Seuraavaksi kuvista piirrettiin piirtoheitinkalvolle sabloni, joka leikattiin.

Sitten päästiin painamaan. Painotekniikkana käytettiin töpöttelyä ja maalausta.

Kasviväripainan survival kit, Päivi Kovanen

TARKEMPI TUNTISUUNNITELMA

Oppilaiden tehtävänä on valmistaa ohuesta silkkikankaasta ryhmätyönä koristetekstiilejä koulun sisustamiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on musiikki ja tanssi. Oppilaat piirtävät tanssivista luokkatovereistaan nopeita luonnoksia, joita käytetään painokuvioiden suunnittelussa. Ihmishahmoista tehdään sablonit piirtoheitinkalvolle tai litoposter-paperille, ja kuviot painetaan silkille kasviväreistä valmistetuilla painopastoilla. Painopastoihin tarvittavat väriliemet valmistetaan itse. Väriaineena käytetään kemian tunneilla eristettyä jauhemaista väriaineitta. Väriskaalan lisäämiseksi väriä valmistetaan myös krappi-juurista, sipulin kuorista, lupiineista ja pajun oksista sekä koivun ja haavan kuvatuista lehdistä. Pohjakankaat värjätään ennen painamista. Pohjakankaiden värjäämiseen käytetään ryijytossulankojen värjäämisestä jääneitä liemiä. Näin pohjakankaista tulee hieman haaleamman väriset ja painokuviot näkyivät niillä hyvin. Painotekniikkana käytetään töpöttelyä, jossa kuvio saadaan aikaan sablonin avulla. Kankaalla hahmot tuovat assosiaation luolamaalauksista. Projektityöskentelyn päätyttyä järjestetään näyttely jossakin yleisölle avoimessa tilassa, esim. kirjastossa.

Opetuksen tavoitteet:
•  oppia suunnittelemaan erilaisilla tavoilla käyttäen hyväksi musiikkia ja virikekuvia
•  oppia työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä
•  oppia ottamaan toiset huomioon
•  oppia kasvivärjäyksen ja –painannan perusteet
•  valmistaa esteettisesti kaunis ja sanomaltaan tai sisällöltään perusteltavissa oleva seinätekstiili ryhmätyönä
•  tekstiilin suunnittelu tiettyyn tilaan ja kemian ja käsityön yhteys kasvivärjäyksessä

Tarvittavat välineet ja materiaalit:
•  ohutta silkkikangasta
•  luonnonmateriaaleja: kasveja, puunkuoria, sieniä ym. joista voi valmistaa värjäysliemiä tai valmiita värjäyksen jälkiliemiä
•  alunaa puretusaineeksi
•  paksunnosainetta Printex BF, painopastan valmistamiseen (Printscorpio Oy, http://www.printscorpio.fi/ , 03-5387282)
•  isoja kattiloita (väh. 10 litraa)
•  piirtoheitinkalvoja sabluunoiksi
•  litoposteria
•  tusseja
•  kirurgin- tai mattoveitsiä
•  pesusieniä, joista saa tuputusvälineitä painamiseen
•  pensseleitä
•  (painokehyksiä ja raakkeleita)
•  mehumaija värin kiinnittämiseen höyryttämällä
•  alumiinifoliota

Aikataulu (yksi opetuskerta kestää 2 tuntia eli 2 x 45 min)

1. opetuskerta:
Tutustuminen kasvivärjäykseen
Silkkien värjäys kasviväriliemillä
Tekstiilisuunnittelu alkaa

2. opetuskerta:
Väriliemien valmistus kasveista painopastoja varten
Luonnostelutehtävä

3. opetuskerta:
Painopastan valmistaminen
Erilaisiin kankaanpainantatapoihin tutustuminen
Tekstiilin suunnittelu ryhmässä

4. opetuskerta:
Oman painokangaskuvion tekeminen

5. opetuskerta:
Kankaan painantaa

6. opetuskerta:
Kankaiden viimeisteleminen höyryttämällä
Värien merkitys tekstiileissä
Kuluttajanäkökulmia

7. opetuskerta:
Materiaalitietoutta: silkki
Tekstiilien viimeistely
Oman työskentelyn ja tuotteen arviointi

8. opetuskerta:
Näyttely, näyttelyn pystyttäminen, näyttelystä ilmoittelu, näyttelyn avajaisiin osallistuminen

1. opetuskerta

Tavoitteet:
•  Kasvivärjäyksen perusteisiin ja värimaailmaan tutustuminen. Oppilaat hahmottavat kasvivärjäyksen perusasioita ja saavat tuntuman kasveista saataviin väreihin.
•  Tekstiilin suunnittelu tiettyyn tilaan. Diakuvien kautta avarretaan oppilaiden käsityksiä moderneista tekstiileistä ja tekstiilitaiteesta. Tekstiilin hahmottaminen tilassa ja tiettyyn tilaan suunniteltu tekstiili.
•  Ryhmässä työskentely ja yhteistyökyky.

