 |



|

ALEXANDRA SMIRNOFF
hedelmänviljelystutkija
1839-1913
|
 |
 |

Alexandra Smirnoff oli suomalaisen pomologian uranuurtajia. Hän edisti
neuvonta- ja tutkimustyöllään suomalaista hedelmäviljelystä ja vaikutti
muun maussa kestävien venäläisten omenalajien leviämiseen. Hänen
päätyönsä olivat ruotsalaisen ja suomalaisen pomologian käsikirjat.

Smirnoffin isä oli alun alkaen venäläinen maaorja, joka osti itsensä
vapaaksi ja päätyi lopulta Vaasaan kauppiaaksi. Perheen äiti oli
pohjalaissyntyinen Klaara Lindeqvist. Vanhempien kuoltua Alexandra
muutti Viipurin lähistölle, Saarelan tilalle. 1873 hän lähti Ruotsiin
opiskelemaan puutarhaviljelyä. Hän pääsi harjoittelijaksi
Södermanlannissa sijainneeseen suureen puutarhaan, joka oli muun muassa
tunnetun hedelmätieteilijän Olof Enerothin koepuutarha. Tämän
innoittamana Smirnoff kiinnostui eritoten pomologiasta.

Enerothin toimittaessa suurta ruotsalaista pomologian käsikirjaa sai
Smirnoff venäjänkielentaitoisena tehtäväksi venäläisten hedelmien
luokittelemisen. Enerothin sairastellessa sai Smirnoff vastuulleen myös
erilaiset hedelmänviljelyskokeita ja tutkimustöitä ja saattoi siten
perehtyä syvällisesti pomologiaan.

Palattuaan Suomeen 1876 Smirnoff työskenteli hedelmänviljelyn hyväksi,
julkaisi useita teoksia alalta ja toimitti vuodesta 1893 Koti- ja
yhteiskunta -lehden kasvitarhaosastoa. Hän matkusteli eri puolilla maata
neuvoen ja kooten aineistoa Suomen pomologiian käsikirjaan, joka
ilmestyi 1894. Teos oli valtion kustantama ja valtio myös myönsi
Smirnoffille vapaalipun maan rautateille, jotta hän saattoi tehdä
hedelmänviljelystutkimuksiaan. Käsikirjan esipuheessa Smirnoff kertoo
teoksen syntyneen kirjoittajan oltua "useina vuosina tilaisuudessa
tutkia ja piirustaa meillä yleisimmin viljeltyjä tyypillisiä
omenalajeja". Jo ennen käsikirjaa hän oli julkaissut teoksen
Puuhedelmien viljelemisestä Suomessa sekä käytännöllisiä neuvoja
vasta-alkajille.

Smirnoffin merkittävin teos oli uusi, huomattavasti täydennetty
ruotsalaisen pomologian käsikirja, jonka hän kirjoitti 1896-1902. Kun
Ruotsista ei tuolloin löytynyt pätevää tutkijaa työtä suorittamaan,
tarjottiin työtä Smirnoffille.

Alexandra Smirnoffin suurimmaksi ansioksi on luettu kestävien
venäläisten hedelmälaatujen tunnetuksi tekeminen Suomessa. Useat
puutarhaseurat ja pomologiset yhdistykset kutsuivat Smirnoffin
kunniajäsenekseen ja valtio myönsi hänelle 1907 eläkkeen tunnustukseksi
ansiokkaasta toiminnasta.

1
2

1 Kukkaistarhan hoito -kirjan kansi.

2 Kuva-aukeama Smirnoffin laatimasta Suomen pomologiian käsikirjasta.

Julkaisuja:

Puuhedelmien viljelemisestä Suomessa sekä käytännöllisiä
neuvoja vasta-alkaville (1893)

Suomen pomologiian käsikirja (1894)

Kirja yksinkertaisesta puutarhan hoidosta kansaa varten (1901)

Kukkaistarhan hoito (1910)
|
 |
|