TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
ANNA-LIISA SYSIHARJU kasvatustieteilijä 1919- Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritaprofessori Anna-Liisa Sysiharju on tutkinut monipuolisesti kasvatus- ja koulutuskysymyksiä oppilaiden, perheen, opettajien, opettajankoulutuksen ja koulun näkökulmasta. Sysiharjun tutkimuksissa sukupuolten vertailu on ollut keskeisellä sijalla. Sysiharjun naisopiskelijoiden tasa-arvokäsityksiä koskeva sosiaalipsykologian väitöskirja Equality, Home and Work. A Socio-Psychological Study of Finnish Student Women's Attitudes towards the Woman's Role in Society valmistui 1960 ja oli paljossa aikaansa edellä. Sitä voidaan pitää uraauurtavana suomalaisessa asenne- ja roolitutkimuksessa. Aiheenvalinnan taustalla oli Sysiharjun isoäidin, Naisasialiitto Unionin perustajajäseniin kuuluneen Hedvig Gebhardin vaikutus. Gebhard oli 1890-luvulta alkaen toiminut osuustoimintaliikkeen, kotitaloudenhoidon järkiperäistämisen ja naisen aseman parantamisen puolesta. Hän vaikutti muun muassa ratkaisevasti valtion kotitalousopettajaopiston perustamiseen 1920-luvulla. Anna-Liisa Sysiharju kasvoi isovanhempiensa luona. Väitöskirjan kysymyksenasettelut nousivat myös käytännön opetus- ja kasvatustyöstä, sillä ennen yliopistouraansa Sysiharju työskenteli kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston ammatintutkijana 1946-49 ja Helsingin kotitalousopettajaopiston kasvatusaineiden lehtorina 1950-61. Teemat täsmentyivät Sysiharjun opiskellessa Yhdysvalloissa, Wisconsinin yliopistossa 1949-50. Hänen kiinnostuksensa kohdistui tuolloin sosiaalipsykologiaan ja sosiologiaan, erityisesti naisiin ja sukupuolirooleihin kohdistuviin tutkimuksiin. Eurooppalaisista innoittajista hän mainitsee muun muassa Simone de Beauvoirin. Väitöskirjansa empiirisen aineiston Sysiharju keräsi 1951-54 ja valmisteli tutkimusta töiden ohessa. Väitöskirjan jälkeen Sysiharju suuntautui kasvatustieteeseen. Hän osallistui muun muassa laajaan pohjoismaiseen lukiotutkimukseen, jonka tuloksena oli useita julkaisuja 1960-70 -luvulla. Tutkimuksessa seurattiin koululaisia keskikoulun viimeiseltä luokalta luokion loppuun. Siinä osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa muun muassa vanhempien sosiaalisen aseman ja koulutuksen vaikutus lukioon valikoitumisessa. Samoin esille tuotiin eroja poikien ja tyttöjen koulunkäynnissä. Sysiharju valittiin Helsingin yliopiston kasvatustieteen ruotsinkielisen professorin virkaan 1979. Jäätyään eläkkeelle 1982 Sysiharju on jatkanut tieteellistä työtään, joskin aivan uuteen suuntaan. Eläkevuosien tuotantoa ovat mm. oman suvun, Gebhardien ja Silénien, vaiheista kertovat teokset. Tuttuun aiheeseen Sysiharju tarttui myös ryhtyessään kirjoittamaan kotitalousopettajan koulutuksen historiaa Naisasian tytär - muuttuvien kotien tuki (1995). Sysiharju on niin ikään osallistunut sodanaikaisten työpalvelunaisten historian tallentamiseen. 1 2 3 4 1 Anna-Liisa Sysiharju puhumassa kotitalousopettajakoulutuksen 75-vuotisjuhlissa 1966. 2-4 Anna-Liisa Sysiharjun teoksen Naisasian tytär - muuttuvien kotien tuki 1891-1990. Vuosisata kotitalousopettajan koulutusta Helsingissä julkistamistilaisuus 15.12.1995. Kuvat: Kotitalousopettajalinjan kuvakokoelma, HY Lisää: Viiden vuosikymmenen uteliaisuus. Yliopistolainen 1/1999.