Liima-alalla tarvitaan
ammattitaitoisia ja riittävän koulutuksen saaneita
henkilöitä. Koulutus liima-alalle on joko toisen (ammattikoulu) tai
kolmannen asteen (ammattikorkeakoulu, yliopisto) koulutusta. Tehtävänsä
hyvin osaavia ammattilaisia tarvitaan tuotannon kaikissa vaiheissa.
Erityisosaaminen karttuu työn parissa ja työnantajan puolesta
järjestetään usein myös monipuolista oman alan koulutusta ammattitaidon
lisäämiseksi.
Tuotekehittelyssä sekä tuotevalvonnassa tarvitaan kemistejä, diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, laboratorioteknikoita ja laborantteja, tuotantotehtävissä prosessitekniikan, kemiantekniikan sekä sähkö- ja konetekniikan osaajia.
Olemme keränneet liima-alasta kiinnostuneille joukon ammatteja kuvauksineen ja missä niihin voi valmistua. Lisää ammatteja ja lisätietoa alla olevista löytyy seuraavista osoitteista sekä alan oppilaitoksista:
| Kemisti |
" Vanhat kemistit eivät kuole. He vain lakkaavat reagoimasta."
Kemistit sijoittuvat valmistumisen jälkeen hyvin erilaisiin, mielenkiintoisiin ja hyväpalkkaisiinkin työtehtäviin. Työpaikkoja on sekä yksityisellä että valtion ja kunnan sektoreilla. Kemistejä työskentelee mm. elintarvikealalla, teknokemian alalla, öljynjalostuksessa, vaatealalla erilaisissa tuotekehittely- ja valvontatehtävissä. Suurin osa kemisteistä työskentelee perinteisissä laboratoriotehtävissä, mutta yhä useammin heidän ammattitaitoaan tarvitaan sekä päätöstenteossa että ympäristövalvonnassa.
Kemistin perustutkinto on filosofian maisterin (FM) tutkinto, pääaineena kemia. Perustutkinnon opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa. Ahkeruudestaan riippuen kemisti valmistuu keskimäärin 5-7 vuoden opiskelun jälkeen. Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa opinahjoissa:
Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Oulun yliopisto
Kuopion yliopisto
Joensuun yliopisto
Turun yliopisto
Åbo Akademi
Tietoa kemistin työstä voit etsiä Suomalaisten Kemistien Seuran sivuilta. Tutustu erityisesti osioon Kemistigalleria - se on suunnattu tukemaan koululaisten ja opiskelijoiden ammatinvalintaa.
| Diplomi-insinööri |
Diplomi-insinöörin ammatti antaa erinomaiset valmiudet erilaisiin työtehtäviin. Diplomi-insinöörit sijoittuvat työelämässä erilaisiin työtehtäviin tekniikan ja talouselämän eri aloille sekä koti- että ulkomaille. Diplomi-insinööriksi voi valmistua suorittamalla diplomi-insinöörin (DI) tutkinnon muun muassa seuraavissa opinahjoissa:
Teknillinen korkeakoulu
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Oulun yliopisto
Tampereen teknillinen yliopisto
Espoon teknillinen korkeakoulu
Åbo Akademi
Perustutkintojen laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa, lisäksi diplomityö 20 opintoviikkoa. Keskimäärin diplomi-insinööri valmistuu 6,5 vuoden puurtamisen jälkeen.
| Insinööri |
"Mikä minusta tulee isona.
Haluan tulla insinööriksi, kun olen kasvanut isoksi, koska se on hauskaa hommaa ja helppoa. Sen takia nykyisin on niin paljon insinöörejä ja koko ajan niitä tulee vain lisää. Insinöörien ei tarvitse käydä paljon koulua, heidän on vain opittava lukemaan tietokonekieltä, jotta he osaisivat jutella tietokoneiden kanssa. Arvaan, että heidän pitää osata lukea myös, niin että he tietäisivät, mistä on kyse kun kaikki asiat on sekaisin. Insinöörien on oltava rohkeita, etteivät he pelästy, jos asiat on niin sekaisin, ettei voi ollakaan tai jos he joutuvat puhumaan vieraita kieliä ulkomaankielellä, jotta he tietäisivät mitä pitää tehdä. Insinööreillä on oltava hyvät silmät, niin että he näkevät hameen läpi eivätkä saa pelätä konttorin naistyöntekijöitä, koska he työskentelevät niiden kanssa. Minä myös pidän siitä palkasta, jota insinöörit saavat. He saavat enemmän rahaa, kuin ehtivät kuluttaa. Se johtuu siitä, että useimmat ihmiset pitävät insinöörin työtä vaikeana, paitsi insinöörit, jotka tietävät, kuinka helppoa se on. Ei siinä ole paljon sellaista, mistä en pitäisi, paitsi se, että tytöt pitävät insinööreistä ja kaikki naisinsinöörit haluavat mennä naimisiin miesinsinöörien kanssa niin, että heidän on aina ajettava pois ne naiset, jotta ne eivät ole häiriöksi. Toivottavasti en tule allergiseksi konttoripölylle, koska tulen meidän koirastakin sairaaksi. Ja jos tulen allergiseksi konttoripölylle, ei minusta voi tulla insinööriä ja sitten minun pitäisi mennä töihin.
Tero, 7v." Lähde: WWW-vitsit
Valmistuttuaan insinööri toimii suunnittelu-, johto- ja kehittämistehtävissä. Insinöörin työ on usein kansainvälistä, joten hyvä kielitaito ei ole pahitteeksi. Insinööriksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta (AMK) ja perustutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa. Insinöörien koulutetaan esimerkiksi seuraavissa:
Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu
Helsingin ammattikorkeakoulu
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu