1. Perusohjeita

a. Lähde- ja oheiskirjallisuutta tulee käyttää riittävällä laajuudella (minimi viisi kirjaa). Käytetyt teokset tulevat näkyä niin tekstin sisällä kuin lähdeluettelossakin. Mukana vähintään yksi ulkomaankielinen lähdeteos, joka voi olla joko teoriaosuuteen tai menetelmäkirjallisuuteen liittyvä.

b. Vaadituissa sivumäärissä pysyminen, niin mini- kuin maksimisivumäärät eli 20-30 sivua, jonka lisäksi liitetään kansilehti, lähdeluettelo ja liitteet (kyselylomake).

c. Tutkielma tulisi olla tasapainoinen. Nyrkkisäätönä on, että tutkielmasta noin puolet (sivumäärällisesti) muodostuisi kappaleista 1. Johdanto ja 2. Kirjallisuuskatsaus ja puolet lopuista kappaleista (3,4,5, jne…). Usein tutkielmat ovat vahvasti "etupainotteisia", jolloin metodeille, tuloksille ja pohdinnalle ei juuri jää tilaa.

 

2. Tutkielman rakenne

Tutkielmassa tulisi olla selkeä rakenne ja kappaleiden joukosta tulisi selvästi erottua muita selvemmin seuraavat pääkappaleet:

1. Johdanto
2. Kirjallisuuskatsaus (jolle voit valita muunkin nimen esim. Integraation toteutuminen Hauholla), jolle alisteisia ovat esimerkiksi kappaleet:

2.1 Integraation kehityksestä Suomalaisessa peruskoulussa
2.1.1 Integraatio jne...

2.2 Hauhon kunta tukemassa oppilaiden integraatiota jne...

3. Tutkimuksen kysymykset ja viitekehys
4. Tutkimuksen menetelmät
5. Tulokset
6. Pohdinta

Tämä jaottelu selkeyttää pienimuotoisia tutkimusraportteja huomattavasti. Kirjallisuuskatsaukseen liittyvistä teemoista voi toki muodostaa itsenäisiä kappaleitakin (ilman kirjallisuuskatsausotsikkoa), mutta ei mielellään kolmea enempää, jolloin ns. pääkappaleiden määrä jää alle kymmenen.

3. Tutkimuksen menetelmät

Kappale "Tutkimuksen menetelmät" näyttäisi olevan yleensä se kappale, jossa on eniten hankaluuksia. Seuraavassa esimerkki tutkimuksen menetelmät kappaleen sisällöstä:

4 Tutkimuksen menetelmät

Tutkimuksen lähestymistapa (tässä kohden perustellaan lähdekirjallisuuteen ja tutkimuksen lähtökohtiin viitaten valittu lähestymistapa, joka myös pääpiirteissään esitellään. Voidaan myös esitellä miksi jotain muuta vaihtoehtoa ei valittu).*
4.1 Otanta (kohderyhmä, perusjoukko, koko, prosessi)*
4.2 Aineistonkeruu (mentelmän valinta, prosessi)*
4.3 Mittari (mittarin kehittely, mitkä ja millaiset kysymykset ajateltiin sopivan mihinkin vastauksiin)
4.4 Analyysi (millä menetelmillä tutkimuskysymyksiin vastattiin)*
4.5 Oman tutkijaroolin pohdiskelua
4.6 Luotettavuus*

*Oheiskirjallisuuden käyttö tulee Tutkimuksen menetelmät -alakappaleiden teossa. Tutkimuksessa tulee olla mukana tutkimuksen luotettavuuden arviointia lähdekirjallisuuteen viitaten (reabiliteetti ja validiteetti -käsitteiden ymmärtäminen ja suhteuttaminen omaan tutkimukseen).

3.1 Menetelmien hallinnasta ja tutkimuksen otantakoosta

3.1.1 Laadullinen tutkimus

Laadullisessa tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan rikastuttaa suorilla lainoilla haastattelusta. Esim. Tutkittava totesikin, että ”Eihän sitä millään jaksais tämmöisen lauman kanssa, jos ei ois saanu koulutusta ja tukkee työkavereilta”.

saaduista tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tuloksen perusteella näyttääkin yllättävästi siltä, että kaikilla ei ole halukkuutta…. Tulos on ristiriitainen teoriataustan oletuksen kanssa, sillä esimerkiksi Tauriaisen (1989, 23) mukaan…jne. Kuitenkin erityisen ansiokasta on se, että päästään abstraktioiden/merkitysten tasolle pois suorista sitaateista.

Varinaiset tulkinnat ja pohdinnat kuuluvat enemmän pohdinta-kappaleeseen.

 

3.1.2 Kvantitatiivinen tutkimus

Vaikka kvantitatiivisessa tutkimuksessa ei ole itsetarkoitus tehdä tilastollisten menetelmien osaamista mittaavaa työtä, on hyvä yrittää soveltaa joitakin tilastollissia menetelmiä omassa työssään (vrt. ristiintaulukointi). Hyväksyttävän Tutkimuspraktikum-työn voi työstää myös käyttäen taulukoita, kaavioita, prosentteja, numeruksia, frekvenssejä, ristiintaulukointia jne. Menetelmällistä osaamista pidetään kuitenkin kurssillamme sen verran arvossa, että erinomaisiin arvosanoihin edellytetään tilastollisten merkitsevyyksien testaamista ja niiden esittämistä.

Otantakoko.
Jotta kaavioiden, taulukoiden ja prosenttien esittäminen olisi järkevää ja havainnollistavaa tulisi otoskoon olla minimissään n. 20 vastaajaa (= täytettyä lomaketta). Jos haluaa tarkistaa, esimerkiksi, ristiintaulukoinnin avulla mahdollisia merkitsevyyseroja annettujen vastausten suhteen olisi hyvä, jos mukana olisi vähintään noin 20 vastaajaa. Esimerkiksi, -- yleisopetuksen luokkakoko (N=20), jossa tehdään jako tyttöihin ja poikiin ja astenteellinen kysymys "Miten suhtautudut vammaisten lasten sijoittamiseen yleiseen luokkaopetukseen?" kielteisesti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 myönteisesti -- voi riittää tilastolliseen testaamiseen (huom. itse ristiintaulukointiin riittää pienempikin määrä).

Huom. ristiintaulukoinnin merkitsevyyden laskemisessa ei välttämättä tarvita tilastollisten tietokoneohjelmien apua. Ks. Ristiintaulukointi Itseopiskelun materiaaleista.

 

4. Tulokset ja pohdinta

4.1. Tulokset muodostaa oman lukunsa, jossa vastataan järjestelmällisesti tutkimuksen kysymyksiin. Kysymykset on siis hyvä numeroida, jolloin tulokset voidaan esittää samalla logiikalla. Tuloksista voidaan tehdä lyhyitä tulkintoja (esim. mistä ristiriitainen tulos voi johtua jne.) ja peilata tuloksia mahdollisiin oletuksiin (samansuuntainen, yllättävä, jne.).

4.2. Tutkimuksen viimeinen kappale on pohdinta. Tässä kappaleessa on tärkeää pohtia mikä on tutkimuksen merkitys (itselle tutkijana, kohderyhmälle/oppilaat, muille saman alan tutkijoille, onko tutkimuksella käytännöllistä annettavaa esim. opettajille ja/tai oppilaille). Mitkä olisivat mahdollisia jatkotutkimushankkeita tähän aihepiiriin liittyen ja miten tutkimusta tulisi muuttaa, että se olisi luotettavampi.

Muista myös:

Sivun alkuun