Metsikkökuviorakenteen kehitys Metsähallituksen mailla

Myöhemmin kuvioita on jaettu pienempiin osiin monista eri syistä.Lähtötilanteessa kuviot olivat osittain muodostuneet hakkuun tarpeessa olleen alueen kokoisiksi. Muutoksista tehtiin karttakalvoille korjauskarttoja. Kun muutoksia oli kertynyt tarpeeksi, korjauskartoista laadittiin peruskarttapohjainen kuviokartta. Kuviorajoja korjattiin myös kymmenen vuoden välein toistuneen metsätalouden tarkastuksen seurauksena.

Varsinaisesti kuviokoon pieneneminen alkoi 70-80-luvun vaihteessa. Hakkuumäärät kohosivat. Varttuneen kasvatusmetsän ja uudistuskypsän metsän kehitysluokkaa edustavia kuvion osia erotetiin omiksi kuvioikseen. Omiksi kuvioikseen rajatiin myös vanhojen aukkojen laidoilla olevia tuulenkaato-alueita. Kuviot pyrittiin kuitenkin pitämään selväpiirteisinä.

Ympäristöasioiden merkitys kasvoi uusien metsänhoitosuositusten myötä 1993. Suojelualojen laajetetessa puunhankinta tehostui entisestään - yhä pienemmät korjuukypsät metsän osat erotettiin omiksi kuvioikseen. Kehitys jatkuu edelleen saman suuntaisena. Kuviot eivät ole enään yhtä selväpiirteisiä kuin aiemmin.

 

 

Puutavaran kuormausta. 1960-luvun puoliväli. Lähi- ja kaukoluljetus samalla kalustolla. Kuva Esko Ylinen.

Monitoimikoneiden aikakausi alkaa Korkeakosken hoitoalueella 1981.
Kuva Aimo Rantala

Kulotus edellyttää selkeitä ja tarkoituksenmukaisia kuviorajoja. Pilkotunjärven 20 ha kulotus 1980.
Kuva Aimo Rantala.
Myös lentolannoitettavien kuvioiden tulee olla kookkaita ja selvärajaisia.1989.
Kuva Aimo Rantala.