(00:00)
Aiheen esittely ja tehtävänanto: koulun tiloihin yhteistyönä tehtävä koristetekstiili
Aikataulurunko kalvolla

(00:05)
Dioja kasvivärjäyksestä. Historiaa, periaatteet, värit, välineet

(00:15)
Silkkien värjääminen jälkiliemillä (ylijäämät tossujen lankojen värjäämisestä). Tilanteen selvitys, mistä jälkiliemet ovat peräisin, miksi värjätään niillä. (Hyödynnetty värjäysliemiä jälkivärjäyksiin, saadaan kankaisiin vaaleammat sävyt kuin jos värjättäisiin tuoreilla liemillä, koska jälkiliemissä aina vähemmän väriaineita kuin tuoreissa liemissä. Tarkoitus on saada pohjakankaisiin hieman sävyä, muttei liikkaa, jotta pääasia eli painokuviot näkyvät.)

Luokan jako kolmeen ryhmään. Jokaiselle ryhmälle annetaan värjäyskattila liemineen. Kukin ryhmä on vastuussa kattilastaan ja sinne laitettavista silkeistä.

Selitetään oppilaille miksi värjäyskattilaan lisätään alunaa. Aluna toimii puretusaineena eli se kiinnittää väriaineen kuituihin.

Silkkikankaat on leikattu etukäteen sopivan pituisiksi. Silkit jaetaan ryhmille ja kankaat punnitaan, koska kankaiden painon perusteella lasketaan kuinka paljon alunaa tarvitaan kuhunkin värjäyskattilaan. Punnitaan aluna, liuotetaan se pieneen määrään kattilasta otettua värjäyslientä ja lisätään tämä värjäysliemeen. Sekoitetaan huolellisesti.

Silkit kastellaan läpikotaisin hanan alla ja ylimäärä vesi puristellaan pois, jonka jälkeen kankaat siirretään värjäytymään kattilaan. Silkit jätetään kattiloihin värjäytymään.

(00:40)
Diakuvia kasvivärjäyksestä ja modernista tekstiilitaiteesta. Kiinnitetään huomio erilaisiin tekstiilien muotoihin ja kiinnitysmahdollisuuksiin.

(00:50)
Katsastetaan silkkikankaiden värjäytymistä. Mitataan lämpötila ja liikutellaan kankaita.

(00:55)
Koulukierros. Ryhmät jaetaan vielä pareiksi. Oppilaat kiertävät pareittain koulua ja etsivät paikan, jonne haluaisivat toteuttaa tekstiilin. Oppilaat piirtävät ja kirjoittavat ehdotelman paperille. Myös mittakaava on mietittävä. Oppilaat palaavat luokkaan sovittuna aikana. Suunnitelmiin laitetaan nimet ja ne jätetään käsiteltäviksi myöhemmin.

(1:10)
Silkit otetaan pois kattiloista, huuhdotaan ja pistetään kuivumaan.

(1:25)
Mikäli aikaa jää, oppilaat voivat katsella värjäyskirjoja ja -kansioita.

2. opetuskerta

Tavoitteet: syvällisempi kasvivärjäykseen ja –painamiseen tutustuminen. Liemien keitto kasveista väripastan valmistamista varten. Oppia saamaan virikkeitä omiin luonnoksiin musiikista.

(0:00)
Katsaus viimekertaisiin värjäyksiin. Keskustelua väreistä. Keskustelua tekstiilien paikasta koulussa.

(0:05)
Käydään yhdessä läpi kasviväripastan tekeminen ohjemonisteen mukaan.
•  pietaryrtti 270 g ja paju 400 g (liotettu etukäteen)
•  kemian tunnilla eristetty krappi- tai sieniväriaine (tehdään mahdollisimman vahva väri)

Joka kattilalla oma vastuuryhmänsä. Ryhmät pilkkovat kasvit saksilla ja mahdollisesti lisäksi teho- tai sauvasekoittimella. Pilkotut kasvit ja liotusliemi kaadetaan kattiloihin ja aletaan keittämään seosta.

(0:30)
Luonnostelutehtävä: Oppilaat hakevat luonnostelutarvikkeet, värit, kynät, vesivärit ja paperit. Vesivärit ovat hyvät luonnostelua varten, koska niillä ei saa aikaan liian pikkutarkkaa jälkeä. Luonnosteluvaiheessa on tarkoitus olla melko ”krouvi”: suuret linjat ja selkeät muodot on helpompi jatkotyöstää kuin pikkutarkat piperrykset. Tehtävänannossa painotetaan muotojen merkitystä. Selvitetään oppilaille, miksi luonnoksia tehdään.

