Anttila


TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT
VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE


Haavio-Mannila

ELINA HAAVIO-MANNILA
sosiologi, sukupuolen ja arkielämän tutkija
s.1933


Helsingin yliopiston sosiologian emeritaprofessori Elina Haavio-Mannila on tunnetuimpia suomalaisia sosiologeja niin kotimaassa kuin maailmalla.

Sukupuolten erot ja yhtäläisyydet ja sukupuolten tasa-arvo ovat teemoja, jotka yhdistävät suurta osaa Elina Haavio-Mannilan tutkimuksista. 1960-luvulla hän oli tuomassa Suomeen pohjoismaista sukupuoliroolitutkimusta. Tämän tutkimussuuntauksen tunnetuin teos on Suomalainen nainen ja mies (1968). Kirja on suomalaisen naistutkimuksen klassikkoja, ja vaikutti laajalti ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Leimallista Haavio-Mannilan tutkijanotteelle ovat olleet pitkittäistutkimukset, kansainväliset vertailut sekä tiivis kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Hän on ollut edelläkävijä myös arkipäivän ilmiöiden tutkimuksessa päivätansseista työpaikkarakkauksiin.

Elina Haavio-Mannila oli ensimmäinen sosiologiassa väitellyt nainen Suomessa ja oman tiedekuntansa, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen naisväittelijä. Vuonna 1958 Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjan aiheena olivat kylätappelut (Kylätappelut : sosiologinen tutkimus Suomen kylätappeluinstituutiosta). Haavio-Mannilasta tuli myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen naisprofessori (1992 ). Ennen nimitystään varsinaiseksi professoriksi Haavio-Mannila oli ehtinyt hoitaa professorin viransijaisuuksia toistakymmentä vuotta. Haavio-Mannila valittiin ensimmäisenä naisena Suomalaisen tiedeakatemian esimiehen paikalle (1995).

Elina Haavio-Mannila on ollut myös ahkera yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on osallistunut komiteatyöskentelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on radiosta, tv:stä ja lehdistöstä tuttu myös suurelle yleisölle.


1 2 3

4 5 6

1 Juhannusaatto 1996 Matti Haavion luona Sammatissa.

3 Haavioiden perhe 1945 tai -46. Oik. Martti Haavio ja vas. Elsa Enäjärvi-Haavio, lapset: takana vas. Elina (Haavio-Mannila) ja Marjatta (Koskijoki), edessä Katarina (Eskola), Matti ja Magdalena (Jaakkola).

2 Veronica Stolte-Heiskanen ja Elina Haavio-Mannila lomamatkalla Bangkokissa 1980-luvun puolivälissä.

4. Suomalainen tiedeakatemia 1996 tai 1997. Toinen nainen kuvassa on sihteeri. Kuvaaja: Patrik Lindström.

5 Jäähyväisluennon illanvietto, Svenska Klubben 2.10.1998. Vas. Paavo Seppänen (?), Päivi Setälä, Erik Allardt, Elina Haavio.Mannila, Ilkka Niiniluoto ja Raija Sollamo.

6 Elina Haavio-Mannila yliopiston vanhalla puolella syksyllä 1994. (Kuva otettu Suomen Kuvalehdessä 10/94 ollutta juttua varten). Kuvaaja: Kimmo Räisänen.

Kuvat: Elina Haavio-Mannilan kotiarkisto.


Lisää:

Elina Haavio-Mannilan kotisivu

"Kaunis Elina intohimojen valtakunnassa". HS NYT-liite 8.8.1997

Elina Haavio-Mannila: "Sukupuolisuhde on lavea käsite". HS 1.10.1998