Tutkimukset 

Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset

Suomen Akatemia, Väitöskirjatyö 1994-2001 
Tarja Tolonen

Väitöskirjani aiheena on sukupuoli, nuorisokulttuuri ja koulu (väitöstilaisuus 25.8.2001). 
Tutkimus kertoo nuorten tiloista ja kulttuureista koulussa sukupuolen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkin kouluyhteisöjen dynamiikkaa ja arjen sukupuolistuneita käytäntöjä sekä niiden vaihteluita paikallisissa yhteisöissä. Niinikään tutkin sukupuoleen, nuoruuteen ja kouluun liitettyjä ihanteita ja mielikuvia. Tutkimukseni kautta on mahdollista ymmärtää syrjäytymisen ja menestymisen dynamiikkaa, ystävyyttä, kouluviihtyvyyttä, kiusaamista, tulokkaiden mopotusta, oppilaiden ja opettajien suhteita. Tutkimukseni sijoittuu sosiologian, kulttuurin tutkimuksen, koulutus-, nuoriso- ja sukupuolentutkimuksen leikkauspisteisiin. 

Olen tehnyt etnografista tutkimusta lukuvuoden 1994-95 aikana kahdessa helsinkiläisessä yläasteen koulussa prof. Tuula Gordonin johtamassa ”Kansalaisuus, marginaalisuus ja erot - lähtökohtana sukupuoli” –tutkimusprojektissa (ks. esittely alla). Väitöskirjani pääaineisto koostuu lukuvuoden aikana tehdyistä kahden koululuokan oppituntien (n=200) ja oppilaskulttuureiden havainnoinnista, oppilaiden (n=50)  haastatteluista sekä oppilailta saaduista teksteistä, videoista, piirroksista jne. Olemme keränneet kuuden tutkijan yhteistyönä mittavan aineiston, joka on myös käytettävissäni. 

Tutkimusprojektissamme olemme tutkineet virallista koulua, informaalia koulua ja fyysistä koulua. Virallisella koululla tarkoittamme virallisia sääntöjä, pedagogiikkaa, asiakirjoja, formaaleja järjestyksiä ja tilanteita. Informaalin koulun kautta tutkimme sosiaalista vuorovaikutusta ja epävirallisia osakulttuureita: oman tutkimukseni kohteena on oppilaskulttuurit. Fyysisen koulun tutkimus tuo mukanaan koulun tilojen, äänen ja liikkeen huomioimisen, sekä ruumiillisuuden tutkimuksen. Nämä koulun eri tasot kietoutuvat toisiinsa.

Tutkimuksessani analysoin koulun luokkayhteisöjä ja niissä esiintyviä yhteisöllisiä käsityksiä erilaisista sosiaalisista järjestyksistä.Tutkin ystävyyssuhteita ja vihamielisyyden eri muotoja, kiistakysymyksiä ja kiistanalaisia henkilöitä luokalla, samoin nimittelyä, maineenrakentamista sekä sosiaalisten erojen esiintuomista (dramatisointia ja ironisointia) ja häivyttämistä (neutralisointia). Tutkimuksessani tärkeä menetelmä on metaforien ja kertomuksen kautta kirjoittaminen. Rakennan niiden avulla tutkimuksestani etnografista tarinaa: pohdin niin tutkimuksen kuin kentän metaforia,  performansseja ja tarinoita sukupuolesta. 

Yhteisöissä muodostuu erilaisia tytön ja pojan tarinoita. Mihin erityisiin kulttuurisiin resursseihin, kysymyksiin ja jännitteisiin sukupuolen tarinat liittyvät? Milloin tapahtumissa ja tarinoissa viitataan sukupuoleen? Mielenkiintoni kohteena ovatkin sukupuolistuneiden tarinoiden erilaiset teemat, mm minkälaiset tyttöydet/poikuudet, mieheydet/naiseudet ovat haluttavia, torjuttavia tai ylipäätään mahdollisia.

