TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
ALEXANDRA SMIRNOFF hedelmänviljelystutkija 1839-1913 Alexandra Smirnoff oli suomalaisen pomologian uranuurtajia. Hän edisti neuvonta- ja tutkimustyöllään suomalaista hedelmäviljelystä ja vaikutti muun maussa kestävien venäläisten omenalajien leviämiseen. Hänen päätyönsä olivat ruotsalaisen ja suomalaisen pomologian käsikirjat. Smirnoffin isä oli alun alkaen venäläinen maaorja, joka osti itsensä vapaaksi ja päätyi lopulta Vaasaan kauppiaaksi. Perheen äiti oli pohjalaissyntyinen Klaara Lindeqvist. Vanhempien kuoltua Alexandra muutti Viipurin lähistölle, Saarelan tilalle. 1873 hän lähti Ruotsiin opiskelemaan puutarhaviljelyä. Hän pääsi harjoittelijaksi Södermanlannissa sijainneeseen suureen puutarhaan, joka oli muun muassa tunnetun hedelmätieteilijän Olof Enerothin koepuutarha. Tämän innoittamana Smirnoff kiinnostui eritoten pomologiasta. Enerothin toimittaessa suurta ruotsalaista pomologian käsikirjaa sai Smirnoff venäjänkielentaitoisena tehtäväksi venäläisten hedelmien luokittelemisen. Enerothin sairastellessa sai Smirnoff vastuulleen myös erilaiset hedelmänviljelyskokeita ja tutkimustöitä ja saattoi siten perehtyä syvällisesti pomologiaan. Palattuaan Suomeen 1876 Smirnoff työskenteli hedelmänviljelyn hyväksi, julkaisi useita teoksia alalta ja toimitti vuodesta 1893 Koti- ja yhteiskunta -lehden kasvitarhaosastoa. Hän matkusteli eri puolilla maata neuvoen ja kooten aineistoa Suomen pomologiian käsikirjaan, joka ilmestyi 1894. Teos oli valtion kustantama ja valtio myös myönsi Smirnoffille vapaalipun maan rautateille, jotta hän saattoi tehdä hedelmänviljelystutkimuksiaan. Käsikirjan esipuheessa Smirnoff kertoo teoksen syntyneen kirjoittajan oltua "useina vuosina tilaisuudessa tutkia ja piirustaa meillä yleisimmin viljeltyjä tyypillisiä omenalajeja". Jo ennen käsikirjaa hän oli julkaissut teoksen Puuhedelmien viljelemisestä Suomessa sekä käytännöllisiä neuvoja vasta-alkajille. Smirnoffin merkittävin teos oli uusi, huomattavasti täydennetty ruotsalaisen pomologian käsikirja, jonka hän kirjoitti 1896-1902. Kun Ruotsista ei tuolloin löytynyt pätevää tutkijaa työtä suorittamaan, tarjottiin työtä Smirnoffille. Alexandra Smirnoffin suurimmaksi ansioksi on luettu kestävien venäläisten hedelmälaatujen tunnetuksi tekeminen Suomessa. Useat puutarhaseurat ja pomologiset yhdistykset kutsuivat Smirnoffin kunniajäsenekseen ja valtio myönsi hänelle 1907 eläkkeen tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta. 1 2 1 Kukkaistarhan hoito -kirjan kansi. 2 Kuva-aukeama Smirnoffin laatimasta Suomen pomologiian käsikirjasta. Julkaisuja: Puuhedelmien viljelemisestä Suomessa sekä käytännöllisiä neuvoja vasta-alkaville (1893) Suomen pomologiian käsikirja (1894) Kirja yksinkertaisesta puutarhan hoidosta kansaa varten (1901) Kukkaistarhan hoito (1910)