TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
MAIJA RAJAINEN historioitsija, opettaja 1899-1987 Maija Rajainen (ent. Ruuttu, os. Glumow) syntyi Pietarissa tammikuussa 1899. Ylioppilaaksi hän kirjoitti kansalaissodan vuonna 1918 ja aloitti sitten opiskelut historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1923. Rajainen toimi 20-luvulla historian-, filosofian ja suomen kielen opettajana Uuraassa, Rovaniemellä ja Iisalmessa. Pisimpään hän työskenteli Terijoen lyseon historian ja yhteiskuntaopin opettajana (1930-48). Rajainen väitteli 1940 Vanhan Suomen kouluja 1788-1806 käsittelevällä tutkimuksella. Siinä tuotiin esille myös tyttöjen koulutuksen historiaa, joka Vanhan Suomen alueella oli Katariina II:n uudistusten ansiosta huomattavasti pidemmällä kuin Suomen puolella noina vuosina. Venäjän aikaan hän palasi vielä 70-luvulla tutkimuksellaan luterilaisuuden asemasta Itä-Suomessa ja Inkerissä sekä artikkelissaan suomalaisten osallistumisesta venäläiseen lääkärikoulutukseen 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Rajainen kiinnostui laajemminkin naisten historiasta ja julkaisi 1959 artikkelin "Yleiset äänioikeusteoriat ja naisten äänioikeusliike Suomessa". 1973 ilmestyi edelleen hyvin kiinnostava tutkimus naisliikkeessä 1800- ja 1900-luvun taitteessa käydystä sukupuolimoraalikeskustelusta. 1978 hän julkaisi vielä artikkelin porvarillisen ja työläisnaisliikkeen suhteista ennen vuotta 1906 (1978).