TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
Kuva: Museovirasto TEKLA HULTIN Suomen 1. naispuolinen filosofian tohtori, kansanedustaja 1864-1943 Tekla Johanna Virginia Hultin oli Suomen ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori. Hän väitteli 1896 taloushistorian alaan kuuluvalla tutkimuksella. Hultin syntyi Karjalan Kannaksella, Jaakkimassa, ja oli henkikirjoittaja Julius Hultinin ja Edla Savanderin viidestä lapsesta vanhin. Hän kävi Sortavalan ja Haminan yksityiset tyttökoulut ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston, jossa suoritti opettajattaren tutkinnon 1886. Teklan Hultinin äiti oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja kirjoitti itsekin kaunokirjallisia tekstejä. Myös Tekla hakeutui humanististen tieteiden pariin ja aloitti yliopisto-opiskelut Helsingissä 1887. Hän seurasi muun muassa sielutieteen, taidehistorian ja suomen kielen luentoja, mutta valitsi pääaineekseen historian. Myös yliopiston piirustuslaitos tuli hänelle tutuksi. Filosofian kandidaatiksi Tekla Hultin valmistui keväällä 1891 ja arvosanalla laudatur hyväksytty lopputyö käsitteli Englannin siirtomaapolitiikkaa Amerikassa. Seuraavien viiden vuoden aikana Tekla Hultin jakoi aikansa väitöskirja- ja toimittajan työn kesken. Hän avusti Dagbladetia ja oli vuodesta 1893 nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajan Päivälehden vakituinen toimittaja. 1900 hän oli lisäksi Isänmaan ystävä -lehden vastaava toimittaja ennen sen lakkauttamista. Hultin oli myös passiivista vastarintaa organisoivan, maanalaisen kagaali-järjestön aktiivi ja naiskagaalin perustajia ja johtajia. Myöhemmin hän kannatti yhä radikaalimpia otteita, aktivismia ja jääkäriliikettä. Väitöskirjansa aiheeksi Tekla Hultin valitsi kuitenkin aiheen joka oli kaukana hänen poliittisista kiinnostuksen kohteistaan. Suomen vuoritoimen historiaa tarkasteleva tutkimus Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under Svenska tiden, I: Jernbruken valmistui 1896. Hultinin yliopistoura loppui tähän. Yhtäkään naista ei tuolloin vielä ollut nimitetty yliopistovirkaan. Kysymys ajankohtaistui kuitenkin pian Alma Söderhjelmin hakiessa dosentuuria 1904. Tekla Hultin jatkoi silti tutkimustyötä hakeutuessaan virkauralle 1901. Hultin haki tuolloin Tilastollisen päätoimiston (nyk. Tilastokeskus) toisen aktuaarin virkaa erivapaudella sukupuolesta ja myös sai toimen. Kun hän myöhemmin anoi jälleen erivapautta hakeakseen ensimmäisen aktuaarin tointa samassa virastossa, anomus hylättiin, koska toimenkuvaan kuului tiettyjä "edustusvelvollisuuksia". Taustalla vaikuttivat hakijan poliittiset kannat. Hultin ahersi lähes 30 vuotta toisen aktuaarin toimessa kunnes jäi eläkkeelle 1929. Virassaan Hultin toimitti suuren joukon tilastollisia tutkimuksia, joukossa köyhäinhoitoa, avioeroja ja naisten yötyötä käsittelevät julkaisut. Valtiolliseen toimintaan Tekla Hultin joutui 1897, jolloin hänestä tuli säätyvaltiopäivien valiokuntasihteeri. Samaa tointa hän hoiti vuonna 1900. Kun maahan saatiin yksikamarinen eduskunta sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus, tuli Hultinistakin kansanedustaja. Hänet valittiin nuorsuomalaisen puolueen listoilta vuoden 1908 toisille valtiopäiville ja hän jatkoi edustajana vuoteen 1914, jolloin eduskunta hajotettiin pariksi vuodeksi. Valituksi hän tuli myös 1917 eduskuntatoiminnan alkaessa uudelleen: 1918-23 hän edusti kokoomuspuoluetta. Kirjallisuutta: Hultin, Tekla, Päiväkirjani kertoo I 1899-1914, II 1914-1918. Hki 1935, 1938. Kiiski, Venla, Tekla Hultin, poliitikko. Studia Historica Jyväskyläensia 15. Jyväskylän yliopisto: Jkl 1978. Sainio, Venla, "Tekla Hultin, ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori". Kirjassa Taloushistorian tutkimusta ennen ja nyt - 100 vuotta Tekla Hultinin väitöksestä, Risto Lehtonen (toim.). Katsauksia 1997:11. Tilastokeskus: Hki 1997. Venla Sainio: "Tekla Hultin." Kansallisbiografia.