Palkinnon sai vuonna 1997 dosentti, Itä-Euroopan historian assistentti
Timo Vihavainen.
Seuraavassa
Martti Haltian
pitämä palkinnonluovutuspuhe
Palkintomme tämänvuotinen saaja on klassinen humanisti, laaja-alainen iskurityöläinen, jonka
mottona on
"NAVIGARE NECESSE EST".
Hän on purjehtinut maailman merillä ja itätuulessakin ohittanut karikot. Palkinto on ylistys
entusiasmille, jonka suuri ja mahtava ja niin erilainen naapurimaa on herättänyt
Savon
kansassa jo ennen ja jälkeen Saimaan kanavan. Laaja Suur-Saimaa on herättänyt
purjehtijan
kaipuun itään kohti Pähkinäsaarta (Pähkinäsaaren rauha 1323) ja Nevan suurkaupunkia.
Vesistö vie Saimaalta lopulta takaisin kohti koti Suomea, Suomenlahden laulavien laineiden,
Viaporin (jossa monet kerrat on käyty klassinen sveaborgskoje guljanije ) kautta
maihin ja Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon ja sen Renvall-instituuttiin. Tällainen on
tutkijan dialektiikka, Venäjän tutkimuksen kautta takaisin Suomeen, suomalaisuuteen ja myös
suomettuneisuuteen.
"Entusiasti" ei tarkoita vain innostunutta. vaan myös ahkeraa toveria,
ja juuri sellainen on palkintomme saaja. Sana oli muodissa Neuvostoliitossa 1920- ja 30
-lukujen taitteessa ns. kulttuurivallankumouksen ja ensimmäisen viisivuotissuunnitelman
alussa. Silloin puhuttiin
perestroikasta;
sama sana palasi muuten uudestaan pinnalle 1980-luvun lopulla; onko sattumaa, että samoihin
aikoihin kunniaentusiastistamme tuli filosofian tohtori? Purjehduksen lomassa toveri oli
uurastanut myös tieteen parissa. kuten uurastaa edelleenkin. Näin Suuren Lokakuun
Vallankumouksen 80-vuotispäivän aattona ei sovi unohtaa
tieteellis-teknistä kumousta.
Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-tekninen yhteistyökomitea tuotti arvokkaita kontakteja, eikä
kanssakäyminen välttämättä ollut niin suomettunutta kuin on väitetty. Työn sankarimme ei
katso työtunteja, vaan tieteelliseen kongressiin kuuluvat ympyriäiset työpäivät, avainsana
do dna. Entusiasmiin kuuluvat myös tiedemiesten inhimilliset kontaktit pyöreän tai
kulmikkaan pöydän jälkeen. Merellä tarvitaan joskus jäänmurtajaa. Inhimillisyys voi sulattaa
jään kylmästä sodasta piittaamatta, lasillinen
"sobornostin"
hengessä voi myös auttaa.
Jo suuren ja mahtavan liiton aikaan jolloin
ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa
syvennettiin ja laajennettiin entusiastisella iskurivoimalla, entusiastimme näki naapurisuhteiden
mahtavat perspektiivit Potemkinin kulisseista piittaamatta. Yleisradion historioitsija muistanee
"Näin naapurissa" -ohjelman,
mutta itse sankarimme esitti kritiikkiä, ymmärsi, ken ymmärsi. Entusiasmista raju ajan riento
vei
"uskorenieen" ja edelleen "glasnostiin",
kulissien kaatumiseen. Naapurimaan
"transitio"
muutti ja muuttaa vieläkin myös Suomen historian omaakuvaa. Joillekin oli yllätys kuulla, että
kansakuntamme olikin ollut
rähmällään,
niin savolaiset, karjalaiset kuin suomalaiset. Venäjän tutkimuksen yllätyksellisenä, aavalla ja
haasteellisella merellä purjehtijamme, Helsingin Yliopiston Renvall-instituutin Itä-Euroopan
historian assistentti, dosentti
Timo Wihavainen
on ankkuroinut paikkoihin, joista näkee olennaisimman. historioitsijana Timo Wihavainen
jatkaa jo keisariaikana aloitetulla
Sprengtportenin, Grotin ja
Paasikiven
viitoittamalla tiellä. Sallikaa osastomme edustajien kiinnittää työtätekevien pyynnöstä
myönnetty Jakov Karlovitsh Grotille nimetty kansojen ystävyyden entusiastiprenikka
prjanik
"tammenlehvien kera" sekä luovuttaa oheinen "entusiasti-sertifikaatti"!
Kaksois-W
symboloikoon wenäläisyyden ja wihawaisuuden rauhanomaista, jopa symbioottista
rinnakkaiseloa! Juokaamme malja entusiasmille ja entusiastille
do dna !
(Voimakkaita, jatkuvia suosionosoituksia, kiitos!)
Kunnioittaen SVS:N HY:N OSASTON KESKUSKOMBINAATIN T. P. KOMITEA
6.11.1997
ENTUSIASTILLE 6.11.1997
Suomi-Venäjä Seuran Helsingin (Keisarillisen Aleksanterin-) Yliopiston
osasto
on perustanut
Jakov Grotille
nimetyn entusiastipalkinnon
Premija entuziasta imeni Jakov Grota,
joka on tarkoitus myöntää joka vuosi valitulle yliopistolaiselle, joka on
ennakkoluulottomalla tavalla edistänyt Venäjän tuntemusta, harrastusta ja
innostusta.
Tänä vuonna palkinto on päätetty antaa tieteelliselle toimihenkilölle,
dejatel nauki ,
todelliselle entusiastille, joka on entusiasmillaan väsymättä uurastanut Venäjän tutkimuksen
puolesta. Esikuvamme olkoon
Jakov Grot,
ennakkoluuloton kulttuurisuhteiden ja ovien avaaja (kuvaannollisesti sanoen) 1840-luvulla.
Grot toimi 1841-1852 venäjän kirjallisuuden ja historian professorina Keisarillisessa
Aleksanterin-Yliopistossa (Helsingin Yliopistossa). Mm. Kalevala ja Runeberg tulivat
venäläisten tietoisuuteen Grotin ansiosta. Täällä on puhuttu enemmänkin Grotin ansioista tänä
iltana, todettakoon, että Grot oli entusiasti kuten myös tämän päivän juhlakalumme.