linjaa mmm:n tiedotusstrategia
Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
Vihreät ja sinisilmäiset, Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 30.11.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset, Raili Leino, Tekniikka & Talous 29.11.2007.
Terveysedut ujostuttivat?
Totuuden "muuntelua", Heikki Jokipii, Uutispäivä Demari 26.9.2007 (2 s., pdf 10 Kb)
Syödäkö vai ei? pääkirjoitus, Tiede 7/2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Geenirehu, suuri saatana, Kustaa Hulkon mediakritiikki Suomen Kuvalehdessä 17.8.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Tilastollisilla tempuilla voi osoittaa mitä vain, prof. Petter Portin HS 5.4.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
EFSA tyrmää aktivistijärjestö Crii-Genin tilastoviilailut, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) selvitys 28.6.2007:
EFSA review of statistical analyses conducted for the assessment of the MON 863 90-day rat feeding study
Kuinka Crii-Gen manipuloi maissituloksia? Muistio 22.3.2007 (4 s., pdf 30 Kb)
Saako tuhoisan vieraslajin torjua? Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.3.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Bio- ja geeniteknologian eettiset kysymykset, lääketieteellisen etiikan
professori Veikko Launis, tammik. 2000 (75 s., pdf 220 Kb)
The use of genetically modified crops in developing countries.
A follow-up discussion paper, Nuffield Council on Bioethics, London, 2004 (144 p., pdf 795 Kb). Tai vain sen...
...yhteenveto ja suositukset (16 p., engl., pdf 175 Kb).
Neuvosto on yksi maailman arvostetuimmista etiikan tutkimusjärjestöistä.
Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa,
Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina, Raili Leino,
Tekniikka & Talous 24.7.2006
Kauhun biologia poskellaan, lähetetty Iltalehteen 8.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput.
Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.
<---takaisin alkuun
Vitalismi vihdoin saattohoidossa 23.5.2010
Tieteestä vapaata rahastusta? Paremmat tuotteet ovat historiaa – Valion uusi strateginen ajattelu nojautuu ihmisten uskomuksiin? 5.5.2010
Maharishi-kultin geenimyyttejä pimein lyhdyin. Kauppamaisteri Jeffrey M. Smithin kokoilemat geenipamfletit
eivät kestä tieteellistä läpivalaisua. 30.3.2010
Mitä Stalin teki tieteelle? Lähetetty Uutispäivä Demariin 5.8.2004 (2s., pdf 51 Kb)
Jalostusta ilman genetiikkaa? Ihmetekoja rukiilla Suomen Kuvalehdessä äimistelee
kasvibiologi lehden numerossa 34/2002
Biologian asiantuntijat tyrmäävät perättömät väitteet, joita entinen kalatutkija
Liisa Kuusipalo levittää geenivastustajien kampanjassa. Lisää aiheesta: 1, 2 ja
3 (29.2.2008).
Ovatko siniset perunat kloonattuja? kysyy nimimerkki "Väriä elämään, viherkieli tekee ajattelun tarpeettomaksi" (lähetetty
Iltalehteen 31.8.1998)
Uskonnolliset argumentit soveltuvat huonosti nykyaikaan. Uskontotieteen lehtori, dos. Matti Kamppinen
Helsingin Sanomat 14.12.2009 (1s., pdf 47 Kb)
MOT: Ilmastogate. Salatut kansiot paljastavat ilmastotutkijoiden eliitin likaiset temput.
Toimittajat Martti Backman ja Matti Virtanen, YLE TV1 7.12.2009 klo 20.
Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
Keskustelussa kovat piipussa. Keskustelu geenimuuntelusta jatkuu. Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009 (8 s., pdf 40 Kb)
Niin lentää täällä aktiivisten Keräilypuutarhurien aatos, EU-komissiolle asti... 8.4.2009
Suomalaiset geenivastustajat ovat lähettäneet jälleen väärennöksiä EU-komissiolle. 26.9.2008 (9.6.2008) (29.2.2008)
Luomu ei ruoki kuubalaisia. Lähetetty Helsingin Sanomiin 3.4.2009 (1 s., pdf 5 Kb)
Käsittämätöntä geenikauhua, oudoksuu perinnöllisyystieteen professori Petter Portin geenivastustajien kampanjatarinoita. Ilkka 26.3.2009 (1 s., pdf 6 Kb)
Meni susi hukkaan. Aktivistien myyttitehtailua tarkastelee professori Atte von Wright Viikkosavossa 19.3.2009 (2 s., pdf 9 Kb)
Muuntogeeniset lajikkeet ovat usein tuottoisampia, toisin kuin "aktivistien" mediakampanja
väittää. Tutkija suuttui tulostensa väärentämisestä.
