Utskriftvänliga versionen kompilerad: 2009-05-06 10.35.13
Kandidatstudier (Politogi)Omfattning sp 180
Läs om den gamla examensstrukturen och övergångsstadgandena för statslärans del på studieguidens första sida. Kurssidorna dateras, kompletteras och preciseras (ersättande prestationer, innehåll, examinationsformer osv.)
Examensstruktur och allmänna studierOmfattning sp 30
Kandidatexamen 180 sp
Allmänna studier sammanlagt 30 sp:
De allmänna studierna är allmänbildande till sin natur, tillsammans med andra stödande studier kan dessa även som valfria studier inkluderas i examen. De allmänna studierna har presenterats i studieguidens gemensamma del: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/valt
Magisterexamen
HOPS1. Personlig studieplan 1Omfattning sp 1
Sidorna uppdateras!
HOPS2. Personlig studieplan 2Omfattning sp 1
Sidorna uppdateras ...
ArbetslivsorienteringOmfattning sp 1
Med arbetslivsorientering avses studier som undersöker inbördes ömsesidiga förhållanden mellan akademiska studier och arbetsliv. Syftet med arbetslivsorienteringen är att få en uppfattning om den information, de färdigheter och på olika värden baserade attityder, som är av betydelse för placering i arbetslivet: på arbetsmarknadens olika delområden och för olika slags yrkespraxis. Arbetslivsorienteringen kommer tydligast fram i de allmänna studierna för kandidatexamen och i arbetspraktiken för magistersexamen. I den frivilliga arbetspraktiken lär man känna arbetspraxis inom den offentliga sektorn, hos olika organisationer eller företag. Arbetspraktiken är inte en obligatorisk studieprestation, eftersom institutionen inte kan garantera alla en möjlighet till avlönad praktik. Nedan klarläggs endast den arbetslivsorientering som ingår i de allmänna studierna, då en egen beskrivning av arbetspraktiken finns i studieguiden.
OBS! Det är att rekommendera att man i samband med kandidatstudiernas arbetslivsorientering deltar i besök hos olika inrättningar som arrangeras av institutionen, även om den studerande inte deltar i kursen ’Finlands politiska system’. En alternativ examinationsform för de studerande som inte avlägger SPJ-kursen och inte är i tillfälle att delta i inrättningsbesöken beskrivs nedan.
Kandidatstudiernas arbetslivsorientering genom inrättningsbesök i samband med kursen Finlands politiska system
Utöver institutionsbesöken deltar de studerande i två andra arbetslivsevenemang. Det är att rekommendera, att det ena av evenemangen utgörs av det alumniseminarium som arrangeras av institutionen för allmän statslära, föreningen för de studerande i statslära VOO ry samt Valtio-opin_Seniorit_ry. På seminarierna hålls inledningsanföranden av utexaminerade kandidater och magistrar som talar om sina egna erfarenheter av arbetslivet. Därtill deltar man i åtminstone ett annat arbetslivsevenemang som koordinerats av statsvetenskapliga fakulteten. Information om dessa evenemang och anmälan om deltagande i dem finns på fakultetens sida för arbetslivsorientering. Kandidatstudiernas arbetslivsorientering (1 sp) ifall den studerande inte deltar i institutionsbesöken.
Y101. Introduktion i statskunskapOmfattning sp 7
Målet för studieperioden är att ge en överblick över forskningstrender och forskningsobjekt i politik, världspolitik samt forskning i administration och organisation. Under studieperioden lär man känna begrepp och teorier som används inom dessa forskningstraditioner. Målet för inlärningen är att den studerande skall förstå de grundläggande utgångspunkterna för forskning i politik, administration och organisation samt världspolitik och kunna tillämpa dessa doktriner i mera ingående studier i statsvetenskap.
Huvudämnesstuderande: Obligatorisk introduktionskurs i statslära. Perioden kan inte tenteras vid fakultetstentamen. I föreläsningsförhöret tenteras två verk ur litteraturen för studieperioden (se Litteratur), av vilka det ena skall vara ett verk från den studerandes studielinje. I samband med studieperioden inleds en lärartutorperiod för huvudämnesstuderande, vilken fortgår ända till det andra studieårets hösttermin, varvid huvudämnesstuderande uppgör HOPS2.
Välj två av följande:
Y105. Finlands politiska system och EU - huvudämnesstuderandeOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att utvidga och fördjupa kännedomen om statslärans begrepp, forskningstrender och forskningsobjekt genom att kombinera dessa med studiet av Finlands politiska system och europeiska unionen. Centrala delar av periodens innehåll utgörs av Finlands politiska systems strukturer, institutioner, ideologier och funktionella drag och utvecklingen av dessa (nämnda teman behandlas ur nationell, internationell och administrativ synvinkel) samt av europeiska unionen som politiskt och administrativt system (unionens institutioner, beslutsfattande och centrala politiska områden). Inlärningens syfte är att fördjupa insikterna i Finlands politiska system och europeiska unionen, att lära sig analysera dessas strukturer och deras funktion samt att lära sig använda informationskällor som har anknytning till dessa.
Huvudämnesstuderande: Två obligatoriska kurser: Kursen Finlands politiska system, som avläggs i form av uppgifter från webbkursboken samt slutförhör för kursen (4 sp) jämte kursen Introduktion till europeiska unionen (2 sp).
Y110. Grunderna för politiskt tänkande - huvudämnesstuderandeOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att man med hjälp av idéhistorien skall sätta sig in i teoretiska och metodologiska utgångspunkter för politisk forskning samt den moderna politikens filosofiska och ideologiska bakgrundsantaganden. I studieperioden betonas även betydelsen av den feministiska politiska teorin för politiskt tänkande.
Huvudämnesstuderande: Kursen Grunderna för politiskt tänkande. Kursen är obligatorisk för samtliga huvudämnesstuderande i statslära. I samband med kursen tenteras verket:
P115. Politiska system i EuropaOmfattning sp 6
Studieperioden fokuserar strukturerna för moderna statliga system i Europa, deras verksamhetsformer och politiska kulturer. Målet är att lära de studerande att undersöka dessa frågor ur ett jämförande perspektiv. Studieperioden betonar Europas politiska problem och framtidsperspektiv i en historisk situation, där de gamla skiljelinjerna mellan Väst- och Öst-Europa håller på att försvinna. Studieperiodens syfte är att förmedla en bild av Europa som helhet, inom vilken små stater har en lika viktig ställning som de stora.
Föreläsningsseminarium och studier som försiggår i samband med seminariet, eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Studieperioden är obligatorisk för huvudämnesstuderande i statslära vid linjen för politologi.
Y201. Statsvetenskaplig metodologiOmfattning sp 5
Under studieperioden bekantar man sig med de väsentligaste frågorna och begreppen i samhällsvetenskapernas filosofi samt i synnerhet med positiv, hermeneutisk och realistisk samhällsvetenskaplig metodologi. Dessutom lär man sig vetenskaplig problemställning, samt väsentliga begrepp, fakta och färdigheter gällande utvärdering av uppbyggande av argument samt dessas relevans och giltighet.
Föreläsningsserie i metodologi för forskning i statslära (1 sp) och litteraturförhör (4 sp) i samband med föreläsningstentamen eller fakultetstentamen senast under de tre perioder som följer på kursen.
Sekä yksi teos seuravista kolmesta:
Y205. MaktforskningOmfattning sp 5
Målet för studieperioden är att fördjupa kunskaperna i forskning i statslära genom att först stifta bekantskap med maktforskning i allmänhet och därefter linjevis ur politikens, förvaltningens och olika organisationers perspektiv samt ur de synvinklar som forskningen i världspolitiken representerar. I de avsnitt som behandlar de olika linjerna stiftar man närmare bekantskap med centrala maktteorier och maktbegrepp inom statslärans olika delområden. Målet för inlärningen är en generell kännedom om maktbegrepp och maktteorier samt förmåga att analysera makt ur nationell och internationell synvinkel samt å andra sidan ur politiskt och administrativt perspektiv.
Huvudämnesstuderande: Kurs i maktforskning. Huvudämnesstuderande kan inte ersätta kursen med litteraturförhör och alternativa examinationsformer för kursen finns inte heller. Kursen består av föreläsningar och litteratur samt av ett tillämpat föreläsningsförhör. Innan man deltar i kursen eller under densamma tenterar man verket Discourses of Power av Hindess Barry vid fakultetstentamen. Tentamenstidpunkter och övrig information om avläggande av studieperioden preciseras på kursens sidor.
Biämnesstuderande: Kurs i maktforskning eller alternativt litteraturförhör vid fakultetstentamen.Alternativt litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Alternativt litteraturförhör vid fakultetstentamen:
Tiedekuntatentin kirjallisuus sivuaineopiskelijoille, jotka eivät suorita Vallan tutkimus – kurssia:
Obs. Amy Allens artikel i nätet: http://plato.stanford.edu/entries/feminist-power/
Y250. Kvantitativa metoderOmfattning sp 6
Under studieperioden stiftar man bekantskap med metodologi, begrepp, metoder och stoff i empirisk kvantitativ forskning i statslära. På kursen behandlas grunder för och tillämpning av de väsentligaste analysmetoderna samt de viktigaste metoderna för insamling av material. Efter att ha avlagt studieperioden borde den studerande kunna förstå och tolka kvantitativa undersökningar i statslära samt tillämpa metoderna i sina egna avhandlingar.
För deltagande i kursen fordras att man har avlagt introduktionskursen i statistik (4 sp). Det rekommenderas att man avlägger den före kursen i kvantitativa metoder, men den kan även avläggas vid sidan av denna kurs. För de studerande rekommenderas varmt att de avlägger den snabbkurs i SPSS som ingår i fakultetens allmänna studier.
Kurs i kvantitativa metoder. Kursen varar i två perioder. Den första perioden består av en för samtliga studerande gemensam föreläsingsdel, som avslutas med ett föreläsningsförhör. I förhöret tenteras föreläsningarna samt MOTV (riksomfattande databas för metodundervisning) som producerats av Samhällsvetenskapliga arkivet. MOTV kan man avgiftsfritt få fram på internet. Under den andra perioden indelas de studerande i smågrupper där de utför ett empiriskt kvantitativt praktiskt arbete.
Studieperioden är obligatorisk för alla huvudämnesstuderande. Studieperioden kan inte avläggas av biämnesstuderande.
Y301 Kvalitativa metoderOmfattning sp 6
Undervisningen i kvalitativa metoder utgör en del av den metodundervisning som förmedlas av institutionen. Kvalitativa metoder utgör en stor kategori av olika metoder. Det som är gemensamt för dem är en stark betoning av teori och sökande efter betydelseinnehåll hos olika fenomen. I undervisningen betonas ett systematiskt sätt att göra slutledningar med hjälp av olika slags material.
Studieperioden är obligatorisk för huvudämnesstuderande i statslära. Studieperioden kan inte avläggas av biämnesstuderande.
P210. Modernt politiskt tänkandeOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att man skall bekanta sig med politiskt tänkande genom att läsa centrala verk av tänkare som blivit moderna klassiker. Studieperioden koncentrerar sig i synnerhet på europeiskt politiskt tänkande och en kritisk insikt däri på så sätt att man bekantar sig med åsikter som uttryckts av centrala tänkare som problematiserat den europeiska politiken, staten, demokratin, verksamheten, offentligheten och makten. I fortsättningen koncentrerar man sig på hur man fösökt omdana och problematisera det europeiska tänkandets tradition med hjälp av det senaste århundradets ledande politiska tänkare.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
P215. Europeisk integrationsteori och institutioner i EUOmfattning sp 6
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
P220. Politiska institutioner och politiskt deltagandeOmfattning sp 6
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Tre av följande:
P225. Demokrati i teori och praktikOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att man skall bekanta sig med den västerländska demokratins och politiska kulturens nyaste utvecklingstrender, problem och lösningar till dessa ur ett nationellt, internationellt och globalt perspektiv och at man kan tänka över grunder och olika tolkningar av den moderna demokratin och om nya utmaningar som demokratiseringen av demokrati och internationell integration skapar.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
och två av följande:
P230. Migrationsrörelser och multikulturens politiska utmaningarOmfattning sp 6
Det generella målet för studieperioden är att man lär känna de ökande problemen av invandring, etnicitet och multikulturalism som blivande globaliseringen producerar. Studieperioden kan tenteras antingen som litteraturförhör vid fakultetstentamen (se Litteratur) eller i form av någon kurs som fokuserar på något politiskt fenomen och anordnas läsårsvis. Syftet med litteraturen för litteraturförhöret är att tala om, att en följd av globaliseringen är att relationerna mellan etik, etnografi, kultur och politik har aktualiserats på ett nytt sätt och kommit att få en större betydelse under de två senaste decennierna. Härom vittnar det faktum att företeelser förknippade med politiken såsom immigrations- och integrationspolitikens allt starkare betoning i regeringspolitiken, den politiska mobiliseringen bland olika etniska och kulturella grupper samt de grupperingar som motarbetar förändringar i kulturen. Under studieperioden behandlas bl.a. följande delområden: nya politiska utmaningar som blivande globalisering, invandring, mångkulturalism och medborgarskap medför.
