Tutkimusasetelma - taso 1

Sisällys

Yleistä tutkimusasetelmasta, tutkimusstrategioista ja tutkimusmenetelmistä
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tieteenfilosofiset ja tietoteoreettiset lähtökohdat
Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus
Tutkimusstrategia
Tutkimussuunnitelma

Yleistä tutkimusasetelmasta, tutkimusstrategioista ja tutkimusmenetelmistä

Kun on onnistuttu määrittelemään tutkimusongelma, tutustumaan riittävästi aikaisempaan kirjallisuuteen ja luomaan tutkimukselle teoreettinen viitekehys, tutkimusprosessissa kuuluu tehdä yleisesti tutkimusstrategioihin ja tutkimusmenetelmiin liittyvät ratkaisut, jotta tutkimukselle voidaan puolestaan kirjoittaa tutkimussuunnitelma. Tutkimusstrategiat ja tutkimusmenetelmät yhdessä tutkimuksen tarkoituksen sekä sen tieteenfilosofisten ja tietoteoreettisten lähtökohtien ja kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen välillä tehtävän ratkaisun kanssa rakentavat yhdessä tutkimusasetelman. Tutkimusstrategioilla tarkoitetaan tässä yhteydessä valintaa ensiksi teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen välillä sekä kokeellisen tutkimuksen, vertailevan tutkimuksen, tapaustutkimuksen ja tilastollinen tutkimuksen (survey) välillä (ks. alla ja taso 2). Tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan empiirisen tutkimuksen konkreettisia aineiston hankinta ja -analyysimetodeja, jotka voidaan puolestaan luokitella laadullisiin (kvalitatiivisiin) ja määrällisiin (kvantitatiivisiin) menetelmiin (ks. luku tutkimusmenetelmistä). Kirjallista esitystä näistä asioista tehtävistä ratkaisuista, tutkimuksen käytännön toteutuksesta ja tutkimuksen vaatimista resursseista voidaan kutsua tutkimussuunnitelmaksi.

Tutkimuksen tarkoitus

Jokaisella tutkimuksella on jokin tarkoitus tai tehtävä, joka ohjaa tutkimuksen strategisia valintoja. Perusjaotteluina voidaan pitää seuraavaa (ks. Hirsjärvi 2003, 127-128, tässä sovellettu):

Kartoittava tutkimus esimerkiksi

selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä
kartoittaa kirjallisuutta ja sen sisältöä tietyllä aihealueella
etsii uusia näkökulmia tai ilmiöitä
kehittää hypoteeseja
katsoo tai kokeilee mitä tapahtuu tietyissä olosuhteissa.

Kuvaileva tutkimus esimerkiksi

dokumentoi jostain ilmiöstä keskeisiä tai kiinnostavia piirteitä tai
esittää tarkkoja kuvauksia henkilöistä, tapahtumista, tilanteista tai prosesseista.

Selittävä tutkimus etsii selitystä esimerkiksi jollekin ilmiölle, tapahtumalle tai tilanteelle käyttäen hyväksi erilaisia selitysmalleja.
Ennustava tutkimus pyrkii arvioimaan tietyn ilmiön ilmenemismuotoja tai seurauksia

tulevaisuudessa tai
jossain toisessa yhteydessä
omana erityistapauksenaa skenaariotutkimus, jossa ennustamisen sijaan pyritään strategisen ajattelun ja näkemysten kehittämiseen esittämällä vaihtoehtoisia kuvauksia tulevaisuuden toimintaympäristöistä antamalla valituille muuttujille erilaisia arvoja.

Tutkimuksen tieteenfilosofiset ja tietoteoreettiset lähtökohdat

Tieteenfilosofia konkretisoituu viimeistään tässä vaiheessa tietoisesti tai tiedostamattomasti tehdyiksi valinnoiksi ja käsityksiksi koskien esimerkiksi sitä, millä tavalla tietoa tutkimuskohteesta saadaan ja mitä tutkimuksen tuottamalla tiedolla voidaan tehdä. Yksi mahdollisuus käsitteellistää tätä valintatilannetta on käyttää hyväksi Jürgen Habermasin esitystä erilaisista tiedonintresseistä, joka voidaan esittää esimerkiksi seuraavan taulukon muodossa (Niiniluoto 1980, 72):

	luonnontiede systemaattinen yhteiskuntatiede	humanistinen tiede	kriittinen yhteiskuntatiede psykoanalyysi
tiedonintressi	tekninen	hermeneuttinen	emansipatorinen
tiedon funktio	ennustaminen	ymmärtäminen	ideologiakritiikki
päämäärä	luonnon ja yhteiskunnan kontrolli	tradition välitys ja tulkinta	väärästä tietoisuudesta vapautuminen

Toisenlaisen ja tämän päivän yhteiskuntatieteen näkökulmasta kenties mielekkäämmän lähestymistavan tarjoaa John W. Creswell (2003, 6-13). Hän jakaa tutkimuksen tietoteoreettiset lähtökohdat neljään osaan, joista jokaisesta juontuu erilaisia seurauksia tutkimuksen luonteelle ja tutkimustiedon käytölle.

