Platon Platonin dialogit Platonin ideaoppi Anamnesis-teoria Klassinen tiedon määritelmä
Ideat ovat Platonin mukaan sitä, mitä yleiskäsitteet kuten "kauneus", "urheus", "suoruus" tai "pyöreys" nimeävät; ne toimivat myös jonkinlaisena "standardina" tai ideaalisena mallina johon jotain aineellista esinettä tai ilmiötä verrataan kun sanotaan ssen kuuluvan johonkin tällaiseen luokkaan. Esimerkiksi rantahiekkaan piirretyt ympyrät ovat pyöreitä sen mukaan miten ytäydellisesti ne muistuttavat pyöreyden ideaa, t. pyöreyden abstraktia hahmoa.
Mikään maahan piiretty, aistein havaittava ympyrä ei koskaan ole täydellisen pyöreä, johtuen piirustusalustan epätasaisuudesta, piirtoviivan karkeudesta jne.: jos tarkastelisimme sitä hyvin läheltä huomaisimme että se ei koostu yksinomaan tasossa olevista pisteistä jotka ovat täsmälleen yhtä kaukana keskipisteestä, kuten ympyrän geometrinen määritelmä edellyttää. Epätäydelliset aineelliset ympyrät ovat kuitenkin "pyöreitä" siinä mielessä että ne ovat, kuten Platon sanoo, "osallisina" ympyrän ideaalisesta muodosta; ne "heijastavat" sitä enemmän tai vähemmän epätäydellisesti, ilmiöiden taso "jäljittelee" täydellisten ideoiden todellisuutta enemmän tai vähemmän eopätäydellisesti.
Ideat ja niiden väliset suhteet ovat ikuisia ja muuttumattomia (mikään aineellinen puolestaan ei voi olla ikuinen, kestävimmätkin luonnon rakenteet ja ihmisen luomat monumentit rapautuvat ajan kuluessa): vaikka jonkin aineellisen, piirretyn ympyrän havaittaisiin taipuvan ja lakkaavan olemasta pyöreä, ei itse pyöreys muutu - kuvio vain lakkaa musituttamasta täydellistä pyöreyttä. Vastaavasti puiden lehdet muuttuvat vihreästä keltaisiksi ja sitten ruskeiksi, mutta itse vihreys ei koskaan muutu keltaisuudeksi tai päinvastoin. Muutos luonnehtii havaintomaailman järjestyneisyyttä (materiasta koostuvaa kosmosta), mutta ideoisden todellisuus on ikuisessa ja muuttumattomassa täydellisyyden tilassa.
Platonin mukaan aito tieto voi kohdistua vain ideoihin, jotka ovat muuttumattomia ja joiden suhteet voidaan käsittää järjen avulla. Aistien avulla saadaan vain käsityksiä aistimaailman ilmiöistä, mutta nämä eivät koskaan ole täysin varmoja ja luotettavia koska ne eivät perustu k'äsitteiden määritelmin ja määrittelevien piirteiden suhteisiin -varmaan logiikkaan ja pysyviin totuuksiin - vaan epävarmaan aistimuskykyyn ja häilyviin, väliaikaisiin tosiasioihin.
Tosioleva & Ilmitodellisuus _______________________________________________ Pysyvä Muuttuva Oleva Näennäinen Varma Epävarma Mahdollistaa tiedon Mahdollistaa luulot Järjen hahmottama Aistien hahmottama Selvä Hämärä Muoto Instantiaatio Yksi Yksilöt Sielu Ruumis Jumala Ihminen
© Otto Lappi 2001 (otto.lappi@edu.espoo.fi).