 |

Agnes Sjöberg oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja
naispuolinen eläinlääketieteen tohtori. Tohtorin tutkinnon hän suoritti
Leipzigin yliopistossa 1918.

Agnes Sjöberg syntyi Kauhajoella. Hänen vanhempansa, Johan ja Karin
Sjöberg, olivat tilanomistajia ja aikansa malliviljelijöitä. Äiti
kasvatti muun muassa kukkia taimilavoissa jo 1880-luvulla ja hoiti
mansikkaviljelmiä.

Agneksen koulunkäynti alkoi kotiopettajattaren johdolla. 1890-luvulla
tilan vanhaan päärakennukseen perustettiin karjanhoitokoulu, jossa
Agneskin usein istui kuulijana. Jo kymmenvuotiaana hän osallistui
anatomian opetukseen ja tutki kiinnostuneena teurastettujen vasikoiden
elimiä. Haaveena oli jo tuolloin eläinlääkärin ura - opettajan mukaan
tytöillä tosin ei ollut mitään mahdollisuuksia ryhtyä alalle.

1900-05 Agnes Sjöberg kävi Vaasan ruotsalaista tyttökoulua, jonka
jälkeen hän olisi halunnut jatkaa ylioppilaaksi. Isä ei kuitenkaan tähän
suostunut, vaan opiskelu jatkui Vaasan talouskoulussa. Valmistuttuaan
Sjöberg hoiti kotonaan taloutta kolme vuotta. Vasta tämän jälkeen isä
taipui ja antoi tytön lukea ylioppilaaksi. Tutkinnon Sjöberg suoritti
1911 yksityisoppilaana Kuopion ruotsalaisessa yhteiskoulussa.

Tutkinnon jälkeen Agnes Sjöberg harjoitteli porilaisen eläinlääkärin
ohjauksessa tulevaa ammattiaan. Harjoittelujakson jälkeen tohtori
Engdahl totesi: "Otin teidät tänne leikilläni nauraakseni nuorelle
tytölle, joka haaveilee eläinlääkäriksi, mutta nyt en naura enää. --
Teidän on päästävä opiskelemaan." Engdahlin avustuksella Agnes lähti
Zürichin yliopistoon. Juuri tuona syksynä yliopisto oli kuitenkin
päättänyt kieltää vallankumouksellisten pelossa opiskelun Venäjän
kansalaisilta.

Agnes jatkoi matkaa Dresdeniin, jossa hämmästynyt Eläinlääketieteellisen
korkeakoulun rehtori myöntyi ottamaan ensimmäisen naisen opiskelijaksi
300 miesopiskelijan joukkoon - naislääkärihän sopisi loppujen lopuksi
hyvin "pienten kotieläinten käsittelijäksi". Agnes itse oli kiinnostunut
ennen muuta hevosista. Korkeakoulun kansliassa uutta opiskelijaa
neuvottiin: "Sie machen so, wie die anderen Herren." Opiskelua
vaikeuttivat vihamieliset suomalaisopiskelijat, joita oli Dresdenissä
kolmisenkymmentä. Sjöberg yritettiin muun muassa häätää luentosalista,
kun opetuksen kohteena olivat tietyt arkaluonteisina pidetyt elimet.
Naisille ei myöskään ollut WC:tä, mutta lopulta vahtimestarin asuntoon
järjestyi jonkinlainen koppi Sjöbergin käyttöön. Vuoden kuluttua
opiskelut jatkuivat Berliinin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa.

Sjöberg työskenteli ensimmäisen maailmansodan ajan Berliinissä
eläinklinikoilla ja valmistautui tohtorin tutkintoon. Väitöskirja
Klinische und chemischmikroskopische Untersuchungen des Augensekretes der
Pferde hyväksyttiin ja väitöstilaisuus oli Leipzigin yliopistossa 1918.

Sodan jälkeen Agnes Sjöberg palasi Suomeen ja oli kunnaneläinlääkärinä
Pohjanmaalla. Vuosina 1938-55 hänellä oli oma eläinklinikka Seinäjoella.
Praktiikan ohessa hän teki opintomatkoja ulkomaille ja jatkoi
tutkimustyötään tehden mm. Wienissä puolitoista vuotta loistutkimusta.
Samaan aikaan hän kasvatti yksinhuoltajana kaksi poikaa.

1
2
3

1 Agnes Sjöberg ja mikroskooppi. Kuva skannattu omaelämäkerrasta.

2, 3 Agnes Sjöberg. Praktiikkakuvia 1920-luvun alusta. Kuva:
Eläinlääketieteen museo.


Agnes Sjöbergin tuotantoa:

Muistelmien lopussa luettelo julkaisuista (19 kpl)

Lisää aiheesta:

Sjöberg, Agnes, Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Hildegard
Sjöberg, eläinlääketieteen tohtori. Elontaivalta lapsuudenpäivistä
hopeahiuksiin asti. Vaasa 1964.

Kirja kerrallaan -uusintapainos Agnes Sjöbergin muistelmista

|
 |