Jokaiselle oppilaalle haetaan oma paikka, oma pöytä, jos mahdollista. Oppilaat saavat myös istua lattialla, jos se tuntuu hyvältä. Luokka pimennetään.

Oppilaat luonnostelevat hämärässä luokassa musiikin tahdissa mielikuviaan ja tunnelmiaan paperille väreillä tai kynillä. Oppilaat nappaavat virikkeitä ja aiheita itse musiikista. Jokaisen kappaleen aikana (n. 2 min.) näytetään myös kaksi diakuvaa, jos virikkeiden saaminen suoraan musiikista tuntuu hankalalta.

Halutessaan osa oppilaista voi tanssia musiikin tahdissa ja musiikin loputtua he jähmettyvät asentoihin. Toiset piirtävät nopeat viivapiirrokset, skitsit näistä hahmoista. Tanssijoita voidaan vaihdella.

Musiikkitehtävä: Rasmus, Amelic, Pink Floyd, Soul Captain, Blue Cantrell, Heppa, Ultra Bra, Tuomari Nurmio, Pistepirkko, Tehosekoitin, Carmina Burana, Nick Cave + Cylie

Lopuksi jokainen nitoo luonnoksensa nippuun ja antaa opettajalle sekä vie välineet omille paikoilleen.

(1:00)
Takaisin väripatojen ääreen. Nostetaan kattilat pois levyltä jäähtymään. Kattilat jätetään jäähtymään seuraavaan kertaan. Liemet voidaan siivilöidä, jos muut ryhmät tarvitsevat kattiloita. Kuuman liemen kanssa on oltava varovainen. Liemet voidaan siirtää esim. ämpäriin tai muuhun sopivaan astiaan jäähtymään.

Voidaan kerrata lyhyesti mitä tekstiilitaide ja taidekäsityö oikein ovat.

3. opetuskerta

Tavoitteet: Oppilas oppii valmistamaan keitetystä väriliemestä kankaan painamiseen sopivan painopastan ja oppii käyttämään erilaisia yksinkertaisia kankaanpainantatapoja.

(0:00)
Tunnin aiheen selvittäminen. Painopastan valmistus. Kerrotaan myös tulevasta näyttelystä, joka järjestetään esim. kirjastoon, kunnan talon aulaan, pankin ikkunaan tai muuhun yleiseen tilaan. Näyttelyssä on tarkoitus esitellä Luonnonväriaine-projektia: eri vaiheita biologian, kemian, kuvaamataidon ja käsityön tunneilta sekä valmiita kasviväreillä kuvioituja tuotoksia. Puhutaan myös näyttelyn avajaisten järjestämisestä.

(0:05)
Oppilaille jaetaan Kasviväripainannan Suvival Kit-kirjanen. Käydään yhdessä läpi muutama sivu (sivuilta 1–11) ja selvitetään painopastan valmistus. Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa oman pastansa reseptin taululta ylös kirjaseensa sivulle 9–10.

Valmistetaan painopastat. Kukin ryhmä ottaa oman kattilansa (tai väriliemensä).

Siivilöidään kasvit pois liemestä ja mitataan liemen tilavuus. Kukin ryhmä laskee painopastaan tarvittavan alunamäärän (tiedetään että alunaa tarvitaan 20 g/l värilientä) ja punnitsee sen pahvimukiin. Lisätään aluna siivilöityyn liemeen.

Kukin ryhmä laskee tarvittavan paksunnosaineen, Printex BF:n määrän ja punnitsee sen (tiedetään että Printex BF:a tarvitaan 40 g/l värilientä) . Printex BF lisätään sauvasekoittimen avulla väriliemeen. Jos painopasta näyttää liian ohuelta lisätään paksunnosainetta. Valmis painopasta siirretään kannelliseen muoviastiaan.

(0:30)
Käydään kirjasesta läpi erilaisia kankaankuviointitapoja. Esimerkit havainnoidaan myös painetuilla kangasesimerkeillä. Kerrotaan kopiokoneen suurentamis- ja pienentämismahdollisuuksista kuvion suunnitteluvaiheessa. Käydään läpi sommitteluun liittyviä näkökohtia.

Käydään läpi erilaiset välineet, joita tarvitaan kankaanpainannassa. Sivupöydälle kootaan valmiiksi leimasimia, sablonit, palikoita, keppejä ym. oppilaiden kokeiluita varten.

