Bölsinniityntie 13
Viim päivitys 19.05.2008
25.2.2008 ja 3.3.2008 otettiin kuvia 3D mallien / hahmotelmien
laadintaa varten. Koordinaatisto viritettiin autokatoksen ja päärakennuksen
kulmaan, XZ-taso vastaa päärakennuksen itäseinää,
YZ-taso autokatoksen pohjoisseinää. Z=0 taso on ulkolaudoituksen
alareuna, joka on 41 cm päärakennuksen lattiatason alapuolella.
Koko fotogrammetrinen konstruktio nojaa siihen oletukseen, että
seinät ovat suorassa ja laudoitus vaakatasossa. Kuvilta tehtävien
XYZ-mittausten tarkkuus on noin 1 cm. Kamera on kalibroitu TKK:lla.
Kuvahavainnot, ym. orientointidata (zip).
16.4.2008. Ensimmäiset lapionpistot kallion profiilin
selvittämiseksi, kesän 2001 sadevesiviemäröinti
/ salaojitus ja kallioon valettu pato tulevat jossakin vaiheessa esiin.
Isännän piirros kesän 2001 patotyöstä.
Tuolloin kaivoin 2 m seinästä kallion esiin, se vaaitettiin,
täytettiin betonivalulla painumat, tehtiin 30 cm korkea betonipato
noin 1 m seinästä ulos. Pato ja seinä piettiin, molempien
eteen tuli salaojat. Autokatoksen sadevedet ohjattiin viemäriin.
Loppui vedentulo kellariin. Nyt tuo seinän viereinen pato jää
laajennuksen alle. Autokatoshan puretaan.
Kallio lienee pääosin > 1 m lattiatason
alapuolella paitsi kun tullaan kuvassa olevan kottikärryn alle.
Siitä kohtaa jouduttaneen kalliota poistamaan. Kallio ja maasto
nousee kohti itää / poispäin päärakennnuksesta.
20.4.2008 kaivuut jatkuivat LA-SU ja nuukana olen erotellut
sorat, sepelit ja muut maat. Saimme rakennepiirtäjän.
21.4.2008 kaivuut jatkuivat taas illalla. Kirvesmieskokelaita
ilmottautui päivällä taas lisää.
22.4-26.4. oli taukoa, piti käydä Saksassa
ja sieltä tuli kuumevirus, vieraitakin oli, joten piti olla sosiaalinen.
Wapuksi sain sentään aloitettua purun, jotta
päästään purkamaan antura kaivinkoneen tieltä.
05.05.2008 Sain loputkin pystytolpat nurin. Kattotuolit,
kaikki otettinin talteen niin hyvin kuin mahd., jos niistä tekisi
sen huussin ja kattotuolit säästäisi uuteen autokatokseen.
Niitä jo heti tarjouduttiin ostamaan. Kaivurin sain hommatua maanantaiksi
12.5.2008, joten kaivuut viipyy. Sitä ennen jos saataisiin Tapsan
timanttileikkurilla sokkeli pätkiksi, mutta se edellyttää
pientä iltaurakointia lapion kanssa. Nauloja on tullut jo kaksi
ämpäriä ja Ellu on ollut ahkera sorkkaraudan varressa.
Pojatkin auttavat kykynsä mukaan. Viljo kulkee vasara kourassaan ja
pojat tuhoavat sokkelia innolla. Naulapoikinakin ovat kunnostautuneet.
Ilman Laurin, Tumpin ja Nikken apua ei oltaisi vielä ihan tässäkään
vaiheessa.
8.5.2008. Puutavara on nyt +- ojennuksessa ja naulat pois.
Harkkosokkelin palastelu käsipelein vei tovin. Antura jäi,
eikä leikkuria ole näkynyt. Kaivuri tuleekin 9.5. aamulla,
mikä pisti vipinää kinttuihin, kun piti viimeistellä
paikkoja. Mittalaitteet, joilla kallion profiili mitataan on nyt valmiina,
jospa äitienpäivänä saisi sen vihdoin tehdyksi ja
datan rakennepiirtäjälle.
9.5.2008 Kaivuri teki 3.5 tuntia töitä: autokatoksen
anturasta nostettiin kolme 2.5-metristä pätkää ylös
- loput saivat jäädä maan alle - eivät ole tiellä.
