Bölsinniityntie 13
Viim päivitys 19.05.2008

25.2.2008 ja 3.3.2008 otettiin kuvia 3D mallien / hahmotelmien laadintaa varten. Koordinaatisto viritettiin autokatoksen ja päärakennuksen kulmaan, XZ-taso vastaa päärakennuksen itäseinää, YZ-taso autokatoksen pohjoisseinää. Z=0 taso on ulkolaudoituksen alareuna, joka on 41 cm päärakennuksen lattiatason alapuolella. Koko fotogrammetrinen konstruktio nojaa siihen oletukseen, että seinät ovat suorassa ja laudoitus vaakatasossa. Kuvilta tehtävien XYZ-mittausten tarkkuus on noin 1 cm. Kamera on kalibroitu TKK:lla.



Kuvahavainnot, ym. orientointidata (zip).

16.4.2008. Ensimmäiset lapionpistot kallion profiilin selvittämiseksi, kesän 2001 sadevesiviemäröinti / salaojitus ja kallioon valettu pato tulevat jossakin vaiheessa esiin.
Isännän piirros kesän 2001 patotyöstä. Tuolloin kaivoin 2 m seinästä kallion esiin, se vaaitettiin, täytettiin betonivalulla painumat, tehtiin 30 cm korkea betonipato noin 1 m seinästä ulos. Pato ja seinä piettiin, molempien eteen tuli salaojat. Autokatoksen sadevedet ohjattiin viemäriin. Loppui vedentulo kellariin. Nyt tuo seinän viereinen pato jää laajennuksen alle. Autokatoshan puretaan.

Kallio lienee pääosin > 1 m lattiatason alapuolella paitsi kun tullaan kuvassa olevan kottikärryn alle. Siitä kohtaa jouduttaneen kalliota poistamaan. Kallio ja maasto nousee kohti itää / poispäin päärakennnuksesta.

20.4.2008 kaivuut jatkuivat LA-SU ja nuukana olen erotellut sorat, sepelit ja muut maat. Saimme rakennepiirtäjän.
21.4.2008 kaivuut jatkuivat taas illalla. Kirvesmieskokelaita ilmottautui päivällä taas lisää.


22.4-26.4. oli taukoa, piti käydä Saksassa ja sieltä tuli kuumevirus, vieraitakin oli, joten piti olla sosiaalinen.

Wapuksi sain sentään aloitettua purun, jotta päästään purkamaan antura kaivinkoneen tieltä.



 
05.05.2008 Sain loputkin pystytolpat nurin. Kattotuolit, kaikki otettinin talteen niin hyvin kuin mahd., jos niistä tekisi sen huussin ja kattotuolit säästäisi uuteen autokatokseen. Niitä jo heti tarjouduttiin ostamaan. Kaivurin sain hommatua maanantaiksi 12.5.2008, joten kaivuut viipyy. Sitä ennen jos saataisiin Tapsan timanttileikkurilla sokkeli pätkiksi, mutta se edellyttää pientä iltaurakointia lapion kanssa. Nauloja on tullut jo kaksi ämpäriä ja Ellu on ollut ahkera sorkkaraudan varressa. Pojatkin auttavat kykynsä mukaan. Viljo kulkee vasara kourassaan ja pojat tuhoavat sokkelia innolla. Naulapoikinakin ovat kunnostautuneet. Ilman Laurin, Tumpin ja Nikken apua ei oltaisi vielä ihan tässäkään vaiheessa.

8.5.2008. Puutavara on nyt +- ojennuksessa ja naulat pois. Harkkosokkelin palastelu käsipelein vei tovin. Antura jäi, eikä leikkuria ole näkynyt. Kaivuri tuleekin 9.5. aamulla, mikä pisti vipinää kinttuihin, kun piti viimeistellä paikkoja. Mittalaitteet, joilla kallion profiili mitataan on nyt valmiina, jospa äitienpäivänä saisi sen vihdoin tehdyksi ja datan rakennepiirtäjälle.


