TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
ELINA HAAVIO-MANNILA sosiologi, sukupuolen ja arkielämän tutkija s.1933 Helsingin yliopiston sosiologian emeritaprofessori Elina Haavio-Mannila on tunnetuimpia suomalaisia sosiologeja niin kotimaassa kuin maailmalla. Sukupuolten erot ja yhtäläisyydet ja sukupuolten tasa-arvo ovat teemoja, jotka yhdistävät suurta osaa Elina Haavio-Mannilan tutkimuksista. 1960-luvulla hän oli tuomassa Suomeen pohjoismaista sukupuoliroolitutkimusta. Tämän tutkimussuuntauksen tunnetuin teos on Suomalainen nainen ja mies (1968). Kirja on suomalaisen naistutkimuksen klassikkoja, ja vaikutti laajalti ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Leimallista Haavio-Mannilan tutkijanotteelle ovat olleet pitkittäistutkimukset, kansainväliset vertailut sekä tiivis kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Hän on ollut edelläkävijä myös arkipäivän ilmiöiden tutkimuksessa päivätansseista työpaikkarakkauksiin. Elina Haavio-Mannila oli ensimmäinen sosiologiassa väitellyt nainen Suomessa ja oman tiedekuntansa, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen naisväittelijä. Vuonna 1958 Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjan aiheena olivat kylätappelut (Kylätappelut : sosiologinen tutkimus Suomen kylätappeluinstituutiosta). Haavio-Mannilasta tuli myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen naisprofessori (1992 ). Ennen nimitystään varsinaiseksi professoriksi Haavio-Mannila oli ehtinyt hoitaa professorin viransijaisuuksia toistakymmentä vuotta. Haavio-Mannila valittiin ensimmäisenä naisena Suomalaisen tiedeakatemian esimiehen paikalle (1995). Elina Haavio-Mannila on ollut myös ahkera yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on osallistunut komiteatyöskentelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on radiosta, tv:stä ja lehdistöstä tuttu myös suurelle yleisölle. 1 2 3 4 5 6 1 Juhannusaatto 1996 Matti Haavion luona Sammatissa. 3 Haavioiden perhe 1945 tai -46. Oik. Martti Haavio ja vas. Elsa Enäjärvi-Haavio, lapset: takana vas. Elina (Haavio-Mannila) ja Marjatta (Koskijoki), edessä Katarina (Eskola), Matti ja Magdalena (Jaakkola). 2 Veronica Stolte-Heiskanen ja Elina Haavio-Mannila lomamatkalla Bangkokissa 1980-luvun puolivälissä. 4. Suomalainen tiedeakatemia 1996 tai 1997. Toinen nainen kuvassa on sihteeri. Kuvaaja: Patrik Lindström. 5 Jäähyväisluennon illanvietto, Svenska Klubben 2.10.1998. Vas. Paavo Seppänen (?), Päivi Setälä, Erik Allardt, Elina Haavio.Mannila, Ilkka Niiniluoto ja Raija Sollamo. 6 Elina Haavio-Mannila yliopiston vanhalla puolella syksyllä 1994. (Kuva otettu Suomen Kuvalehdessä 10/94 ollutta juttua varten). Kuvaaja: Kimmo Räisänen. Kuvat: Elina Haavio-Mannilan kotiarkisto. Lisää: Elina Haavio-Mannilan kotisivu "Kaunis Elina intohimojen valtakunnassa". HS NYT-liite 8.8.1997 Elina Haavio-Mannila: "Sukupuolisuhde on lavea käsite". HS 1.10.1998