Jokainen saa kokeilla haluamaansa kankaanpainamistapaa pienelle kangaspalaselle.

Jokainen vie omat painokankaansa kuivumaan.

(1:00)
Oppilaat ottavat edellisellä kerralla tekemänsä luonnokset esille ja valitsevat niistä mieleisensä. Valintoja tarkastellaan ison pöydän ympärillä koko ryhmän kanssa.

Ryhmä alkaa yhdessä miettiä mihin kohtaan kangasta kenenkin ”ihminen” sijoittuu. Muistutetaan mahdollisuudesta pienentää tai suurentaa hahmoja. Kokoerot luovat jännitystä sommitelmaan.

Ryhmä pohtii:
Leikataanko pohjakankaita vai säilytetäänkö ne alkuperäisen kokoisina?
Mikä työlle annetaan nimeksi?
Onko kuvioista luettavissa jokin tarina?
Ryhmitelläänkö kuviot samansuuntaisiksi?
Mikä on kunkin kuvion koko?

Jos jokin yksimielisyys kuvioiden järjestyksestä syntyy, kirjataan se ylös, muussa tapauksessa asia jätetään hautumaan.

Puhutaan, mikä olisi tekstiilin paikka koulurakennuksessa.

4. opetuskerta

Tavoitteet: Oppia tekemään luonnoksesta painokuvio. Kuvion yksinkertaistaminen, sablonin (tai leimasimen tekeminen). Tavoitteena saada oma painokuvio valmiiksi.

(0:00)
Otetaan esille ensimmäisellä kerralla värjätyt silkkikankaat ja katsotaan yhdessä minkälaisia kukin ryhmä on värjännyt.

Miten kankaat voisi järjestää? Millainen tekstiilistä tulee? Näytetään ideoita ja esimerkkejä kirjoista.

(0:15)
Tunnin aiheen selvittäminen: painokuvion tekeminen.

Jokainen esittelee omat luonnoksensa ryhmälle. Jokainen valitsee mieleisensä kuvion opettajan avustuksella.

Opettaja esittää piirtoheittimen avulla luonnoksen muokkauksen kuvasta valmiiksi sabluunaksi, yhden tai useamman väriseksi kuvioksi.

Käydään yhdessä monistamassa jokaisen oma kuvio erilliselle paperille. Opettaja neuvoo samalla kopiokoneen käyttöä.

(00:45)
Oppilaat työstävät itse omia kuvioitaan eteenpäin. Kuviot on tavoitteena saada valmiiksi.

5. opetuskerta

Tavoitteet: Oppilaat oppivat painamaan omalla sablonillaan ja kasviväripastalla silkkikankaisiin kuvioita.

(0:00)
Tehtävänanto: tavoitteena saada painamiset valmiiksi yhdellä kerralla; varaudutaan siksi työskentelemään hiukan pidempään.

Näytetään kuvioiden sommittelusta kalvo uudelleen. Tarkoitus on saada kuvioiden välille mielenkiintoa, eikä symmetristä asettelua.

Opettaja on jakanut oppilaat pareittain. Luokkaan on järjestetty painopaikat siten, että kukin pari saa painettavaksi yhden kankaan. Käydään läpi (esim. kalvolla) missä kohdin on kunkin parin painopaikka).

Opettaja demonstroi painamisen sienellä töpöttäen.

Painamisessa otettava huomioon sablonin asettaminen kankaalle suhteessa muihin kuvioihin, koska sabloni sottaa helposti. Eli sablonin nurjan puolen on oltava puhdas ennen seuraavaa painokertaa!

Demonstraatio sablonin nurjan puolen puhdistamisesta.

Sivupöytä sablonin puhdistusta ja painopastoja varten.

(0:20)
Painopasta annostellaan kullekin parille paperilautaselle.

Aloitetaan painokuvioiden töpöttely. Jatketaan kunnes kaikki kuviot on painettu.

Lopuksi asetellaan silkit kuivumaan.

Lisätehtävä nopeille: Oppilas käy tutustumassa internetistä löytyviin kasvivärjäyslinkkeihin. Oppilas voi opetella hakua esim. hakemalla hakusanoilla Googlesta, http://www.google.fi

Kysymyksiä:
Mitkä olivat mielestäsi mielenkiintoisimmat kasvivärjäyksestä kertovat sivut?
Voiko sivuilla olevaan tietoon mielestäsi luottaa?
Törmäsitkö millään sivulla kasvivärjättyihin tuotteisiin, jotka olisivat olleet myytävänä?
Millaiset tuotteet olivat myytävänä?