Kurs som anordnas läsårsvis eller alternativt litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Tre av följande:
P260. Valfria ämnesstudier på linjen för politologiOmfattning sp 0 - 12
Valfria ämnesstudier består i första hand av ämnesstudier i politologi som avlagts vid andra universitet i hemlandet eller utomlands, men de kan även vara ämnesstudier vid andra linjer i statslära.
Y320. Kandidatseminarium: allmän delOmfattning sp 4
Målet för perioden är inlärning av principer och praxis i vetenskaplig forskning, uppgörande av forskningsplan och forskningsrapport, skrivande av vetenskaplig text samt utvecklande av färdigheter för argumentation och diskussion.
Kandidatseminariets allmänna del (Y320) och linjerelaterad del (P330, H330, M330) avläggs under på varandra följande perioder. Om studenten inte avlägger den linjeralaterade del vid den följande perioden efter den almänna delen, måste hon avlägga hela kandidatseminariet på nytt från början. Till avläggandet av den allmänna delen hör uppgörande av forskningsplan. Kandidatseminariets allmänna del är gemensam för linjerna.
Endast för huvudämnesstuderande. Kandidatseminariet kan inte avläggas av biämnesstuderande.
P330. Kandidatseminarium, linjerelaterad del (politologi)Omfattning sp 3
Målet för perioden är inlärning av principer och praxis i vetenskaplig forskning, uppgörande av forskningsplan och forskningsrapport, skrivande av vetenskaplig text samt utvecklande av färdigheter för argumentation och diskussion.
I den linjerelaterade delen av kandidatseminariet fortgår förberedelserna för kandidatavhandlingen utgående från den forskningsplan som uppgjorts i den allmänna delen (Y320). Till avläggandet av avhandlingsseminariet hör uppgörande av en seminarieavhandling. Seminarieavhandlingen är på samma gång en inledande version av kandidatavhandlingen. Utgående från de kommentarer den studerande fått för seminarieavhandlingen gör han/hon upp sin kandidatavhandling senast under den period som följer på seminariet.
Om studenten inte avlägger den linjeralaterade del vid den följande perioden efter den almänna delen, måste hon avlägga hela kandidatseminariet på nytt från början.
Endast för huvudämnesstuderande. Kandidatseminariet kan inte avläggas av biämnesstuderande.
Kandidatavhandling och mognadsprovOmfattning sp 6
Kandidatavhandlingen baserad på seminarieavhandlingen som uppgjorts under kandidatseminariets linjerelaterade del är obligatorisk.
Sök mera information på fakultetens sidor:
Kandidatavhandlingen inlämnas för granskning under kandidateminariets linjerelaterade period eller senast under därpåföljande period. Se närmare på:
Förvaltnings- och organisationsforskning (PK)Omfattning sp 180
Läs om den gamla examensstrukturen och övergångsstadgandena för statslärans del på studieguidens första sida. Kurssidorna dateras, kompletteras och preciseras (ersättande prestationer, innehåll, examinationsformer osv.)
H115. Finländsk och europeisk förvaltningOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i organisationer och verksamhetssystem inom finländsk och europeisk förvaltning. Till studieperiodens centrala innehåll hör reformer och utvecklande av förvaltningen i Finland och Europa, finländsk och europeisk förvaltningskultur samt Europeiska unionens förvaltning. Inlärningsmålet är en allmän kännedom om dessa innehållsområden.
Valfri föreläsningskurs som ersätter en del av studieperioden samt litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Studieperioden är obligatorisk för huvudämnesstuderande vid linjen för förvaltnings- och organisationsforskning.
H210. Förvaltnings- och organisationsforskningOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att man skall lära känna utgångspunkterna och de centrala betraktelsesätten i förvaltnings- och organisationsforskning. Till det centrala innehållet i studieperioden hör trenderna inom forskning om offentlig förvaltning och olika organisationer. Inlärningsmålet är att man skall behärska kärninnehållet i de centrala teorierna.
Huvudämnesstuderande: Obligatorisk kurs i samband med vilken man tenterar ett verk av Morgan (se Litteratur) enligt kursledarens anvisningar. Läs anvisningarna på kursens sidor.
Biämnesstuderande: Biämnesstuderande kan avlägga studieperioden i form av litteraturförhör vid fakultetstentamen. Den undervisning som förmedlas under perioden ges i första hand till huvudämnesstuderande, biämnesstuderande kan delta i kursen, om det finns plats för dem.
H215. Studier i utvärderingOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att göra de studerande insatta i forskning i verkställande och utvärdering av olika former av offentlig verksamhetspolitik. Till det centrala innehållet hör den tilltagande utvärderingen och utvecklingsverksamheten inom den offentliga sektorn, utvärderingens samband med förvaltningsutveckling och befästande av redovisningsskyldighet. Inlärningsmålet är en allmän kännedom om utgångspunkter och metoder i utvärderingsforskning.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H220. Internationella organisationerOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i forskning om internationella organisationer och skapa en helhetsbild av internationella organisationer och deras verksamhet. Centrala innehållsområden i studieperioden är internationella organisationers tillväxt och utvecklingen av deras uppgifter, de viktigaste internationella organisationernas särdrag ur organisationsteoretiskt perspektiv. Inlärningsmålet är en allmän kännedom om internationella organisationer och forskning om dessa.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H225. Jämförande administrativ forskningOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i jämförande forskning om förändringar i offentlig förvaltning samt i de ömsesidiga relationerna mellan förändringsprocesser i politik och förvaltning. Centrala innehållsområden i studieperioden är jämförande forskning om förvaltningssystem i allmänhet samt forskning om Ryssland och Östeuropa som valfritt specialområde. Inlärningsmålet är att behärska utgångspunkter, generella resultat och metoder i jämförande administrationsforskning samt centrala särdrag i den utvalda gruppen av länder.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Ett av följande alternativ:
eller
Och två av följande sex alternativ:
eller (de följande två är tillsammans en alternativ):
H230. Institutioner, beslutsfattande och förvaltning i EUOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att fördjupa kännedomen om Europeiska unionens institutioner, deras inbördes relationer, beslutsfattande och förvaltningspraxis. Inlärningsmålet är förmåga att analysera Europeiska unionens utveckling samt medlemsländernas och olika aktörsgruppers mål i unionens verksamhet och utvecklandet av dess institutioner.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H260. Valfria ämnesstudier på linjen för forskning i administration och organisationOmfattning sp 0 - 12
De valfria ämnesstudierna består i första hand av ämnesstudier i förvaltnings- och organisationsforskning som avlagts vid andra universitet i hemlandet eller utomlands, men de kan även vara ämnesstudier vid andra linjer i statslära
H330. Kandidatseminarium, linjerelaterad del (administration och organisation)Omfattning sp 3
Målet för perioden är inlärning av principer och praxis i vetenskaplig forskning, uppgörande av forskningsplan och forskningsrapport, skrivande av vetenskaplig text samt utvecklande av färdigheter för argumentation och diskussion.
I den linjerelaterade delen av kandidatseminariet fortgår förberedelserna för kandidatavhandlingen utgående från den forskningsplan som uppgjorts i den allmänna delen (Y320). Till avläggandet av avhandlingsseminariet hör uppgörande av en seminarieavhandling. Seminarieavhandlingen är på samma gång en inledande version av kandidatavhandlingen. Utgående från de kommentarer den studerande fått för seminarieavhandlingen gör han/hon upp sin kandidatavhandling senast under den period som följer på seminariet.
Om studenten inte avlägger den linjeralaterade del vid den följande perioden efter den almänna delen, måste hon avlägga hela kandidatseminariet på nytt från början.
Endast för huvudämnesstuderande. Kandidatseminariet kan inte avläggas av biämnesstuderande.
Obligatoriska biämnesstudierOmfattning sp 25
Huvudämnesstuderande på linjen för forskning i administration och organisation avlägger i kandidatexamen minst biämneshelheten för Ledarskap (JOS). Andra studerande än huvudämnesstuderande på linjen för forskning i administration och organisation kan avlägga JOS-studier utan att avlägga studier från linjen för forskning i administration och organisation.
Obligatoriska JOS-studieperioder för huvudämnesstuderande vid linjen för forskning i administration och organisation:
Huvudämnesstuderande vid linjen för forskning i administration och organisation inleder JOS-studierna under det första studieårets hösttermin.
JOS1. Grunder i lederskapOmfattning sp 7
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en bild av olika delområden av ledarskap och av ledningsverksamhet i olika organisationer verksamhetsmiljöer samt att göra de studerande insatta i vetenskaplig forskning om ledarskap och dess utveckling.
Obligatorisk föreläsning och i samband därmed förhör av föreläsningsmaterial och litteraturförhör i JOS-tentamen. I litteraturförhöret tenteras två verk (dvs. Utöver det obligatoriska verket av Robbinson tenteras ett verk av antingen Peltonen eller Sennett.
Huvudämnesstuderande vid linjen för forskning i administration och organisation inleder JOS-studierna under det första studieårets hösttermin. Andra JOS-studerande kan inleda Jos-studierna först efter att ha avlagt minst 30 studiepoäng (15 studieveckor), så att det i studierna uppstår ett samband med den studerandes eget huvudämne eller innehållet i examen.
och
eller en av följande:
Obs.
Robbinsin Essentials-kirjan seitsemäs painos käy luonnollisesti tenttikirjaksi. Sen sijaan hänen aiempaa teostaan 'Organizational behavior' ei pidä käyttää tenttikirjana, vaikka se sisältääkin paljon samaa kuin Essentials-kirja.
JOS2. Strategiskt ledarskapOmfattning sp 6
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en helhetsbild av strategisk ledningsverksamhet i organisationer som verkar inom den offentliga eller privata sektorn.
Obligatorisk närvaro: Strategiskt ledarskap och litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida annan undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka meddelas skilt för sig.
Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuus:
sekä
tai
JOS3. PersonaladministrationOmfattning sp 6 - 10
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en helhetsbild av en organisations personalärenden från en synvinkel som fokuserar ledningsverksamhet och utvecklande av organisationens verksamhet.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Huom. Viitalan aiempaa "Henkilöstöjohtaminen"-teosta, joka löytyy myös tekijänimellä Riitta Strömmer, ei enää pidä käyttää tenttikirjana.
JOS6. Offentligt ledarskapOmfattning sp 6
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en helhetsbild av ledningsverksamhet ur den offentliga förvaltningens synvinkel.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Kandidatstudier (Forskning i världspolitik)Omfattning sp 180
Läs om den gamla examensstrukturen och övergångsstadgandena för statslärans del på studieguidens första sida. Kurssidorna dateras, kompletteras och preciseras (ersättande prestationer, innehåll, examinationsformer osv.)
M115. Inriktningar i världspolitikenOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att göra de studerande insatta i centrala frågor i den världspolitiska forskningens specialiseringsområden (utrikespolitik och diplomati; freds- och konfliktsforskning;global politisk ekonomi och global kontroll) genom att gå in på dessa via Finland och Finlands internationella relationer. På detta sätt försöker man även åstadkomma en bättre förståelse för Finlands globala status och dess utveckling.
Studieperioden kan i sin helhet avläggas antingen som litteraturförhör vid fakultetstentamen eller som föreläsningskurs. För huvudämnesstuderande rekommenderas föreläsningskursen, eftersom kursen lägger en grund för val av specialiseringsområde för linjen för forskning i världspolitik i ämnesstudierna.
I samband med föreläsningsförhöret tenteras antingen Visuri (toim.) eller Hansen & Waever (eds.) (se nedan) samt därtill från fyra till sex artiklar som preciseras på föreläsningarna och av vilka hälften behandlar freds- och konfliktsforskning och hälften global politisk ekonomi och kontroll.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Och en av följande:
M210. Teoriinriktningar i världspolitikenOmfattning sp 6
Under studieperioden gör man sig förtrogen med teoretiska inriktningar och metodologiska grunder för forskning i världspolitik. Målet är att den studerande lär känna alla centrala teoretiska betraktelsesätt i forskning i världspolitik, förstå sig på deras svagheter och styrkor samt klarar av att kombinera dem med ett vidlyftigare vetenskapsfilosofiskt sammanhang.
