 |



|

HANNA LAPPALAINEN
kasvitieteilijä, apteekkari
1881-1966
|
 |
 |

Hanna (Johanna) Lappalainen oli Suomen ensimmäinen kasvitieteessä väitellyt
nainen. Väitöskirja valmistui 1919. Hän työskenteli jonkin aikaa
yliopistolla, mutta loi varsinaisen elämänuransa apteekkialalla.

Hanna Lappalainen oli kotoisin Puumalasta. Hänen isänsä oli viilari
Johan Lappalainen ja äiti Fredriikka Luukkonen. Hanna kävi kuusi luokkaa
ruotsalaista yhteiskoulua Kotkassa. Hän pääsi 1899 apteekkioppilaaksi
Uudenkaupungin apteekkiin ja valmistui proviisoriksi 1910.

Lappalainen suoritti yksityisesti opinnäytteen filosofian kandidaatin
tutkintoa varten kasvitieteessä, kemiassa, fysiikassa, mineralogiassa,
geologiassa ja maanviljelyskemiassa ja sai erioikeuden opiskella ilman
ylioppilastutkintoa Helsingin yliopiston fysikaalis-matemaattisessa
osastossa. Aineyhdistelmään kuuluivat kemia, soveltava fysiikka ja
kasvitiede.

Opiskeluaikoinaan hän oli työssä useissa apteekeissa eri paikkakunnilla.
Päätoimi noina vuosina oli kuitenkin yliopistolla. Aluksi Lappalainen
työskenteli kasvitieteen laitoksella professori Fredrik Elfvingin
yksityisassistenttina ja sen jälkeen fysiologisella laitoksella
analysoija-assistenttina sekä kemiallisen laboratorion kvalitatiivisella
osastolla apulaislaboraattorina. Hän myös luennoi farmakologiaa
kirurgisen ja Maarian sairaalan sairaanhoitajaoppilaille. 1919 hän
väitteli ensimmäisenä naisena kasvitieteen alalta. Väitöskirja käsitteli
Aspergillus niger -homesienen biokemiaa.

1920 Hanna Lappalainen sai apteekkioikeuden Toijalan apteekkiin ja 1925
Helsingin XIX apteekkiin. 1922-23 hän teki yliopiston kanslerin
opintoapurahan ja valtion farmaseuttisen matka-apurahan turvin
opintomatkan Saksaan ja työskenteli Berliinin farmaseuttisessa
laitoksessa.

Julkaisut:

Biochemische Studien an Aspergillus niger, Hki 1919;
tieteellisiä kirjoituksia kasvitieteen ja kemian alalta.

Lähde: Apteekkari-matrikkeli

Arno Forsius:
"Hanna Lappalainen - tutkija, apteekkari ja lahjoittaja".
|
 |
|