TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
Kuva: Raili Kaupin arkisto, TaY RAILI KAUPPI filosofi 1920-1995 Raili Kauppi väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa filosofiasta (1960), oli Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen filosofian professori (1966) ja Suomen ensimmäinen naispuolinen promoottori (Tampereen yliopiston 50-vuotisjuhlan tohtoripromootiossa 1975). Kauppi loi kaksi uraa: hän toimi 21 vuotta Helsingin kaupunginkirjastossa ja sen jälkeen 22 vuotta Tampereen yliopistossa (ja sen edeltäjässä Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa). Raili Marjatta Kauppi syntyi Helsingissä 10. huhtikuuta 1920. Hän valmistui ylioppilaaksi Heinolassa 1938 ja toimi Helsingin kaupungin kirjastossa aluksi vt. amanuenssina 1942-46 ja sitten vakinaisena amanuenssina 1946-50. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi 1949 Kauppi toimi kymmenen vuoden ajan kirjaston opiskeluneuvojana ja valmisteli samalla väitöskirjaansa Leibnizin logiikasta. 1960-luvun alussa hän ehti toimia yhden vuoden Kallion sivukirjaston johtajana, ennen kuin 1961 hän väitteli tohtoriksi filosofian alalta ensimmäisenä naisena Suomessa. Tohtorin väitöksen jälkeen Kaupin ura jatkui kirjastoalalla ensin tilapäisenä apulaiskirjastonjohtajana 1961-63 ja sitten Tampereen yliopiston kirjasto-opin lehtorina 1963-69. 1960- luvun alkuvuosina hän ehti toimia lyhyen ajan myös Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian vs. assistenttina. Vuonna 1964 Kaupista tuli sekä Tampereen että Helsingin yliopiston filosofian dosentti ja vuonna 1969 hänet nimitettiin Tampereen yliopiston filosofian professoriksi. Tätä ennen hän oli ehtinyt hoitaa samaista professuuria virkaa tekevänä kolmen vuoden ajan1966-69. Hänen professuurinsa alana oli logiikka ja tietoteoria. Kauppi siirtyi virastaan eläkkeelle täysin palvelleena 1985. Raili Kaupin väitöskirja Über die Leibnizsche Logik mit besonderer Berücksichtigung des Problems der Intension und Extension (1960) on kansainvälisesti arvostetuimpia Leibniz-tutkimuksen perusteoksia. Yhdysvaltalainen Garland-yhtiö julkaisi sen uudelleen vuonna 1985, osana "14 tärkeimmän Leibniz-tutkimuksen" kokoelmaa. Kauppi kehitteli teoriaansa käsitejärjestelmistä ja niihin liittyvästä intensionaalisesta logiikasta mm. teoksessaan Einführung in die Theorie der Begriffssysteme (1967). Vaikka Leibniz olikin hänen ajattelunsa tärkein historiallinen innoittaja, hän halusi korostaa omalla esimerkillään, että suuria ajattelijoita ei tule tutkia pelkän historiallisen mielenkiinnon vuoksi - heidän ajatuksiaan ei tule ajatella uudelleen vaan on pyrittävä kehittämään niitä edelleen. Filosofian alalla Kauppi toimi aktiivisesti paitsi logiikan ja tietoteorian, myös erityisesti filosofian historian ja arvoteorian parissa. Raili Kauppi kuoli kotonaan Tampereella elokuussa 1995. Risto Vilkko Vuosina 2000-2002 julkaistaan sarja Raili Kaupin kirjoitukset 1-5. Julkaisujen teemat ovat: Varhaisia kirjoituksia; Kirjasto, sivistys ja kasvatus; Monesta filosofiaksi; Logiikka; Luonnoksia. Sarjaa toimittavat ja Raili Kaupin tutkijoille avointa arkistoa hoitavat Ismo Koskinen ja Jari Palomäki Tampereen yliopistossa. 1 2 3 4 1 Raili Kauppi 1980. Sekä kirjastossa että yliopistossa Kauppia kiinnostivat yhtäältä ihminen ja kysymys ihmiseksi kasvamisesta ja sivistymisestä sekä toisaalta logiikan ja käsiteteorian perustavat kysymykset. Kuva: Hannu Teriö/ Aamulehti 2 Niilo Kaila esitelmöi Apollonioksen geometriasta Helsingin kaupunginkirjaston matematiikankerhossa 5.12.1946. Kuva: Raili Kauppi -arkisto (TaY) 3 Kirjastokerhossa edessä Helsingin kaupunginkirjaston johtaja Uuno Saarnio ja selin Raili Kauppi. Pöydän ääressä oikealta Vuokko Majara, Annikki Ruuskanen, Hilkka ja Teuvo Rasku, Helvi Länsimäki ja Pirkko Perkiö. Takaseinällä taulun alla nti Kytölä, ja Uuno Saarnion vasemmalla puolella opettajattareksi mainittu kerholainen. Kuva: Raili Kauppi -arkisto (TaY). 4 Helsingin kaupunginkirjaston filosofian kerholaiset Tampereen kaupunginkirjaston filosofian kerholaisten vieraana 1.7.1951. Vasemmalta August ja Laina Hasa, Ester Seppälä, Pirkko Perkiö, kolme tuntematonta kerholaista, Raili Kaupin sisar Hilkka Kauppi, Leena Hänninen, Uuno Saarnio, Carola (Charlotta) Saarnio ja kolme tuntematonta kerholaista. Kuva: Raili Kauppi -arkisto (TaY) Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940-62 toiminut Uuno Saarnio kehitti kirjastokerhotoimintaa osana 'aktiivista kirjastotyötä'. Tarkoitus oli herättää ja ylläpitää kirjaston käyttäjien ja henkilökunnan itsekasvatusta. Saarnion mielestä kirjastojen ja kirjastokerhojen tuli olla aktiivinen osa laajempaa kansansivistystyötä. Koska Raili Kauppi noina vuosina oli kirjaston opiskeluneuvojana, oli hän lähes alusta pitäen mukana kerhotoiminnassa. Vuoteen 1963 mennessä hän piti kerhoissa noin 175 esitelmää logiikasta, matematiikasta, filosofian historiasta, eri ajattelijoista ja filosofisista teemoista. Juuri tämä toiminta antoi hänelle poikkeuksellisen laajan tietämyksen ja syvällisen tuntuman filosofiasta sekä arvokkaana historiana että harjoitettavana toimintana. Kauppi oli myös matematiikan kerhon johtaja 1946-49. Se toimi vuoroviikoin filosofian kerhon kanssa. (tiedot: Ismo Koskinen) Raili Kaupin bibliografia Raili Kauppi: "Tuokio Elysionissa, eli keskustelua sivistyksestä". Filosofinen aikakauslehti 3/1995.