[A] [B] [C] [D] [E] [F] [G] [H] [I] [J] [K] [L] [M] [N] [O] [P] [Q] [R] [S] [T] [U] [V] [X] [Y] [Z] [Ä] [Ö]
Päättelymuoto, jossa yleinen sääntö päätellään käyttämällä premisseinä sen erikoistapauksia. Esimerkiksi jos todistusaineistomme (premissit) ovat:
Mikko luki kokeeseen Mikko pääsi kokeesta läpi Heikki luki kokeeseen Heikki pääsi kokeesta läpi Matti luki kokeeseen Matti pääsi kokeesta läpi Salla luki kokeeseen Salla pääsi kokeesta läpi Tanja ei lukenut kokeeseen Tanja ei päässyt kokeesta läpi Erkki ei lukenut kokeeseen Erkki ei päässyt kokeesta läpi
Tämän "todistusaineiston" pohjalta voidaan oikeuttaa seuraava induktiivinen yleistys (induktiota kutsutaan joskus myös "päättelyksi yksityisestä yleiseen"):
Kaikki ne jotka lukevat kokeeseen pääsevät siitä läpi, mutta kukaan niistä jotka eivät lue kokeeseen eivät pääse.
Toisin kuin deduktiivinen johtopäätösten premisseistä johtaminen, induktiivinen päättely ei ole loogisesti täydellisen pitävää päättelyä - voi olla niin, että johtopäätös on epätosi, vaikka kaikki premissit olisivatkin tosia. On aina mahdollista, että esiin tulee uutta, yleistyksen kanssa ristiriidassa olevaa todistusaineistoa (esim. havaitsemme, että Uuno ei päässyt kokeesta läpi, vaikka hän luki siihen, tai että Oiva pääsi kokeesta läpi vaikkei lukenutkaan siihen, koska tiesi jo entuudestaan siinä kysytyt asiat).
© Otto Lappi 2001 (otto.lappi@edu.espoo.fi).
Sivu päivitetty viimeksi 22/06/2001.