 |



|

VERA HJELT
ammattientarkastaja, kansanedustaja
1857-1947
|
 |
 |

Vera Hjelt on vaikuttanut merkittävällä tavalla työläisnaisten asemaan
sekä tutkimuksillaan että työssään ammattientarkastajana ja
kansanedustajana. Suomalaista sosiaalihistoriaa hän on tallentanut ja
tehnyt tunnetuksi Sosiaalimuseon perustajana ja intendenttinä.

Vera Hjelt sai säätyläisperheen tytöksi kasvaa vapaasti, sillä hänen
äitinsä vammautui tytön ollessa pieni eikä kasvattanut tätä
säädynmukaista elämää varten. Vera Hjelt leikki vapaasti, luki paljon ja
haaveili kuvanveistäjän ammatista. 17-vuotiaana hän perusti Turkuun
musiikkikaupan, ensimmäisen laatuaan kaupungissa.

Vera Hjelt opiskeli Tammisaaren seminaarissa ja lähti valmistuttuaan
Ruotsiin tyttökoulun opettajaksi. Opettamisen ohella hän kävi
veistokoulua. Palattuaan Helsinkiin 1880-luvun puolivälissä hän perusti
kasvatusopillisen veistolaitoksen. Hän patentoi laitosta varten
suunnittelemansa kokoontaitettavan höyläpenkin ja lähetti veistomallinsa
Pariisin maailmannäyttelyyn.

Veistolaitos laajeni ja mallien tekemistä varten perustettiin oma
tehdas, jonka toimitusjohtaja Hjelt oli. Näiden kokemusten perusteella
hän Alexandra Gripenbergin ehdotuksesta hakeutui ammattientarkastajaksi.

Vera Hjelt nimitettiin - sukupuolestaan vapautettuna - 1903 Suomen
ensimmäiseksi naispuoliseksi apulaisammattientarkastajaksi. Työssään hän
matkusteli eri puolilla Suomea tarkastamassa naisten työoloja tehtaissa
ja työpaikoissa. Keräämänsä aineiston - esimerkiksi työnantajille
lähetettyjen kyselyjen - pohjalta Hjelt kirjoitti perusteellisen
tutkimuksen ompelijattarien ammattioloista (1908-09). Se oli ensimmäinen
suomalainen tutkimus työläisnaisten asemasta. Tutkimus on ollut arvokas
paitsi omana aikanaan tuodessaan esiin naisten työhön liittyviä
epäkohtia myös myöhemmin lähdeteoksena naisten sosiaalihistorian
tutkimuksessa.

Vera Hjelt oli jo 1888 pohtinut naisten työoloja kirjasessaan Nainen
käytöllisillä työaloilla. Hjelt laati niin ikään Työtilasto-sarjaan
elinkustannusindeksin perustaksi otetun tutkimuksen ammattityöläisten
toimeentuloehdoista, jossa hän selvitti laajasti työläisperheiden arkea.
Kirjassaan Yhteiskuntatietoa kansalaisille (1915) Vera Hjelt tarkasteli
muun muassa avioliittoon ja naisten ammattikoulutukseen liittyviä
kysymyksiä.

Hjelt myös keräili matkoiltaan työsuojeluun liittyviä kojeita ja
laitteita ja perusti 1911 pysyvän työväensuojelunäyttelyn. Sen pohjalta
kehittyi myöhemmin Sosiaalimuseo, jonka intendentti Vera Hjelt oli
74-vuotiaaksi.

1908 Vera Hjelt valittiin eduskuntaan ruotsalaisen kansanpuolueen
listoilta ja hän toimi kansanedustajana vuoteen 1918. Myös
eduskuntatyössään hän kiinnitti huomiota työsuojelukysymyksiin. Hän
vaikutti ratkaisevasti naistyövoiman käyttöä säätelevän lainsäädännön
syntyyn.

Lähteitä:

Ensimmäiset sata vuotta - Naisasialiitto Unionin juhlakalenteri 1992.

Hjelt-Cajanus, Ester, Vera Hjelt. En banbryterska. Lovisa 1946.

Kettunen, Pauli, Suojelu, suoritus, subjekti. Työsuojelu teollistuvan
Suomen yhteiskunnallisissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Vammala 1994.

Aura Korppi-Tommola: "Vera Hjelt". Kansallisbiografia.

|
 |
|