TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
Kuva: SKS:n kuva-arkisto LYYLI RAPOLA nimistöntutkija, paikannimiarkiston hoitaja 1904-1979 Lyyli Rapola oli jo opiskeluaikoinaan 1920-luvun lopulla innokas paikannimien ja kansanperinteen kerääjä. Tärkein keräyskohde oli tuolloin Längelmäki, jonka nimistön pohjalta valmistui pro gradu -tutkielma 1929. Rapola keräsi myös Sanakirjasäätiön stipendiaattina maanviljelyssanastoa eri murrealueilla 1927-33 ja oli paikannimitoimikunnan stipendiaattina Värmlannin suomalaisalueilla 1932. Hän keräsi niin ikään runsaasti paikannimiä Norjan suomalaismetsistä. Opiskeluaikanaan Lyyli Rapola tapasi tulevan miehensä Martti Rapolan, joka oli tullut Helsingin yliopiston suomen kielen professoriksi 1930 luotuaan jo tätä ennen uran Turun yliopistossa. Naimisiin pariskunta meni 1933 ja perheeseen kuului tällöin kuusivuotias lapsi Martti Rapolan edellisestä liitosta. Yhteisiä lapsia syntyi kolme. Esikoisen ollessa vuoden ikäinen Lyyli Rapola teki vielä keruumatkan Pohjois-Norjaan Lyngen ja Raisinvuonolle. Tämän jälkeen hänen työurassaan oli muutaman vuoden tauko. 1940-luvulla Lyyli Rapola oli tutkimusassistenttina Sanakirjasäätiön arkistossa ja jatkoi seuraavalla vuosikymmenellä säätiön yhteyteen liitetyn Paikannimijaoston sihteerinä ja arkistonhoitajana. Samaan aikaan hän toimi suomen kielen professorin assistenttina yliopistolla ja opetti äidinkieltä Helsingin tyttölukiossa. Lyyli Rapola julkaisi useita artikkeleita mm. Kotiseudussa, Virittäjässä ja Sanastajassa sekä Kansatieteellisessä Arkistossa. 1953 hän julkaisi Viljo Nissilän kanssa artikkelin "Bibliographie Onomastique de la Finlande" kansainvälisen nimistöntutkijoiden elimen ICOS:n vuosikirjassa. Tutkijat Terho Itkonen ja Lyyli Rapola sanakirjasäätiön tiloissa 21.9.1955. Kuva: Helmi Virtaranta.