Huvudämnesstuderande: Föreläsningsserie av arbetsseminarietyp för huvudämnesstuderande vid linjen för forskning i världspolitik, i samband med vilken studieperiodens litteratur tenteras. Ifall man inte ryms med i arbetsseminariet, litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Biämnesstuderande: Biämnesstuderande och studerande vid andra linjen i allmän stastlära kan avlägga studieperioden i form av litteraturförhör vid fakultetstentamen. Den undervisning som förmedlas under perioden ges i första hand till huvudämnesstuderande vid linjen för forskning i världspolitik.
M215. Förändringar i världspolitikenOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att ge en bild av de stora förändringarna i världspolitiken – särskilt det kalla krigets slut och globaliseringen – samt normativa argument för stabilitet eller förändring. Målet är att den studerande skall förstå de historiska förändringarnas karaktär och inverkan på världspolitiken och i huvuddrag känna till den diskussion som förs om förändringars tolkning, förklaringar och berättigande.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
M220. Teorier i utrikespolitik och diplomatiOmfattning sp 6
Studieperioden ger argument för den diskussion som förs om det internationella systemets och statens karaktär som utrikespolitisk och säkerhetspolitisk aktör. Målet är att den studerande skall förstå hur det internationella systemet kan abstraheras och hur det kan tänkas inverka på staters och andra internationella aktörers utrikespolitiska agerande.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
M225. Stormakternas utrikespolitikOmfattning sp 6
Under studieperioden gör man sig insatt i utrikespolitisk forskning genom att närmare granska en del centrala aktörer och lär känna olika teoretiska betraktelsesätt som använts i forskning om dessa aktörers utrikespolitik. Målet är att de studerande skall få en relativt täckande uppfattning om olika teoretiska betraktelsesätt som använts i utrikespolitisk forskning och att de även skall känna till hur dessa kombineras med några centrala aktörers utrikespolitiska verksamhet.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
M230. Teorier i freds- och konfliktforskningOmfattning sp 6
Under studieperioden sätter man sig in i flerdimensionell freds- och konfliktforskning samt säkerhetsforskning genom att granska olika trenders centrala tendenser, begreppsflora och problematik. Målet är att den studerande skall kunna bilda sig en uppfattning om olika tänkesätt och förstå konfliktslösningens grunder.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
M235. Konflikter och deras lösningOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att skapa en bild av lösningsmodeller för konflikter genom att granska såväl vissa centrala konflikter under den senaste tiden som världspolitiska betraktelsesätt för lösande av konflikter. Inlärningsmålet är att den studerande skall föstå olika lösningsmodeller för konflikter gällande såväl internationella som nationella minoriteter och även normativt kunna utvärdera dessa.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
M240. Centrala frågeställningar i politisk ekonomiOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i centrala frågeställningar och teorier i internationell och global politisk ekonomi. Inlärningsmålet är att den studerande skall behärska såväl den politiska ekonomins traditionella teorier (realismen/liberalismen/marxismen) som olika nya konstruktiva och kritiska teorier åtminstone i huvuddrag. Dessutom skall den studerande känna till den historiska utvecklingen av världsomfattande produktion, omsättning och finansiering och centrala aktuella problem som hänför sig till dessa.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
OBS! Från de examinationsanvisningar som meddelats i Studieguiden görs inga undantag. T.ex. kan man inte ersätta tentamen av en enda av böckerna genom att skriva en essä. Eventuella förfrågningar gällande avläggande av studieperioden endast personligen på mottagning – inte per e-post!
M245. Det globala styret och dess förnyelseOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att göra de studerande insatta i kritisk forskning om globalisering och global kontroll. Är globaliseringen en så klar och elementär process som man ofta låter förstå? Hur kan man i forskning om globalisering och global kontroll tillämpa maktanalys och normativa förändringsteorier? Inlärningsmålet är att förvärva färdighet att tillämpa den världspolitiska forskningens centrala begrepp och teorier i analys av globalisering och global kontroll.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Valfria ämnesstudier på linjen för forskning i världspolitikOmfattning sp 6
En valfri ämnesstudieperiod (6 sp) från något annat specialiseringsområde vid linjen för världspolitik än det egna området.
M330. Kandidatseminarium: linjerelaterad del (linjen för världspolitik)Omfattning sp 3
Målet för perioden är inlärning av principer och praxis i vetenskaplig forskning, uppgörande av forskningsplan och forskningsrapport, skrivande av vetenskaplig text samt utvecklande av färdigheter för argumentation och diskussion.
I den linjerelaterade delen av kandidatseminariet fortgår förberedelserna för kandidatavhandlingen utgående från den forskningsplan som uppgjorts i den allmänna delen (Y320). Till avläggandet av avhandlingsseminariet hör uppgörande av en seminarieavhandling. Seminarieavhandlingen är på samma gång en inledande version av kandidatavhandlingen. Utgående från de kommentarer den studerande fått för seminarieavhandlingen gör han/hon upp sin kandidatavhandling senast under den period som följer på seminariet.
Om studenten inte avlägger den linjeralaterade del vid den följande perioden efter den almänna delen, måste hon avlägga hela kandidatseminariet på nytt från början.
Endast för huvudämnesstuderande. Kandidatseminariet kan inte avläggas av biämnesstuderande.
Magisterstudier (Politologi)Omfattning sp 120
Obligatoriska huvudämnesstudierna (45 sp)
P590. Pro gradu -avhandling (40 sp)
Valfria studier (resten av 120 sp)
HOPS3. Individuell studieplan 3Omfattning sp 1
HOPS3 för huvudämnesstuderande (Individuell magisterstudieplan) uppgörs i början av de fördjupade studierna, senast i början av den linjerelaterade delen av pro gradu -avhandlingsseminariet.
Y401. Politisk filosofiOmfattning sp 5
Efter avlagd studieperiod känner den studerande till de viktigaste normativa teorierna om demokrati, medborgarskap, rättvisa, politiska rättigheter och skyldigheter, politiska dygder, förhållandet mellan frihet och jämlighet, politiskt våld samt konfrontation med utanförskap. De studerande vet vilka grundläggande problem som har anknytning till olika teorier och hur sådana problem åtminstone delvis kan lösas. De känner till moralepistemologin och typiska sätt att framföra ett normativt argument. De studerande kan även utvärdera olika normativa arguments och evidenstypers relevans i relation till något forskningsproblem. Som avslutning på den kurs som hör till studieperioden behärskar de studerande de centrala positionerna och alternativen i politisk teori och förmår framföra ett systematiskt normativt etiskt-politiskt argument om något av politologins centrala problem.
Föreläsningsserie eller litteraturförhör vid fakultetstentamen.
och två av följande:
Y405. Fördjupade studier i forskningsmetoderOmfattning sp 5
Målet är att fördjupa metodologiska färdigheter för samhällsvetenskaper på något metodområde som stöder uppgörandet av pro gradu-avhandlingen.
En allmän av institutionen för statslära anordnad metodkurs eller någon annan kurs bland metodologistudierna i fördjupade studier vid statsvetenskapliga fakulteten, en metodkorg som bildas av institutionernas undervisningsutbud: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/menetelmakori.html
OBS. Såvida omfattningen av den kurs som anordnas av institutionen för statslära är mindre än omfattningen av studieperiod Y405, skall studieperiodens avläggande kompletteras med metodstudier för fördjupade studier vid statsvetenskapliga fakulteten.
P410. Politikens teoriOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att fördjupa uppfattningen om politik och abstrahering och teoretiskt studium av politiska fenomen. Under studieperioden förvärvas en djupare och mångsidigare kännedom om de centrala begrepp utgående från vilka politiska fenomen historiskt sett har granskats samt dryftas hur dessa begrepp har påverkat tolknigen av politiken. Under perioden lär man sig på samma gång känna i synnerhet de politiska begrepp som lanserats i politologisk forskning och teoretisering samt olika sätt att abstrahera politiken.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
P415. Europeiska unionen som en utmaningOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att sifta bekantskap med Europeiska unionens beslutsfattande som sker på flera nivåer och med olika institutioner för beslutsfattande samt forskningssätt och teoretiska diskussioner gällande dessa. Därtill studerar man frågor som hänför sig till EU:s demokrati och legitimitet.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Fyra av följande:
P420. Jämförande forskning om politiska institutioner och politisk verksamhetOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att man lär känna ny internationell forskning med anknytning till politiska insititutioner och politisk verksamhet. Teman för studieperioden är bl.a. röstande, partier, politiska rörelser och frågor med anknytning till jämlikhet mellan könen.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Fyra av följande:
P425. Nationella och globala utmaningar för demokratinOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att studera aktuella trender och problem av den nationella och globala demokratin. Man fäster också uppmärksamhet vid relationerna mellan den moderna demokratin, representationen, deltagandet och makten. Andra viktiga empiriska och komparativa föremål av undersökningen är de nyaste modellerna av demokratin och det ökande missnöjet med demokratin.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Fyra av följande:
P430. Feministisk forskning i politikOmfattning sp 8
Y501. Pro gradu -praktikumOmfattning sp 3
Specifieras senare.
P510. Pro gradu seminarium: linjerelaterad del (linjen för politologi)Omfattning sp 7
Specifieras senare.
P590., H590. eller M590. Pro gradu-avhandlingOmfattning sp 40
Sök mera information på fakultetens sidor:
Stödsidor för uppgörande av avhandling:
Valfria studierOmfattning sp 0 - 35
Specifieras senare.
Y550. ArbetspraktikOmfattning sp 5
Arbetspraktiken är frivillig. Målet är att stifta bekantskap med arbetspraxis inom offentlig förvaltning, organisationer eller företag.
En minst två månader lång oavbruten arbetspraktik på en på förhand överenskommen, av institutionens förman godkänd praktikplats samt en skriftlig arbetspraktikrapport enligt nedan angivna anvisningar. Godkänd arbetspraktik ger ett tillskott om fem studiepoäng för huvudämnesstudierna i allmän statslära (studieperiod Y550).
Institutionen tillställer den som antagits till arbetspraktik en rapportblankett för arbetspraktik, vilken efter genomförd praktik tillsammans med bilagor returneras till amanuensen. De bilagor som krävs är en tre sidor lång essä om praktiken och en kopia av arbetsintyget. I essän borde åtminstone följande saker framgå:
Arbetspraktik med stöd av universitetet:
Universitetet stöder arbetspraktiken genom att årligen bevilja anslag till fakulteterna för lön till praktikanterna. Fakulteterna fördelar i sin tur enligt sina egna kriterier anslagen till institutionerna. Enligt praxis vid institutionen för allmän statslära utser institutionen de studerande som får en praktikplats. För att bli vald förutsätts att man har avlagt kandidatexamen eller motsvarande studier. Om de anslag som beviljats institutionen inte räcker till åt alla drar man lott bland sökandena. I det första skedet drar man lott bland dem som avlagt kandidatexamen. Ansökningstiden till följande års praktik utgår i mitten av december. Ansökan görs så att man fyller i en ansökningsblankett som fås på institutionen och bifogar studieprestationsutdrag och en kopia av magisterstudieplanen (HOPS3). Närmare ansökningsanvisningar meddelas på institutionens elektroniska anslagstavla en månad före utgången av ansökningstiden.
På grund av knappa praktikanslag har man under de senaste åren kunnat anslå budgetmedel endast för en två månader lång praktik. Efter att ha antagits som praktikant har den studerande på sätt och vis lönen "i fickan" och kan självständigt söka till praktikplatser som intresserar eller försöka söka till platser som erbjudits institutionen och som intresserar honom/henne. Praktikplatsen kan finnas inom den offentliga eller den privata sektorn antingen i Finland eller utomlands. I samtliga fall avgörs valet av praktikant för praktikplatsen av praktikplatsen, inte av institutionen. De praktikplatsers lämplighet vilka har erbjudits institutionen kontrolleras på institutionens försorg, varför man för dem inte skilt för sig behöver söka godkännande av institutionen. Ifall den studerande själv skaffar sig en praktikplats, skall man på förhand komma överens om dess lämplighet med instititutionens amanuens (härom skall även omnämnas i arbetspraktikrapporten). Efter att den studerande har antagits till en praktikplats skall han underrätta insitutionens amanuens om detta för uppgörande av praktikavtal. Praktikavtalet uppgörs mellan institutionen och praktikplatsen och den studerande får endast en kopia av avtalet. Praktiken kan genomföras inom förloppet av ett år under vilken tid som helst – därom överenskommer praktikplatsen och den studerande sinsemellan.