Geenitekniikassa maallikot oikovat asiantuntijoita, oudoksuu Tiedetoimittajain liiton varapuheenjohtaja
Raili Leino Helsingin Sanomissa 26.11.2008 (1 s., pdf 5 Kb)
Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja?
Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik,
Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä.
"Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)
<---takaisin alkuun
Gm-kasvien kemiallinen vaihtelu
on samanlaista kuin tavanomaisilla kasvilajikkeilla, vahvistui ESGEMO-ohjelman tutkimuksissa, toteaa kasvinjalostuksen professori
Teemu Teeri (Raili Leino, Tekniikka & Talous 3.6.2008)
"Emme tiedä juuri mitään geenien vaaroista", uskottelee geenitekniikan vastustaja. Vihje ensiavuksi:
Biosafety Biobliographic Database (ICGEB) on kerännyt nettisivulleen yli 6 000 geenimuuntelun turvallisuuteen liittyvää
tiedejulkaisua.
Julkaisut ovat ilmestyneet vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1990 lähtien.
Jopa Monsanto-yhtymä on koonnut omat
tiedejulkaisunsa vuosilta 2000–2006 nettiin julkisesti saataville.
Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti, tutk.prof. Matti Sarvas ja TeT Irma Salovuori, Maaseudun Tulevaisuus 6.7.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
Perinteinen mutaatiojalostus muuttaa enemmän kasvin muiden
geenien toimintaa kuin kasvin jalostaminen geenitekniikalla. Batista R, Saibo N, Lourenço T, Margarida Oliveira M (2008). PNAS 105: 3640-3645
Muuntogeenisten kasvien ekologiset vaikutukset – 10 vuoden kokemukset maailmassa,
sveitsiläistutkimus lokak. 2006 (108 p., engl., pdf 1 090 Kb)
Everyday beliefs about food and health. Dr. Marieke Saher, thesis (Univ. of Helsinki) Aug. 3, 2006 (64 p., pdf)
Markkinoilla olevat gm-elintarvikkeet ovat turvallisia.
Italian tiedejärjestöjen yhteinen kanta 3.11.2004
Amerikan Ravitsemustutkijoiden Liiton kanta maatalouden ja ravinnon biotekniikkaan,
Position of the American Dietetic Association: Agricultural and Food Biotechnology. J. Am. Diet. Assoc. (2006) 106: 285-293 (9 p., engl., pdf)
3400 tutkijan ja 25 nobelistin geeniruokavetoomus (2 s., pdf 10 Kb)
Geeniruoka on turvallisempaa,
Saksan tiedeakatemioiden liitto marrask. 2004 (4 s., engl., pdf 168 Kb)
Kasvin ominaisuudet ratkaisevat - ei jalostusmenetelmä,
USA:n kansallinen tiedeneuvosto 27.7.2004 (5 s., engl., pdf 25 Kb)
Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
Geenitekniikoista aktivistien silmin, HS 19.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Geenikeskustelussa sekoittuvat tunne ja tiede Maaseudun Tulevaisuus 20.6.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Pelottelun vastuu, Dos. Viola Niklander-Teeri, Yliopisto 11/2005 (2 s., pdf 25 Kb)
SYKE tyrmää Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
Turvallista ruokaa jalostamalla, HS 27.8.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Kasvit muokkaavat itse omaa perimäänsä, Prof. Alan Schulman, HS Vieraskynä 22.10.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Muuntogeeninen maissi ja soija eivät aiheuta allergiaongelmia;
Abstract J. Allergy Clin. Immunol. 116: 403-410 (2005); lyhyesti suomeksi
Biotekniikan antibioottiresistenssigeenit eivät haittaa terveydenhuoltoa.
Antibiotic resistance markers in GM plants not a risk to human health. Lancet Infectious Diseases 5: 637-646 (2005)
Abstract.
