Arkkitehtuurit ja viitekehykset

The Open Group Architecture Framework, TOGAF ja ITIL tarjoaa ohjeistusta suunnittelulle. TOGAF kuvaa suunnittelua kokonaisarkkitehtuurin tasolla ja ITIL ratkaisukeskeisesti operatiivisella tasolla. Kokonaisarkkitehtuuri on strategisten tavoitteiden toimeenpanon väline, jossa kuvataan strategian, liiketoiminnan ja teknologian nykytila ja tulevaisuus. ITIL voidaan nähdä IT-palveluhallinnan arkkitehtuurina, joka toteuttaa kokonaisarkkitehtuuria operatiivisella tasolla. Kokonaisarkkitehtuurin avulla tähdätään kokonaiskuvan kartoitukseen, jotta saadaan vastauksia mitä meillä on, tarvitaanko tätä kaikkea, voidaanko asioita yhdistää säästöjen saamiseksi ja mikä vaikutus muutoksilla on. Tiedon avulla voidaan kehittää standardeja lähestysmistapoja, vastata liiketoiminnan vaatimuksiin ja hallita ulkopuolisia arkkitehtuureja. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa strategian, liiketoiminnan, prosessien, järjestelmien ja infrastruktuurin riippuvuussuhteet sekä niiden vaikutuksen toimintaympäristöön. Kokonaiskuvan muodostamiseksi käytetään mallintamista, jolloin kokonaisuutta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta visuaalisesti. Riippuvuuksien tunnistaminen auttaa priorisoimaan ja päättämään muutoksista sekä toteuttamaan ne oikeassa järjestyksessä.

Kokonaisarkkitehtuuri

KUVIO 1. Kokonaisarkkitehtuuri ja suhde muihin viitekehyksiin

Kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin (Enterprise Architecture Governance Model) avulla kontrolloidaan kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä. Hallintamalli on osa organisaation kehittämisen hallintaa ja vuosisuunnittelua sekä määrittelee roolit, vastuut ja varmistaa että sovittuja prosesseja noudatetaan. Kokonaisarkkitehtuurikehys (Enterprise Architecture Framework) on kehys jolla kokonaisarkkitehtuuria ohjataan. TOGAF on tunnetuin ja käytetyin arkkitehtuurikehys, mutta ei ainoa. Muita arkkitehtuurikehyksiä ovat mm. Zachman, Kartturi, JHS 179, IAF jne.

Etenkin IT-palveluja tarjoavissa yrityksissä tehdään usein erottelu tukijärjestelmien, toimistojärjestelmien ja palvelujärjestelmien välille. Tukijärjestelmät tukevat liiketoimintaa, toimistojärjestelmät ovat päivittäin käytössä olevia sovelluksia ja palvelujärjestelmillä tuotetaan palveluita asiakkaille. Tietojärjestelmä käsitetään yleensä kokonaisuutena johon kuuluu kyvykyydet ja prosessit, kun taas järjestelmä voi tarkoittaa samaa asiaa kuin sovellus. TOGAF Technical Reference Model (TRM) jakaa sovellukset kahteen luokkaan. Liiketoimintasovellukset (Business Applications) ja infrastruktuurisovellukset (Infrastructure Applications). Liiketoimintasovellukset tukevat liiketoimintaprosesseja ja infrastruktuurisovellukset ovat erilaisia päivittäin käytettäviä yleissovelluksia: sähköposti, kalenteri, toimisto-ohjelmistot, keskusteluohjelmistot.

Yleisiä liiketoiminnan järjestelmiä

Business Intelligence (BI)

Liiketoimintatiedon järjestelmien tarkoituksena on kerätä ja hallita liiketoimintaan liittyvää tietoa. Yleisinä tietolähteinä käytetään uutispalveluita, markkinatutkimuksia, teknologiajulkaisuja, kilpailijoiden tilinpäätöksiä ja nykyään myös sosiaalista mediaa. Tietoa analysoidaan ja käytetään yritysstrategian suunnittelussa, operatiivisessa johtamisessa, sekä päätöksen teossa eri tasoilla yrityksessä.

Corporate Performance Management (CPM) / Business Performance Management (BPM)

Yrityksen suorituskyvyn johtamisen järjestelmä, jossa yrityksen tavoitteita peilataan mitattavaan tietoon ja pyritään tehostamaan yrityksen toimintaa toimeenpanemalla muutoksia. Useasti CPM-järjestelmät on osana BI-järjestelmiä. Muutamia suuria toimijoita: IBM Cognos, SAP Business Objects ja Oracle Hyperion.

Customer Relationship Management (CRM)

Asiakkuuksien hallintajärjestelmillä hallitaan asiakassuhteita. CRM sisältää yleensä asiakastietokannan, kontaktitiedot, myynnin seurannan tapaamisista, tarjouksista kauppaan ja tietoja kohdistetuista markkinointitoimenpiteistä. CRM:ssä voi olla rajapintoja sähköpostiin, puhelutietoihin ja kalenteriin asiakaskontaktien seuraamiseksi.

Enterprise Resource Planning (ERP)

Toiminnanohjausjärjestelmät hoitavat pääasiassa yrityksen päivittäisiä tapahtumia. Yksinkertaisimmillaan ERP:lla hoidetaan kirjanpito, reskontrat ja sisäinen laskenta, mutta usein järjestelmää käytetään tilaustenkäsittelyssä, lähetysten hallinnassa ja tätä kautta tuotannon hallinnassa. Suurissa järjestelmissä ERP voi kattaa kaikki yrityksen toiminnot ja liiketoimintaprosessit. ERP:t on usein modulaarisia järjestelmiä, joissa eri moduulit on suunniteltu yrityksen toimialan mukaan. ERP:t ovat hyvin laajoja järjestelmiä ja monesti ne muokkaavat yrityksen omia prosesseja, koska prosesseja ei voida suoraan sovittaa järjestelmän toimintoihin. Usein ERP:hen halutaan ottaa ulkopuolisia toimintoja ja ne vaativat rajapintoja muihin järjestelmiin. Palkanlaskentaan, pankkijärjestelmiin, toimitusten seurannan järjestelmiin jne.