9.5.2008 Kaivuri teki 3.5 tuntia töitä: autokatoksen anturasta nostettiin kolme 2.5-metristä pätkää ylös - loput saivat jäädä maan alle - eivät ole tiellä. Kaivoi noin 9 x 8 m kalliota auki. Kallion muoto on varsin passeli, tulevan rakennuksen itäseinän edessä, itäpuolella on luonnollinen n. 0.4 m syvä "oja", valmis "salaoja" - tosin sen ja kallion tarkka korkeussuhteet pitää nyt mitata äitienpäivänä. Kuskin mielipide oli, että tehdään anturasta pato: kuuma piki kallion pintaan, pato/antura sen päälle, piki + huopa päälle. Jätetään nykyiset salaojat/pato (tehty samoin, toimii) ryömintätilaan, siis tehtäisiin tuuletettu alapohja, rossilattiat, vesijohdot lämpöeristyksen yläpuolelle ja viemärit ryömintätilaan. Sinne kulku suurentamalla nykyistä autotallin itäsivun tuuletusikkuna-aukkoa (60 x 20 alaspäin kokoon 60 x 60 cm). Paikallisen ampujan tiedot saatiin; tarvittaneen 2 kpl 1000 kg täkkejä, jotka sitten pitää saada paikalle / päälle / pois. Etanadynyn kanssa ei kuulemma oikein onnistu, ellei ole lämmin kallio (+20C). Kallion pinnassa on jonkun verran "altaita", pitäisikö ne täyttää, jottei mahdollinen vesi sitten kuitenkaan jää niihin.

10.5.2008 La oli välipäivä.
11.5.2008 Su, kaivelin käsin junttaantunutta savea "luonnonsalaojan pohjalta". Mitattiin 3D tukipisteitä, todettiin että korkein kohta kalliota on 80 cm lattian yläpinnan alla.
12.5.2008 Purettiin radiomasto pois tieltä Pertin kanssa, jotta kaivinkone pääsee levittelemään maat pois kasasta, joka uhkaa valua takaisin kuoppaan. Käsinkaivuuta/kallion puhdistusta. 
13.5.2008 Hain Hiltin, jolla sai pehmennettyä jankkosavea / silttiä kallion pinnassa / luonnonsalaojassa. Todettiin kaadot, luonnonsalaoja viettää etelään 10 cm, muuten kaadot länteen. Heikki kävi.
14.5.2008 Piikkasin 3-m anturanpätkät poikki, puhdistin kallionrakoja siltistä, harjalla. Savi pölyää, ilma ollut kuivaa 40%.
15.5.2008 Kallion puhdistusta valokuvausta / mittausta varten.
16.5.2008 Laputin sateen jälkeen kuivuneen kallion -> 26 tukipistettä (xls) - Mitattiin ne , XYZ, Ellun kanssa. Valokuvausyritys (oli liian pimeää, valotusajat 1/50s, huomenna aamulla uudestaan)
Kallion pinnassa on kuoppia, johon vesi jää.
17.5.2008 Aamulla uusi kuvaus, 41 ruutua, orientointi illalla / pistemittaukset. Huomenna jos saisin orientoitua, niin sitten on kallion profiili mitattu.
18.5.2008

   
Katselusuunta pohjoisesta. Kallion korkein kohta on tasolla -0.19 m, kun lattiataso on +0.602 (80 cm varaa). Suurin korkeus kalliosta kattiatasoon on hieman yli 2 m, lounaiskulmassa. Lätäköiden kohdalta korkeusmalli on puutteellinen (kuopat puuttuvat mallista), veden alta ei pystynyt kuvilta mittaamaan. Ohessa väriskaala on välillä -1 m,...+ 0.2 m. "Luonnon oja" näkyy vas. reunassa.
Nyt pitää vielä mitata harjan paikka (tarvittiin lisäkuvia, joissa näkyy nykyrakennuksen piippu, jonka kanssa harja on linjattu, piirrustuksissa), saadaan ulkoseinien sijainti, => pohjan vektorimalli, saadaan "sokkelin korkeus" eri osissa rakennusta.

Ratkaisin rakennuksen paikan, oletuksena leveys 6.5 m (ulkoseinät), harjan paikka s.e. että se on linjassa vanhan piipun keskell. eLounais-kulma, X=-6.49,Y=4.860; täällä vielä pieni alue kaivettavaa, jotta saa kallion koron (> 2 m). Enpä osannut arvioida kaivuun tarvetta. Joka tapauksessa kallion korkeusvaihtelu on 0.8 m - 2.2-2.3 m lattiatason alla.