Gm-kasvilajikkeiden ympäristövaaroista esitetään liioiteltuja väitteitä ja vääriä yleistyksiä,
250 tiedeartikkeliin perustuva katsaus, The Plant Journal 33: 19–46 (2003). The authors have also prepared a
condensed version of their paper (8 p., 45 Kb pdf)
Paracelsus to parascience: the environmental cancer distraction [Luonnon kemikaalit - syöpää, mutaatioita, epämuodostumia?], Ames & Gold (2000) Mut.Res. (11 p., pdf 105 Kb)
The Population/Biodiversity Paradox. Agricultural Efficiency to Save Wilderness, Plant Physiology 125: 174–179 (2001). (6 p., pdf 160 Kb)
The Effects of Agricultural Practices on Biodiversity, Ammann K (2004). (9 p., pdf 170 Kb)
Ritala ym. (2002). Measuring Gene Flow in the Cultivation of
Transgenic Barley. Crop Science 42: 278–285 (8 p., pdf 185 Kb)
Biotechnology and Developing Countries: The potential and the challenge, PBI Bull. 2/2004 (28p., pdf 360 Kb)
...ja EU:kin lopulta älyää: Life sciences and biotechnology – A Strategy for Europe, Commission of the European Communities Jan 23, 2002 (35 p., pdf 165 Kb)
<---takaisin alkuun
Sivusto geeniterapia.fi tarjoaa tietoa geeniterapiasta potilaille, terveydenhuollon ammattilaisille,
tutkijoille ja opiskelijoille
Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin
paljastaa "ravitsemuksellisen holokaustin" tiukan tieteellisesti Aamulehden Alakerrassaan 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
Harventaako meitä vapaa possu vai kestävä puuvilla? Kansan Uutiset 8.5.2009 (2 s., pdf 13 Kb)
Hiiri geenimuunneltu immuuniksi syövälle. Apoptoosigeeni Par-4 käynnistää itsetuhon syöpäsoluissa mutta ei terveissä soluissa.
Tuomas Kangasniemi: Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007. Abstract
: Zhao ym. (2007) Cancer Res. 67: 9276-9285.
Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS
Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
"Hulluton" nauta on jo jalostettu, 11.6.2008
Tuotantoeläinten kloonaaminen.
Biotekniikan neuvottelukunta (2008) (21 s., pdf)
Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise
Kanadassa dna-tunniste sianlihalle, MT 30.1.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Geenitekniikka eläintuotannossa
Kanit lypsävät lääkettä tappavaan tautiin
Äidinmaidon proteiinia riisillä kehitysmaiden orpolapsille
Syötäviä rokotteita kasveilla
Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla
Kasvit alkavat tuottaa insuliinia, Raili Leino, Tekniikka & Talous 6.9.2007
Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille
Pahoja tauteja odottaa rajan takana, Metro 3.12.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
<---takaisin alkuun
Geenit eivät ole myrkkyä, prof. Petter Portin, lähetetty Turun Sanomiin 13.7.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Puoskarit savustettava terveydenhuollosta, dos. Markku Myllykangas, HS 13.7.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
Geenitekniikkaa tutkitaan avoimesti, tutk.prof. Matti Sarvas ja TeT Irma Salovuori, Maaseudun Tulevaisuus 6.7.2007 (2 s., pdf 35 Kb)
Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
Hållbart bättre nyttoväxter? Sänt till Dagens Nyheter 24.6.2007 (2 s., pdf 25 Kb)
Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Syödään villi luonto? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 90 Kb)
Jooga lentää pian Suomenkin kouluissa? Lähetetty Helsingin Sanomiin 30.4.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeeniset lajikkeet hyödyksi viljelijälle Ruotsissa,
selviää Elintarviketalouden tutkimuslaitoksen tutkimusraportista,
SLI 1.3.2007 (ruotsiksi, 143s., pdf 760 Kb)
Lies, damn lies and statistics, Dr. Christopher Preston, Univ. of Adelaide, criticizes Greenpeace, AgBioView March 30,2007 (2 p., pdf 15 Kb)
Tilastollisilla tempuilla voi osoittaa mitä vain, prof. Petter Portin, HS 5.4.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
Saavatko lääkäriasematkin rahastaa uskomushoidoilla? Timo Teinikivi, HS 29.3.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
Suomen ympäristöpolitiikka – kestävää kehitystä vai vastuutonta vallankäyttöä?
Esa Eranti, TKK 2007 (188 s., pdf 3.56 Mb)
Saako tuhoisan vieraslajin torjua? Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.3.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
EFSA tyrmää aktivistijärjestö Crii-Genin tilastoviilailut, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) selvitys 28.6.2007:
EFSA review of statistical analyses conducted for the assessment of the MON 863 90-day rat feeding study
Kuinka Crii-Gen manipuloi maissituloksia? Muistio 22.3.2007 (4 s., pdf 30 Kb)
Kauhun biologia poskellaan, lähetetty Iltalehteen 8.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Luontoelämyksiä rakentamaan? Maaseudun Tulevaisuus 14.3.2007 (2 s., pdf 50 Kb)
Liikkeellä luonnossa: Tuulimyllyjen uhat. Norjaan rakennetaan yli 4000 jättiturbiinia. Onko luonto vaarassa?