Praktikantens lön utbetalas av praktikplatsen som i sin tur fakturerar institutionen. Skattekortet tillställs praktikplatsen. Praktikantlönen uppgår år 2008 till minst 930 €/mån.
Innan arbetspraktiken inleds är det skäl för den studerande att bekanta sig med de allmänna anvisningarna för arbetspraktik för universitetsstuderande. Se även statsvetenskapliga fakultetens och Kannstöparnas arbetslivssidor. Efter genomförd praktik skall den studerande skriva en arbetspraktikrapport inom förloppet av två månader efter avslutad praktik.
Annan praktik:
Den studerande kan genomföra arbetspraktiken och få studiepoäng även utanför det praktiksystem som stöds av universitetet. I detta fall utbetalas lönen i allmänhet av praktikplatsen. Den studerande skall på förhand komma överens om praktikplatsens lämplighet med institutionens amanuens. Det är frivilligt att ingå avtal om arbetspraktik. Gällande rapporteringen om praktiken tillämpas samma tillvägagångssätt som för praktik som stöds av universitetet.
Läs också om Erasmus-praktik (på finska).
Det rekommenderas att arbetspraktiken utförs medan de fördjupade studierna pågår innan avhandlingsseminarierna genomförs. OBS! De som studerar enligt den nya examensstrukturen i sp-form kan genomföra arbetspraktiken först under magisterstudierna. Arbetspraktik kan inte genomföras ifall den studerande har avlagt samtliga studier i statslära inklusive pro gradu-avhandlingen (avhandlingen inlämnats för granskning).
Y595. Andra fördjupade studier och utbytesstudier i statsläraOmfattning sp 0 - 35
Specifieras senare.
Magisterstudier (Forskning i administration och organisation)Omfattning sp 120
Obligatoriska huvudämnesstudierna (45 sp)
P590. Pro gradu -avhandling (40 sp)
Valfria studier (resten av 120 sp)
H410. Förvaltnings- och organisationsteoriOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att fördjupa insikterna om organisationers och den offentliga förvaltningens teorier och dessas metodologiska bakgrund samt om grunderna för tänkesätten inom praktisk förvaltning. Inlärningsmålet är ett mångsidigt behärskande av dessa kunskapsområden som utgångspunkt för en forskningsinriktad verksamhet.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
och en av följande:
H415. Internationell administrationOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i forskning om internationell administration och skapa en helhetsbild av internationell administration som ledningsverksamhet och tjänstemannaverksamhet. Inlärningsmålet är en allmän kännedom om detta kunskapsområde och förmåga att analysera motivkretsen med hjälp av forskningsbaserade betraktelsesätt.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H420. Governance-forskningOmfattning sp 8
Stufieperiodens nmål är att fördjupa kännedomen om governance-fenomenet på global, nationell och lokal nivå. Studieperiodens centrala innehåll är governance-forskningen med dess olika temaområden. Inlärningsmålet är kännedom om governance-forskning och den beredskap den medför för tillämpande av styrets synvinkel i forskning och praktisk verksamhet.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H425. Administrativ förnyelse och utvecklingOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i forskning och praktiska problem gällande förnyande och utvecklande av förvaltningen. Inlärningsmålet är beredskap att analysera den politik som gäller förnyande och utvecklande av förvaltningen samt olika sätt att förverkliga politiken.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H430. Etik inom förvaltning och organisationerOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att göra de studerande insatta i den offentliga förvaltningens och affärslivets etik samt korruptionsforskning och förena detta forskningsområde med fältet för forskning i administration och organisation. Inlärningsmålet är en allmän kännedom om området och förmåga att analysera motivkretsen med hjälp av forskningsbaserade betraktelsesätt.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
H460. Valfria fördjupade studier på linjen för forskning i administration och organisationOmfattning sp 0 - 8
De valfria fördjupade studierna består i första hand av fördjupade studier i forskning i administration och organisation som avlagts vid andra universitet i hemlandet eller utomlands, men de kan även vara fördjupade studier vid andra linjer i allmän statslära.
H510. Pro gradu seminarium: linjerelaterad del (linjen för forskning i administration och organisation)Omfattning sp 7
Specifieras senare.
Magisterstudier (Forskning i världspolitik)Omfattning sp 120
Obligatoriska huvudämnesstudierna (45 sp)
P590. Pro gradu -avhandling (40 sp)
Valfria studier (resten av 120 sp)
M410. Teori och metodologi i världspolitisk forskningOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att fördjupa den studerandes kunskaper och analytiska färdighet samt förmåga att utnyttja detta kunnande i forskningsarbetet. Studieperioden ger färdigheter för självständig analys av världspolitikens fenomen och för utarbetande av avhandling. Under studieperioden koncentrerar man sig på den senaste forskningen och litteraturen samt läser en valfri ny klassiker.
Föreläsningsserie (2 sp) och litteraturförhör vid fakultetstentamen (obligatoriska verken Patomäki (2 sp), Wendt (2 sp) och en valfri klassiker (2 sp).
och en av följande:
M420. Teoretiska inriktningar i utrikespolitik och diplomatiOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att förbättra den studerandes kännedom om utrikespolitikens och diplomatins teori. Meningen är, att den studerande skall få en preciserad uppfattning såväl om den senaste tidens teoretiska diskussion om temat som om dess klassiker och ytterligare kunna fördjupa sina insikter genom att enligt sitt eget intresse välja ut både färska artiklar i en central månadsjournal och klassiska verk.
Två av foljande:
M425. Specialisering i utrikespolitik och diplomatiOmfattning sp 8
Studieperiodens mål är att fördjupa kännedomen om olika teoretiska betraktelsesätt som använts i forskning om utrikespolitik och ett antal teoretiska diskussioner som förts om utrikespolitik av några centrala aktörer. Målet är att de studerande skall kunna göra sig förtrogen i synnerhet med sådan litteratur som de räknar med att ha nytta av med tanke på sin egen avhandling.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Fyra av följande:
M430. Teoretiska inriktningar i freds- och konfliktforskningOmfattning sp 8
Målet är både att befästa och fördjupa den studerandes kännedom om freds- och konfliktsforskningens teori. Under studieperioden koncentrerar man sig på den senaste forskningen och klassikerna inom området. Den studerande skall enligt sin egen forskningsinriktning läsa såväl klassikerlitteratur som nyare undersökningar inom området. Meningen är att den studerande skall förvärva täckande och ingående färdigheter gällande forskningsinriktningens grunder och senaste utveckling.
Två av följande:
M435. Specialisering i freds- och konfliktforskningOmfattning sp 8
Målet för perioden är att fördjupa och precisera kunnandet gällande de teoretiska grunderna för specialiseringsområdet samt sätta sig in i centrala trender och diskussioner som blivit aktuella under de senaste åren. Målet är att de studerande skall kunna göra sig förtrogna i synnerhet med sådan litteratur som de räknar med att ha nytta av med tanke på sin egen avhandling.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Fyra av följande:
M440. Teoretiska inriktningar i den globala politiska ekonominOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att fördjupa insikterna i teoretiska frågor och betraktelsesätt gällande global politisk ekonomi och global kontroll. På arbetsseminariet behandlar man ett flertal teorier och perspektiv samt förbereder val av artiklar och verk. Därefter väljer den studerande de från sin egen synpunkt mest relevanta teorierna för muntlig och skriftlig tentamen.
Två av följande:
M445. Specialisering i den globala politiska ekonomin och det globala styretOmfattning sp 8
Målet för studieperioden är att fördjupa kännedomen om global kontroll och sin egen speciella motivkrets inom detta specialseringsområde. Här erbjuds såväl långt utvecklad normativ teori om global demokrati, kritisk analys av ekonomisk vetenskap och dess samhälleliga roll, teori om finansmarknaden och nätverkssamhället som försök att abstrakt och empiriskt komma till rätta med centrala mekanismer och trender i den kapitalistiska världsekonomin. Den studerande kan välja verk och kurser som ersätter dessa (om sådana erbjuds) utågende från hur de bäst stöder förberedelserna för utarbetandet av pro gradu-avhandlingen.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Braithwaite John & Drahos Peter : Global Business Regulation
och tre av följande:
M510. Pro gradu seminarium: linjerelaterad del (linjen för världspolitik)Omfattning sp 7
Specifieras senare.
Allmän statslära som biämneOmfattning sp 25 - 60
Specifieras senare.
Allmän statslära som biämne: GrundstudierOmfattning sp 25
En biämnesstuderande som avlägger endast grundstudierna i statslära behöver inte välja linjen för statslära. Biämnesstuderande som har för avsikt att börja med ämnesstudier skall redan i sina grundstudier som linje i statslära välja en linje av tre:
I detta fall inleds valet av studielinje på introduktionskursen i statslära, varvid linjevalet bestämmer det ena av de verk som skall tenteras i föreläsningsförhöret. Studielinje för biämnesstuderande fastställs inte genom särskilt beslut.
Y101. Introduktion till statslära - biämnesstuderandeOmfattning sp 7
Målet för studieperioden är att ge en överblick över forskningstrender och forskningsobjekt i politik, världspolitik samt forskning i förvaltning och olika organisationer. Under studieperioden lär man känna begrepp och teorier som används inom dessa forskningstraditioner. Målet för inlärningen är att den studerande skall lära sig att förstå de grundläggande utgångspunkterna för forskning i politologi, organisationer och världspolitik samt att tillämpa dessa kunskaper i fördjupade studier i statsvetenskap.
Biämnesstuderande: Studieperioden kan avläggas på föreläsningskurser som anordnas endast två gånger per termin. Perioden kan inte avläggas vid fakultetstentamen. I föreläsningsförhöret tenteras två verk av studieperiodens litteratur (se Litteratur). Ifall den studerande tänker fortsätta sina studier i statslära med ämnesstudier skall det ena av de verk som tenteras i föreläsningsförhöret väljas från den linje enligt vilken den biämnesstuderande har för avsikt att avlägga sina studier i statslära.
Två av följande, se Examinationsform
Y105. Finlands politiska system och EU – biämnesstuderandeOmfattning sp 6
Målet för studieperioden är att utvidga och fördjupa kännedomen om statslärans begrepp, forskningstrender och forskningsobjekt genom att kombinera dessa med studiet av Finlands politiska system och Europeiska unionen. Centrala delar av periodens innehåll utgörs av Finlands politiska systems strukturer, institutioner, ideologier och funktionella drag och utvecklingen av dessa (nämnda teman behandlas ur nationell, internationell och administrativ synvinkel) samt av Europeiska unionen som politiskt och administrativt system (unionens institutioner, beslutsfattande och centrala politiska områden). Inlärningens syfte är att fördjupa insikterna i Finlands politiska system och europeiska unionen, att lära sig analysera dessas strukturer och funktion samt att lära sig använda informationskällor som har anknytning till dessa.
Biämnesstuderande: Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Av litteraturen kan man med kurser ersätta de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Y110. Grunderna för politiskt tänkande – biämnesstuderandeOmfattning sp 6
Studieperiodens mål är att man med hjälp av idéhistorien skall sätta sig in i teoretiska och metodologiska utgångspunkter för politisk forskning samt den moderna politikens filosofiska och ideologiska bakgrundsantaganden. I studieperioden betonas även betydelsen av den feministiska politiska teorin för politiskt tänkande.
Biämnesstuderande: Studieperioden är obligatorisk för biämnesstuderande, som kan avlägga studieperioden i form av litteraturförhör vid fakultetstentamen.
Allmän statslära som biämne: ÄmnesstudierOmfattning sp 35
Valfria ämnesstudier på linjen för forskning i världspolitikOmfattning sp 6
En ämnesstudieperiod enligt fritt val från något annat specialiseringsområde vid linjen för världspolitik än det egna området.
