|
|
LEENA HÄMET-AHTI
kasvitieteilijä
1931-
|
|
|
Bioklimaattisten kasvillisuusvyöhykkeiden tutkimus
Leena Hämet-Ahti on tutkinut pohjoisen pallonpuoliskon bioklimaattisia
kasvillisuusvyöhykkeitä, eritoten Suomen vastinalueita muilla pohjoisen
havumetsävyöhykkeen alueilla. Väitöskirja Suomen Lapin ja Pohjois-
Norjan tunturikoivumetsistä valmistui 1963. 1960-luvulta on peräisin
myös Hämet-Ahdin, Teuvo Ahdin ja Jaakko Jalaksen yhteisjulkaisu
Luoteis-Euroopan kasvillisuusvyöhykkeistä, joka on kulunut useiden
opiskelijapolvien käytössä. Luoteis-Euroopan lisäksi Hämet-Ahdin
tutkimuskohteena on myöhemmin ollut läntinen Pohjois-Amerikka,
erityisesti Brittiläisen Kolumbian metsänrajaniityt, ja Itä-Aasia,
varsinkin Japani. Kiinnostavan vertailukohdan ovat lisäksi tarjonneet
etelänpyökkimetsät Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-
Seelannissa. Kasvillisuusvyöhykkeiden vertaileva tutkimus on tärkeätä
myös sekä puutarhan- että metsänhoidon kannalta, jotta voitaisiin
valita alkuperältään kestäviä koristekasveja ja metsänviljelypuita.
Putkilokasvitaksonomia
Kasvitaksonomia eli kasvien luokittelu ja nimistötutkimus on luonnon
monimuotoisuuden selvittämisen ja säilyttämisen välttämätön perusta.
Tällä alalla Hämet-Ahti on paneutunut useisiin pohjoisen
pallonpuoliskon putkilokasviryhmiin, ennen kaikkea vihvilä- (Juncus)
sekä piippo- (Luzula) lajeihin Luoteis-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa
ja Itä-Aasiassa. Hämet-Ahti on mukana kansainvälisessä työryhmässä, joka
valmistelee Flora of the world -sarjan vihviläkasvien (Juncaceae)
heimon monografiaa. Hämet-Ahti on ollut kirjoittamassa kahta
suomalaisen kasvitaksonomian perusteosta, Retkeilykasviota ja
Suomen puu- ja pensaskasviota.
Tieteen popularisointi
Hämet-Ahti oli yksi valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1987 saaneen
Maarianheinä, mesimarja ja timotei -teoksen kirjoittajista. 1990 hän
sai Suomen kulttuurirahaston palkinnon Suomen kasvistontuntemuksen ja
kasvimaantieteen edistämisestä ja oli Vuoden tiedekirjan tekijä.
Dendrologian seuran aikakauslehdessä Sorbifoliassa on vuosien mittaan
ilmestynyt lukuisia Hämet-Ahdin artikkeleita. Kotimaan ja ulkomaan
kasviretkillä hän on suosittu vetäjä asiantuntemuksensa ja innostavan
esitystapansa vuoksi.
Marjatta Rautiala
1
2
3
4
1 Battle Mountain 1961. Leena Hämet-Ahti käsissään castilleja occidentalia -kukkia.
2 Dendrologian Seuran julkaiseman "Suomen puu- ja pensaskasvion"
julkistamistilaisuus Kaisaniemen kasvihuoneessa 31.8.1989. Teokselle
myönnettiin vuoden tiedekirjapalkinto. Keskellä vas. amanuenssi Annikki
Palmén ja prof. Leena Hämet-Ahti. Kuvaaja: Atte Rusanen, Yliopiston
kuvalaitos; Yliopiston museo.
3 Leena Hämet-Ahti dendrologian luentosarjan retkeilyllä Mustilan arboretumissa
(puulajipuistossa) 1.10.1982. Kuva: Pentti Alanko.
4 Leena Hämet-Ahti Lenin-puistossa Helsingissä dendrologian
luentosarjan retkeilyllä 26.5.1982. Taustalla kukkiva Amelanchier
laevis, tuomipihlaja. Kuva: Pentti Alanko.
|
|
|