Testaa tietämyksesi kasviväreistä: http://www.cc.jyu.fi/~mshieta/arkisto/vastaus9.pdf

http://www.koulut.naantali.fi/opettajat/kaarina.kanerva/kasvi1.html
http://www.kemijarvi.fi/isokyla/te/kasvivarjays_anna/
http://www.kemijarvi.fi/isokyla/te/kasvivarjays
http://www.kemijarvi.fi/isokyla/te/tyoselostukset.htm
http://www.haukipudas.fi/ya/oppimateriaalia/kasvivarjays
http://personal.inet.fi/yritys/tarapaappa/langat.htm
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Morsingosta_pihlajaan-kasvivarjaaminen_osa_menneisyytta_ja_nykypaivaa.html
http://home.edu.helsinki.fi/~riraisan/tutkimus/integraatiop/index.htm

6. opetuskerta

Tavoitteet: Oppia viimeistelemään kasviväripainetut kankaat höyryttämällä mehumaijassa. Havaita yhteys kemian ja käsityön välillä integraation myötä. Pohditaan yhdessä onko eri aineiden yhdistäminen luonnonväriaine-teemaan antanut syvällisempää ymmärtämystä värien maailmaan. Tavoitteena on pohtia luonnonväriaineisiin ja niillä värjättyjen tai kuvioitujen tekstiilien kuluttajanäkökulmia. Luonnonväriaineilla värjättyjen tekstiilien hoito. Pohditaan myös värin merkitystä tekstiileissä esim. muodin, mainonnan, väriaineiden ja värjäyksen kautta.

(0:00)
Tunnin tavoitteesta ja aiheesta kertominen
Edelliskerran painotulosten katsominen.

(0:05)
Höyrytyksen merkityksen kertominen. Höyrytyksessä väriaine kiinnittyy kuituun. Painettaessa väri jää tekstiilin pintaan, mutta höyryttäessä tekstiilikuidut turpoavat lämmön ja kosteuden vaikutuksesta, jolloin väriaineet pääsevät tunkeutumaan huokoisen kuidun sisälle ja jäävät sinne.

Laitetaan mehumaijaan vettä, nostetaan se liedelle ja laitetaan levy päälle.

Oppilaat käärivät jokaisen silkkikankaan erikseen kaavapaperin kanssa rullalle. Kaavapaperin tarkoitus on estää kankaan joutumista kosketuksiin rullalla ollessaan, koska painoväriä voisi siirtyä kankaan osasta toiseen ja kankaat tahriutuisivat.

Rullat asetetaan mehumaijan ritiläosaan, joka on vuorattu foliolla (ei vuorata liian tiiviiksi). Taitellaan foliota myös kangasrullien päälle. Kannen alle laitetaan vielä froteepyyde, jotta kanteen tiivistynyt vesi ei tipu folion ja kangasrullien päälle.

Annetaan kankaiden höyryttyä reilun tunnin ajan. Katkaistaan virta opetuskerran lopussa, avataan kansi sekä folio ja jätetään kangasrullat jäähtymään kattilaan.

(00:30)
Käydään läpi kemian tunneilla tehty väriaineen eristys. Esim. katsotaan kuvia tai videonauhaa, jos tunnit on videoitu. Oppilaat saavat itse muistella mitä tehtiin. Mahdollisesti kaikki käsityön tunneilla mukana olevat eivät ole osallistuneet kemian tunneille.

Kuluttajakysymysten pohtimista tehtävien ja keskustelun avulla.

Tunnin lopuksi muistetaan katkaista virta höyrytysastiasta. Avataan kansi ja folio. Jätetään kangasrullat kattilaan jäähtymään.

7. opetuskerta

Tavoitteet: saada tietoa silkistä materiaalina. Painetun ja höyrytetyn materiaalin huuhtelu ja erilaiset viimeistysmahdollisuudet. Tavoitteena saada tekstiili täydellisesti valmiiksi. Oman työskentelyn arviointi arviointilomakkeen avulla.

Jos kaikkia kankaita ei ehditty edellisellä kerralla höyryttää, laitetaan jäljelle jääneet höyryttymään.

Otetaan edellisellä kerralla höyrytetyt kankaat pois paketeistaan ja huuhdellaan ne, kunnes väriä ei enää irtoa.

Jätetään kankaat kuivumaan.

Pieni opetustuokio silkistä materiaalina. Käydään läpi myös erilaiset viimeistysmahdollisuudet: silitys, ompelu, tärkkäys esim.

Huuhdeltujen silkkien silitys (ohut silkki kuivahtaa viimeistään silityksessä).