Kaivoi noin 9 x 8 m kalliota auki. Kallion muoto on varsin passeli, tulevan
rakennuksen itäseinän edessä, itäpuolella on luonnollinen
n. 0.4 m syvä "oja", valmis "salaoja" - tosin sen ja kallion tarkka
korkeussuhteet pitää nyt mitata äitienpäivänä.
Kuskin mielipide oli, että tehdään anturasta pato: kuuma
piki kallion pintaan, pato/antura sen päälle, piki + huopa päälle.
Jätetään nykyiset salaojat/pato (tehty samoin, toimii) ryömintätilaan,
siis tehtäisiin tuuletettu alapohja, rossilattiat, vesijohdot lämpöeristyksen
yläpuolelle ja viemärit ryömintätilaan. Sinne kulku
suurentamalla nykyistä autotallin itäsivun tuuletusikkuna-aukkoa
(60 x 20 alaspäin kokoon 60 x 60 cm). Paikallisen ampujan tiedot
saatiin; tarvittaneen 2 kpl 1000 kg täkkejä, jotka sitten pitää
saada paikalle / päälle / pois. Etanadynyn kanssa ei kuulemma
oikein onnistu, ellei ole lämmin kallio (+20C). Kallion pinnassa on
jonkun verran "altaita", pitäisikö ne täyttää, jottei
mahdollinen vesi sitten kuitenkaan jää niihin.
10.5.2008 La oli välipäivä.
11.5.2008 Su, kaivelin käsin junttaantunutta savea "luonnonsalaojan
pohjalta". Mitattiin 3D tukipisteitä, todettiin että korkein
kohta kalliota on 80 cm lattian yläpinnan alla.
12.5.2008 Purettiin radiomasto pois tieltä Pertin kanssa,
jotta kaivinkone pääsee levittelemään maat pois kasasta,
joka uhkaa valua takaisin kuoppaan. Käsinkaivuuta/kallion puhdistusta.
13.5.2008 Hain Hiltin, jolla sai pehmennettyä jankkosavea
/ silttiä kallion pinnassa / luonnonsalaojassa. Todettiin kaadot,
luonnonsalaoja viettää etelään 10 cm, muuten kaadot
länteen. Heikki kävi.
14.5.2008 Piikkasin 3-m anturanpätkät poikki, puhdistin
kallionrakoja siltistä, harjalla. Savi pölyää, ilma
ollut kuivaa 40%.
15.5.2008 Kallion puhdistusta valokuvausta / mittausta varten.
16.5.2008 Laputin sateen jälkeen kuivuneen kallion -> 26
tukipistettä (xls) - Mitattiin
ne , XYZ, Ellun kanssa. Valokuvausyritys (oli liian pimeää,
valotusajat 1/50s, huomenna aamulla uudestaan)
Kallion pinnassa on kuoppia, johon vesi jää.
17.5.2008 Aamulla uusi kuvaus, 41 ruutua, orientointi illalla
/ pistemittaukset. Huomenna jos saisin orientoitua, niin sitten on kallion
profiili mitattu.
18.5.2008
Katselusuunta pohjoisesta. Kallion korkein kohta on tasolla -0.19 m,
kun lattiataso on +0.602 (80 cm varaa). Suurin korkeus kalliosta kattiatasoon
on hieman yli 2 m, lounaiskulmassa. Lätäköiden kohdalta
korkeusmalli on puutteellinen (kuopat puuttuvat mallista), veden alta ei
pystynyt kuvilta mittaamaan. Ohessa väriskaala on välillä
-1 m,...+ 0.2 m. "Luonnon oja" näkyy vas. reunassa.
Nyt pitää vielä mitata harjan paikka (tarvittiin lisäkuvia,
joissa näkyy nykyrakennuksen piippu, jonka kanssa harja on linjattu,
piirrustuksissa), saadaan ulkoseinien sijainti, => pohjan vektorimalli,
saadaan "sokkelin korkeus" eri osissa rakennusta.
Ratkaisin rakennuksen paikan, oletuksena leveys 6.5 m (ulkoseinät),
harjan paikka s.e. että se on linjassa vanhan piipun keskell. eLounais-kulma,
X=-6.49,Y=4.860; täällä vielä pieni alue kaivettavaa,
jotta saa kallion koron (> 2 m). Enpä osannut arvioida kaivuun tarvetta.
Joka tapauksessa kallion korkeusvaihtelu on 0.8 m - 2.2-2.3 m lattiatason
alla.