Postpositivism

Determination
Reductionism
Empirical observation and measurement
Theory verification

Constructivism

Understanding
Multiple participant meanings
Social and historical construction
Theory generation

Advocacy/Participatory

Political
Empowerment issue-oriented
Collaborative
Change-oriented

Pragmatism

Consequences of actions
Problem-centered
Pluralistic
Real-world practice oriented

Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus

Tutkimuksen luonteen ja tutkimusmenetelmien jakaminen jyrkästi kahtia kvalitatiiviiseen (laadulliseen) ja kvantitatiiviseen (määrälliseen) tutkimukseen on yhtä yleistä kuin tarpeettoman yleistävääkin. Dikotomisesti esitettynä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen eroja voi havainnollistaa esimerkiksi seuraavalla tavalla (Bryman 1988, ks. Hirsjärvi 2003, 124):

Näkokulma tutkimukseen	Kvantitatiivinen	Kvalitatiivinen
Tutkijan ja tutkittavan suhde	etäinen	läheinen
Tutkimusstrategia	strukturoitu	strukturoimaton
Aineiston luonne	kova, luotettava	rikas, syvä
Teorian ja tutkimuksen luonne	teoriaa varmistava	teoriaa luova

Perinteisesti kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus ovatkin eronneet toisistaan varsin paljon esimerkiksi tutkimusstrategioiden sekä käytettyjen aineistojen ja analyysimenetelmien suhteen. Kvantitatiivinen tutkimus on suosinut koeasetelmia sekä muunlaisiin strategioihin yleensä numeerisessa muodossa ilmaistavaa aineistoa sekä tämän aineiston tilastollisia analyysimenetelmiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on puolestaan usein vältetty suoraviivaisesti selittäviä tutkimusasetelmia ja hankittu aineistoa esimerkiksi osallistuvan tai ulkopuolisen havainnoinnin tai kulttuurituotteiden (tekstit, kuvat, äänimateriaali) keräämisen avulla. Aineistoja on puolestaan analysoitu esimerkiksi tekstintulkinnallisia, diskurssianalyyttisia, fenomenologisia tai etnografisia tutkimusotteita ja metodeja hyödyntämällä.

Viime vuosina ovat yleistyneet myös tutkimukset, jotka rikkovat kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen välistä raja-aitaa hyödyntämällä molempia tutkimusotteita ja niiden mukaisia menetelmiä samassa tutkimuksessa, ("mixed research"). Hirsjärven ym. (2003, 125) mukaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus voivat täydentää toisiaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Kvalitatiivista käytetään kvantitatiivisen esikokeena testaamaan aiottujen mitattavien seikkojen tarkoituksenmukaisuutta ja mielekkyyttä, esimerkiksi kyselylomakkeen keskeisistä käsitteistä voidaan käydä keskustelua potentiaalisten vastaajien kanssa.
Kvalitatiivista ja kvantitatiivista käytetään rinnakkain laajentamaan kvalitatiivisen analyysin tulosten pätevyysaluetta yksinkertaisten laskennallisten menetelmien avulla, tieto haastateltavien ominaisuuksien (ikä, sukupuoli, koulutus ym.) perusteella voidaan tehdä yleistyksiä syvähaastattelun tuloksista.
Kvantitatiivisella analyysilla luodaan edellytyksiä kvalitatiivisen analyysin tekemiselle esimerkiksi kohderyhmiä tai tekstikokonaisuuksia valittaessa, esimerkiksi analysoitavien lehtien valinta tehdään levikkilukujen ja lukijaprofiilin perusteella.
Numeroita ja merkityksiä käytetään vastavuoroisesti riippuvaisina asioiden ilmentämismuotoina, esimerkiksi tyytyväisyyttä hallituksen toimintaan voidaan tiedustella sekä "kouluarvosanalla" että vapaata tekstimuotoa hyödyntämällä
Mitataan tutkimuskohdetta sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti tutkimuksen kaikilla tasoilla, esimerkiksi virkamiesten sosiaalisen taustan tilastollisen analyysin lisäksi voidaan käyttää elämäkertatutkimuksen aineistoja ja välineitä.