Tekstiilien viimeistely lopulliseen muotoon: ompelu, tärkkäys…

Jokainen arvioi lomakkeen avulla omaa prosessiaan sekä itsenäisen työskentelyn että ryhmätyöskentelyn osalta. Opettaja käy jokaisen kanssa henkilökohtaisesti läpi lomakkeen arviot kohta kohdalta. Arviointi:
ulkonäkö
toteutus
ryhmätyöskentely
oma-aloitteisuus
reippaus ja käyttäytyminen

Arviointi ja viimeistely voidaan toteuttaa lomittain: osa oppilaista tekee arviota ja keskustelee siitä opettajan kanssa, osa viimeistelee kankaita. Vaihdetaan.

8. opetuskerta

Näyttelyn avajaiset
Tavoitteet: Antaa oppilaille mielikuva siitä millaiset taidenäyttelyn avajaiset voivat olla. Opitaan virallista käyttäytymistä. Opitaan kulttuurin merkityksestä yhteiskunnassa.

Mennään yhdessä näyttelypaikkaan.

Avajaiset: paikalle hankittu juotavaa ja pientä purtavaa.

Pieniä puheita. Vapaata keskustelua. Näyttelyyn tutustumista.

SIVUN ALKUUN

Painokuvion suunnittelua. Oppilaat käyttivät värillisiä papereita apuna.

Muodon antaminen papereille saksilla tai repimällä on mielekästä, koska kuvioista tulee silloin väkisinkin suurempia ja yksinkertaisempia, joita on helpompi toteuttaa painotekniikoilla. Lyijykynällä piirrettäessä suunnitelmista tulee helposti pieniä ja liian pikkutarkkoja toteutettavaksi sellaisenaan. Lyijykynällä myös helpommin juututaan konkreettiseen tavanomaiseen kuvaamiseen, esim. sydän, eikä lähdetä hakemaan uutta esim. abstraktimpaa esittämistapaa.

"Työ on ihan hieno kassina, vaikkei se ollut aluksi kovin hieno."

KOKONAISTUNTISUUNNITELMA 6 OPETUSKERRALLE

Kuuden kerran aikana valmistetaan oma painokangas. Kuvioiden lähtökohtana on taide- tai muu näyttelykäynti ja siellä tehty tehtävä. Painaminen tapahtuu kasviväreillä, joista yksi, sieni- tai krappiväri, on valmistettu kemian tunneilla. Integraatiota on tarvittaessa kuvaamataidon kanssa suunnittelun osalta. Myös taidenäyttelyyn tutustuminen voidaan suorittaa integroiden kuvaamataidon tuntien kanssa.

Kokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää oppilaat kankaanpainantaan ja kasviväreihin suunnittelua ja omaa ideointia painottaen. Omasta painokankaasta valmistetaan kassi, joko itse suunnittelemalla mallilla tai valmiskaavalla. Opetuksessa painotetaan suunnittelun merkitystä tuotteelle koko sen elinkaaren aikana: hyvin suunniteltu tuote on usein myös käyttäjälle mieluisampi ja sitä sen vuoksi käytetään pidempään kuin tusinatuotetta. Suunnitteluvaiheessa luodaan koko tuote, sen käyttö ja jatkoelämä, elinkaari. Ekologisuus on yksi tärkeistä asioista opetuksessa. Valmiista kankaista ja kasseista rakennetaan näyttely sekä järjestetään näyttelyn avajaiset, joka on opettava tilanne ja tuo lisäarvoa omalle työlle.

Opetuksen kokonaistavoitteet:
•  oppilas oppii tuntemaan värjäyksen keskeisiä käsitteitä ja menetelmiä
•  oppilas suunnittelee ja ideoi itse eikä tartu valmiisiin helppoihin malleihin, käyttää aikaa suunnitteluun
•  oppilas oppii jotain luonnosta ja ekologisuudesta; kaikkea ei tarvitse ostaa pakattuna kaupasta vaan luonnostakin voi saada paljon erilaisia materiaaleja, vastuunottaminen ympäristöstä
•  visuaalisuuden ja suunnittelun painotus valmistamisen ja teknisyyden sijaan

Aikataulu (yksi opetuskerta kestää 2 tuntia eli 2 x 45 min)

1. opetuskerta
Perusasioita kankaanpainopinnoista
Taidemuseon tehtävän läpikäyntiä
Oman kuvion suunnittelua

2. opetuskerta
Painopaja: kokeillaan erilaisilla tekniikoilla painamista valmisväreillä tilkuille
Jatketaan kokeilujen jälkeen oman kuvion suunnittelua.
Valmistetaan painokaavio.

3. opetuskerta
Värit: perehtyminen kasviväreihin, niihin painoväreinä ja siihen miten ne eroavat synteettisistä väreistä.
Valmistetaan väriliemiä ja lisätään niihin aluna.
Puhutaan ympäristöasioista.

