Lukion Filosofia kotisivut

[A] [B] [C] [D] [E] [F] [G] [H] [I] [J] [K] [L] [M] [N] [O] [P] [Q] [R] [S] [T] [U] [V] [X] [Y] [Z] [Ä] [Ö]

Abduktio

Päättelymuoto, jossa johtopäätöstä perustellaan sillä, että sen avulla voidaan selittää premissit, tai yleisemmin ottaen saatavilla oleva todistusaineisto. Tämän takia abduktiota kutsutaan usein "päättelyksi parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen" (tämä muotoilu - ja itse sana "abduktio" - on peräisin C.S. Peirceltä, pragmatisti tieteenfilosofilta ja loogikolta 1800 luvun lopulta).

Esimerkki abduktiivisesta päättelystä voisi olla seuraavanlainen (neljä premissiä, joista kaksi ensimmäistä ovat yleisesti hyväksyttyjä tosiasioita jotka otetaan annettuna, ja kaksi jälkimmäistä ovat empiiristä todistusaineistoa):

1. Koirat haukkuvat.
2. Koirat ovat yleisiä lemmikkieläimiä.
3. Näin eilen Naapurini talon edessä lemmikkieläinkaupan kuorma-auton.
4. Tänä aamuna naapurini talosta kuuluu haukuntaa.
______________________________________________________________________
Johtopäätös: Siis, naapurini on hankkinut koiran.

Tätä johtopäätöstä "Naapurini on hankkinut koiran" voidaan puolustaa sanomalla, että se on järkevä ja tunnetut tosiasiat parhaiten selittävä oletus; sen perusteella että nämä tosiasiat ovat tosia, ja että tämä oletus selittäisi ne, voidaan sanoa että on jossain mielessä perusteltua väittää myös oletuksen pitävän paikkansa.

Abduktiivinen päättely ei ole deduktiivisesti pätevää; tämän osoittaa se, että on mahdollista että haukkumiselle on olemassa jokin muu selitys: ehkä naapurillani on vierailulla ystävä jolla on koira (ja lemmikkieläinkaupan auton pysäköinti naapurini talon eteen oli sattumaa), tai ehkä naapurini on hankkinut lemmikkieläinkaupasta hylkeen, joka tosin on hyvin harvinainen lemmikkieläin, mutta jotka myös haukkuvat. Johtopäätös ei siis seuraa loogisella väistämättömyydellä premisseistä, vaan se voi olla epätosi vaikka kaikki premissit olisivat tosia.

Vaikka abduktiivinen päättely ei ole loogisesti pätevää samalla tavalla kuin deduktiivinen päättely, se on kuitenkin yleensä rationaalista, ja esimerkiksi tieteellisiä selityksiä ja teorioita puolustetaan usein nimenomaan abduktiivisesti eikä suinkaan osoittamalla että ne seuraavat väistämättä siitä todistusaineistosta jota niiden tueksi on hankittu (ne eivät seuraa väistämättä, koska yleensä jotkin muutkin vaihtoehtoiset selitykset ovat mahdollisia, tai ainakaan niitä ei käytettävissä olevan todistusaineiston nojalla voi sulkea pois - teoriaa voidaan tällöin puolustaa sillä, että se selittää parhaiten kaiken selitystä kaipaavan olevan todistusaineiston (tässä esimerkissä "koirahypoteesi" on "vierailuhypoteesia" parempi siinä suhteessa, että siinä ei oleteta osan todistusaineistosta olevan vain epätodennäköistä yhteensattumaa)). Abduktiivisen kritiikin kestäminen on myös yksi kaikkein keskeisimpiä vaatimuksia joita tieteellisille teorioille asetetaan (miten hyvin teoria sopii yhteen kaiken saatavilla olevan todistusaineiston ja asiaan liittyvien taustaoletusten kanssa).