[A] [B] [C] [D] [E] [F] [G] [H] [I] [J] [K] [L] [M] [N] [O] [P] [Q] [R] [S] [T] [U] [V] [X] [Y] [Z] [Ä] [Ö]
Tieteellinen teoria on pyrkimys kuvailla, selittää ja ymmärtää maailmassa tapahtuvia ilmiöitä ja niiden välisiä säännönmukaisuuksia. Teoria pyrkii antamaan yhtenäisen kuvailutavan tietylle ilmiöjoukolle (teorian sovellusalalle) käyttämällä teoreettisia termejä (teoreettisia käsitteitä); se on siis tiedon esittämisen menetelmä. Teoria on myös tutkimuksen apuväline, koska teorian pohjalta voidaan ennustaa uusia ilmiöitä joita emme ilman teoriaa olisi ehkä koskaan tulleet löytäneeksi.
Jotta teoria olisi tieteellinen, sen täytyy täyttää tieteellisen tiedon hankkimismenetelmän asettamat vaatimukset (ns. demarkaatiokriteerit). Tärkeimpiä tietteelliseltä edellytettäviä piirteitä ovat täsmällisyys, koetetltavuus, selitysvoima, ennustuskyky ja hedelmällisyys.
Tieteellisen teorian käyttämien termien täsmällisyys ja mahdollisimman vähäinen tulkinnanvaraisuus on tärkeää, koska vain silloin voi toteutua tieteellisen menetelmän kriittisyys: ennen kuin tieteellisestä teoriasta voi tulla yleisesti hyväksytty, täytyy sen läpikäydä ankara tiedeyhteisön sisäinen kritiikki. Teorian esittäjän on asetettava teoriansa alttiiksi tiedeyhteisön kritiikille ja vastaväitteile, hyvän argumentaation ennakkoehto on, että käytetyt käsitteet on määritelty riittävän tarkasti, jotta voidaan varmistua siitä että kaikki osapuolet puhuvat samasta asiasta. Täsmällisyys on oleellista myös koeteltavuuden kannalta: paitsi että muiden tiedeyhteisön jäsenten on kyettävä argumentoimaan täsmällisesti, kokeellisissa tieteissä teorian on oltava myös objektiivisesti koeteltavissa. Toisten tutkijoiden on pystyttävä ainakin periaatteessa suorittamaan ne havainnot, joiden avulla teorian esittäjä perustelee teoriansa paikkansapitävyyttä, sekä koettelemaan teoriaa suorittamalla ratkaisevia kokeita ja vertaamalla niistä saatuja havaintotuloksia teorian antamiin ennustuksiin. Tämä kaiki on mahdollista vain, jos teorian tueksi tehdyt havainnot ja niihin johtaneet tutkimusmenetelmät on kuvailtu riittävän täsmällisesti ja tarkasti, ja teorian teoreettisten käsitteiden suhde havaintoihin on niin yksikäsitteisesti määritelty, että
Teorian selitysvoima tarkoittaa sen sovellusalan laajuutta suhteessa teorian monimutkaisuuteen.
© Otto Lappi 2001 (otto.lappi@edu.espoo.fi).
Sivu päivitetty viimeksi 22/06/2001.