[A]
[B]
[C]
[D]
[E]
[F]
[G]
[H]
[I]
[J]
[K]
[L]
[M]
[N]
[O]
[P]
[Q]
[R]
[S]
[T]
[U]
[V]
[X]
[Y]
[Z]
[Ä]
[Ö]
Fysikalismi
- Ontologinen hypoteesi, jonka mukaan kaikki oliot mitä on olemassa koostuvat aineellisista osista joille voidaan antaa fysikaalinen kuvaus. (Nykyfysiikan valossa mikroskooppisista hiukkasista, voimakentistä ja säteilystä - ts. kvanteista).
- Ontologinen hypoteesi, jonka mukaan kaikelle mitä on olemassa - koko kosmokselle (luonnolle) ja kaikille siinä esiintyville olioille ja ilmiöille - voidaan antaa fysikaalinen kuvaus yhden täydellisen ("valmiin") ja kaikenkattavan fysikaalisen teorian puitteissa. Ts. voidaan laatia yksi suuri yhtenäisteoria jonka avulla voidaan kuvailla kaikkea mitä on olemassa. (Teorian vastustajat voivat olla joko sitä mieltä, että on olemassa jotain jolle ei voida lainkaan antaa fysikaalista kuvausta - esim. immateriaaliset mentaaliset tilat tai Jumala - tai sitä mieltä että todellisuus todellakin koostuu pelkästään aineellisista ilmiöistä - kuten materialismi sanoo - ja että kaikille näille ilmiöille voidaan antaa fysikaalinen kuvaus - kuten Fysikalismi edellisen määritelmän mukaisesti ymmärrettynä sanoo - mutta että kaikkia ilmiöitä ei voi kuvailla yhden suuren teorian avulla, vaan että erilaisien aineellisten ilmiöiden kuvaamiseen vaaditaan erilaisia, keskenään yhteensovittamattomia teorioita (tämä itse asiassa on tämänhetkinen tilanne modernissa fysiikassa, jossa kvanttiteoreettista hiukkasfysiikkaa ja Einsteinin painovoimateoriaa ei - ainakaan vielä - ole onnistuttu yhdistämään yhdeksi kaikenkattavaksi teoriaksi).
- Ontologinen hypoteesi, jonka mukaan ei ole olemassa mitään mitä ei voitaisi kuvata fysikaalisesti. Tämä fysikalismin muotoilu ei ole täsmälleen sama kuin listan ensimmäinen, sillä ensimmäinen muotoilu voi sallia sen, että vaikka kaikki oliot koostuisivat pelkistä fysikaalisista kvanteista, niillä kuitenkin on ominaisuuksia joita ei voi kuvata fysikaalisesti. Esimerkiksi jotkut ovat sitä mieltä, että vaikka ihmisen mielensisällöt (qualiat) syntyvät hänen aivoissaan (eikä missään aivoista erillisessä immateriaalisessa sieluoliossa), niin nämä sisältöominaisuudet eivät kuitenkaan ole fysikaalisia ominaisuuksia, eivätkä fysikaalisten ominaisuuksien avulla määriteltävissä, niin että sitä miltä minusta tuntuu kun näen punaista - kokemuksen laadullista sisältöä - ei voi kuvata fysikaalisesti, vaikka itse kokemus onkin fysikaalinen tapahtuma aivoissani. Toinen esimerkki: ominaisuus "olla noin kolmen Euron arvoinen 20mk:n seteli" kuuluu joillekin paperilapuille, mutta ei ole näiden lappujen fysikaalinen ominaisuus. Kun Suomen Markka poistuu käytöstä, lakkaavat nämä setelit olemasta kolmen Euron arvoisia - vaikka niiden fysikaaliset ominaisuudet eivät muutukaan.
© Otto Lappi 2001 (otto.lappi@edu.espoo.fi).
Sivu päivitetty viimeksi 22/06/2001.