 |



Kuva: Naisasialiitto Unioni
|

MAIKKI FRIBERG
kasvatustieteilijä, historioitsija,
naisasian pioneeri
1861-1927
|
 |
 |

Maikki Friberg oli ensimmäisiä väitelleitä suomalaisnaisia. Friberg
olisi halunnut laatia opinnäytteensä naisten äänioikeusliikkeestä, mutta
päätyi lopulta tutkimaan Pohjoismaisen kansanopistoliikkeen historiaa.
Väitöskirja Entstehung und Entwickelung der Volkshochschulen in den
nordischen Ländern valmistui Bernissä 1897.

Friberg kouluttautui ensin opettajaksi. Jo 15-vuotiaana hän piti
Tampereella pienten lasten koulua ja oli sitten kansankoulunopettajana.
Hän suoritti Helsingin ruotsalaisen opettajatarluokan kurssin ja lisäksi
yksityisiä tutkintoja Helsingin yliopistossa saksan kielessä ja
kirjallisuudessa, dogmatiikassa sekä pohjoismaiden historiassa.

Fribergin kiinnostus historiaan syntyi osin tädin miehen, historian
professori Yrjö-Koskisen vaikutuksesta. 1894 Friberg lähti syventämään
opintojaan Berliiniin. Saatuaan luvan seurata opetusta yliopistolla hän
alkoi käydä muun muassa taidehistorioitsija Herman Grimmin luennoilla.
Tälle hän myöhemmin omisti väitöskirjansa. Fribergin elämäkerran
kirjoittajan, Ester Hjeltin mukaan Friberg oli ensimmäinen naispuolinen
kuuntelija Berliinin yliopistossa, mutta hänen esimerkkinsä houkutteli
lisää naisia luentosaleihin. Friberg opiskeli myös kulttuurihistoriaa,
etiikkaa, filosofiaa, sosiologiaa ja kirjallisuuden historiaa.

Hjelt kuvaa suhtautumisen Fribergin väitöskirjatyöhön olleen kotimaassa
penseän: "Olkapäitään kohauttaen monet aikalaiset omassa maassa puhuivat
'saksalaisen tohtorin' pikku opinnäytteestä - kukapa ulkomailla olisi
voinut tarkistaa sen pätevyyttä vihjailtiin." Opinnäytteiden vertaaminen
onkin vaikeaa, mutta Fribergin teos ei varmaankaan ollut ratkaisevasti
heikompitasoinen kuin ajan väitöskirjat yleensä.

Lisätietoa:

Hjelt, Ester, Lannistumaton. Maikki Fribergin elämäkerta. Jyväskylä,
Gummerus 1945

Marjatta Hietala: "Maikki Friberg". Kansallisbiografia.

|
 |
|