Helsingin yliopiston Venäjä-seura on päättänyt myöntää entusiastipalkinnon kielikeskuksen venäjän opettajille Marjatta Alestalolle, Eija Hämäläiselle ja Heidi Mäkäläiselle. He ovat edistäneet venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin ja maan tuntemusta ja harrastusta yliopistolaisten keskuudessa laajasti eri oppiaineissa ja eri kampuksilla.
Kielikeskuksessa yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus aloittaa venäjän opiskelu alkeista. Monet havahtuvat vasta opintojen myötä huomaamaan, että venäjän taidosta olisi heille hyötyä ja että kielitaito voi avata heille aivan uusia näkymiä maailmaan. Opinnot alkavat usein alkeista, eli kyrillisistä aakkosista ja venäjän ääntämisestä, mutta nopeasti edetään haastavampiin asioihin. Ja niitähän venäjän kielessä riittää. Kielioppi ja sanasto kaikessa rikkaudessaan ovat kuitenkin vain aineksia toimivan kielitaidon saavuttamisessa. Ja nimenomaan se on kielikeskuksen opetuksen päämäärä - että opiskelija saavuttaa tarvitsemansa kielitaidon tason.
Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet. Onko venäjän opiskelija tuleva farmaseutti, joka palvelee apteekissa venäjänkielisiä asiakkaita? Onko hän valmistumassa metsäalalle ja menossa vientiteollisuuden tai kaupan palvelukseen? Tuleeko nuoresta valtiotieteilijästä kenties Venäjä-asiantuntija ja suosittu kommentaattori television ajankohtaisohjelmiin? Onko historian opiskelija tarttumassa gradussaan aiheeseen, joka avautuu venäjänkielisten lähteiden kautta? Jotkut jatkavat venäjän opiskelua aina sivuaineeksi saakka ja siirtyvät kielikeskuksesta venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen.
Marjatan, Eijan ja Heidin oma entusiasmi venäjän opetukseen näkyy kaikessa: he kannustavat opiskelijoita jatkamaan seuraaville tasoille, oppimaan lisää ei pelkästään kielestä vaan myös venäläisestä kulttuurista, tavoista, itse maasta. Opetusmenetelmät ovat monipuolisia, oppitunnit vaihtelevia, oppimateriaalit huolellisesti valmistettuja ja ajankohtaisia. Kekseliäisyyden eli nykyjargonilla innovatiivisuuden puutteesta heitä ei voi kukaan moittia. Uusin opetusinnovaatio on venäläisten vaihto-opiskelijoiden käyttäminen apuopettajina. Apu onkin tarpeen, sillä aloitusryhmät ovat suuria, parhaimmillaan 70 opiskelijaa. Myös oppimistulokset ovat hyviä: joka vuosi lähtee 10 opiskelijaa vaihtoon Venäjälle. Mm. Izhevskin yliopistosta on kantautunut kehuja Helsingistä tulevien opiskelijoiden hyvästä kielitaidosta ja valmiuksista. Tämä on erityisen merkillepantavaa, sillä Izhevskissä on erikoistuttu nimenomaan venäjän opetukseen ulkomaalaisille.
Eija Hämäläinen aloitti venäjän kielen opettajana 1970-luvulla, Marjatta Alestalo liittyi joukkoon muutamaa vuotta myöhemmin ja Heidi Mäkäläinen 2010-luvulla. Opetusta on jatkuvasti uudistettava, sillä kielikään ei pysy paikoillaan, kun maailma muuttuu. Kun kielikeskus perustettiin 1970-luvun lopulla, opiskelijoilla oli suurta intoa paneutua venäjän kieleen ja Neuvostoliiton asioihin. Innon taustalla oli poliittisesti värittyneitä syitä, mutta myös kiinnostusta venäläisen kirjallisuuden klassikoita ja venäläistä ja neuvostokulttuuria kohtaan. Opetuksessa tarvittiin pioneerihenkeä ja kokeilunhalua, sillä juuri mitään ei ollut valmiina. Eija testasi Jyväskylän kielikeskuksen tuottamia oppimateriaaleja ja oli siten mukana opetuksen ja oppimateriaalien kehittämisessä. Venäjää yhteiskuntatieteilijöille -oppimateriaali on yksi tällaisen kokeilutoiminnan tulos. Myös suggestopedista menetelmää kokeiltiin ja käytettiin erityisesti juuri venäjän kielen opetuksessa.
Kun poliittinen tilanne 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa muuttui
rajusti ja Neuvostoliitto valtiona lakkasi olemasta, oli opetusta ja
oppimateriaaleja uudistettava samassa tahdissa. Opetustyönsä ohella
Marjatta ja Eija ovat valmistaneet useita oppikirjoja, joita venäjän
kielen opiskelijat kouluissa ja harrastajat opistoissa käyttävät.
Venäjää aikuisille, Venäjää matkailijoille, Kapusta master,
Privet, Sasha, Shto novogo, Sasha, Kafe Piter, Taipuisa Venäjä, Venäjän
kielioppi - tässä listaa julkaisuista.
Lopuksi muutama lainaus opiskelijoiden suusta:
Hyvät Jakov Grotille nimetyn entusiastipalkinnon saajat!
Työnne on tärkeää ja intomielenne sen tekemisessä suurta. Olette esimerkkinä
muille ja sen vuoksi ansaitsette yliopistoyhteisön arvostuksen. Seuraatte
professori Jakov Grotin jalanjälkiä suomalaisten venäjän kielen osaamisen
edistäjinä ja opiskelun tukijoina. Tuotte Venäjän lähelle.
Ottakaa vastaan kunniakirjat kiitokseksi ja tunnustukseksi entusiasmistanne.