  
Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa - lähtökohtana sukupuoli 

1994-1998, Suomen Akatemia, dos. Tuula Gordon 

Tässä vertailevassa, poikkikulttuurisessa, kollektiivisessa etnografisessa tutkimuksessa analysoimme eroja ja samuuksia tyttöjen ja poikien koulunkäynnissä samalla kun selvitämme suomalaisen koulun sukupuolitettujen käytäntöjen spesifisyyttä. Analyysimme etenee 'kansalaisuuden', 'erojen' ja 'marginaalisuuden' käsitteiden kautta. Sukupuolta tutkitaan risteytyskohdassa muiden erojen ulottuvuuksien kanssa. 
Koulutuksen rakennemuutoksia ja erityisesti opetussuunnitelmapolitiikkaa tutkitaan Suomessa ja Britanniassa. Koulujen käytäntöjä tutkitaan kahdessa helsinkiläisen yläasteen koulussa kerätyllä laajalla etnografisella aineistolla. Tutkimme virallista (opetusmenetelmät, oppimateriaalit jne.), informaalia (sosiaalinen vuorovaikutus, ystävyydet, kiusaaminen jne.) ja fyysistä koulua (tila, aika, liike,ääni ja ruumiillisuus). Projektin muut jäsenet: dosentti Elina Lahelma, tutkijat Pirkko Hynninen, Tuija Metso ja Tarja Palmu (Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos), ja Tarja Tolonen (Helsingin yliopisto, sosiologian laitos), sekä tutkijat Sinikka Aapola, Jukka Lehtonen (Helsingin yliopisto, sosiologian laitos), joilla on omat aineistonsa. Professori Janet Holland (Southbank University, Lontoo) on kerännyt aineistoa samoilla metodeilla kahdessa lontoolaisessa yläasteen koulussa.
 
 
Sosiaaliset ja tilalliset siirtymät nuorten elämänkuluissa

Tutkimusprojekti 2001-2005, useita rahoittajia (ks. alla) 

Niin paikkakuntien talous-, koulutus- ja työmarkkinarakenteet kuin nuorten elämänkulut ja transitioprojektit ovat muutoksen alla. Ihmisten suhteiden ja elämänkulkujen on nähty muuttuvan: nuorten  tila- ja paikkasidonnaisuudet ja sidokset suhteessa edellisten sukupolvien ratkaisuihin ja siirtymiin ovat nykyään täynnä katkoksia. 

Muutosprossien keskellä nuori elää myös erilaisten itsestäänselvyyksiltä tuntuvien sosiaalisten faktojen ympäröimänä. Nuoren habitus, niin sosiaaliset, kulttuuriset ja ruumiilliset pääomat muotoutuvat osaltaan lapsuuden perheen piirissä. Habituksen lisäksi myös  sukupuoli, terveys, uskonto ja etnisyys saattavat olla merkittäviä kulttuuristen ja sosiaalisten resurssien tukipilareita ja/tai rajoitteita. Erilaiset sosiaaliset rakenteet vaikuttavat osaltaan nuoren elämänkulkuun ja siirtymiin. Toisaalta transitioiden on nähty muuttuneen yksilöllisemmiksi, ja siksi ne ovat potentiaalisesti aikaisempaa riskialtiimpia.

Kysyn tutkimuksessani miten erilaiset yhteiskunnan “makrotason” tekijät ja nuorten näkemykset oman elämänsä kulusta kohtaavat? Näkyvätkö yhteiskunnalliset taustamuuttujat kuten sosiaaliluokka, sukupuoli, etnisyys nuorten tulevaisuuspuheessa resursseina tai rajoina, jopa rajoitteina? Miten paikallinen talous, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet muotoutuvat yksittäisten nuorten elämänkuluissa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, ja millaisia ristiriitaisuuksia ja katkoja näissä tarinoissa on? Tutkimuksen tehtävänä on erilaisten sosiologisten itsestäänselvyyksien (esim. sosiaaliluokka ja habitus, paikkaan identifioituminen, suomalaisuus, sukupuoli) purkaminen nuorten elämänkulun ja tulevaisuudensuunnittelun tarinoiden kautta.

