 |
|
Aikuiset kertovat kotona, kylässä, missä vain läheisilleenSeuraavan tarinan on kertonut Kenneth (32 v.). Saduttaja: Lotta Krohn. Olipa kerran koira, joka eli metsässä. Metsä oli suuri ja vanha. Keskellä metsää kasvoi iso omenapuu. Se oli Eriksen omenapuu. Eräänä päivänä koiran ollessa kävelyllä metsässä hän tapasi puun luona vanhan naisen, joka sanoi hänelle: "Otapa puusta omena ja vie se Idols-kilpailuun." Koira teki työtä käskettyä. Laulajat huomasivat koiran tuoman omenan, jossa luki "Parhaammalle laulajalle". Syntyi iso tappelu siitä, kuka saisi omenan. Kukaan ei huomannut, että lähetys olikin jo alkanut. Syntynyt kaaos lähetettiin suoraan eetteriin ja katsojien nähdessä, kuinka idolit tappelivat verissäpäin yhden omenan takia, ohjelman suosio romahti ja Jone Nikulainen hirttäytyi hiuksiinsa. Koira palasi metsään ja kysyi vanhalta naiselta: "Miksi halusit minun tekevän tämän?" Nainen, joka oli siis Eris, vastasi: " Kyseinen ohjelmaformaatti ärsytti minua, koska se kahlitsi luovan kaoottisen luovuuden aneristisellä logogrammilla." Koira huomasi, että puussa oli vieläkin 23 omenaa. "Miten tämä voi olla?", hän kysyi. Eris vastasi: "Älä minulta kysy, en minä tätä kirjoittanut." Näin sanoen hän häipyi syömään hotdogia. Sen pituinen se. *************************************************************** Nuorimies, vähän yli 20-vuotias kertoi: Kerron viime yön unen. Mä olin sellasessa mökissä, joka oli keskellä metsäaukiota tai sen laidalla. Oli yö, ihan pimeä yö, sillai ettei mettässä ollu valoa kun mitä taivaalta tulee. Mää istuin niin kuin sen mökin kuistilla jonkun lapsen kanssa, joka istui rullatuolissa ja me katsotaan taivaalle. Sitten yhtäkkiä taivaanrannalta ikäänkuin vasemmalla liikkuu sellainen iso kivi, joka näyttää, että se menis ohi ja me seurataan sen muotoja ja muuta. Sitten yhtäkkiä sen kiven lentorata muuttuu ja se alkaa syöksyä maahan määrittämättömän matkan päästä, saattaa olla sata kilsaa, kymmenen kilsaa, viis kilsaa. No, sitten se kivi osuu maahan, me ei tietenkään nähä sitä, kun se osuu kun on puita. Alkaa nousta tomusavu ja hirvittävä jyrinä. Sitten me vaan tuijotetaan, kun se nousee korkeamalle ja korkeammalle ja se jyrinä tulee voimakkaammaks. Se, mitä tulee mieleen, että olis parempi mennä sisälle, koska mitä sieltä tulee, ei oo mitään miellyttävää luultavasti. Sitten me päästään just ja just mökkiin sisälle, ennen kuin tulee se aalto sieltä, ikään kuin paineaalto. Mää tunnen, kun se mökki liikkuu sen aallon mukana määrittämättömän matkan. Loppujen lopuksi mä avaan oven, sitten kun mä astun ulos, mä oon kasvihuoneessa ja sitten sen jälkeen mä en muista mitään. *************************************************************** Satu on kerrottu Pikku-Vallilassa lauantai-iltana 21.5.2005. Sadun kertojat: Kaisa, Anu, Mari, Niina ja Laura (25-30 v.) Kirahvi ja potkukelkka Olipa kerran kirahvi, jolla oli kaksi kyttyrää. Kyttyrät sai auki saranoiden avulla. Mutta saranoita ei oltu käytetty pitkään aikaan. Sitten kun Heikki alkoi avata kyttyrää, se vain natisi eikä auennutkaan. Heikki oli piilottanut kyttyrään suuren salaisuutensa. Heikki löi lekalla. Heikin ojentaessa lekaa viidenteen lyöntiin paikalle juoksi kauhistuneen näköinen Ursula. Kirahvi oli tottunut yksinäisyyteensä, eikä siksi pitänyt Heikin ja Ursulan touhusta. Se ponkaisi ylös ja lähti hurjaan juoksuun niin että lumi pöllysi. Heikki haki varastosta mummun potkukelkan ja lähti kirahvin perään. Heikki kaasutti kirahvin viereen. Kirahvi oli jo alkanut väsyä ja jäi puuskuttaen seisomaan. Ursula kiipesi potkukelkan avulla kirahvin selkään ja asettautui kyttyröiden väliin. Sitten Ursula tönäisi tietyllä sivuotteella kyttyrää, ja se kopsahti auki, ja Ursula punnersi sisään kyttyrään. Ursula penkoi kyttyrässä aikansa ja työnsi vihdoin päänsä ulos kyttyrästä tyytyväisenä hymyillen. "Salaisuus on nyt minun!" Ursula sanoi nauraen. Kun Ursula ja Heikki katselivat toisiaan kyräillen, avasi kirahvi vihdoin suunsa ja sanoi: "Minä olen kuitenkin pitänyt salaisuutta kanssani jo pitkän aikaa. Katson, että oikeuteni on päättää kenelle se kuuluu. Minun mielestäni se ei kuulu kummallekaan teistä." Kirahvi otti potkukelkan ja lähti matkoihinsa. ********************************************************* Yhteyshenkilö:
|