YLE FST5 24.2.2007, suomentanut Kai Koskela (6 s., pdf 20 Kb). Ja kiinnostuneille teksti myös norjaksi.
Patentskydd för växtsorter är ingen ny sak i Nordamerika. Det krävs nya produkter och bättre växtsorter,
Vasabladet 4.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Vihreämpi tarina, Virve Pohjanpalo, Yliopisto 1/2007 (2 s., pdf 15 Kb). Maailman metsät palaavat:
Returning forests analyzed with the forest identity, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden professori
Pekka Kauppi ym. (2006), PNAS 103: 17574-17579 (6 p., pdf).
Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Ne pelottavat geenit, HS Tiede 23.1.2007 (2 s., pdf 20 Kb)
<---takaisin alkuun
Aatteen juurikkailla, Yliopisto 14/06 (2 s., pdf 15 Kb)
Luomupuuvilla maksaa enemmän, Heikki Jokipii, Metro 11.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Juuri luomupuuvilla on epäeettistä, Heikki Jokipii, Metro 30.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Ympäristödiplomista, Matti Pekkarinen, Kotimaa 8.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)-->
Natural Romanticism Only Yields Need and Misery, AgBioView Nov. 27, 2006 (4 p., pdf 20 Kb)
Pahat energiat lautasella, Aleksi Ahtola Yliopisto 11/2006 (3 s., pdf 15 Kb)
Syö rauhassa, Hyvä Terveys marrask. 2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Kasvinjalostus lisää kehitysmaiden hyvinvointia, HS 26.10.2006 (3 s., pdf 25 Kb)
Pelkkä kemikaalien lukumäärä ei merkitse mitään, tyrmää prof. Jouko Tuomisto Savon Sanomissa
29.9.2006 (3 s., pdf 15 Kb) luonnontieteiden vastaiset kauhukampanjat (joilla kuitenkaan "ei haluta pelotella ihmisiä", vain europarlamentaarikkoja...)
Geenivirta ikiaikaista luonnon biologiaa, HS 10.9.2006 (1 s., pdf 35 Kb)
Ruokaan ja terveyteen liittyvät uskomukset istuvat tiukassa, osoitti psykologi Marieke Saher väitöskirjassaan (HY 3.8.2006)
Uskomuksille ei sijaa joukkoruokailussa, Tutk.prof. Antti Aro, Suurtalousuutiset 8/2003 (2 s., pdf 50 Kb)
Ympäristösika asuu yliopistolla, Lähetetty Pressoon 11.4.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Muuntogeeniset siemenetkö tappajia? Tutkimusprofessori Veli Kauppinen, Helsingin Sanomat 4.4.2006 (2 s., pdf 45 Kb)
Yökköskestävä puuvilla suojelee viljelijää ja luonnon monimuotoisuutta, Lähetetty Helsingin Sanomiin 22.3.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista? Pohjolan Sanomat 13.3.2006 (3 s., pdf 20 Kb)
Luonto loi lihalehmät, Lähetetty Suomen Kuvalehteen 25.2.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Uusi kasvinjalostus edistyy kehitysmaissa, Uutispäivä Demari 8.2.2006 (4 s., pdf 65 Kb)
Hyvää ruokaa vai tautista tarinaa? Lähetetty Helsingin Sanomiin 21.3.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
<---takaisin alkuun
Sortaako tiedettä vai ei, ja mihin mittaan? Onko uudelle biotieteelle tilaa tuotantoelämässä? Voiko rinnakkaiselo vanhan maataloustuotannon kanssa onnistua? Katso
Rinnakkaiselon loppuraportti, MMM 7.12.2005 (51 s., pdf 190 Kb).
Biologisia kysymyksiä ja geenitekniikasta käytyä keskustelua käsitellään perusteellisemmin
Rinnakkaiselon väliraportissa, MMM 31.5.2005 (84 s., pdf 795 Kb), joka on myös käännetty englanniksi:
Mid-term Report on Coexistence, Ministry of Agriculture and Forestry, May 31, 2005 (88 p., pdf 1.45 Mb).