Tutkimukseni aineiston muodostaa eri paikkakunnilta - Kajaanista, Kymenlaaksosta, Salosta ja Helsingistä kerätyt nuorten (noin 20 vuotiaiden) elämänkulkua käsittelevät haastattelut (n=60), joissa keskustellaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmista, menestystarinoista, sekä merkittävistä sosiaalisista ja tilallisista siirtymistä. Pohdin tutkimuksessani nuorten suhdetta paikallisuuteen, ja mm. lähtemisen ja jäämisen problematiikkaa ja metaforiikkaa. Lähteminen tai jääminen motivoidaan yksilön elämänkulun ja erilaisten identifikaatioiden kautta. Toisinaan prosessissa on kyse tarjotuista mahdollisuuksista ja toisaalta identifioitumisesta paikkakuntaan. Myös sukupuoli tulee merkittäväksi lähtö/jäämisperusteeksi tarjolla olevan työnjaon ja koulutuksen kautta. Merkittävää on myös se, millaisia miehiä ja naisia paikallinen työelämä tukee, haluaa ja etsii. Millaiseksi poikien tai tyttöjen täytyy “muovautua” mikäli aikovat pysyä paikallisilla työ-, koulutus, tai avioliittomarkkinoilla?  Perustava tutkimuskysymys onkin se, millaista sosiaalista elämää, koulutusta, työtä ja toimintaa paikalleen jääminen tai lähteminen tarjoaa, ja millaisia potentiaalisia kriisejä ja katkoksia tähän ehkä liittyy.  

Aineistoa analysoidaan sovelletun tarina-analyysin menetelmää käyttäen. Nuorten haastatteluja analysoidaan myös metafora-analyysin kautta. Etsin nuorten tapoja kuvata transitioitaan, ja esimerkiksi sitä, miten he puhuvat elämänkululleen merkittävistä paikoista sosiaalisten merkitysketjujen kautta. En kuitenkaan tyydy analysoimaan vain puhetta, sillä kiinnitän nuorten tarinat myös niiden materiaalisiin ja kulttuurisiin konteksteihin. 

Tutkimusprojektin rahoittajia ovat

Tutkimukseni verkostoituu läheisesti myös dos.Tuula Gordonin ja dos. Elina Lahelman  ”Suomalaisuus ja sukupuoli” – ja ”Nuorten transitiot” – tutkimusprojektien kanssa. 
Heidän projektinsa ovat yhteydessä professori Janet Hollandin ja Rachel Thomsonin (Southbank University, Lontoo) projektiin Inventing Adulthoods: Young People's Strategies for Transition: sekä Janet Hollandin ja Rosalind Edwardsin projektiin Families and Social Capital.


Toimijuus ja valta nuoren elämässä: rajat ja mahdollisuudet

dos. Tuula Gordon,  Helsingin yliopisto 2003-2005
tutkijat: Tarja Tolonen ja Sanna Aaltonen

Tutkimusprojekti yhdistää valtasuhteiden ja toimijuuden analyysiä nuorten naisten ja miesten elämässä. Projektissa hyödynnetään sosiologiaa, kasvatustieteitä, kulttuurintutkimusta, feminististä tutkimusta ja nuorisotutkimusta. Tutkimme mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia nuorilla on heidän rakentaessaan elämäänsä sosiaalisissa, kulttuurissa ja materiaalisissa konteksteissa. Kysymme, miten he rakentavat ja hyödyntävät henkilökohtaisia resurssejaan neuvotellessaan arjen elämäntilanteista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Uusliberaali politiikka korostaa ‘yksilön’ velvollisuuksia ja mahdollisuuksia ja kulttuurisissa rakenteissa korostuu ‘individualismin’ tärkeys. Taloudelliset ja sosiaaliset resurssit jakautuvat kuitenkin yhä epätasaisemmin. Tällainen kehitys ja yhteiskuntaluokkaan, etnisyyteen sekä sukupuoleen liittyvät tekijät tarjoavat nuorille mahdollisuuksia ja asettavat heille rajoituksia. Tutkimuksessa tarkastelemme, miten nuoret ovat sijoittuneet materiaalisesti ja paikallisesti, miten he määrittelevät oman tilanteensa, miten ja missä määrin he pystyvät toimimaan ja vaikuttamaan elämäänsä ja arkeensa sekä kuinka he perustelevat toimiaan ja valintojaan. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimijuutta mahdollistaviin ja/tai rajoittaviin resursseihin ja verkostoihin kuten perheeseen, ystäväpiiriin sekä paikallisiin koulutuksellisiin ja taloudellisiin rakenteisiin.

 


 Kotisivulle

Päivitetty 10.10.2003