Leikkivät tutkijat - dvd ja kirja
Pohjolan lasten satusiltoja -kirja viidellä kielellä

Leikkivät tutkijat - pienten lasten leikeissä on sosiaalisen toiminnan ydin

Leikkivät tutkijat. Kirja ja dvd (VTT Monika Riihelä, 2000) Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian post doc -tutkimuksen keskiössä ovat pienten päivähoidossa toimivien lasten yhdessä kehittämät oivallukset ja leikit. Tutkimuksen tulokset on esitetty filmillä (video tai dvd) sekä tekstinä. Tutkimus keskittyy siihen, miten pienet lapset toimivat, keskustelevat ja opiskelevat yhdessä. Tutkimuksessa lasten keskinäistä toimintaa eriteltiin aikuisten toimintatapoihin peilaten ja keskiössä olivat filmitallenteiden monitasoiset leikkaukset ja järjestämiset, jota tutkija on nimennyt yhteisölähtöisen filmianalyysin menetelmäksi. Tässä analyysissa on mm, kysytty, mikä aikuisen toiminnassa tyrehdyttää lasten leikkejä ja tutkimista ja mikä edistää niitä. Leikkiin ja lasten omaan toimintaan perustuvien projektien etenemistä kuvataan tutkimusraportissa eri-ikäisten ryhmissä: 1-2 v, 3-4 v, 5-6 v. Myös sadutusta on sovellettu lasten ajatusten esille nostamiseksi ja ryhmääntymisen edistämiseksi.

ERIKOISTARJOUS: Tilaa kirja ja dvd: lapsetkertovat@gmail.com, hinta on yhteensä 35 € + lähetyskulut

Leikkivät tutkijat - pienten lasten leikeissä on sosiaalisen toiminnan ydin

Tutkimuksessa on analysoitu ja editoitu lasten yhteistoimintaa kuvaavaa filmimateriaalia. Lasten leikeistä saatiin uutta tietoa. Lapset ovat leikkiessään taitavia yhteisöllisyyden luojia. Jo vuoden ikäisinä lasten spontaanit leikit ovat innostavan kekseliäitä. Tutkimus tuo esille myös sen, miten aikuisten suhtautuminen voi joko estää tai edistää lasten yhteistoiminnan syntymistä. 

Tutkimusta varten päiväkotien henkilökunta osallistui tutkijan suunnittelemaan vuoden mittaiseen koulutukseen etsien lasten ja aikuisten keskinäistä yhteisöllisyyttä ja herkempiä tapoja tehdä työtä lapsia kuunnellen. Näin luotiin projekteja johon lapset itse aktiivisesti osallistuivat. Koetoiminta tallennettiin filmille.

Tutkimuksessa kerrotaan aikuisista, jotka halusivat kurkottaa tietämisensä tuolle puolen ja herkistyivät kuuntelemaan lapsia ja sitä tietoa, mitä heillä oli. He ottivat lasten antaman tiedon todesta, myös silloin kun se syntyi leikkien lomassa. Kasvattaja, opettaja, filmintekijä ja tutkija hyödynsivät lasten tuottamaa tietoa oman työnsä kehittämisessä.

Pienten lasten yhteisöllisen toiminnan analyysi toi näkyväksi ihmismielen välittömän kytkeytymisen ympäristön tekijöihin. Kun lapset yhdessä leikkien tutkivat veden, tulen ja esineiden lainalaisuuksia ja niiden vastavuoroisuuden periaatteita, he samalla puhuivat ääneen omia ajatuksiaan ilmiöistä ja niissä tapahtuvista muutoksista. Lasten ääneen puhuminen ja reflektointi vuorostaan muuttivat heidän keskinäistä toimintaansa. Lapset yhdistivät ilmiöitten lainalaisuuksia, sanoja, käsitteitä ja sosiaalista toimintaa oivaltamisen väyliksi. Tämä lasten omatoiminen, spontaani tapa kytkeä asioita toisiinsa ei enää myöhemmällä iällä toteudu yhtä vaivattomasti.

Monet lasten tekemisistä poikkeavat aikuisten tavasta toimia. Lapset ovat usein nopeampia kuin aikuiset, he esittävät enemmän kysymyksiä, he ovat tiedonhaluisempia. He kertovat spontaanisti ja sydämen halustaan niin paljon erilaisia tarinoita kuin vaan löytyy aikuisia kirjaamaan niitä. Lapset ovat liikkuvaisia, tutustuvat nopeasti ja löytävät herkästi yhdessä toimimisen sävelen. Lasten oma leikin lumo tarjoaa leikkiryhmille seikkailua, jännitystä, naurua, yhteisöllisyyttä ja myös uutta tietoa. Leikkiessään lapset sukeltavat leikin aiheen sisimpään. Tässä tutkimuksessa he tavoittelivat veden loisketta ja hidastivat liikkeensä saven kimmoisuutta vasten. ’Kalastajina’ he pyydystivät kaloja tulen ja lumen viekkaudella. He riehuivat tulen lailla ja käristivät palomiehen tukan lohikäärmeen kielellä. Nauraen he kiemurtelivat palavan tulitikun matkassa ensin ylös ja sitten alas hengittäen savun lailla. Lapset loivat leikeissään myös draaman keinoin uutta kokeilevaa yhdessäoloa.

