Kuvio  Lasten toimintaan sitoutuneisuuden ja havaitsemisen kohteen väliset yhteydet

Siitä miten kuvion lähdeaineisto on hankittu, katso tutkimusmenetelmät ja käytetystä mittarista liite 1. Kuvio on 100 % pinottu pylväskaavio. Siinä verrataan kunkin arvon prosentuaalista osuutta kokonaisuudesta osien välillä. Luokittelun arvot  1 ja 5 on jätetty pois tarkastelusta, koska kumpaankin luokkaan tuli vain yksi havainto.Havainnot on tehty ainoastaan yhdessä päiväkodissa. Eri toimintamuotoihin tuli hyvin eri määrä havaintoja. Siksi olet ehkä kiinnostunut  numeroista kuvion takana. Tätä varten havainnot on ristiintaulukoitu. Mitä enemmän pylväässä on sinistä, sitä vähemmän lapsi on sillä hetkellä sitoutunut toimintaansa havainnoidessaan kohdettaan. Mitä enemmän keltaista, sitä intensiivisemmin lapsi on sitoutunut tekemiseensä tarkastellessaan huomionsa kohdetta.

Kokonaistilanteen havainnoinnin aikana, jossa ei voida löytää yhtä erityistä kohdetta havaitsemiselle, lapsi on vähiten sitoutunut toimintaansa. Tämä ei ole yllättävää. Lapsi vaihtaa tarkasteltavaa kohdetta usein. Hän katsoo lapsia, tavaroita, aikuisia. Useimmiten tämä näyttää johtuvan tilanteen hajanaisuudesta tai ettei tilanne ime mukaansa. Eli monenlaisten tapahtumien havainnointi näyttää tässä yhteydessä viittaavan ennemminkin heikkoon sitoutuneisuuteen kuin laajaan näkökulmaan tai kokonaisuuteen sitoutumiseen.

Toiseen lapseen huomion kohdistaessaan lapsi ei ole myöskään kovin sitoutunut tekemiseensä. Kun huomion kohteena on useampi lapsi, toiminnan sitoutuneisuus kasvaa. Eli kun lapsi tarkkailee muita lapsia, hän on enemmän sitoutunut omaan toimintaansa. Kun huomio kohdistetaan aikuiseen, ei matalan sitoutuneisuuden toimintaa eli keskeytyvää toimintaa (luokka 2) ole enää ollenkaan. Kun lapsen huomio kiinnittyy aikuiseen, hän on ainakin jonkin verran mukana toiminnassa.

Mielenkiintoista on, että ei-sosiaalisia kohteita havainnoiva lapsi on kaikkein sitoutuneimmassa toiminnassa. Kun erillisiä tapauksia tarkastelee, selitys löytyy siitä, että lapsi esimerkiksi tekee esikouluvihkoa ja tekee sitä intensiivisesti. Se, että lapsi keskittyy ei-sosiaaliseen kohteeseen viittaa ennen kaikkea siihen, että lapsi keskittyy toimintaansa niin vahvasti, että ulkopuoliset häiriöt eivät saa hänestä otetta. Ei-sosiaalinen huomion kohdistaminen viittaa siis tehtävään keskittymiseen, ei epäsosiaalisuuteen.