4.5.1998 ML

Jakov Grotille nimetty entusiasti-palkinto v. 1997


Suomi-Venäjä Seuran Helsingin yliopiston osasto on päättänyt jakaa Jakov Grotille nimetyn entusiasti-palkinnon yliopistolaiselle, joka on ennakkoluulottomalla tavalla edistänyt Venäjän monipuolista tuntemusta ja harrastusta.

Palkinnon sai vuonna 1997 dosentti, Itä-Euroopan historian assistentti Timo Vihavainen.

Seuraavassa Martti Haltian pitämä palkinnonluovutuspuhe


ENTUSIASTILLE 6.11.1997

Suomi-Venäjä Seuran Helsingin (Keisarillisen Aleksanterin-) Yliopiston osasto on perustanut Jakov Grotille nimetyn entusiastipalkinnon Premija entuziasta imeni Jakov Grota, joka on tarkoitus myöntää joka vuosi valitulle yliopistolaiselle, joka on ennakkoluulottomalla tavalla edistänyt Venäjän tuntemusta, harrastusta ja innostusta. Tänä vuonna palkinto on päätetty antaa tieteelliselle toimihenkilölle, dejatel nauki , todelliselle entusiastille, joka on entusiasmillaan väsymättä uurastanut Venäjän tutkimuksen puolesta. Esikuvamme olkoon Jakov Grot, ennakkoluuloton kulttuurisuhteiden ja ovien avaaja (kuvaannollisesti sanoen) 1840-luvulla. Grot toimi 1841-1852 venäjän kirjallisuuden ja historian professorina Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa (Helsingin Yliopistossa). Mm. Kalevala ja Runeberg tulivat venäläisten tietoisuuteen Grotin ansiosta. Täällä on puhuttu enemmänkin Grotin ansioista tänä iltana, todettakoon, että Grot oli entusiasti kuten myös tämän päivän juhlakalumme.

Palkintomme tämänvuotinen saaja on klassinen humanisti, laaja-alainen iskurityöläinen, jonka mottona on "NAVIGARE NECESSE EST". Hän on purjehtinut maailman merillä ja itätuulessakin ohittanut karikot. Palkinto on ylistys entusiasmille, jonka suuri ja mahtava ja niin erilainen naapurimaa on herättänyt Savon kansassa jo ennen ja jälkeen Saimaan kanavan. Laaja Suur-Saimaa on herättänyt purjehtijan kaipuun itään kohti Pähkinäsaarta (Pähkinäsaaren rauha 1323) ja Nevan suurkaupunkia. Vesistö vie Saimaalta lopulta takaisin kohti koti Suomea, Suomenlahden laulavien laineiden, Viaporin (jossa monet kerrat on käyty klassinen sveaborgskoje guljanije ) kautta maihin ja Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon ja sen Renvall-instituuttiin. Tällainen on tutkijan dialektiikka, Venäjän tutkimuksen kautta takaisin Suomeen, suomalaisuuteen ja myös suomettuneisuuteen.

"Entusiasti" ei tarkoita vain innostunutta. vaan myös ahkeraa toveria, ja juuri sellainen on palkintomme saaja. Sana oli muodissa Neuvostoliitossa 1920- ja 30 -lukujen taitteessa ns. kulttuurivallankumouksen ja ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alussa. Silloin puhuttiin perestroikasta; sama sana palasi muuten uudestaan pinnalle 1980-luvun lopulla; onko sattumaa, että samoihin aikoihin kunniaentusiastistamme tuli filosofian tohtori? Purjehduksen lomassa toveri oli uurastanut myös tieteen parissa. kuten uurastaa edelleenkin. Näin Suuren Lokakuun Vallankumouksen 80-vuotispäivän aattona ei sovi unohtaa tieteellis-teknistä kumousta. Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-tekninen yhteistyökomitea tuotti arvokkaita kontakteja, eikä kanssakäyminen välttämättä ollut niin suomettunutta kuin on väitetty. Työn sankarimme ei katso työtunteja, vaan tieteelliseen kongressiin kuuluvat ympyriäiset työpäivät, avainsana do dna. Entusiasmiin kuuluvat myös tiedemiesten inhimilliset kontaktit pyöreän tai kulmikkaan pöydän jälkeen. Merellä tarvitaan joskus jäänmurtajaa. Inhimillisyys voi sulattaa jään kylmästä sodasta piittaamatta, lasillinen "sobornostin" hengessä voi myös auttaa.

Jo suuren ja mahtavan liiton aikaan jolloin ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa syvennettiin ja laajennettiin entusiastisella iskurivoimalla, entusiastimme näki naapurisuhteiden mahtavat perspektiivit Potemkinin kulisseista piittaamatta. Yleisradion historioitsija muistanee "Näin naapurissa" -ohjelman, mutta itse sankarimme esitti kritiikkiä, ymmärsi, ken ymmärsi. Entusiasmista raju ajan riento vei "uskorenieen" ja edelleen "glasnostiin", kulissien kaatumiseen. Naapurimaan "transitio" muutti ja muuttaa vieläkin myös Suomen historian omaakuvaa. Joillekin oli yllätys kuulla, että kansakuntamme olikin ollut rähmällään, niin savolaiset, karjalaiset kuin suomalaiset. Venäjän tutkimuksen yllätyksellisenä, aavalla ja haasteellisella merellä purjehtijamme, Helsingin Yliopiston Renvall-instituutin Itä-Euroopan historian assistentti, dosentti Timo Wihavainen on ankkuroinut paikkoihin, joista näkee olennaisimman. historioitsijana Timo Wihavainen jatkaa jo keisariaikana aloitetulla Sprengtportenin, Grotin ja Paasikiven viitoittamalla tiellä. Sallikaa osastomme edustajien kiinnittää työtätekevien pyynnöstä myönnetty Jakov Karlovitsh Grotille nimetty kansojen ystävyyden entusiastiprenikka prjanik "tammenlehvien kera" sekä luovuttaa oheinen "entusiasti-sertifikaatti"! Kaksois-W symboloikoon wenäläisyyden ja wihawaisuuden rauhanomaista, jopa symbioottista rinnakkaiseloa! Juokaamme malja entusiasmille ja entusiastille do dna ! (Voimakkaita, jatkuvia suosionosoituksia, kiitos!)

Kunnioittaen SVS:N HY:N OSASTON KESKUSKOMBINAATIN T. P. KOMITEA 6.11.1997


Siirry:
[Tapahtumat] [Osaston keskussivu]