Lasten tutkivan ja leikkivän toiminnan eritteleminen joko ulkoa- tai itseohjautuvina emergenttisinä ilmiöinä antaa hyvät välineet arvioida ryhmässä tapahtuvia prosesseja. Emergenssi on luovasti esiin pulpahtava ryhmän voima, jonka ansiosta niin yksilön kuin yhteisönkin leikki, tutkiminen, oppiminen ja työ etenevät. Aloitteet ja vastaukset rytmittävät toimintaa ja säännöt ohjaavat sitä. Ulkoaohjautuvat emergenssit ovat staattisia ja säännöt ovat olemassa ennen toimintaan ryhtymistä, joko käskyttävinä tai kilpailuttavina. Itseohjautuvat emergenssit ovat dynaamisia ja niissä säännöt syntyvät jäsenten kesken toiminnan aikana. Säännöt tuottavat joko luovaa tai ryhmää hajottavaa toimintaa. Sääntöjä erittelemällä saadaan ryhmän ilmiöt näkyviksi. Näin voidaan tietoisemmin vaikuttaa niihin ja edistää ryhmän luovien energiaa lataavien vuorovaikutussuhteiden syntyä. Tämä koskee luonnollisesti aikuisia yhtä hyvin kuin lapsia.

Lapsi-instituutioissa tulisi huolehtia siitä, että lasten kesken voi syntyä dynaamisia ja luovia tilanteita, joissa omaehtoiset prosessit ovat mahdollisia. Etsittäessä keinoja organisoida työ tällä tavalla joudutaan pohtimaan monia asioita. Arvostaako aikuinen lasten omaa toimintaa ja heidän kulttuuriaan? Miten herättää aikuisten mielenkiinnon, niin ettei lapsuutta nähtäisi vain yhtenä kehittymisen vaiheena muiden joukossa? Mitä lasten toiminnassa on alati muuttuvaa, kun lasten metkut ja nahistelut usein näyttävät jokapäiväisiltä ja leikit meluisilta? Onko toiminta järjestetty turvaamaan lasten kesken tapahtuvaa yhteistä organisoitumista, oman leikin, tutkimisen ja oppimisen kehittelyä? Miten aikuinen pääsee lasten maailmaan kuuntelemaan heidän kysymyksiään? Miten ympärillä olevaa voisi muuttaa niin, että juuri näillä lapsilla olisi riittävästi mahdollisuuksia työstää heille ajankohtaisia asioita? Miten tilanteita järjestään niin, että kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus esittää sanallisia ja sanattomia aloitteita, joihin muut voivat vastata? Pysähtyykö aikuinen lasten näkökulmien äärelle ihmettelemään, mitä lapsilla on aikuisille kerrottavaa?

Lasten mukaan ottaminen arjen suunnitteluun antaa uusia eväitä kasvatuksen ja opetuksen kehittelytyöhön, kuten Leikkivät tutkijat -tutkimus osoittaa. Lasten eläytymisen voimavarat voidaan tukehduttaa ruuduttamalla lasten päivä, vaatimalla aikuiselle mieluista rauhaa ja järjestystä. Uteliaisuutta sammuttavaa työtä voidaan myös tehdä tarjoamalla pienille lapsille tietoja, hyvän ja pahan tiedonpuun hedelmiä tilanteessa jossa lapset liikkuvat ”puun imusuonissa vesimolekyyleinä juurista latvaan ja lehvästöstä ilmakehään”. Lapsille tiedot ovat salaisuuksia aarrearkuissa, joita pitää metsästää ja joita voi muuttaa saduiksi ja tarinoiksi.

Leikkivät tutkijat -kirjan sisällöstä:

* Lapset tiedon tuottajina kehittämisprojekteissa
* Tiedon ongelmallisuus
* Videokamera yhteisön mikroskooppina
* Pedagogisia työtapoja
* Mallin antaja; Opettavainen kysyjä; Materiaaliin keskittyjä; Tarkkailija ja kuuntelija; Yhteisöllisyyden rakentaja
* 1 - 4 -vuotiaiden lasten omia tutkivia leikkejä
* Sanatonta tutkimista ja leikkimistä, tarttuvaa oivaltamista, kertomuksia, uteliasta kokeilemista
* 5 - 6 -vuotiaat lapset tutkivat aikuisen kanssa
* Tulitutkimuksen yhdeksäntoista vaihetta, ongelmien löytämisestä kysymysten muotoilemiseen, tutkimussuunnitelmasta välineiden valintaan, tutkimustulosten dokumentointi
* Ongelmat lasten näkökulmasta
* Leikissä syntyy yhteinen ajatus; leikkiminen ja tutkiminen

***************************************************************

Barnens sagobroar i Norden =
Pohjolan lasten satusiltoja

Pohjolan lasten satusiltoja – Barnens sagoboar i Norden . (Toim. M. Riihelä) Stakes & Nordiska Kulturfonden 2003. Kirja kertoo viiden Pohjoismaan välisestä lasten satukirjeenvaihdosta ja sen merkityksestä eri maissa.

ERIKOISTARJOUS: Tilaa kirja: lapsetkertovat@gmail.com, 25 € sekä lähetyskulut

Pohjolan lasten satusiltoja -kirja sisältää pohjoismaisten lasten omaa kertomakulttuuria, vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia sekä monitieteellistä tutkimusta. Stakesin julkaisemassa kirjassa sadutusmenetelmä toimii yhdistävänä lenkkinä niin aikuisten kuin lastenkin välillä, ja erityisesti se tekee lasten oman kerrontakulttuurin näkyväksi.

Lapset kertovat ja toimivat ry.

Lasten omien satujen kirja on valmis. Lisätietoa: lapsetkertovat(at)gmail.com   Viereinen kuva on Samiran kirjoittamasta ja kuvittamasta sadusta, joka on kirjassa: Voitko olla? E du me mej? (Kemppainen & Riihelä toim. 2000)

*********************************************************
Sivun alkuun

Lapset kertovat -pääsivulle

Yhteyshenkilö:  lapsetkertovat@gmail.com

Päivitetty: 03/06/2014 12:07:44