ETUSIVU LÄHTÖKOHDAT KEMIA KANKAANPAINANTA NÄYTTELYT LINKKEJÄ

ETUSIVU LÄHTÖKOHDAT KEMIA VÄRJÄYS KANKAANPAINANTA NÄYTTELYT LINKKEJÄ

VÄRJÄYS - RYIJYTOSSUT VÄRJÄTYISTÄ VILLALANGOISTA

	Käsityötunnit aloitettiin villalankojen värjäyksellä. Jotta käytettävä väriskaala olisi ollut laajempi, valmistettiin värjäysliemiä useista värikasveista: sipulin kuorista, lupiineista, koivun lehdistä, haavan lehdistä ja krappijuurista. Värjäyksessä käytettiin myös kemian tunneilla eristettyä värijauhetta.

Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi
	Käsityötuntien tavoitteena oli toteuttaa tossut, joiden päälliset oli valmistettu ryijynukka-tekniikalla. Materiaalina käytettiin itse luonnon väreillä värjättyjä lankoja. Päällisen suunnittelu alkoi vesivärilaveerauksella. Seuraavaksi akvarellista etsittiin luukun avulla mielenkiintoinen kohta, josta otettiin malli tossun päälliseen.
	Ryijynukat valittiin suunnitelman mukaan useita erivärisiä lankoja yhdistellen.
Ryijynukan ompelua.
	Tossun työohje Kun ryijynukka oli valmis, nukan ympäri ommeltiin tiivis sik-sak-ommel. Ylimääräinen säkkikangas leikattiin pois.


	Tossujen pohjat ja sisävuori leikattiin fleece-kankaasta. Pohjan väliin laitettiin ohut vaahtomuovi.
"Kyllä mä opin. Jos mä nyt katon jotain verhoja, niin tietää että siinä on käytetty eri aineita, jotta on saatu eri värejä." "Nii just silleen, että älyy sen koko jutun, eikä vaan sitä, mitä näkee." "Luukkuhomma oli kiva. Suunnitelmasta tuli taiteellisempi ja erilaisempi. Emmä ite ois varmaan tullut ajatelleeksikaan moista."

TARKEMPI TUNTISUUNNITELMA 1. opetuskerta Tavoitteet: Tavoitteena on selkiyttää käsityön osuus ja tavoitteet integraatioprojektissa. Esitellään toteutettava tuote ja eri vaiheet sen valmistamisessa: 1) lankojen värjäys, 2) tuotteen suunnittelu ja 3) toteutus. Ensimmäisellä kerralla tarkastellaan kasvivärjäystä käytännössä ja teoriassa. Lisäksi tutustutaan ryijyn historiaan kuvien avulla ja samalla on tavoitteena hahmottaa oman työn ideointia kuvien ja kirjojen kautta. Opetuskokonaisuus aloitetaan lankojen värjäyksellä, eikä tuotteiden suunnittelulla, jotta oppilaille tulisi konkreettista tietoa siitä, minkälaisia värejä kasveilla saadaan aikaan. Oppitunnin kulku: Jotta kaksoistunnilla ehdittäisiin värjäämään ensimmäinen erä lankoja, on aloitettava hiukan takaperoisesti eli laitetaan heti kattilat kiehumaan ja annetaan vasta sitten oppilaille enemmän tietoa kasvivärjäyksestä kuvien kautta. Kuivatut kasvit laitetaan likoamaan jo edellisenä päivänä (3–4 eri väriä). Tunnin aluksi kattilat lionneine kasveineen laitetaan lämpenemään. Kasveja keitetään vedessä noin tunti, minkä jälkeen liemi siivilöidään. Jokainen oppilas tarvitsee noin 150 g lankaa. Jokainen valitsee itselleen yhteensä 150 g lankaa. Valittavana voi olla erityyppisiä villalankoja, esim. valkaistua, luonnonvalkoista tai harmaata maatiaislampaan lankaa. Villasekoitteita kuten, Novitan 7 Veljestä, voidaan hyvin käyttää värjäykseen. Jaetaan langat yhtä moneen kekoon kuin on värjäyskattiloita. Punnitaan kunkin villalankakeon paino ja lasketaan sen perusteella värjäyksessä tarvittava puretusaineen määrä (alunaa 10 % värjättävän villalangan painosta). Langat pestään (jos oletetaan niissä olevan jäljellä kehruuöljyjä tai villarasvaa, puhtaita teollisuuslankoja kuten 7 Veljestä ei tarvitse pestä) tai kastellaan huolellisesti läpikotaisin ja laitetaan värikattiloihin, joissa on siivilöity liemi. Tehdään työnjakoa; esim. 3 oppilasta huolehtii kattiloista, 3 oppilasta on vastuussa puretusaineiden lisäämisestä ja 2 värjäyksen päättämisestä. Lankojen annetaan värjäytyä tunnin ajan. Värjäyskattiloiden poristessa otetaan kaksi lyhyttä tietoiskua kasvivärjäyksestä ja ryijystä diojen avulla. Esitellään aihetta myös kuvien ja kirjojen avulla. Yht. 30 min Jos aikaa jää, oppilaat voivat hahmottaa omaa ideaansa tossuihin tai lapasiin kirjoja ja opettajan näytemateriaalieja katsellen. Lopuksi langat nostetaan pois värjäysliemistä ja ne huuhdellaan haalealla vedellä, kunnes väriä ei enää irtoa. Langat laitetaan kuivumaan. Työvälineet ja -tilat siivotaan ja järjestetään. Tarvikkeet: 3–4 keittolevyä 3–4 kattilaa villanpesuainetta ämpäreitä vaaka kuivattuja kasveja sekä kemian tunneilla eristettyä sieni- tai krappiväriainetta alunaa puukeppejä lankaa 150 g / oppilas diaprojektori diat ryijykirjat kasvivärjäyskansiot näytekappaleet tossusta ja lapasesta 2. opetuskerta Kuvaamataito Oman työn suunnittelu Tietoa väriopista, sommittelusta. Mietitään tuotteen muoto, kuviointi ja väritys - pohjakankaan värin vaikutus - ei sydämiä tai kukkia - tehdään vähintään kolme luonnosta 3. opetuskerta • Elinkaariajattelu • Mietitään tossujen/ lapasten elinkaarta • Kaavat • Kappaleiden leikkaus fleece-kankaasta • Ryijynukan ompelemisen opettaminen • Oman työn lopullinen suunnitelma • Lankojen huuhtelu 4. opetuskerta • Joku oppilaista kertaa ryijynukan ompelemisen • Oman työn aloittaminen ja jatkaminen 5. opetuskerta • Jatketaan omaa työtä • Tällä tai seuraavalla kerralla käydään läpi työn viimeistely: pohjakappaleiden ompeleminen yhteen saumurilla. Saumurin käytön opettaminen. • Tossujen pohjaan liukuesteeksi kumimaista materiaalia. 6. opetuskerta Töiden yhteinen arviointi, pohditaan pareittain tai itse-arvioiden, missä työ ja työskentely onnistui, missä olisi parantamisen varaa. SIVUN ALKUUN
6.11.2009 Riikka Räisänen