TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
VERA HJELT ammattientarkastaja, kansanedustaja 1857-1947 Vera Hjelt on vaikuttanut merkittävällä tavalla työläisnaisten asemaan sekä tutkimuksillaan että työssään ammattientarkastajana ja kansanedustajana. Suomalaista sosiaalihistoriaa hän on tallentanut ja tehnyt tunnetuksi Sosiaalimuseon perustajana ja intendenttinä. Vera Hjelt sai säätyläisperheen tytöksi kasvaa vapaasti, sillä hänen äitinsä vammautui tytön ollessa pieni eikä kasvattanut tätä säädynmukaista elämää varten. Vera Hjelt leikki vapaasti, luki paljon ja haaveili kuvanveistäjän ammatista. 17-vuotiaana hän perusti Turkuun musiikkikaupan, ensimmäisen laatuaan kaupungissa. Vera Hjelt opiskeli Tammisaaren seminaarissa ja lähti valmistuttuaan Ruotsiin tyttökoulun opettajaksi. Opettamisen ohella hän kävi veistokoulua. Palattuaan Helsinkiin 1880-luvun puolivälissä hän perusti kasvatusopillisen veistolaitoksen. Hän patentoi laitosta varten suunnittelemansa kokoontaitettavan höyläpenkin ja lähetti veistomallinsa Pariisin maailmannäyttelyyn. Veistolaitos laajeni ja mallien tekemistä varten perustettiin oma tehdas, jonka toimitusjohtaja Hjelt oli. Näiden kokemusten perusteella hän Alexandra Gripenbergin ehdotuksesta hakeutui ammattientarkastajaksi. Vera Hjelt nimitettiin - sukupuolestaan vapautettuna - 1903 Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi apulaisammattientarkastajaksi. Työssään hän matkusteli eri puolilla Suomea tarkastamassa naisten työoloja tehtaissa ja työpaikoissa. Keräämänsä aineiston - esimerkiksi työnantajille lähetettyjen kyselyjen - pohjalta Hjelt kirjoitti perusteellisen tutkimuksen ompelijattarien ammattioloista (1908-09). Se oli ensimmäinen suomalainen tutkimus työläisnaisten asemasta. Tutkimus on ollut arvokas paitsi omana aikanaan tuodessaan esiin naisten työhön liittyviä epäkohtia myös myöhemmin lähdeteoksena naisten sosiaalihistorian tutkimuksessa. Vera Hjelt oli jo 1888 pohtinut naisten työoloja kirjasessaan Nainen käytöllisillä työaloilla. Hjelt laati niin ikään Työtilasto-sarjaan elinkustannusindeksin perustaksi otetun tutkimuksen ammattityöläisten toimeentuloehdoista, jossa hän selvitti laajasti työläisperheiden arkea. Kirjassaan Yhteiskuntatietoa kansalaisille (1915) Vera Hjelt tarkasteli muun muassa avioliittoon ja naisten ammattikoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Hjelt myös keräili matkoiltaan työsuojeluun liittyviä kojeita ja laitteita ja perusti 1911 pysyvän työväensuojelunäyttelyn. Sen pohjalta kehittyi myöhemmin Sosiaalimuseo, jonka intendentti Vera Hjelt oli 74-vuotiaaksi. 1908 Vera Hjelt valittiin eduskuntaan ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta ja hän toimi kansanedustajana vuoteen 1918. Myös eduskuntatyössään hän kiinnitti huomiota työsuojelukysymyksiin. Hän vaikutti ratkaisevasti naistyövoiman käyttöä säätelevän lainsäädännön syntyyn. Lähteitä: Ensimmäiset sata vuotta - Naisasialiitto Unionin juhlakalenteri 1992. Hjelt-Cajanus, Ester, Vera Hjelt. En banbryterska. Lovisa 1946. Kettunen, Pauli, Suojelu, suoritus, subjekti. Työsuojelu teollistuvan Suomen yhteiskunnallisissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Vammala 1994. Aura Korppi-Tommola: "Vera Hjelt". Kansallisbiografia.