Lukion Filosofia
Suuria filosofeja
 
 

L o c k e


Locke Locken teokset Locken havaintoteoria Tabula rasa


Tabula rasa

"Mistä tulee kaikki se aines, jota päättelyssä ja tiedonhankinnassa käytetään?", Locke kysyy. Kun ihminen kasvaa kohdussa ja syntyy, ei hänen mielessään vielä ole käsitystä lumesta tai valkoisuudesta, eikä vastasyntynyt voi mitenkään tietää että lumi on valkoista. Minkä prosessin kautta ne mieleen syntyvät? Miten nämä ideat tulevat mieleen, jossa niitä ei alunperin ollut? "Tähän minä vastaan yhdellä sanalla: kokemuksesta".

Locken empiristisen tietoteorian mukaan kaikki ideat, joita ihminen voi ajattelussaan käyttää syntyvät alunperin aistikokemuksesta - mitään synnynnäisiä ideoita, jotka mielemme voisi käsittää ilman että se koskaan olisi muodostanut mitään niihin liittyvää aistihavaintoa, ei Locken mukaan ole olemassa. Synnynnäisesti ihmismieli on tabula rasa, kuin tyhjä taulu tai valkea paperi johon kokemus "piirtää jäljen".

Synnynnäisesti mielellä on vain kyky muodostaa erilaisia ideasisältöjä ja yhdistellä ja vertailla niitä toisiinsa, muttei yhtään "valmista" sisällöllistä ideaa. Kaikki ideat syntyvät ja saavat merkityksensä niistä aistivaikutelmista joihin ihminen elämänsä alkutaipaleella altistuu. Syntymässä ihmisellä ei ole vielä mielessään yhtään ideaa, joka koskisi sitä millainen paikka maailma on tai millaisia olioita sieltä löytyy. Havainto määrää, millaisia ideoita ihmisen mieleen syntyy, ja havainto on kaiken maailmaa koskevan tietämyksen perimmäinen lähde.

Havainto voi Locken mukaan kohdistua joko ulkoiseen ympäristöön taikka havaitsevan mielen itsensä sisältöihin. Molemmissa on kuitenkin perimmältään kysymys samasta asiasta, aisti-impressioiden (ideoiden) soveltamisesta tiettyihin maailmassa tapahtuviin ilmiöihin tai lainalaisuuksiin. Introspektio no Lockelle siis vai yksi empiiristen havaintojen tekemisen muoto, ei tajunnan "läpinäkyvyyttä itselleen" tai "maailman konstruoivan subjektin transsendenttia reflektiota" kuten jotkut rationalistit hja idealistit asiasta ajattelevat. Havainnon muotona introspektio on Locken mukaan yhtä luotettava todellisuutta (erityisesti mielensisäistä todellisuutta) koskevat tiedon lähde kuin kaikki muukin havainto, mutta toisaalta varmuusasteeltaan vain yhtä luotettavaa kuin mikä muu tahansa havainto. (Ei siis mikään etuoikeutettu, ehdottoman varmojen ja ilmeisten "järjen totuuksien" tavoittamisen menetelmä). Tabula rasa -ajatus koskee siis yhtä hyvin ulkomaailmaa, kuin tajuntaa itseäänkin koskevaa (introspektiivistä/intuitiivista) tietoa.

Locke erottaa toisistaan yksinkertaiset ja monimutkaiset ideat: yksinkertaiset ideat vastaavat olioiden primääriominaisuuksia. Monimutkaiset ideat muodostuvat vähitellen, oppimisen myötä, mielen yhdistellessä ja vertaillessa saamiaan yksinkertaisi aistinideoita toisiinsa. Monimutkaiset ideat, jotka vastaavat olioiden sekundäärisiä ominaisuksia (ja itse asiassa ovat näiden ominaisuuksien olemassaolon perusta, ks. Locken havaintoteoria). Mielikuvituksellaan ihminen pystyy rajatta yhdistelemään ideoita, ja tällä tavoin ihmisille on muodostunut käsityksiä myös sellaisista olioista joita ei ole olemassa (kuten yksisarvisista tai menninkäisistä). Sen sijaan mieli ei kykene yksin tuottamaan yksinkertaisia ideoita, vaan ne ihmisen on mahdollista saada vain aistihavainnon kautta (muutenhan jotkut tällaisista ideoista viosivat olla synnynnäisiä). Tämä asettaa Locken mukaan empiristisen tietoteorian vankalle pohjalle, sillä koska kaikki tieto viime kädessä perustuu niihin yksinkertaisiin ideoihin joita mieleemme syntyy suoraan olioiden primääriominaisuuksien aiheuttamana, voidaan aistitietoa pitää perustaltaan luotettavana, koska sen perusta ovat suorat ja yksinkertaiset vuorovaikutussuhteet mielen ja olioiden essentiaalisen rakenteen välillä, johon ei suhteen selkeän ja yksinkertaisen luonteen takia sisälly juurikaan virheen mahdollisuutta.


Aloitussivu Filosofian oppisanasto Käsitekartat Suuria filosofeja Filosofian historian kehityslinjoja Linkkejä muualle Kartta sivuston sisällöstä, sivuston tai sen osien lataaminen omalle koneelle, palaute, tietoja tekijästä


© Otto Lappi 2001 (otto.lappi@edu.espoo.fi).