Hakkuut Rytövuoressa

Sisällysluettelo

Ennen sotia Rytövuorelta (noin 20 ha) oli hakattu pinotavaraa ja harjoitettu tukkipuiden poimintahakkuita. Sodan jälkeisten hakkuiden yhteydessä huomattiin vanhoista metsään jääneistä pölkyistä, että sotaa edeltävänä aikana oli alueelta hakattu järeistä männyista 90 cm pitkää puutavaraa.

Välittömästi sodan jälkeen hakattiin järeimmät männyt. Seuraavassa hakkuussa poistettiin ennakkoon leimatut kookkaimmat kuuset.

Avohakkuu ja kulotus olivat vuorossa vuosina 1962 ja 1963. Ennen hakkuiden aloittamista männyt pystymitattiin ympyräkoealoilla ja alueelle suunniteltiin palstatieverkosto.

Rytövuori oli ensimmäinen palsta, jolta tehtiin kuusipikkutukkia, joka toimitettiin Välimaan sahalle Korkeakoskelle. Rytövuoresta hakattu puutavara ajettiin Kuivajärven jäälle 13:lla hevosella. Puuta varastoitiin jäälle pukkien varaan, josta sitä kuljetettin edelleen traktoreilla käyttäjilleen. Kuorineen Jäminkipohjaan toimitetut puut luovutusmitattiin rannassa. Tukit kuljetettiin jäältä autolla ja ajoreitti kulki Ala-Hyytiälän saunan vierestä. Kaivospuutavara ajettiin metsäaseman varastoon. Karhujärven tieverkkoa hyödyntäen osa puusta kuljetettiin tien vieressä olleelta varastolta suoraan käyttäjille.

Alue kulotettiin metsäylioppilaiden toimesta kesällä 1963 jonka jälkeen se äestettiin soveltuvilta osiltaan. Mäkien laet viljeltiin kylväen ja rinteiden alemmat osat istutettiin männylle.

Laajemmin Rytövuoren alueella uudistettiin 1970-luvulla 120-vuotiasta kuusi-mänty sekametsää. Aiemmat poimintahakkuut näkyivät jossain määrin metsän erikokoisrakenteena.

Ilmakuvassa vuodelta 1962 näkyy vielä pystyssä seisovien tukkipuiden lomassa hakattua pinotavaraa. Tämä edustaa aikakautensa tavanomaisinta puunkorjuumenetelmää hoitoalueella. Menetelmässä pinotavararungot hakattiin syyskesällä tai syksyllä palstatien varteen. Sahatavararungot hakattiin talvella.

Palstallehakkuu oli muuttunut palstatienviereenhakkuuksi Korkeakosken hoitoalueella 1950-luvun puolivälissä. Palstallehakkuussa puut hakataan hajalleen palstalle ja vastaavasti palstatienviereenhakkuussa hakkuumies joutuu siirtelemään pöllit palstatien varteen.