 |



|

LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN
psykologian soveltaja
1946-
|
 |
 |

Helsingin yliopiston soveltavan psykologian professori Liisa
Keltikangas-Järvisen oppituoli seisoo hänen omien sanojensa mukaan
"psykosomatiikan tai mieluummin Behavioral Medicinen
(käyttäytymislääketieteen) julkaisujen päällä." Psykosomatiikka
tarkastelee mm. sitä miten persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat
yhteydessä sairastumiseen ja sairastamiseen sekä millaisten mekanismien
kautta psyyke lisää sairastumisriskiä. Keltikangas-Järvinen on
kirjoittanut sydän- ja verisuonitautien psykologisista riskitekijöistä,
samoin stressin, persoonallisuuden sekä fysiologisten ja hermoston
hormonaalisten vaikutusten välisistä yhteyksistä.

Liisa Keltikangas-Järvinen väitteli 1977 väkivaltarikollisten ja
itsetuhoon taipuvaisten henkilöiden persoonallisuuspiirteitä
käsittelevällä tutkimuksella. Samaa teemaa hän jatkoi kirjassaan
Väkivalta ja itsetuho (1979).

Keltikangas työryhmineen on tutkinut myös lasten ja nuorten sosiaalista
kehitystä, erityisesti aggression, motivaation ja sosiaalisen kognition
eli tajunnan sisällön välisiä yhteyksiä. Uusimpiin tutkimuksiin kuuluu
virolaisten ja suomalaisten nuorten moraalisen pohdinnan vertailu. Viime
vuosien julkaisuja on myös kirja hyvästä itsetunnosta.

1
2

1 LKJ ja tutkijaryhmän ensimmäinen väittelijä Katri Räikkönen
1990-luvun alussa.

2 Katariina Salmela-Ahon väitöstilaisuudessa 1997 kustoksena
Liisa Keltikangas-Järvinen ja vastaväittäjänä prof. Brian Little.

Kuvat: Liisa Keltikangas-Järvinen

|
 |
|