Lukion Filosofia kotisivut

[A] [B] [C] [D] [E] [F] [G] [H] [I] [J] [K] [L] [M] [N] [O] [P] [Q] [R] [S] [T] [U] [V] [X] [Y] [Z] [Ä] [Ö]

Empiirinen

Kokemukseen, havaintoihin tai kokeelliseen tutkimukseen perustuva. Vastakohtana a priorinen tai rationalistinen, l. puhtaaseen järkeen, määritelmiin tai väittämien merkitykseen perustuva.

Esimerkiksi empiiristä tietoa jostakin oliosta voidaan saada vain tekemällä havaintoja jostain oliosta, kun taas a priori tieto ei edellytä vastaavaa havainnointia (esimerkiksi, jos tiedämme rttä Mosse on kissa, voimme a priori vakuuttua myös siitä, että Mosse on tasalämpöinen keskikokoinen eläin; vastaavasti sen selvittäminen, onko Mosse karvainen tai onko sillä neljä jalkaa, vaatii empiiristä havaintoaineiston keräämistä).

Esimerkki empiirisestä argumentista Jumalan olemassaolon puolesta olisi se, että elävissä olioissa esiintyy paljon säännönmukaisuutta ja monimutkaisia biologisia prosesseja, jotka ovat niin hienoja ja epätodennäköisiä, että näyttää siltä kuin ne olisi varta vasten taitavasti suunniteltu toimimaan tällä tavalla - ja tämä suunnittelija ei voi olla kukaan muu kuin Jumala. Vastaavasti a priori argumentti Jumalan olemassaolon puolesta olisi esimerkiksi "ontologinen jumalan olemassaolon todistus", jonka mukaan Jumala on määritelmän mukaan absoluuttisen täydellinen olento; olemassaolo on kuitenkin yksi täydellisyyden ennakkoehto - mikään ei voi olla täydellinen jos se ei ole olemassa, ja täydellisyyden käsitteeseen ikään kuin sisältyy myös olemassaolon käsite - siksi täydellisen olennon, Jumalan, täytyy olla olemassaoleva olento. Siis: Jumala on olemassa. Näiden kahden argumentin välinen ero on, että toinen niistä perustelee Jumalan olemassaoloa havaittavilla tosiseikoilla, joiden olemassaolon voimme tietää vain sen perusteella että olemme tehneet luonnsta tietynlaisia havaintoja, kun taas toinen perustelee Jumalan olemassaoloa puhtaan loogisin perustein, vetoamatta mihinkään tiettyyn maailmassa vallitsevaan asiantilaan tai mihinkään tiettyyn havaintokokemukseen.

Empiisiksi käsitteiksi kutsutaan käsitteitä, joiden koko sisältö voidaan kuvailla aistinsisältöjen avulla. Esimerkiksi "punainen" on empiirinen käsite tässä mielessä, mutta "ääretön" ei, koska siitä ei voi muodostaa aistimusta taikka mielikuvaa. (David Humen mukaan "aiheuttaa" ei ole empiirinen käsite).