Rakennus 6.1 m + seinät, 7.5 m + seinät, harja 4.1 m lattiatason yläp. projisoitu kuvalla. Katselusuunta idästä.  Huomenna kaivan kulma, jotta saan kallion kokonaan esille. Sitten lasken lattian alle jäävän kallion korkeuden sokkelin matkalla, sitä varten sokkelivktorit pitää pätkiä 10 cm välein XY-pisteiksi.
19.5.2008. Kaivoin puuttuvat alueet esiin ja revin salaojakankaita irti bitumista, jota laitettiin 2001 padon molemmille puolille ja vanhan rak. seinään. Tein myöh. illalla sokkelivektorit, sokkelin kulun 10 cm välein ulkomitoista sisään vedettynä (kuva alla). Näillä XY-pisteillä saattoi konsultoida korkeusmallia ja kysyä Z:n (kuva alempana).Jos rakennus on 7700 mm levyinen (vai 7500 mm, en ole varma kuinka arkkitehtipiirrustuksia tulkitaan, sisä vai ulkomittoja annettuna), on luonnonoja kalliossa ehkä pieni pulma kaakkoiskulmassa, silla sokkeli osuu noin 50 cm matkalla jyrkkään kallioluiskaan.


Rakennuksen ulkomitat (6500 x 7700 mm) perustetussa koordinaatistossa.

Sokkeli, 10 cm "sisään vedettynä", s.o. seinämitoilla 7600 mm x 6300 mm. Katselusuunta pohjoisesta. Sittenkin mennään lähelle kallio-ojaa kaakkoiskulmassa "Oja".

Tältä näyttää 20 cm leveän sokkelin kulku-ura (keskikohta sokkelia) kaakkoiskulmassa. Etelästä katsottuna. Sokkeli "putoaa vinoon kallioluiskaan" , pieneltä matkalta.

Sama paikka, nyt idästä viistoon alas katsottuna, kuvakolmikko. "Ongelmia" on noin 50 cm matkalla, noin 1.5 m kulmasta pohjoiseen.

Sama paikka, nyt korkeudet 5 cm hilassa, väritys välille -0.8 (tumman punainen)... -0.2 m (tumman sininen).
20.5.2008 Laskin pisteet 10 cm hilassa jotka jäävät 7700 mm x 6500 mm sokkelin sisään (punaiset ao. kuvassa) ja laskin pisteille korkeudet, nyt
lattiatason ollessa Z = 0 (laskin pisteitä 0.602 m) (TXT-file), jossa X, Y ja Z.Ensimmäinen piste on rakennuksen SW-kulma, "origo".
Seinän suunta on XY-koordinaatistossa 0.03903 radiaania ~ 2.23 astetta Y-akseliin nähden sis kiertyneenä.


Nämä 5522 pistettä projisoituna kuvalle, katselusuunta pohjoisesta, teema välillä -2.0 m ... -0.80 m - näyttäisi siltä, että piipun kohdalla, lattian alla on noin 1.2 m tilaa.
Pato kiertää rakennuksen itä ja pohjoiseinän noin 1 m etäisyydellä ja on 25 cm korkea kalliosta. Sen etu (itä) puolella on salaoja. 
Tein pikku softanpätkän, jolla sai tulostettua PDF-kuvat:
Korkeusrakennuksen alueella teemana välille -2.0 m ... -0.80 m skaalattuna. PDF
Korkeuslukemat (joka neljäs) PDF.
21.05.2008 Kartta salaoja/pintavesisuunnittelua varten, tarkempi resoluutio linkin takana. Kuvia joista näkyy patorakenne.


20.6.2008

Luvat ja piirrustukset saatu. Rakentajat myös. Kaiveltu ja ihmetelty. Tehty muita töitä.
Rakennuksen paikkaan tehtiin vielä 30 cm siirto, jotta saatiin kattojiiri toteutettavissa olevaan paikkaan. Se piti itse selvittää, senkin jälkeen kun on tuhansia pantu suunnitelmiin, %¤#"!.
Uusia piirrustuksia. Tavaratilaukset sisässä.  2.7. aloitetaan hommat.
Geodeetit kävivät takymetrin kanssa mittaamassa sokkelin ulkokulmat.´
Jiiri koillisessa.
Jiiri kaakossa.
Korot ja kaltevuudet harjalle ja vanhalle räystäälle .
Edestä nähtynä.

Itäseinän tasossa uusi lape.