Påbyggnadsstudier i allmän statslära 2008-2009Omfattning sp 60
Y600. Introduktion i forskarstudier vid institutionen för allmän statsläraOmfattning sp 1
Y601. Politisk filosofi eller fördjupade studier i forskningsmetoderOmfattning sp 5
Y401 litteratur:
och två av följande:
Y605. Kurs i metodologiOmfattning sp 8
Y610. Teori och metodologi: litteraturförhörOmfattning sp 10
och en av följande:
och en av följande:
P615. Politikens teoriOmfattning sp 6
Två av följande (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
H615. Förvaltnings- och organisationsteoriOmfattning sp 6
Valitaan yksi kohta kummastakin luettelosta (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
Klassisia tutkimuksia:
Nykytutkimuksia:
M615. Teori i världspolitikenOmfattning sp 6
Kaksi kirjaa seuraavista (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
P620., H620. eller M620. Linjerelaterade påbyggnadstudierOmfattning sp 10
P630. Andra påbyggnadsstudier studier (inriktning: politologi)Omfattning sp 20
H630. Andra påbyggnadsstudier (inriktning: forskning i administration och organisation)Omfattning sp 20
M630. Andra påbyggnadsstudier (inriktning: världspolitik)Omfattning sp 20
Andra rekommendabela kurserBiämneshelhet i ledarskap (JOS)Omfattning sp 25 - 60
JOS4. Ekonomiskt ledarskapOmfattning sp 6 - 8
Målet är att ge en introduktion till redovisning och budgetering i offentliga och privata organisationer samt grunderna för finansförvaltning inom EU.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka meddelas skilt för sig.
JOS5. KunskapsledarskapOmfattning sp 6
Målet är att med hjälp av forskningsrön ge en överblick över data och datasystem samt det inbördes förhållandet mellan ledningsverksamheten och organisationens olika verksamhetssystem genom att studera dataarbete och dataadministration ur ett flertal olika perspektiv.
Innan studieperioden avläggs rekommenderas det att man genomgår IKT-körkort eller en motsvarande kurs.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
JOS7. Internationellt ledarskapOmfattning sp 6
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en helheltsbild av ledningsverksamhet i internationella organisationer och i internationella uppdrag i allmänhet i såväl offentliga som privata organisationer.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
JOS8. Ledarskap och organisationskulturOmfattning sp 6
Målet är att med hjälp av forskningsrön skapa en helheltsbild av lederskapets roll i uppkomst och förändring av en organisationskultur samt av sambandet med organisationens värden, symboler och effektivitet.
Litteraturförhör i JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den Scheinins verk.
JOS9. Ledarskap och organisationspsykologiOmfattning sp 6
Målet är att ge en inledning i socialpsykologisk forskning inom arbetslivet och olika organisationer.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen på socialpsykologins fakultetstentamensdagar. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
JOS10. Företagsledning och kommunikationOmfattning sp 6
Målet är att göra de studerande insatta i kommunikationsforskning samt i inbördes relationer mellan ledningsverksamhet och kommunikation i olika slags organisationer.
1) Kurs och litteratur. Litteraturen tenteras som en del av kursen.
2) Litteraturförhör vid fakultetstentamen på kommunikationslärans fakultetstentamensdagar.
JOS11. Utveckling av ledarskapsmetoderOmfattning sp 6 - 8
Målet är att göra den studerande insatt i konsultation, projektledning och de nyaste formerna av utvecklande av ledningspraxis.
Examinationsform: Litteraturförhör vid JOS-tentamen. Perioden avläggas i 6 eller 8 veckors omfattning. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka meddelas skilt för sig.
Och 1 eller 2 av följande (enligt omfattningen):
JOS12. Kön och ledandetOmfattning sp 6
Litteraturförhör vid JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
JOS13. Utvecklingstrender inom företagsledarskapOmfattning sp 6
Målet är att ge en överblick över den förändring som inträffat hos företagen och dessas verksamhetsmiljö samt dess samband med utvecklingen av ledning av företag under de senaste hundra åren. Föremål för studiet är i synnerhet företagsvärldens tillväxt, internationalisering, ledningens professionalisering, företagsorganisationernas förändring och utvecklingen av företagens samhällsrelationer.
Litteraturförhör vid fakultetstentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Anmälning till litteraturförhör i studieguiden för samhällshistoria: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/yhis/76078/
JOS14. Ledarskaps teoriOmfattning sp 9
Målet är att göra den studerande insatt i de centrala teoretiska tänkesätten i forskning om ledande och kritiken av dessa i synnerhet i ljuset av den senaste tidens forskning.
Grundstudier i ledarskap (25 sp).
Litteraturförhör vid JOS-tentamen. Såvida undervisning anordnas för studieperioden, ersätter den de verk om vilka skilt för sig meddelas.
Studiehelheten i EU studierOmfattning sp 25 - 60
Koordinationsansvaret för EU-studiehelheten är vid nätverket för EU-forskning. EU-studiehelhetens studieguide 2008-2009 finns på adressen: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/eu/
Dessutom finns det på nätverkets sidor: http://www.helsinki.fi/nes/eu-opintokokonaisuus information om avläggande av EU-studierna.
Applied Quantitative Methodsupdated 7 Oct 2008
Course information will be specified by the beginning of the course.
Course information will be specified by the beginning of the course.
Only master level students from Helsinki University whose major subject is political science are eligible for this course. A maximum of 15 students will be accepted. However, as we do not know how many would like to take this course in the academic year 2008-2009 we would like all students interested in this course to contact the course instructor by email to notify your interest: erling.solheim (at) helsinki.fi
The course offers a practical introduction to multivariate statistical techniques such as OLS-regression (including the topics diagnostics, curve-linear effects (polynomials) and interactions), logistic regression and Analysis of Variance (ANOVA). The statistical software SPSS will be used in all analyses. To earn the course credits the student is expected to complete a series of weekly exercises, and to write a short empirical term paper where one of the taught techniques is applied. The term paper will be graded on a scale from 1 to 5. The students will use survey data made available for secondary analysis by the Finnish Social Science Data Archive (FSD) in their term paper work.
To be specified in the beginning of the course.
Course assessment by writing a term paper.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Arviointitutkimus14.1.-18.2. ke 10-14, U37 sh 1.
Huom. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) ja JOS-sivuainekokonaisuuden (JOS6) opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) opintojakson suorittajilla. Ilmoittaudu WebOodissa siihen opintojaksoon (=ryhmään), jonka haluat suorittaa.
JOS-opiskelijoiden edeltävyysvaatimuksena on opintojakso JOS1.
Ilmoittautuneille tiedotetaan sähköpostitse kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä viikon 2 aikana.
Kurssin loppukuulustelu on ke 25.2. klo 10-12, U37 ls.
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan ja JOS-sivuainekokonaisuuden opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoilla.
Täsmennetään kurssin alkaessa.
Luennot ja luentokuulustelu.
Opintojakson muu kirjallisuus (jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2007-2008) on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Bachelor´s Thesis Seminar: General Part and Topic-Specific PartBachelor's Thesis Seminar consists of:
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Taking the whole seminar covers the study units Y320 and P330., H330. or M330.
The Bachelor's Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.
The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students' argumentation and discussion skills.
To be specified in the seminar.
Bachelor's Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits, III period) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits, IV period) is a research seminar. These are to be completed in successive periods.
Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor's Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor's Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.
The course is graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Civil Society and Civic Engagement28.10.-11.12. Tue 16-18, U40 sali 7 and Thu 16-18, U37 sh 1.
Registration for the course in WebOodi.
Basic studies. Primarily for students majoring in the Subprogramme of Politics. Also for minor and exchange students.
The course is worth of 2 (ECTS) credits and compensates one book in the study unit P220.
Primarily for students majoring in the Subprogramme of Politics. Also for minor and exchange students.
The course familiarises the students with the concept of civil society and its organisations. Students learn about theoretical explanations and organisational features of the civic sector which not only covers different forms of (political) involvement but is also a central element of welfare state arrangements. The course therefore pays attention to the relation between the civic sector, the state and the economy and provides insight into practical aspects of engagement, in particular in the organisational context of associations.
The course focuses on forms of civic engagement that go beyond formal participation in elections and political parties. At the outset conceptual issues and empirical dimensions of the civic sector are presented. One central question is the relation between political participation and other forms of civic activism, in particular those connected to welfare production. A look at current trends in engagement and empirical dimensions of the civic sector helps to clarify the role the civic sector plays. The course then presents the main theories about why citizens take an active role and organise themselves in associations. Although civil society is commonly seen as a sphere independent from the state there are multiple forms of interaction between both. In particular attempts to organise and activate civil society/civic engagement are currently widespread. They are the focus of the final section.
Preliminary programme: Conceptual and empirical issues 1. Overview: Theoretical dimensions of civil society 2. The concepts of political participation, reflexive volunteering and civic engagement, 3. Historical and empirical dimensions of the civic sector Approaches to the civic/nonprofit/third sector 4. Theories of undersupply, trust and entrepreneurship 5. Neo institutional and principal-agent theories 6. Social capital, resource and rational choice theories 7. Four dominant discourses, advantages and disadvantages of civic sector organisations Applied questions connected to civic engagement and civil society 8. Aspects of organisation and management 9. Policy issues and the activation of civic engagement 10. Final discussion and feedback
A more detailed programme including a reading list will be published on the teacher's home page http://www.mv.helsinki.fi/home/hilger/
The course consists of 10 lectures with seminar discussions. Active participation in lectures and a final 4-5-page essay on a chosen topic.
The course work will be graded on a scale from 0-5:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Critical Approaches to SecurityRegistration for the course in WebOodi.
updated 8.4.2009
4 credits of the study unit M235. Compensates the following two books from the exam: Gurr, Ted Robert: People versus States: Minorities at Risk in the New Century & Barkan, Elazar: The Guilt of Nations: Restitution and Negotiating Historical Injustice.
The course is aimed at students who have already passed the basic courses of IR (intermediate level) but it can be useful also for more advanced students who use critical approaches to security (CAS) in their master's theses.
The course introduces students to different critical approaches to security developed during the past two decades. It shows how students can, in their own research, use these approaches to analyze critically different kinds of security practices.
The course presents the development of CAS and the various schools of thought within it (Copenhagen, Aberystwyth, Paris, Feminism, Post-Colonialism and Post-Structuralism). The first two lectures introduce the main concepts and developments in CAS. The next four lectures focus on central questions of the main CAS schools of thought. In each of these lectures one school forms the core of the lecture, but its connections and disputes with other schools are discussed, highlighting the fuzziness of the borders between the schools. The next three lectures take a different approach focusing on a specific theme. These lectures focus on the different conceptualizations and approaches developed in CAS for the study of environmental issues, national identities and contemporary politics. The final lecture offers a summary of the contemporary state of the art in CAS and presents some suggestions for its future direction
Lectures, participation in class conversations, reading, 7-10 page lectur diary. In the lecture diary you are supposed to discuss at least five lectures. The emphasis should be rather on students own reflections on the topic than on repeating the content of the lectures. Return the diary to the teacher using email (firstname.lastname@helsinki.fi). DEADLINE IS 10 MAY 2009.
The remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5. Participation in class conversations 20 % course work 80 %.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
The exam retake will be held Mon 25.5. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 7.-14.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Development and Structure of the World Financial System31.10.-13.12. ti ja ke 12-14, U37 sh 1.
Ilmoittautuminen WebOodissa.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki yhteiskuntahistorian laitoksen opinto-oppaassa.
EU-asiantuntijaseminaari18.9.-4.12. to 14-16, Eco ls.
Ei opetusta 25.9., eikä 23.10. (periodien väliviikko).
Seminaarin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
P215. ja EU3.: kurssi korvaa teoksen Simon Bulmer & Christian Lequesne: "The Member States of the European Union".
H230: kurssi korvaa teoksen John Peterson & Shackelton: " The Institutions of the European Union".
Politiikan tutkimuksen linjan ja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä EU-opintokokonaisuuden suorittajille.
Ks. Kurssin sisältö / ohjelma.
Lukukauden mittainen seminaari, jossa suomalaiset asiantuntijat kertovat Euroopan unionista oman työnsä ja edustamansa organisaation kannalta. Seminaari tarjoaa laajan kokonaisuuden yleistä EU-tietoutta sekä eri näkökulmia Suomen toimintaan unionissa.
Seminaari antaa virikkeitä myös Euroopan unioniin liittyvistä tehtävistä työelämässä.
Seminaarin ohjelma:
18.9. Seminaarin aloitus / Laura Tuominen. Neuvotteleva virkamies Liisa Talonpoika, valtioneuvoston kanslia: ”Suomen EU-politiikan johtaminen”. (Luentokalvot)
25.9. ei opetusta
2.10. Yksikön päällikkö Juha Auvinen, Euroopan komissio: ”EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytäntö”. (Luentorunko)
9.10. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, HY: ”Perustuslaillisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät EU:ssa”. (Luentokalvot)
16.10. Toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila, Suomen pankki: "Suomen Pankki osana eurojärjestelmää." (Luentokalvot)
30.10. Head of Best Practices Antti Häikiö, Private Office of the Head of Mission EULEX Kosovo: “EU:n siviilikriisinhallinta - poliittisesta uskottavuudesta operatiiviseen vaikutukseen”.