Rakennus 6.1 m + seinät, 7.5 m + seinät, harja 4.1 m lattiatason
yläp. projisoitu kuvalla. Katselusuunta idästä. Huomenna
kaivan kulma, jotta saan kallion kokonaan esille. Sitten lasken lattian alle
jäävän kallion korkeuden sokkelin matkalla, sitä varten
sokkelivktorit pitää pätkiä 10 cm välein XY-pisteiksi.
19.5.2008. Kaivoin puuttuvat alueet esiin ja revin salaojakankaita irti
bitumista, jota laitettiin 2001 padon molemmille puolille ja vanhan rak.
seinään. Tein myöh. illalla sokkelivektorit, sokkelin kulun
10 cm välein ulkomitoista sisään vedettynä (kuva alla).
Näillä XY-pisteillä saattoi konsultoida korkeusmallia ja kysyä
Z:n (kuva alempana).Jos rakennus on 7700 mm levyinen (vai 7500 mm, en ole
varma kuinka arkkitehtipiirrustuksia tulkitaan, sisä vai ulkomittoja
annettuna), on luonnonoja kalliossa ehkä pieni pulma kaakkoiskulmassa,
silla sokkeli osuu noin 50 cm matkalla jyrkkään kallioluiskaan.
Rakennuksen ulkomitat (6500 x 7700 mm) perustetussa koordinaatistossa.
Sokkeli, 10 cm "sisään vedettynä", s.o. seinämitoilla
7600 mm x 6300 mm. Katselusuunta pohjoisesta. Sittenkin mennään
lähelle kallio-ojaa kaakkoiskulmassa "Oja".
Tältä näyttää 20 cm leveän sokkelin kulku-ura
(keskikohta sokkelia) kaakkoiskulmassa. Etelästä katsottuna.
Sokkeli "putoaa vinoon kallioluiskaan" , pieneltä matkalta.
Sama paikka, nyt idästä viistoon alas katsottuna, kuvakolmikko.
"Ongelmia" on noin 50 cm matkalla, noin 1.5 m kulmasta pohjoiseen.
Sama paikka, nyt korkeudet 5 cm hilassa, väritys välille -0.8
(tumman punainen)... -0.2 m (tumman sininen).
20.5.2008 Laskin pisteet 10 cm hilassa jotka jäävät
7700 mm x 6500 mm sokkelin sisään (punaiset ao. kuvassa) ja laskin
pisteille korkeudet, nyt
lattiatason ollessa Z = 0 (laskin pisteitä 0.602 m) (TXT-file), jossa X, Y ja Z.Ensimmäinen
piste on rakennuksen SW-kulma, "origo".
Seinän suunta on XY-koordinaatistossa 0.03903 radiaania ~ 2.23 astetta
Y-akseliin nähden sis kiertyneenä.
Nämä 5522 pistettä projisoituna kuvalle, katselusuunta
pohjoisesta, teema välillä -2.0 m ... -0.80 m - näyttäisi
siltä, että piipun kohdalla, lattian alla on noin 1.2 m tilaa.
Pato kiertää rakennuksen itä ja pohjoiseinän noin
1 m etäisyydellä ja on 25 cm korkea kalliosta. Sen etu (itä)
puolella on salaoja.
Tein pikku softanpätkän, jolla sai tulostettua PDF-kuvat:
Korkeusrakennuksen alueella teemana välille -2.0 m ... -0.80 m skaalattuna.
PDF
Korkeuslukemat (joka neljäs) PDF.
21.05.2008 Kartta salaoja/pintavesisuunnittelua varten, tarkempi
resoluutio linkin takana. Kuvia joista näkyy patorakenne.
20.6.2008
Luvat ja piirrustukset saatu. Rakentajat myös. Kaiveltu ja ihmetelty.
Tehty muita töitä.
Rakennuksen paikkaan tehtiin vielä 30 cm siirto, jotta saatiin kattojiiri
toteutettavissa olevaan paikkaan. Se piti itse selvittää, senkin
jälkeen kun on tuhansia pantu suunnitelmiin, %¤#"!.
Uusia piirrustuksia. Tavaratilaukset sisässä. 2.7. aloitetaan
hommat.
Geodeetit kävivät takymetrin kanssa mittaamassa sokkelin ulkokulmat.´
Jiiri koillisessa.
Jiiri kaakossa.
Korot ja kaltevuudet harjalle ja vanhalle räystäälle
.
Edestä nähtynä.
Itäseinän tasossa uusi lape.