4. opetuskerta
Painaminen: puhutaan kankaanpainokaavion tekemisestä.
Tehdään omasta suunnitelmasta kaavio.
Tehdään väriliemistä painopastat

5.–6. opetuskerta
Oman kankaan painamista ja kankaiden viimeistelyä höyryttämällä ja pesemällä

7. opetuskerta
Aloitetaan kassien valmistus painetusta kankaasta.

 
1. opetuskerta

Painokuvion suunnittelua

Tavoitteet: Oppilas hahmottaa painokankaiden rakentumista ja kuvioiden muodostumista. Oppilas suunnittelee itse omaa kuviomaailmaa ja työstää suunnitelmaa eteenpäin; ei tyydy ensimmäiseen vaihtoehtoon .

Aiheen esittely: kerrotaan mitä tullaan seuraavilla 6 kerralla tekemään.

Suunnittelun tärkeys: Tuotteista tulee itselle paljon merkityksellisempiä, kun niiden eteen on nähty vaivaa. Tuote ei ole vain mikä tahansa hutaisu.

Painokankaat

Taidemuseon tehtävän läpikäyntiä esim. videotykin/piirtoheitinkalvon avulla. Näytetään kuvasarja, jonka avulla hahmottuu olennaisia asioita painokankaista ja niiden suunnittelusta (sommittelu, rytmi, kontrasti, jatkuvuus)
•  painokankaan rakentumista hahmottava esimerkki piirtoheittimellä
•  painokankaiden tarkastelua lehtileikeistä ja kuvastoista

Oman kuvion suunnittelua. Apuna on jaettava moniste, jossa on kriteerit kankaalle ja muutamia tärkeitä asioita painokankaasta
•  suunnittelun pohjana taidemuseon kuviomaailma, apuna kirjoja näyttelystä
•  suunnitellaan piirtämällä ja leikkaamalla tai repimällä väripapereista
•  kankaalle annetaan nimi

2. opetuskerta

Painopaja

Tavoitteet: Opitaan ja hahmotetaan kankaanpainannan perustekniikoita. Niiden kautta kuviot ehkä muokkautuvat. Suunnitellaan oma painokuvio valmiiksi ja niin, että matkalla on tapahtunut jotain; lähtökohdasta on edetty USEAMMAN VAIHEEN kautta lopputulokseen. Vaaditaan sitä, ettei tyydytä ensimmäiseen ideaan vaan suunnitellaan pidemmälle.

Perehtyminen kankaanpainantaan

Painopaja: kokeillaan erilaisilla tekniikoilla painamista tilkuille
•  leimasinpaino erilaisilla esineillä ja pinnoilla
•  paperi/muovikaavio tuputellen
•  seula ja erilaiset estomenetelmät (teippi, paperi- tai muovikaaviot leikaten tai repien, verkko yms.)

Väreinä valmisvärit ja kemian tunneilla eristetty väri

Tietoa painannasta
•  kirjoja aiheesta esille
•  konkreettiset esimerkit eri painotekniikoilla painetuista kuvioista
•  moniste työvaiheista ja välineistä

Oman kuvion suunnittelua
•  Työstetään edelleen suunnitelmaa. Kuvaamataidon tunnilla on suunnitelmia viety eteenpäin ja jatketaan siitä nyt, kun on tuntumaa tekniikoihin.
•  Pitää olla valmiina kuviosuunnitelma, sommitelma väripaperista ja sommitelma kankaasta koko pintana
•  Tehdään työselostusta samalla, pohditaan mitä eri työvaiheita painannassa tulisi olemaan

Kaavion valmistaminen (mikäli suunnitelmat ovat kyllin pitkällä)
•  Käydään jokaisen kanssa läpi kuvio ja pohditaan millä tekniikalla sen voisi toteuttaa
•  Oman kaavion valmistamista

3. opetuskerta

Värit

Tavoitteet: Oppilaat jaksavat vielä työstää kuviota. Kasvivärien perusajatusten omaksuminen ja työvaiheiden hahmottaminen. Ympäristö- ja kuluttaja-asioiden pohtiminen kasvivärjäyksen kautta.