6.11. Valtiosihteeri Teija Tiilikainen, ulkoasiainministeriö: "EU globaalina toimijana." (Luentokalvot)
13.11. Director for EU Affairs Riku Eksymä, Metsäteollisuus ry.: “Edunvalvonta EU:ssa”. (Luentokalvot)
20.11. NB! klo 12–14. Kansanedustaja Heidi Hautala: ” Kansanedustajana EU-Suomessa”. (Luentokalvot)
27.11. MEP Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentti: ”Työ Euroopan parlamentissa”. (Luentokalvot)
4.12. Kehityspäällikkö Sini Laitinen-Kuikka, Eläketurvakeskus: ”Sosiaalipoliittinen yhteistyö EU:ssa”. (Luentokalvot)
Avausluennon lisäksi seminaarissa on 10 vierailuluentoa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille sekä luentopäiväkirjan/esseen kirjoittamista luentojen pohjalta. Tarkemmat ohjeet kurssin suorittamisesta ja luentopäiväkirjasta on jaettu kurssilla. Tarvittaessa voi olla yhteydessä kurssin koordinaattoriin.
Luentopäiväkirja on palautettava viimeistään 15.12.2008 Economicum-rakennuksen (Arkadiankatu 7) ala-aulan vahtimestareille. Sähköpostitse lähetettyjä luentopäiväkirjoja ei arvostella, jos lähettämisestä ei ole sovittu etukäteen koordinaattorin kanssa.
Mikäli opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojaksojen P215., H230. ja EU3. muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan Laura Tuomisen kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisen luennon jälkeen järjestetään palautetilaisuus, jossa käydään arviointikeskustelu seminaarin ohjelmasta. Lisäksi tilaisuudessa jaetaan palautelomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Euroopan poliittiset järjestelmät9.3.-20.4. ma 10-14, U37 sh 4. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ks. Kohderyhmä.
Kurssille osallistuvien on oltava ehdottomasti läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 9.3. Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Loppukuulustelu on ma 27.4. 10-12, U37 ls.
Korvaa kokonaan opintojakson P115.
Lähinnä pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat osallistua, mikäli tilaa on. Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Politiikan tutkimuksen perusopintoihin kuuluvana opintojaksona kurssin tavoite on antaa perustiedot Euroopan poliittisista järjestelmistä ja kulttuureista. Kurssi on yleissivistävä, mutta samalla perusta myös Euroopan unionin kehityksestä käytävälle tieteelliselle keskustelulle. Kurssin pääpaino on Euroopan unionin jäsenmaissa, mutta sen kuluessa tarkastellaan myös EU:n hakijamaiden ja sen ulkopuolisten maiden poliittisia järjestelmiä.
Kurssi on suunniteltu monimuoto-opetuksena, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus harjaantua ryhmätyöskentelyyn, suulliseen esiintymiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja verkon käyttöön tiedonhakuvälineenä.
Kurssilla tarkastellaan Euroopan valtiollisten järjestelmien rakenteita, toimintatapoja ja poliittisia kulttuureja vertailevasta näkökulmasta. Kurssilla korostetaan uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Ks. myös kohta kurssin Työtavat ja suorittaminen. Ohjelma tarkennetaan kurssin alkaessa
Kurssiin kuuluu viisi osiota:
Kurssin tilaisuuksiin on osallistuttava aktiivisesti ensimmäisestä tilaisuudesta alkaen.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
European Foreign, Security and Defense PolicyThe course exam will be held Wed 25.2. 16-18, Main building hall 5.
updated 27 January 2009
Basic studies.
The grading level of the lecture course is 2 study points and it compensates for the book Elgström, Ole & Smith, Michael (eds): "The European Union's Roles in International Politics: Concepts and Analysis" in the study unit M225. The Foreign Policies of Great Powers.
Students of World Politics.
The goal of the course is to give the students a good overall view and understanding of the European Union as an actor in security and defence policy, including the historical development of a common EU foreign and security policy, its institutional setting, the member states’ views, and the EU’s current relations with other actors, both states and organisations. In addition to the empirical side, also alternative theoretical explanations will be dealt with, linking the analysis to theories of European integration in general.
Will be specified by the beginning of the course.
N.B. The remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX.XX.
The exam retake will be held Mon 25.5. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 7.-14.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
European Political Systems11.9.-16.10. Thu 16-20, U40 sali 14. All the participants should be present in the first meeting. Active presence also in other sessions is a requirement. Prior registration for the course in WebOodi.
N.B. Number of students limited (max 35) due to the workshop nature of the course!
The seminar covers the whole study unit P115.
Mainly for exchange and visiting students, Helsinki University Political Science minor students can be accepted if there is room.
The course focuses on the structures, operating methods and political cultures of modern European countries. The goal is to learn how to examine these topics from a comparative point of view. The course emphasises the political issues and future outlook of the new Europe in a historical situation where the old division between Western and Eastern Europe is disappearing.
After the opening lectures the course will take the form of a working seminar. The programme will be specified in the beginning of the course.
After the opening lectures this workshop is a combination of book reviews, paper writing and their oral presentations by the participants. During the last session there will be a dialogue examination.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Finnish Foreign PolicyCOURSE TIMETABLE and REGISTRATION
updated 24.10.2008
The grading value of the course is 2 study points and it will replace Hill Christopher: "The Changing Politics of Foreign Policy" of the study unit M115 (the English degree requirements). See also Course Work and Forms of Study.
The course is targeted for international degree students of political science (following the English degree progamme) and for exchange and visiting students.
The aim of this course is to acquaint students with the historical background of Finnish foreign policy and recent developments therein and with the connection between Finnish foreign policy and world politics generally.
updated 24.10.2008
The lectures are basing on the major research in the field, additional examples from current political developments are used. The course ends with a written exam based on lectures and course reading.
N.B. The remaining credits (4 cr / 3 cu) of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B.2. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
The exam retake will be held Mon 12.1. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 11.12.08 - 1.1.2009. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Forskarseminarium för doktoranderGlobaalin poliittisen talouden teoreettisia suuntauksiaSeminaari on tarkoitettu ensisijaisesti globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
päivitetty 9.1.2009
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaarin tarkoituksena on perehdyttää globaalia poliittista taloutta ja globaalia hallintaa koskevaan viimeaikaiseen tutkimukseen ja ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun sekä valmistaa opiskelijoiden valmiuksia omaa itsenäistä tutkimustyötä ajatellen niin aiheenvalinnan, lähestymistapojen, teorioiden kuin metodologioidenkin osalta.
Seminaari koostuu luennoista sekä oheislukemistosta (tarkemmat tiedot myöhemmin).
Seminaari (2 op) suoritetaan kirjoittamalla lyhyt essee oman pro gradu -tutkielman aihepiirin kirjallisuudesta.
Opintojakson M440 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Globalisaatio ja hallinta12.1.-16.2. ma 10-12 ja 22.1.-5.2. to 12-14, ECO sh 1.(Arkadiankatu 7)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
päivitetty 19.1.2009
Maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelijat.
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimmät teoriaperustat globalisaation määrittelemiseksi ja tarkastelemiseksi, sekä kykenee arvioimaan niitä kriittisesti. Opiskelija osaa käyttää termejä ’hallinto’ ja ’hallinta’, tuntee tärkeimmät teoriat valtion ja valtiollisen hallinnan muutoksesta, tuntee monitasohallinnan teorian ja osaa soveltaa sitä empiirisiin tapauksiin eri konteksteissa. Opiskelija näkee globalisaation erilaiset ilmenemismuodot sekä näiden yhteyden poliittiseen hallintaan. Tarkoituksena on, että kurssin läpäissyt opiskelija pystyy kriittisesti arvioimaan sekä ottamaan osaa (maailman)politiikan muutoksista käytävään keskusteluun.
Seminaarissa käsitellään globalisaatioon ja hallintaan liittyviä teemoja: 1) Globalisaatioteoriat ja empiirinen globalisaatiotutkimus 2) Modernista postmoderniin valtioon 3) Monitasoinen hallinta ja Euroopan unioni 4) Monitasoinen hallinta Euroopan ulkopuolella 5) Globaali kansalaisyhteiskunta 6) Talouden globalisaatio ja Suomi 7) Ideat ja globaali hallinta 8) Valta, demokratia ja globaalihallinta
Kurssi koostuu lukuseminaareista, joissa keskustellaan opettajien valitsemien artikkeleiden pohjalta. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareihin sekä joko lyhyen artikkelialustuksen valmistelemista ja esittämistä. Kurssin kieliä ovat suomi ja englanti.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Kurssista ei anneta arvosanaa, vaan se merkitään joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareihin ja niissä käytäviin keskusteluihin sekä yhtä alustusta seminaarissa.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Globalisaatio ja ylikansallinen demokratia
10.2.- 5.5. ti 10-12, PR sali 12. (Huom. 3.3. ei luentoa)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa
Luentokuulustelu 12.5. klo 10-12, PR sali 12
Kurssin oma rästitentti on pe 29.5. klo 10-12, PR sali 12. Siihen ei tarvitse ilmoittautua.
päivitetty 25.2.2009
Perusopinnot.
Maailmanpolitiikan pää- ja sivuaineopiskelijat
Täydennetään ilmoittautumisen alkuun mennessä.
Täydennetään ilmoittautumisen alkuun mennessä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on kurssin omassa rästitentissä pe 29.5. klo 12-12 PR sali 12. Siihen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
H620. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan jatkokoulutusseminaariSyys- ja kevätlukukaudella ti 16.30–18.00 yleisen valtio-opin laitoksen kirjastossa. Huom. aloitusajankohta täsmennetään osallistujille lähetettävällä kirjeellä. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
Haastattelumenetelmät12.1.-26.2. ma ja to 12-14 U37 sh 4. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Kurssille osallistuvien ehdottomasti oltava läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 12.1.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Hyväksytty suoritus korvaa koko opintojakson Y405.
Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla. Tavoitteena on antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuva valmius soveltaa ainakin yhtä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tai lähestymistapaa sekä antaa opiskelijoille valmiuksia arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimustehtäviin.
Haastattelumenetelmien kurssin tarkoituksena on erityisesti antaa valmiuksia suunnitella ja toteuttaa laadullista tutkimusta haastattelumenetelmien avulla. Kurssilla toteutettava haastattelumenetelmä tulee olemaan yhdistelmä (kolme eri osaa) strukturoitua, puolistrukturoitua tai ns. teemahaastattelua sekä laadullista asenneväittämää, jossa haastateltaville esitetään väite, johon he reagoivat, jonka jälkeen haastattelija voi tehdä tarkentavia kysymyksiä normaalin haastattelutilanteen tapaan.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Opetukseen osallistumisen lisäksi kurssin suoritus koostuu seuraavista osista: yhden kansanedustajan haastattelu, haastattelun litterointi ja harjoitustyön kirjoittaminen kymmenen haastattelun muodostaman aineiston perusteella. Opetukseen osallistuminen vaatii myös aktiivista panosta, kuten artikkelin lukemista kotitehtävänä ja sen pohjalta lyhyt esitys etukäteen sovitusta näkökulmasta, esimerkiksi aineiston analyysiin liittyvistä valinnoista.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.XX mennessä.
Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus9.9.-9.10. ti ja to 10-12, U37 sh 1. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 20 opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden linjan pääaineopiskelijoilla.
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 16.10. klo 10-12, U37 sh 4.
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Ensisijaisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan pääaineopiskelijat, toissijaisesti muut opiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset tutkimusotteet. Kurssin keskeisenä sisältönä on eri tutkimusotteiden ja -suuntausten esittely ja arviointi.
Täsmennetään kurssilla.
Kurssi koostuu luennoista ja niistä käydyistä keskusteluista. Kurssin ohjelma täsmennetään ensimmäisen kokoontumisen aikana 9.9.
Kurssin suorittaminen koostuu loppukuulustelusta sekä aktiivisesta osallistumisesta. Loppukuulustelussa suoritetaan luennot ja Morganin teos.