Biojätteistä liikennealkoholia muuntogeenisellä bakteerilla, MT 18.1.2006 (1 s., pdf 30 Kb)
Vai onko
hiiva
sittenkin parempi alkoholin tuottaja? Se kestää luonnostaan etanolia, ja on jalostettu jo hyödyntämään myös puuaineesta saatavia pentoosisokereita.
Vrt. myös SusChem (European Technology Platform For Sustainable Chemistry) (107 p. 2430 Kb)-->
Vastine Tiede-lehdelle, Prof. Veli Kauppinen, syysk. 2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Muuntogeenisiä lajikkeita saa lisätä. Lähetetty Tiede-lehdelle 25.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Geenitekniikka, geenivirta, kasvinjalostus ja geenikeskustelu, otteita Rinnakkaiselon väliraportista 31.5.2005 (41 s., pdf 485 Kb)
Biotekniikalla kestävään kasvinsuojeluun, Kasvinsuojelulehti 4/2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita, 29.3.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Jalostus ei ole taikaa, Demeter 4/2002 (1 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus 2000-luvulla, kasvivirologian dosentti Kirsi Lehto, esitelmä Vihreän Liiton valtuuskunnan geeniseminaarissa
10.2.2001 (5 s., pdf 25 Kb)
<---takaisin alkuun
Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista. 29.3.2009 (6 s., pdf 60 Kb)
-Kirjoituksen lyhytversio Luomu ei valitettavasti pelasta maailmaa julkaistiin Helsingin Sanomissa 29.3.2009 (2 s., pdf 10 Kb)
Geenien pelko on nälän alku. Agronomi, varapuheenjohtaja Matti Pekkarinen, Ilkka 27.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb)
Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
"Kehitysmaissa uhkaavat nälänhädät". Tieteenpäivillä väiteltiin geenimanipuloidusta ruoasta.
Esa Erävalo, Kristillisdemokraatti 15.1.2009 (pdf 120 Kb)
Viranomaisten tiedot geenitekniikasta ajan tasalla, vakuuttavat tutkijat. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus
Matti Sarvas, ekologian professori Jari Niemelä sekä kaupallinen neuvos, dosentti Leena Mannonen, Helsingin Sanomat 27.11.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Kuinka saisi huuhaa-dokumentin talteen YLE:n kanavalta? Se voi olla arvokasta aineistoa, jos
tutkiva journalismi herää halvauksesta Suomessa lähivuosina... Tällä tallennusohjeella professorikin onnistuisi. (2 s., pdf 13 Kb)
Uhkaako kasvien vapautusliike jo vegaaneja?
Mitä vehnä haluaisi? kysyy Gautam Naik,
Wall Street Journal Oct. 10, 2008. Kasvien koskemattomuudesta kisataan vakavalla naamalla Sveitsissä.
"Kasvien oikeuksille" voi tosin käydä myös gm-koeviljelmien tärveleminen, joka ns. aktivisteja jaksaa yhä innostaa...?
Kuolemmeko biodiversiteettisopimukseen,
kysyvät tiedelehdet (17.10.2008)