Tutkimusstrategia

Tutkimusstrategioilla tarkoitetaan kirjallisuudessa eri asioita viitaten toisinaan tutkimuksen yleisiin tavoitteisiin ja toisinaan tutkimusmenetelmiin. Tässä yhteydessä tutkimusstrategiolla viitataan yleisellä tasolla niihin valintoihin, jotka liittyvät tutkimuksen luonteeseen teoreettisena tai empiirisenä tutkimuksena, tutkimuksen sisältämään kokeelliseen elementtiin tai koeasetelman puuttuessa valintaan vertailevan tutkimuksen, tapaustutkimuksen tai tilastollisen tutkimuksen (survey) välillä (näistä enemmän tasolla 2).

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelmalla tarkoitetaan tässä kirjallisessa muodossa tehtyä esitystä siitä, mitä aiotaan tutkia ja miksi sekä miten tutkimus aiotaan toteuttaa. Kuluneen sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja useimpien kuluneiden sanontojen mukaisesti tässäkin on vinha perä. Realistisesti ajateltuna on kuitenkin perusteltua ottaa huomioon se, että yhtä lailla kuin mikään ei toteudu ilman suunnitelmaa, juuri mikään suunnitelma ei toteudu sellaisenaan. Suunnitelman pitää elää ja muuttua itse tutkimukseen ryhdyttäessä, mikäli muuttaminen on mielekästä tai jopa välttämätöntä.

Tutkimussuunnitelman tarkoituksia ovat esimerkiksi seuraavat (ks. Hirsjärvi ym. 2003, 159-160):

tutkimussuunnitelma toimii ikään kuin avaimena, jolla päästään uralla tai tutkimuksen toimenpiteissä eteenpäin. Esimerkiksi monissa tapauksissa aineiston hankinta on mahdollista vasta luvan saatuaan, ja luvan saamiseksi tutkimussuunnitelma pitää esittää joko työn ohjaajalle tai aineiston käytettävyydestä vastaavalle taholle. Myös esimerkiksi jatko-opintoihin hakeuduttaessa on esitettävä tutkimussuunnitelma.
tutkimussuunnitelma osoittaa tutkimuksen tieteellisen ja/tai yhteiskunnallisen merkityksen sekä tutkimuksen suorittamisen kannalta merkittäville tahoille (ohjaaja, aineiston luovuttaja, rahoittaja ym.).
tutkimussuunnitelma auttaa tekijäänsä havaitsemaan tutkimuksen eri osa-alueiden vaatimukset esimerkiksi ajankäytön ja muiden resurssien tarpeiden suhteen. Sen avulla voi helposti nähdä, jos jokin tutkimuksen osa (esimerkiksi teoria) on vaarassa paisua liian suureksi käytettävissä oleviin resursseihin tai tutkimuskokonaisuuteen nähden.
tutkimussuunnitelmat on aina liitettävä mukaan haettaessa taloudellista avustusta tutkimuksen tekemiselle. Hyvä tutkimussuunnitelma vakuuttaa päätöksestä tekevän ihmisen siitä, että

aihe on tutkimisen arvoinen
tutkija on oikea ihminen tutkimaan kyseistä aihetta
tutkimuksen voidaan olettaa valmistuvan luvatussa aikataulussa

Tutkimussuunnitelmaan (tässä erityisesti perustutkintovaiheen tutkielmiin sovellettuna) kuuluvat yleensä seuraavat asiat:

tutkimuksen aihe ja sen perustelu
aikaisempi tutkimus aiheesta
tutkimusongelma täsmällisesti ilmaistuna
tutkimuksessa käytettävä teoreettinen viitekehys
tutkimuksen keskeiset käsitteet
tutkimuksen aineisto
tutkimukseen sisältyvät mahdolliset poliittiset tai eettiset ulottuvuudet
tutkimuksen hyväksikäyttömahdollisuudet ja muu yhteiskunnallinen merkitys
tutkimuksen rahoitustarve ja aikataulu

Tutkimusasetelma - taso 1

Sisällys

Yleistä tutkimusasetelmasta, tutkimusstrategioista ja tutkimusmenetelmistä

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tieteenfilosofiset ja tietoteoreettiset lähtökohdat

luonnontiede

systemaattinen yhteiskuntatiede

humanistinen tiede

kriittinen yhteiskuntatiede

psykoanalyysi

tiedonintressi

tiedon funktio

päämäärä