Opintojakson H210 muu osuus (Denhardt ja Kilduff - Tsai) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää koko opintojakson arvostelua lähettämällä sähköisen merkintäpyyntölomakkeen opintojakson vastuuopettajalle. Paperisena lomaketta saa laitoksen toimistoaulasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvostelussa painottuu loppukuulustelun suorituksen laatu. Toissisijaisesti arvosteluun vaikuttaa aktiivisuus kurssilla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kuulustelupäivästä.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Henkilöstöjohtamisen perusteet9.3.-24.4. ma, ke ja pe 16-18, U40 sali 1.(Huom. ti 21.4. 16-18 U40 sali 1)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu ke 29.4. klo 16-18, Päärakennus sali 1.
päivitetty 15.4.
JOS1.
Luento korvaa Lawlerin ja Viitalan teokset (4 op) opintojaksosta_JOS3.
JOS-opiskelijat.
OPISKELIJA:
päivitetty 27.4.2009
Työskentelymuodot täsmennetään kurssin alkaessa.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintojakson suorittamista voi täydentää suorittamalla kurssin Neuvottelutaidon_perusteet_(4_op).
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Ideology and Discourse Analysis
16.1.-27.2. Fri 14-16, U37 sh 4 (except Fri 16.1. and 23.1. 14-18; and Mon 23.2. 16-18)
Prior registration for the course in WebOodi.
Prior registration for the course in WebOodi. Max 30 participants (8 places are reserved for new international degree students). Priority given to Political Science degree students at Helsinki University.
N.B. This is a Master/PhD level course, i.e. for students in research phase, or near to beginning their Master research. The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
updated 12 November 2008
See Target group.
Masters level (or doctoral) students in any field of politics (and social sciences). The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
To make a distinction with a variety of discourse theoretical approaches with a main focus on Laclauian discourse theory. Develop strong analytical skills, an ability to interpret and analyse texts, objects and wider political phenomena. Critically analyse underlying values of statements and phenomena. Learn to study politics as an object of both empirical and theoretical inquiry. Critically reflect on the consequences of the choice of methods for research and meaning-making in general. The essay will be demonstrating ability to grasp and analyse a specific topic in politics in a structured, well-argued and -referenced manner. This offers the basis for future research and understanding politics.
Lectures:
This part introduces the anti-foundationalist and poststructuralist methodology. It suggests the students to make the leap from a text-focused to the significance-focused and problem-oriented discourse analysis. This is how one moves towards a method of political science while dealing with “discourse”, even when tackling with different forms of texts.
Part B – Application: theory in praxis (23 and 30 January)
This section deals with the key concepts of discourse theory and applies them in empirirical work.
Part C – Theory: focus on the background (6, 13, and 20 February)
This section briefly explores three avenues in discourse theory – from a discourse theory perspective. Each session offers a basis for further study.
Part C – Conclusions and future case studies (23 and 27 February)
The section deals with discourse theory in political analysis: besides the already existing research, the aim of these sessions is to combining discourse theory to the contemporary politics and student's research agendas. Overlaps with other frameworks of analysis.
COURSE MATERIALS: There is a course reading folder in the Social Science library. When possible materials are provided in electronic format. Key reading (choose a book or two from the list to familiarise yourself):
ARTICLES (available electronically through Nelli at the University Library)
Relevant articles in Finnish: Emilia Palonen, ’Laclau ja Mouffe – diskurssiteoriaa ja radikaalia demokratiaa’, Kia Lindroos ja Suvi Soininen, toim., Politiikan nykyteoreetikkoja, Gaudeamus, 2008.
Lectures with 20-minute participatory discussion (20 hours), course reading and 15 page (double-spaced) referenced essay (5 cr).
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
International Organizations
17.3.-28.4. Tue and Thu 16-18, U37 ls. Registration for the course in WebOodi.
Obs. no lectures on April 30
Basic studies.
Completion of the course covers either Archer Clive: International Organizations (3rd ed.) OR Pease Kelly-Kate S: International Organizations. Perspectives on Governance in the Twenty-First Century (2nd ed.) - according to a student's choice - from the study unit H220. See also Course work and forms of study.
Students of Political Science (Subprogramme of Administration and Organisations).
The objective is to learn to know main international organizations and their action in the international system. Another objective is to learn to analyze international organizations by different criteria.
The purpose of the lectures is to offer an overview on important international organizations and their actions in the international system. The course is completed by attending the expert lectures and by writing a lecture diary which comments on the themes of the different lectures and also gives feedback on them.
The lectures are given from March 17 to April 28, 2009 on Tuesdays and Thursdays at 4-6 p.m., in U37, lecture room. Obs. Exceptional time and place on Monday, March 30; no lectures on April 9-14 and April 21.
Websites: Course information: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/vol/h220_kiviniemi The United Nations: www.un.org, The World Bank: www.worldbank.org, The IMF: www.imf.org, The WTO: www.wto.org, The NATO: www.nato.int,, The Red Cross: www.redcross.int Amnesty: www.amnesty.org, The ILO: www.ilo.org, Internet governance: www.icann.org, www.itu.int/WSIS/ www.globaljusticemovement.org Attac: www.attac.org
The course is completed by attending the expert lectures and by writing a lecture diary which comments on the themes of the different lectures and also gives feedback on them. The lecture diary is not only referring to the lectures but it may also discuss and argument on them (for/against). The lecture diary must include reports of 1-2 pages on seven lectures. The lecture diary must be written clearly by a computer program, and it is to be returned to the post box of Markku Kiviniemi in the office of the Department of Political Science May 15, at the latest.
If a student doesn't attend other H220 courses during the academic year 2008-2009 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The lecture diaries are graded on a scale 0-5. The main criteria of grading are analytical approach, comprehensiveness and clarity.
The results will be available at the information table of the Department of Political Science at the beginning of June. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
At the last lectures anonymous feedback sheets will be distributed. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Introduction to Postgraduate Studies at the Department of Political ScienceRegistration for the course in WebOodi.
This is a compulsory course for all PhD students and should be taken at the beginning of postgraduate studies. The course is organised once a year in the autumn term. The aim of the course is to introduce new students to PhD studies in the Department of Political Science. Topics covered include writing research plans, applying for funding and scholarships, attending conferences and getting published. During the course the students are requested to do a personal_study_plan.
1. Postgraduate studies in the Department
Wednesday 17 September at 16-18, Unioninkatu 37 (sh2)
Welcome to the Department – the Department introduces itself
Topics covered: What do postgraduate studies consist of? Which courses have to be taken? How to get study points? What is good supervision and how often can you meet your supervisor?
2. Writing up a research plan and funding your PhD studies (handouts)
Wednesday 24 September at 16-18, Unioninkatu 37 (Dept of Politics meeting room)
Topics covered: What is a good research plan? Should one write a monograph or should the PhD these consist of journal articles? How and where to apply for funding for PhD studies and from where?
3. Teaching, conferences and publications
Wednesday 1 October at 16-18 Unioninkatu 37 (Dept of Politics meeting room)
Topics covered: What teaching opportunities does the Department offer for PhD students? How to attend conferences? How to publish journal articles?
Johdatus Euroopan unioniin30.10.-21.11. to 16-19 ja pe 8-10, M11 ls 5.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 27.11. 16-18, PII.
Yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijat.
Tavoitteena on muodostaa käsitys Euroopan unionista poliittisena järjestelmänä: unionin instituutioista, päätöksenteosta ja keskeisistä politiikka-alueista. Lisäksi perehdytään tärkeimpiin integraatioteorioihin, alan keskeiseen tutkimukseen, sekä unionin tulevaisuuden haasteisiin. Oppimistavoite saavutetaan perehtymällä EU:n kehitykseen ja toimintaperiaatteisiin luentojen sekä tapausesimerkkien avulla.
Luentojen aiheet ovat: (luentokalvot)
Luentoäänitteet
Kurssi äänitetään ja julkaistaan Helsingin yliopiston podcast-pilotissa: http://www.helsinki.fi/podcast/?k=Johdatus+Euroopan+unioniin
Palvelun käyttöön liittyvät ohjeet: http://www.helsinki.fi/podcast/?help Äänitteisiin liittyvissä ongelmatilanteissa tukea sähköpostitse rauli.haverinen [ät] helsinki.fi
Anna palautetta podcast-pilotista Palautettasi käytetään päätettäessä palvelun jatkosta!
Luennot perustuvat alan keskeiseen tutkimukseen ja ajankohtaisiin esimerkkeihin. Kurssi päättyy luentokuulusteluun.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Johdatus julkiseen hallintoon ja sen kehittämiseen27.10.-26.11. ma 16-18 U35 ls ja ke 16-18 U40 sali 6.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
2 opintopistettä joko
tai
Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.
Suoritus.
Luentopäiväkirja 6 luennosta. Perustele kutakin luentoa kommentoiva kysymys, jonka olisit voinut esittää tai esitit luennon pitäjälle. Tarkastele myös yleisesti omaa oppimista koko luentosarjan aikana, miten luennot muuttivat omia julkishallintoa koskevia käsityksiä tai vahvistivat ennakko-odotuksia.
Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5).
Luennon erittelyn lisäksi on muotoiltava luentoa kommentoiva kysymys, jonka olisit voinut esittää tai esitit luentotilaisuudessa. Kysymys on lyhyesti perusteltava ja voit rakentaa myös koko luennon erittelyn oman kysymyksesi ympärille. Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia
otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman
sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista
kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.
Luentopäiväkirja toimitetaan sähköpostin tiedostoliitteenä osoitteeseen ismo.pohjantammi(at)helsinki.fi
Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä.
H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2008-2009.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Muista perustella luentoa kommentoiva kysymyksesi. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.XX.XXXX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Johdatus valtio-oppiinKurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään pe 17.10. klo 12-16 PI.
päivitetty 12.8.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.
Valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat.
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.
Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi, joka jatkuu toisen opiskeluvuoden syyslukukaudelle saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n (1 op).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Suoritustapoja tarkennetaan luennon kuluessa ja luentojen alkaessa avattavalla kurssin kotisivulla.
Kirjallisuus: (kaksi seuraavista, ks. yllä)
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 12.1. ma 16-20 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.2009. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Johdatus valtio-oppiin sivuaineopiskelijoille12.3.-24.4. to ja pe 12-14, U40 sali 1. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu ma 27.4. 16-18, PR sali 1 (kuulusteluun ei ilmoittauduta). Uusintakuulustelusta ja siihen ilmoittautumisesta katso Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.
Yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Tavoitteena on perehtyä politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksessa käytettäviin käsitteisiin sekä antaa yleiskuva politiikan tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Käsitteitä, tutkimussuuntauksia ja tutkimuskohteita valaistaan liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin rakenteen ja toiminnan tarkasteluun. Kurssin laajat verkkosivut ovat opiskelijoiden käytettävissä. Näin luennolla on mahdollisuus myös keskustella erilaisista politiikan peruskäsitteistä, politiikan ajankohtaisista ongelmista ja tutkimusperinteiden vaihtoehdoista.
Luentokurssi on pakollinen suoritustapa, jota ei voi korvata muilla suorituksilla. Kevätlukukauden luentokurssi on tarkoitettu vain yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijoille.
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentokuulustelu.
Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Kirjallisuus: (kaksi seuraavista, ks. yllä)
Luentokuulustelun yhteydessä kirjoitetaan myös pieni harjoitustehtävä, jonka muoto selviää luennolla.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kirjakysymysten (2) paino on 50 %, luentokysymys 30 % ja pienimuotoinen harjoitustehtävä 20 % kokonaisuudesta.
Tulokset viikon kuluttua tentistä verkossa ja laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Johdon laskentatoimen perusteet14.1.-4.2. ke 16-20 ja 11.2.-18.2. ke 16-18, U37 ls.
Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 50 opiskelijaa. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ajoissa.
Kurssin loppukuulustelu on ke 25.2. 16-18, U37 ls.
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 50 opiskelijaa.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskuva yrityksen talouden ohjauksesta sekä johdon laskentatoimen työkaluista suunnittelussa, päätöksenteossa ja valvonnassa.
Kurssin työskentelymuodot täsmennetään kurssin alkaessa.
Kurssin hyväksytty suoritus (4 op) korvaa opintojaksosta JOS4 Neilimon ja Uusi–Rauvan teoksen, johon luennot pääosin perustuvat. Luennoilla voidaan jakaa myös muuta materiaalia.
Opintojakson JOS4 muu kirjallisuus (4 op) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (8 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä (6op)10.11.-15.12. pe 9-13, U40 sali 6.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa viikon 42 aikana (16.-22.10.2006), alkaen ma 16.1. klo 9.00. Kurssille otetaan enintään 56 opiskelijaa, joista
Ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija, joka on päässyt kurssille, mutta jättää saapumatta ensimmäiselle luennolle sopimatta asiasta kurssin opettajan kanssa etukäteen, voi menettää paikkansa kurssilla.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki viestinnän laitoksen opinto-oppaassa.
