Varsinaissuomalaiset pidot |
|
|
Varsinaissuomalaisten pitojen valmistelut aloitettiin pari viikkoa ennen juhlia. Ruokaa varten yleensä teurastettiin ainakin vasikka ja joskus myös lammas. Suursiivous taloon tehtiin ennen kokin tuloa. Pitojen suuruudesta riippui milloin kokit tulivat taloon, yleensä kokit saapuivat jo puolitoista viikkoa ennen juhlia. Kun naapurit kuulivat pitojen valmisteluista, tuotiin taloon pitojen valmisteluissa tarvittavia ruokatarpeita. Näitä olivat maito, voi, kerma ja munat. Ensimmäi-senä päivänä kokki leipoi ruokientuojile lämpimäisiä eli kyläkakkoa. Yleensä sekakakko, jokin limppu, sihti-kakko ja pitko olivat tällaisia lämpimäisiä. Jos tiedet-tiin, ettei tuojan talosta päästy juhliin, niin kokki teki vielä jokaiselle perheenjäsenelle kermakakkutaiki-nasta valmistettuja leivoksia. Naapureilta lainattiin astioita, pläkkilaatikoita, juusto-kehiä, tuoleja ja muita pitoihin tarvittavia tavaroita. Myös ruokakalusto lainattiin. Joillakin paikkakunnilla pitojen valmisteluissa oli mukana myös silittäjät, jotka hoitivat verhot ja pöytäliinat kuntoon. Passareiksi kutsuttiin nopsia ja nättejä nuoria tyttöjä, joille emäntä teki kaumiit valkoiset esiliinat ja päähineet. Passarin pukuna oli ennen musta puku, mutta myöhemmin hyväksyttiin myös musta hame ja valkoinen pusero. Suurimmat juhlat olivat häät, hautajaiset, lukuset ja syntymäpäivät.
Lähde: Eskola, Pietilä ja Ristisuo: Varsinaissuomalaista ruokaperinnettä. Varsinais-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisten Piirikeskus, Turku 1977. s.78-79
Vuotuiset juhlapyhät Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa:
Lähde: Suomalainen Ruoka http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page51.html#Topic54 |
|
||||||||||||||||||||||||