Kappale "Tutkimuksen menetelmät" näyttäisi olevan
yleensä se kappale, jossa on eniten hankaluuksia. Seuraavassa esimerkki
tutkimuksen menetelmät kappaleen sisällöstä:
4 Tutkimuksen menetelmät
Tutkimuksen lähestymistapa (tässä kohden perustellaan menetelmäkirjallisuuteen
ja tutkimuksen lähtökohtiin viitaten valittu lähestymistapa,
joka myös pääpiirteissään esitellään.
Voidaan myös esitellä miksi jotain muuta vaihtoehtoa ei valittu).*
4.1 Otanta (kohderyhmä, perusjoukko, koko, prosessi)*
4.2 Aineistonkeruu (mentelmän valinta, prosessi)*
4.3 Mittari (mittarin kehittely, mitkä ja millaiset kysymykset ajateltiin
sopivan mihinkin vastauksiin)
4.4 Analyysi (millä menetelmillä tutkimuskysymyksiin vastattiin)*
4.5 Luotettavuus*
*Menetelmäkirjallisuuden käyttö tulee Tutkimuksen menetelmät -alakappaleiden
teossa. Tutkimuksessa tulee olla mukana tutkimuksen luotettavuuden arviointia
lähdekirjallisuuteen viitaten (reabiliteetti ja validiteetti -käsitteiden
ymmärtäminen ja suhteuttaminen omaan tutkimukseen).
3.1.1 Laadullinen tutkimus
Laadullisessa tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan rikastuttaa suorilla lainoilla haastattelusta. Esim. Tutkittava totesikin, että ”Eihän sitä millään jaksais tämmöisen lauman kanssa, jos ei ois saanu koulutusta ja tukkee työkavereilta”.
Saaduista tuloksista tehdään johtopäätöksiä. Tuloksen perusteella näyttääkin yllättävästi siltä, että kaikilla ei ole halukkuutta…. Tulos on ristiriitainen teoriataustan oletuksen kanssa, sillä esimerkiksi Tauriaisen (2009, 23) mukaan…jne. Tavoitteena on, että päästään abstraktioiden/merkitysten tasolle pois aineistosta (esim. suorista sitaateista).
Varinaiset tulkinnat ja pohdinnat kuuluvat enemmän pohdinta-kappaleeseen.
3.1.2 Kvantitatiivinen tutkimus
Vaikka kvantitatiivisessa tutkimuksessa ei ole itsetarkoitus tehdä tilastollisten
menetelmien osaamista mittaavaa työtä, on tarkoitus soveltaa joitakin tilastollisia menetelmiä omassa työssään (vrt. ristiintaulukointi). Hyväksyttävässä proseminaarityössä on toki mukana kuvailevia menetelmiä, kuten
taulukoita, kaavioita, prosentteja, numeruksia, frekvenssejä, mutta sen lisäksi tilastollisten menetelmien käyttö tulee näkyä tulosten esittelyssä. .
Otantakoko.
Jotta kaavioiden, taulukoiden ja prosenttien esittäminen olisi järkevää
ja havainnollistavaa tulisi otoskoon olla minimissään esim. n. 20 vastaajaa
(= täytettyä lomaketta). Myös tilastollinen testaaminen on mahdollista pienilläkin otosryhmillä (ei-parametristen menetelmät), joskin edelleen on hyvä lähteä tavoittelemaan mahdollisimman suurta otosta.
Esimerkiksi,
-- yleisopetuksen luokkakoko (N=20), jossa tehdään jako tyttöihin
ja poikiin ja astenteellinen kysymys "Miten suhtautudut vammaisten lasten
sijoittamiseen yleiseen luokkaopetukseen?" kielteisesti 1 2 3 - 4 5 6 myönteisesti -- riittää tilastolliseen testaamiseen
(huom. itse ristiintaulukointiin riittää pienempikin määrä).
Huom. ristiintaulukoinnin merkitsevyyden laskemisessa ei välttämättä tarvita tilastollisten tietokoneohjelmien apua. Ks. Ristiintaulukointi Itseopiskelun materiaaleista.