TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
LEENA HÄMET-AHTI kasvitieteilijä 1931- Bioklimaattisten kasvillisuusvyöhykkeiden tutkimus Leena Hämet-Ahti on tutkinut pohjoisen pallonpuoliskon bioklimaattisia kasvillisuusvyöhykkeitä, eritoten Suomen vastinalueita muilla pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueilla. Väitöskirja Suomen Lapin ja Pohjois- Norjan tunturikoivumetsistä valmistui 1963. 1960-luvulta on peräisin myös Hämet-Ahdin, Teuvo Ahdin ja Jaakko Jalaksen yhteisjulkaisu Luoteis-Euroopan kasvillisuusvyöhykkeistä, joka on kulunut useiden opiskelijapolvien käytössä. Luoteis-Euroopan lisäksi Hämet-Ahdin tutkimuskohteena on myöhemmin ollut läntinen Pohjois-Amerikka, erityisesti Brittiläisen Kolumbian metsänrajaniityt, ja Itä-Aasia, varsinkin Japani. Kiinnostavan vertailukohdan ovat lisäksi tarjonneet etelänpyökkimetsät Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa- Seelannissa. Kasvillisuusvyöhykkeiden vertaileva tutkimus on tärkeätä myös sekä puutarhan- että metsänhoidon kannalta, jotta voitaisiin valita alkuperältään kestäviä koristekasveja ja metsänviljelypuita. Putkilokasvitaksonomia Kasvitaksonomia eli kasvien luokittelu ja nimistötutkimus on luonnon monimuotoisuuden selvittämisen ja säilyttämisen välttämätön perusta. Tällä alalla Hämet-Ahti on paneutunut useisiin pohjoisen pallonpuoliskon putkilokasviryhmiin, ennen kaikkea vihvilä- (Juncus) sekä piippo- (Luzula) lajeihin Luoteis-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Hämet-Ahti on mukana kansainvälisessä työryhmässä, joka valmistelee Flora of the world -sarjan vihviläkasvien (Juncaceae) heimon monografiaa. Hämet-Ahti on ollut kirjoittamassa kahta suomalaisen kasvitaksonomian perusteosta, Retkeilykasviota ja Suomen puu- ja pensaskasviota. Tieteen popularisointi Hämet-Ahti oli yksi valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1987 saaneen Maarianheinä, mesimarja ja timotei -teoksen kirjoittajista. 1990 hän sai Suomen kulttuurirahaston palkinnon Suomen kasvistontuntemuksen ja kasvimaantieteen edistämisestä ja oli Vuoden tiedekirjan tekijä. Dendrologian seuran aikakauslehdessä Sorbifoliassa on vuosien mittaan ilmestynyt lukuisia Hämet-Ahdin artikkeleita. Kotimaan ja ulkomaan kasviretkillä hän on suosittu vetäjä asiantuntemuksensa ja innostavan esitystapansa vuoksi. Marjatta Rautiala 1 2 3 4 1 Battle Mountain 1961. Leena Hämet-Ahti käsissään castilleja occidentalia -kukkia. 2 Dendrologian Seuran julkaiseman "Suomen puu- ja pensaskasvion" julkistamistilaisuus Kaisaniemen kasvihuoneessa 31.8.1989. Teokselle myönnettiin vuoden tiedekirjapalkinto. Keskellä vas. amanuenssi Annikki Palmén ja prof. Leena Hämet-Ahti. Kuvaaja: Atte Rusanen, Yliopiston kuvalaitos; Yliopiston museo. 3 Leena Hämet-Ahti dendrologian luentosarjan retkeilyllä Mustilan arboretumissa (puulajipuistossa) 1.10.1982. Kuva: Pentti Alanko. 4 Leena Hämet-Ahti Lenin-puistossa Helsingissä dendrologian luentosarjan retkeilyllä 26.5.1982. Taustalla kukkiva Amelanchier laevis, tuomipihlaja. Kuva: Pentti Alanko.