J. P. Roos haluaa evoluution mukaan yhteiskuntatieteisiin. Onko biologia vihdoin pääsemässä pannasta?
Sosiologian professori J.P.Roosin haastattelu Kansan Uutisissa 29.8.2008 (5 s., pdf 25 Kb)
Katolinen kirkko ei vastusta muuntogeenisiä kasveja. Lähetetty Iltalehteen 12.3.2008 (1 s., pdf 7 Kb)
Paavi kannattaa geenitekniikkaa, UL100 21.8.2002 (1 s., pdf 6 Kb)
Geenitekniikoista aktivistien silmin, HS 19.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Geenikeskustelussa sekoittuvat tunne ja tiede Maaseudun Tulevaisuus 20.6.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Pelottelun vastuu, Dos. Viola Niklander-Teeri, Yliopisto 11/2005 (2 s., pdf 25 Kb)
SYKE tyrmää Suomen luonnonsuojeluliiton geeniluulot, 17.5.2005 (9 s., pdf 60 Kb)
Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Geenimuuntelu mahdollistaa tarkan kasvinjalostuksen , Finfood 27.10.2005 (2 s., pdf 10 Kb)
Hyvinvointi perustuu kasvinjalostukseen, HS 23.2.2002 (4 s., pdf 20 Kb)
Saammeko olla ihmisiksi? Metro 11.11.2005 (1 s., pdf 60 Kb)
Hybriksen evoluutio - roottoriryteiköistä fallossymboleiksi, 15.10.2005
Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa viuluviikareille-->
Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
Vegaani nauttii 100 000 miljardia vierasta geeniä joka päivä (1 s., pdf 20 Kb)
Geenit eivät ole saastaa, Savon Sanomat 18.8.2004 (3 s., pdf 20 Kb)
Luonnon geenivarat talteen ja käyttöön, Savon Sanomat 3.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Bisnestä biotekniikalla? Kansan Uutiset 3.8.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Mansikka, HS Nyt 29/2003 (1 s., pdf 10 Kb)
Koisankestävä geenimaissi suojelee luontoa ja ihmistä, Taloussanomat 15.9.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus parantaa kehitysmaiden ruokaturvaa, Maaseudun Tulevaisuus 7.4.2004 (1 s., pdf 15 Kb)
Puolet kehitysavusta kasvien jalostukseen, Vihreä Lanka 13.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Dr. Frankenstein – elinsiirtojen esitaistelija, Vihreä Lanka 11.8.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Syödään länsimainen ajattelu? Vihreä Lanka 23.4.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Ruoan vai rikkakasvien viljelyä? ESS 27.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
Geenivirta on ikiaikaista biologiaa, Hämeen Sanomat 13.9.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
Virustuntemus oli puutteellista, HS 22.1.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Kasvinjalostus parantaa Afrikan ruokaturvaa, HS 19.7.2002 (2 s., pdf 20 Kb)
Osaaminen auttaa jalostuksessa, HS 3.4.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
Vaarana villakoirat? Maaseudun Tulevaisuus 12.5.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
Turun viisas jäteratkaisu, TS 3.12.2004 (3 s., pdf 40 Kb)
Turussa haisee, TS jouluk. 2003 (1 s., pdf 10 Kb)-->
Gulliver ja aktivistit – kyytiä nobelisteille, Kansan Uutiset 19.8.2003 (4 s., pdf 30 Kb)
Ei tule yli-ihmisiä, 3.7.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
Kultit ja ympäristö, Ydin 4/2005 (4 s., pdf 165 Kb)
Green havoc in Italy [Tiedettä päin...], Nature Biotechnology Feb 14, 2001 (3 p., pdf 25 Kb)
Joulupuuro pannaan? 19.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
<---takaisin alkuun
Saavatko lääkäriasematkin rahastaa uskomushoidoilla? Timo Teinikivi HS 29.3.2007 (1 s., pdf 15 Kb)
Word to Eurotox , prof. Jouko Tuomiston palkintoesitelmä toksikologien yhteiskunnallisesta vastuusta, 43th Congr. Eur. Soc. Toxicol., Dubrovnik,
Sep. 20, 2006 (2 p., pdf 25 Kb)
Riskibisnes. Sammuuko ihmissuku ympäristömyrkkyihin? MOT 27.11.2006, käsikirjoitus
Syö rauhassa, Hyvä Terveys marrask. 2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Ddt pelastaa, Metro 8.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Kemian pelko on humpuukin alku, Suomenmaa 27.10.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Pelkkä kemikaalien lukumäärä ei merkitse mitään, tyrmää prof. Jouko Tuomisto Savon Sanomissa
29.9.2006 (3 s., pdf 15 Kb) luonnontieteiden vastaiset kauhukampanjat (joilla kuitenkaan "ei haluta pelotella ihmisiä" vaan vain europarlamentaarikkoja...)
Tippa tappaa? Kemikaalina alkoholi olisi myrkkyä, Prof. Jouko Tuomisto, HS vieraskynä 9.1.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Raunioyrtti parantaa kaikki taudit? Maksankin saa vaihtoon...