Viime kerran lopuksi palattiin kuvioiden suunnitteluun. Tämän kerran alusta käytetään vielä hetki suunnitteluun.
•  koontia painokangaskuvioiden rakentumisesta
•  kuvioiden ja tekniikan yhteys, tekniikoiden yhdistäminen (esimerkkeinä oppilaiden painokokeilut)
•  jokaiselta väripaperisuunnitelma ja piirros kuviosta
•  kirjat ja monisteet avuksi
•  suunnitelma valmiiksi vaikka kotitehtävänä

Perehtyminen kasvivärjäykseen
•  Kasvivärjäyksen perusteita: mitä kasveja kerätään, mitä niillä värjätään ja miten
•  Opettajan omat värjäyskokeilut malliksi
•  Näytille värikasveja ja kirjoja

Ennen tuntia on laitettu kiehumaan suopursu- ja puolukanvarpuliemet. Niiden valmistuttua jaetaan pöydittäin jokaiselle ryhmälle yksi vastuuliemi (suopursu, puolukka ja edellisenä päivänä keitetty jäkälä). Kukin ryhmä lisää omaan siivilöityyn, kuumaan liemeensä alunan.

Kasvivärit ja ympäristöystävällisyys: kasvivärien hyviä ja huonoja puolia ympäristön kannalta (kasvien kerääminen, apuaineet)

4. opetuskerta

Kaaviot ja pastat

Tavoitteet: Oppilaat pääsevät työssään siihen vaiheeseen, että seuraavalla kerralla päästään painamaan kangasta. Painovärit eivät ole sitä, mitä suunnitelmissa näkyy, pinkkiä, turkoosia tai muita vahvoja sävyjä. Nyt tehdään kasviväreillä ja niiden olemukseen kuuluu yllätyksellisyys, harmonisuus, murretut sävyt. Pitää pyrkiä siihen, että suunnitelmien ja todellisuuden välinen ero ymmärretään ja ettei se ole kellekään ylitsepääsemätön pettymys.

Oman kaavion tekemisen kautta hahmottuu painokuvion rakentuminen; mitkä osat leikataan paperista, mikä jää paljaaksi, mikä osa painetaan ensin jne..

Painopastojen teko etukäteen keitetyistä liemistä.
•  Pari ottaa vastuun jostain liemestä. Liemen määrä on mitattu, nyt vain punnitaan tarvittava Printex BF-paksunnoksen määrä.
•  Paksunnos lisätään väriliemeen sauvasekoittimella.

Painokaaviot
•  Käydään läpi painokaavion valmistamisen perusasioita: kaavion jatkuvuus, värien määrä, kaavion materiaalit
•  Oppilaille näytetään miten syntyy yksinkertainen kontaktimuovikaavio. Useammat tulevat käyttämään sitä työssään.
•  Jokainen valmistaa omasta suunnitelmastaan kaavion, jolla aletaan painaa kangasta seuraavalla kerralla.

Värien kokeilu
Oppilaat saavat tilkun työhön tarkoitetusta silkistä ja kokeilevat siihen kaikki käytössä olevien painopastojen värit. Niiden perusteella päätetään omista väreistä.

5. opetuskerta

Kaaviot ja painaminen

Tavoitteet: Oman kuvion tulisi olla painokunnossa. Toivotaan, että oppilaat lähtevät rohkeasti painamaan kuviota ja saavat onnistumisen kokemuksia; suunnitelmista päästään lopputulokseen, johon ollaan tyytyväisiä.

Kaavion valmistaminen: Edellisellä kerralla katsottiin jokaisen kanssa millaisella kaaviolla kuviot painetaan. Osalla kaavio voi olla yksinkertaisesti maalarinteippiraidat, toisella taas kontaktimuovista leikattu kaavio, joka liimataan seulan pohjaan.

Painamisen aloittaminen
•  Jokaiselle jaetaan pieni tilkku silkkiä, johon kokeillaan painovärit. Kokeilun perusteella päätettään oman työn värit.
•  Jokaiselle jaetaan 50 cm silkkikangasta. Kangas teipataan suojattuun pöytään kiinni painamisen helpottamiseksi.
•  Kerrataan seulan kanssa toimimisen periaatteita: seulaa ei saa jättää kuivumaan ja tukkeutumaan, kuinka raakkelilla vedetään, kuinka paljon väriä laitetaan, pitää muistaa suojata kangas paperilla ennen kuin laskee seulan pöydälle ja ennen kuin siirtää seulan seuraavaan kuviokohtaan.
•  Seulan pesu: seula pestään heti, kun ei enää tarvitse painaa samalla värillä tai samaa kuviota. Seulojen pesussa on vuoroteltava, jotta pesupaikalle ei synny ruuhkaa ja jotta seulat ehtivät kuivaa.

Kankaita painetaan niin valmiiksi, kun tuntien aikana ehditään. Kuvioita voidaan painamisten välissä kuivatella hiustenkuivajalla. Todennäköisesti kerran aikana ei ehdi painaa kuin yhden värin tai kuvio-osan, koska aikaa menee kuivatteluun. Odotellessa voi tehdä esim. seuraavien vaiheiden kaavioita.

SIVUN ALKUUN