TIEDENAISET:  AAKKOSITTAIN  |   TIETEENALOITTAIN  |   AIKAKAUSITTAIN  |   ENSIMMÄISET  |   NÄKYMÄTTÖMÄT VIRSTANPYLVÄÄT  |   TIETOA  |   NAISTUTKIMUS  |   ETUSIVULLE
INKERI ANTTILA rikosoikeustieteilijä ensimmäinen naispuolinen lakitieteen tohtori, oikeustieteen professori ja oikeusministeri 1916- Inkeri Anttilalla oli nuorena mielessä kaksi mahdollista uraa: isän jäljissä juristiksi tai äidin nuoruudenharrastuksia seuraten muusikoksi. Jälkimmäinen - pianonsoitto, laulu ja säveltäminen - jäi lopulta elinikäiseksi harrastukseksi. Lakitieteen opiskelut alkoivat Helsingin yliopistossa 1933. Sota-aikana Anttila istui käräjät ja valmistui tuomariksi. Samaan aikaan hän alkoi kirjoittaa väitöskirjaansa Loukatun suostumus oikeudenvastaisuuden poistavana perusteena, joka kolmen pienen lapsen hoidon ohessa valmistui 1946. Teemaksi hän oli valinnut rikosoikeuden, joka hänen myöhemmän arvionsa mukaan on "ihmisläheisin oikeustieteellisen tiedekunnan aineista". 1940-luvun lopulla Inkeri Anttila hoiti jonkin aikaa rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessorin virkaa, mutta siirtyi sitten vankeinhoitolaitoksen palvelukseen. Vankeinhoidon ilmapiiri oli 1950-luvulla liberaalimpi kuin yliopiston. Anttila opetti dosenttina kriminologiaa, jota yliopiston rikosoikeuden professorit vieroksuivat. Samalla hän opiskeli valtiotieteellisessä tiedekunnassa, mikä sai hänet kiinnostumaan "sosiologissävytteisestä kriminologiasta". Myös jäsenyys 1950-luvulla työskennelleessä, aikaansa nähden radiaaleja käsityksiä esille tuoneessa nuorisorikoskomiteassa, vaikutti Anttilan myöhempään ajatteluun. Henkireikänä oli lisäksi tiivis pohjoismainen yhteistyö. 1961 Anttila nimitettiin rikosoikeuden professuuriin. Hänen liberaali rikosoikeudellinen ajattelutapansa syventyi ja vakiintui 1960-luvulla. Rikollisuutta ei hänen mukaansa voi poistaa, mutta rationaalinen kriminaalipolitiikka vaikuttaa sen määrään ja laatuun. 1970-luvulla Anttila oli niin suosittu opinnäytteiden ohjaaja, että tiedekunta tutkitutti erityisellä lautakunnalla hänen antamansa arvosanat. Suosion todellinen syy oli uutta rikosoikeudellista ajattelutapaa ilmentävä opetus. Anttila vaikutti myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana, valtion komiteoissa ja ministerinä. Anttilan uralle tunnusomaista onkin tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdistäminen. Hän oli mm. aborttilakikomitean ja kriminaalihuoltokomitean puheenjohtaja 1960-70 -luvun taitteessa. Toimiessaan 1975 oikeusministerinä hän saattoi niin ikään vaikuttaa lainsäädäntöön: hallituksen esityksiksi tulivat tuolloin mm. ehdollista tuomiota, ehdonalaista vapauttamista ja rattijuopumusta koskevat uudistukset. Vuodesta 1980 Anttila on ollut rikoslain kokonaisuudistusta valmistelevan projektin varapuheenjohtaja. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja rikosoikeudellisen järjestelmän toiminnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneet mittavat muutokset järkiperäisen ja humaanin kriminaalipolitiikan suuntaan ovat olennaisesti Anttilan ja hänen pitkäaikaisen työtoverinsa Patrik Törnuddin elämäntyön vaikutusta. Anttila on ollut avainhenkilöitä koko rikoslainsäädäntöä ja erityisesti sen seuraamusjärjestelmää uudistettaessa. Anttilan tutkimuksilla ja toiminnalla on ollut vaikutuksia rikostieteen ja kriminaalipolitiikan ajattelutapoihin myös kansainvälisesti. Erityisesti viktimologiassa eli rikoksen uhreja koskevassa tutkimuksessa Anttilan ajattelu on ollut uraauurtavaa. Kriminaalipolitiikan puolella Anttila tunnetaan perusteettoman hoito-optimismin kriitikkona. Anttila on myös ollut YK:n kriminaalipoliittisen komitean vaikutusvaltainen jäsen, YK:n rikosten ehkäisyä ja rikoksentekijäin käsittelyä koskevan maailmankongressin puheenjohtaja ja YK:n yhteydessä olevan Euroopan alueen instituutin, HEUNIn, johtaja. 1 2 3 4 1, 2 Inkeri Anttilan rintakuvan paljastustilaisuus yliopistolla 28.11.1996. Rintakuvan tekijä on virolainen Edgar Viies. Kuvaaja: Eero Roine, HY/AV-keskus. 3 Inkeri Anttila assistenttinsa Raimo Lahden ja tämän vaimon Varpun kanssa lentokoneessa matkalla Roomassa 1969 pidettyyn rikosoikeuskongressiin. Kuva: Raimo Lahti. 4 Oikeustieteellisen tiedekunnan professoreita ja opettajia 1950-luvulla. Kuva: Raimo Lahti. Lähteet: Rikosoikeudellisia kirjoitelmia 5: Sylvi Inkeri Anttilalle 29.11.1986 omistettu [toimitusneuvosto: Pekka Koskinen...et al.] [Hki] : Suomalainen lakimiesyhdistys 1986. (sis. bibliografian 1944-86) Kohti rationaalista ja humaania kriminaalipolitiikkaa: omistettu Inkeri Anttilalle 29.11.1996/ toimittanut Raimo Lahti. Helsinki: Helsingin yliopisto, rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, 1996. (sis. bibliografian 1986-) Lahti, Raimo, "Inkeri Anttila 80 vuotta". Lakimies 8/1996. Kevät Nousiaisen esittely Inkeri Anttilasta artikkelissa "Naisia tieteen korokkeella", Yliopisto 5/98. Mia Sundström: "Inkeri Anttila". Kansallisbiografia.