Raakaa tietoa ravinnosta, Vihreä Lanka 23.8.2002 (2 s., pdf 10 Kb)
Ammattitaitoa eikä populismia, Prof. Jouko Tuomisto, HS 30.10.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Kemiaa ken pelkäisi... Kansan Uutiset 20.10.2005 (4 s., pdf 140 Kb)
WHO Position on DDT Use in Disease Vector Control, WHO 2005 (2 p., pdf 105 Kb)
Tackling Malaria the DDT Way, IPPA Newsletter 1.12.2005 (3 p., pdf 20 Kb)
Onko DDT ratkaisu malariaan? KEPA 1.9.2005; ks. myös a ,
b , c , d
Jodi palaa pöytään Intiassa, Kansan Uutiset 1.7.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Kärsinyt ruoka ei ole terveellistä, Hyvä Terveys 9/2002 (1 s., pdf 15 Kb)
Ingen orsak till kemikaliepanik, Hbl 29.5.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
Vaarana villakoirat? Maaseudun Tulevaisuus 12.5.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
Turussa haisee, TS jouluk. 2003 (1 s., pdf 10 Kb)
Bränn avfallet till energi, Hbl 4.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)-->
Ympäristösika suojelee vesistöjä eikä haise
Pasteur, kemia ja fysiikka - ihmisen tuho? Vihreää maitoa viuluviikareille
Pilkkuvirheellä pilkitään sameissa vesissä, paljastaa Suurtalousuutiset 1-2/2005 (3 s., pdf 20 Kb),
...sillä kala on edelleenkin terveellistä ravintoa
<---takaisin alkuun
Nanoteknologia – tutkimus, tuotteet ja turvallisuus. Apua ihmiskunnan ongelmiin,
vaiko taas lisää häkää tieteellä pelottelun purjeisiin? 27.4.2008 (9 s., pdf 60 Kb)
Nanoputki polttaa syövän pois. Syöpäkasvaimeen ujutetut nanoputket
polttavat kasvaimen kuoliaaksi, kun niihin suunnataan radiosäteilyä. Raili Leino, Tekniikka & Talous 19.11.2007.
Ricen yliopiston tiedote 1.11.2007.
Gannon ym. (2007).
Carbon nanotube-enhanced thermal destruction of cancer cells in a noninvasive radiofrequency field. Cancer, Early View published online 24 Oct 2007.
Kauko-ohjattu nanotappaja hyökkää syövän kimppuun. Kari Ojanperä Tekniikka & Talous 27.11.2007.
<---takaisin alkuun
Vaatimattomia kysymyksiä luomuväitteistä esittää puheenjohtaja Heikki Jokipii, Kansan Uutiset 24.3.2009 (1 s., pdf 7 Kb)
Aatepuuro ei nälkää karkoita, eivätkä uskomukset maailmaa pelasta. Kansan Uutiset 11.3.2009 (4 s., pdf 40 Kb)
Tarkempi, linkkiviittein varustettu versio (4 s., 45 Kb)
Viikon luontoääni
Helsingin Juniorijouset ja elävä ravinto
Syöt 100 000 miljardia vierasta geeniä, kun nautit annoksen sekasalaattia (1 s., pdf 20 Kb)
Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Syödään villi luonto? Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.5.2007 (3 s., pdf 45 Kb)
Aatteen juurikkailla, Yliopisto 14/06 (2 s., pdf 15 Kb)
Luomupuuvilla maksaa enemmän, Heikki Jokipii, Metro 11.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Juuri luomupuuvilla on epäeettistä, Heikki Jokipii, Metro 30.11.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Ympäristödiplomista, Matti Pekkarinen, Kotimaa 8.12.2006 (1 s., pdf 10 Kb)
Luomua vai laatua? Yliopisto 11/2006 (2 s., pdf 105 Kb)
Luomu tuskin ratkaisu ruoan tuotantoon, Heikki Jokipii HS 7.10.2006 (2 s., pdf 10 Kb)
Luomua vai "tehdasmaista", Matti Pekkarinen MT 29.9.2006 (2 s., pdf 10 Kb)-->
Luomu puolittaa satotason, Matti Pekkarinen MT 15.9.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Onnellisia Luomu Tomaatteja Kannelmäen
Prismassa 14.8.2005 hintaan 2,80 EUR/kg (kuva JT). Vai oliko kyse kauppiaan onnesta? Ehkäpä ei - olihan tuote vain puolet kalliimpaa (normaalit maksoivat 1,89). Kuinka onnellisia ollaankaan,
kun vielä valaistus ja lämpö saadaan kasvihuoneissa kielletyksi, kuten oikeaoppisin Etelä-Euroopan luomuväki jo osaa vaatia...
Science and technology the keys to well-being, Financial Times June 2, 2004 (1 p., pdf 10 Kb)
Paljon ääntä ekologiasta, Vantaan Sanomat 6.4.2003 (1 s., pdf 10 Kb)
<---takaisin alkuun
Genteknikens utveckling 2007, Gentekniknämnden (Sverige) 2007 (54 s., pdf 315 Kb). Ruotsin geenitekniikan lautakunnan "rautainen" mutta
tiukasti yleistajuinen tiedekatsaus geenitekniikan ja sen sovellusten kehityksestä vuonna 2007. Perustuu 295 tiedejulkaisuun biotieteiden
merkittävissä julkaisusarjoissa.
Biotekniken nu och i framtiden. Delegationen för bioteknik 2006 (38 s., pdf)
Växtbioteknikens nya och kommande tillämpningar — Utmaningar, möjligheter och ekonomiska effekter på jordbruket i Europa,
en föreläsning i EU-parlamentet 10.10.2006 (med extra exempel 7.2.2008)(64 s., pdf 920 Kb), och dess
bilaga: Odlingsväxter och växtförädling - i främsta ledet av utvecklingen från stenåldern till den gröna epoken, 10.10.2006 (7 s., pdf 195 Kb)
Genförändrad mat är trygg, prof. Petter Portin, Hufvudstadsbladet 1.10.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Falsk information om GM-bomull, doktorand Dennis Eriksson, manuskript till Dagens Nyheter 26.6.2007 (1 s., pdf 30 Kb)
Hållbart bättre nyttoväxter? Sänt till Dagens Nyheter 24.6.2007 (2 s., pdf 25 Kb)
Inte så ekologisk bomull, Dagens Nyheter 9.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Odling av genetiskt modifierade grödor
– ett alternativ för svenska lantbrukare? Lönsamhetsförbättringen motsvarar mellan 4 och 12 procent av
odlarpriset, sammanfattas i Rapport 2007:2 av
Livsmedelsekonomiska institutet SLI, Lund, 1.3.2007 (på svenska, 143s., pdf 760 Kb)
Patentskydd för växtsorter är ingen ny sak i Nordamerika. Det krävs nya produkter och bättre växtsorter,
Vasabladet 4.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
Det krävs bättre produkter, Hbl 13.1.2006 (2 s., pdf 15 Kb)
Majoriteten ger oss glädje, Hbl 21.12.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Välkommen nya blommor! Hbl 21.11.2005 (1 s., pdf 10 Kb)
Ny förädling är bättre kontrollerad, Hbl 1.2.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Slutresultatet avgör, Hbl 15.1.2005 (2 s., pdf 15 Kb)
Kina storsatsar på förädling, Hbl 20.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Bränn avfallet till energi, Hbl 4.12.2004 (2 s., pdf 15 Kb)
Goda intentioner avlivar fattiga, Hbl 4.12.2004 (1 s., pdf 10 Kb)
Mat, ekologi och etik, Hbl 27.11.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Bättre växtsorter hjälper människan och miljön, Ny Tid 21.9.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Praktisk fråga om liv och död, Hbl 5.6.2004 (2 s., pdf 10 Kb); Ögna även
(på finska) a, b, och
(på engelska) c
Ingen orsak till kemikaliepanik, Hbl 29.5.2003 (2 s., pdf 15 Kb)
Genändrad gröda bra, Dagens Nyheter 16.12.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
U-hjälp med förhinder. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 16.12.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
Hinderbana för det gyllene riset. Torbjörn Fagerström, prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet, Dagens Nyheter 6.11.2002 (2 s., pdf 15 Kb)
Ineffektiv odling förorenar, Hbl 4.9.2002 (1 s., pdf 15 Kb)
Myten om det gyllene riset. Forskningsprof. Hans Söderlund, Hbl 16.4.2002 (1 s., pdf 10 Kb)
Nyckelgener bäddar för matsäkerhet, Hbl 6.10.2000 (2 s., pdf 10 Kb)
<---till början
<---takaisin alkuun
Mutaatioista Vihreässä Langassa vuonna 1999 (1 s., pdf 10 Kb)
Tuulipuistosta roottoriryteikköön? Lähetetty Helsingin Sanomiin 15.3.2007 (1 s., pdf 10 Kb)
Mitä Stalin teki tieteelle? 5.8.2004 (2 s., pdf 10 Kb)
Joulupuuro pannaan? 19.12.2003 (3 s., pdf 15 Kb)
<---takaisin alkuun
gmo ekologia vihreä geenitekniikka biotekniikka geenisaaste geenivirta geeniruoka uuselintarvikkeet biologia biotieteet
geenimuuntelu geenimanipulaatio ...Hukutko sanaviidakkoon? Kokeile suppeaa tai laajempaa biotekniikan sanastoa...
Acronyms and Glossary of Biotechnology
<---takaisin alkuun
Växter, Förädling och Genteknologi