Johtamisen perusteet2.9.-9.10. ti ja to 18-20, PR sali 1.
Opetustilojen sijainti, katso: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/opas/post3.htm
Luennon loppukuulustelu on ti 14.10. klo 18-20, PR sali 1 ja sali 5. Tenttisalijako nähtävissä kurssin kotisivulla (julkaistaan myöhemmin).
Koska kurssijärjestelyt vaativat tiedon osallistujien lukumäärästä, kurssille osallistuminen edellyttää sitovaa ennakkoilmoittautumista.
Ilmoittaudu kurssille ensin WebOodissa aikavälillä 1.8.-25.8.2008. Linkki WebOodiin on tällä sivulla, mutta lue ensin tämä loppuun. Tarvitset WebOodi-ilmoittautumisessa atk-käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotka olet saanut yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä. JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
WebOodi-ilmoittautuminen tarvitaan opintosuorituksen rekisteröintiä varten. Tutustu WebOodi-ohjeisiin, jos et ole ennen sitä käyttänyt. WebOodista löydät kurssin esimerkiksi kirjoittamalla ’hae’-kenttään kurssin nimen (Johtamisen perusteet) tai tunnuksen (JOS1).
Kurssin osanottajamäärä on verrattain suuri. Vältä turhaa ilmoittautumista, sillä se hankaloittaa kurssijärjestelyjä. Mahdollinen ilmoittautumisen peruutus on tehtävä WebOodissa viimeistään 25.8.
Luennon osuus opintojaksosta on 3 op. Kirjallisuuskuulustelu (4 op) tentitään JOS-tenttipäivinä. Tarkemmat ohjeet alla.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot tällä Johtamisen perusteet (JOS1) -kurssilla ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana. Heidän WebOodi-ilmoittautumisensa hoidetaan laitoksen toimiston puolesta.
Muut JOS-opiskelijat voivat aloittaa JOS-opinnot vasta, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä (15 opintoviikkoa), jotta opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen tai tutkinnon sisältöön.
Tavoitteena on oppia johtamisen tutkimuksen keskeiset käsitteet, pääsuuntaukset ja johtamiskäytännön osa-alueet ja luoda perusta johtamisen opiskelulle JOS-ohjelmassa. Tavoitteena on myös vahvistaa tieteelliseen argumentaatioon nojaavaa kriittistä suhtautumista johtamisoppeihin ja johtamisesta vallitseviin arkipäivän käsityksiin.
Kurssin verkkosivut: http://blogs.helsinki.fi/vol-jos-2008/
Luento-opetus, aktiivinen osallistuminen luennoille, luentoihin liittyvän keskustelun käyminen verkossa (vapaaehtoinen, toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin). Luento on pakollinen suoritustapa, mutta luennolla ei ole läsnäolopakkoa. Kurssiin liittyy opetusmoniste, joka on maksullinen. Monisteen jakelu on ensimmäisellä luennolla. Sitä koskevat tiedot ilmoitetaan sähköpostitse kaikille kurssille ilmoittautuneille mahdollisimman pian ilmoittautumisajan päätyttyä.
Opintosuoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentoihin liittyvästä verkkokeskustelusta (vapaaehtoinen, toteutustapa täsmennetään myöhemmin), luentomonisteeseen ja luentomuistiinpanoihin perehtymisestä sekä luentokuulustelusta, joka kattaa luentojen ohella koko luentomonisteen sisällön. Luennon loppukuulustelu on ti 14.10. klo 18-20, PR sali 1 ja sali 5. Opintojaksoon JOS1 sisältyy tämän luentokurssin (3 op) ohella kirjallisuuskuulustelu (4 op). Opintojakson kirjallisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna JOS-tentissä saman lukukauden aikana tai viimeistään kevätlukukaudella vuonna 2009.
Kirjallisuuskuulustelua koskevat tiedustelut osoitetaan yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusalalle, puh. (09) 191 24826, sposti: anna-liisa.heusala@helsinki.fi.
Syyslukukauden aikana voi osallistua myös muille JOS-kokonaisuuden kursseille rinnan Johtamisen perusteet -kurssin kanssa. Syyslukukauden aikana on myös mahdollista suorittaa muihin opintojaksoihin liittyviä kirjallisuuskuulusteluja, mikäli ko. opintojaksojen yhteydessä ei suoritustavoista anneta muita ohjeita (ks. muut JOS-kurssien kuvaukset tässä kurssisivustossa).
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Kurssin tai mahdollisesti koko opintojakson JOS1 voi korvata vastaavalla johtamisen perusteita käsittelevällä kurssilla. Kysymykseen tulevat vain yliopistotasoista opetusta vastaavat kurssit (esim. kauppakorkeakoulut, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto). Kurssin korvaavuutta haetaan lomakkeella (muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen), joka on jaossa yleisen valtio-opin laitoksen toimistoaulassa. Hakemukseen liitetään viralliset suoritustodistukset sekä suoritusta koskevat kurssikuvaukset (opettajat, työskentelymuodot, opintosuoritukset, kirjallisuus yms. - yleensä kopio vastaavat tiedot sisältävästä opinto-oppaasta). Hakemuksessa on hyvä alustavasti yksilöidä, mikä aiempi suoritus hakijan mielestä korvaisi mitäkin JOS-vaatimuksista. Hakemus jätetään laitoksen toimistoon osoitettuna yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusalalle (toimiston ollessa suljettuna oven vieressä olevaan postilaatikkoon). Korvaavuudesta ei anneta ennakkopäätöksiä ilman hakemusta eikä korvaavuutta voi hakea ilman voimassa olevaa opinto-oikeutta Helsingin yliopistossa. Samaan hakemukseen voi liittää kaikki muualla suoritetut johtamiseen liittyvät opinnot, jotka hakija haluaa otettavaksi huomioon ratkaistaessa myös muita (valtio-opin laitoksen vastuulla olevia) JOS-opintojaksoja koskevat korvaavuudet. Myönteisen korvaavuuspäätöksen mukainen korvaavuus rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin (Oodi) ilman eri pyyntöä. Korvaavuushakemukseen pyritään antamaan päätös kahden viikon sisällä, mutta etenkin lukukausien lopulla toimitusaika voi olla pitempi rekisteröinnin mahdollisen ruuhkautumisen johdosta. Hakijan kannattaa selvittää omasta opintosuoritusotteestaan mahdollinen korvaavuuspäätös ennen yhteydenottoa. Yhteyshenkilö korvaavuuspäätösten rekisteröinnissä ja niistä tiedottamisessa on opintosihteeri Erja Enberg (p. 191 24831; erja.enberg@helsinki.fi).
Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Luentokuulustelun yhteydessä ilmoitetaan pisteraja, joka riittää kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen.
Luentokuulustelun tulokset ilmoitetaan kurssin kotisivulla (mikäli opiskelija antaa siihen kuulustelun yhteydessä luvan) ja laitoksen ilmoitustaululla kuulustelun yhteydessä ilmoitettavana ajankohtana.
Ensimmäinen uusintakuulustelu on yleisen valtio-opin laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18, PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Toinen rästitenttimahdollisuus on toukokuun rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Muita uusintoja ei ole. Kurssille ei ole myöskään vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Mikäli kurssia ei ole suoritettu viimeistään toisessa uusinnassa, tulee opiskelijan osallistua seuraavan syyslukukauden kurssille.
Mikäli kirjallisuuskuulustelu (4 op) on suoritettu ennen luentokuulustelun tulosten valmistumista, kokonaissuoritus (7 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Arvosana määräytyy opintosuoritusten opintoviikoilla painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli kirjallisuuskuulustelua ei ole suoritettu, rekisteröidään vain luentokuulustelun osuus (3 op). Kun puuttuva osuus on suoritettu, arvostellaan koko opintojakso automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Tarkista opintosuoritusotteelta aina opintojakson arvostelu ennen kuin otat yhteyttä.
Kurssin alussa valitaan kurssille arviointiraati, joka kokoontuu viimeisen luennon lopuksi. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Johtamisen teoria17.11.-8.12. ma 16-20 U37 sh 4 ja 11.12. to 16-20 U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Kurssin suorittaminen korvaa Juutin teoksen.
Tavoitteena on perehdyttää johtamisen tutkimuksen keskeisiin teoreettisiin ajattelumalleihin ja niiden kritiikkiin erityisesti viimeaikaisen tutkimuksen valossa.
Noin 15 sivun essee johtamisen tutkimiseen liittyvästä aiheesta.
Opintojaksojen vanhenemisesta on voimassa, että mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä.
Essee arvioidaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Johtamisopit Suomessa: Taylorismista innovaatioteorioihin.10.3.-7.4. ti 16-20, PR sali 6. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 50 JOS-opiskelijaa, joista 20 avoimen yliopiston opiskelijoita.
Tentti ti 21.4. 16-18, U40 sali 6.
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on tutustua 1900-luvun keskeisimpiin johtamisoppeihin, jotka ovat tieteellinen liikkeenjohto, ihmissuhdekoulukunta, rakenneanalyyttinen paradigma, kulttuuriteoriat ja innovaatioteoriat. Kurssilla käsitellään näiden johtamisparadigmojen synty, kehitys, keskeiset teoreetikot ja käsitteet sekä kunkin opin vaikutukset johtamisen teoriaan. Erityisesti tarkastellaan oppien omaksumista sekä kansainvälisesti että Suomessa, sillä oppien nousu ja vallitsevuus vaihtelevat eri maissa riippuen taloudellisista ja institutionaalisista tekijöistä. Suomessa oppien omaksumista tarkastellaan empiirisesti esimerkiksi johtamisen korkeakoulutuksessa, tieteellisessä tutkimuksessa, valittujen tieteellisten ja yleislehtien kirjoituksissa, hallitusohjelmissa sekä perusteollisuuden vuosikatsauspuheissa. Johtamisen historian ymmärtäminen on tärkeätä, koska se antaa meille perspektiiviä siihen, mikä tänä päivänä on uutta johtamisessa ja mikä vanhaa uuteen retoriseen asuun puettuna.
Eri johtamisteorioiden takana ovat ihmiset, jotka ovat luoneet opit osana omaa elämäntarinaansa. Kurssilla esitellään eri paradigmoihin kuuluvien teoreetikkojen taustaa, heidän keskeisiä käsitteitä, sekä perintöä johtamisen kehitykseen. Kurssilla esitellään myös joitakin eri paradigmojen Suomen pioneereja. Johtamisopit ovat myös kiinteästi yhteydessä aikaansa ja heijastavat yhteiskunnallista kehitystä ja muutosta usein varsin nopeasti. Ne näkyvät uusina tapoina organisoida liike-elämää ja työyhteisöjä. Tästä syystä, kurssilla sivutaan myös yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa eri opit syntyivät ja vallitsivat.
Jokaisella luentokerralla käsitellään yksi keskeinen oppi, mm. opin synty, keskeiset henkilöt, opin omaksuminen Suomessa, opin vaikutuksia organisaatioteoriaan ja johtamiskäsityksiin, sekä opin tämän päivän sovelluksia.
Luentokalvot
Luentomateriaali
Printit luentomateriaalista jaetaan joka luennon alussa opiskelijoille.
Oheislukemisena: Seeck Hannele (2008) Johtamisopit Suomessa taylorismista innovaatioteorioihin. Helsinki: Gaudeamus
1) luentosarja ja tentti
Kurssi korvaa opintojakson kirjallisuudesta valinnaisen teoksen (2 op). Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Loppukuulustelu arvioidaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla 7.5. mennessä.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Julkisen johtamisen mallit13.1.-12.2. ti 16-18, PR sali 13 ja to 16-18, AUD XII. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 19.2. klo 16-18, PR sali 5.
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat.
Oppimistavoite täsmennetään kurssilla.
Aktiivinen osallistuminen luennolle, luentokeskustelut, luentokuulustelu.
Hyväksytty luentokuulustelu korvaa 1 teoksen (opiskelijan valinnan mukaan) opintojaksosta JOS6. Jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2008-2009, kurssilla korvaamatta jäänyt kirjallisuus (4 op) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun puuttuva osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättämisen ilmoittaminen WebOodissaKandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen:
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodissa. Ilmoittaudu oman linjasi mukaiseen opetustapahtumaan!
WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa:
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Aarrevaaran ryhmä)Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Timo Aarrevaara pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin 12.-19.1. ma 12-14,
U37 sh 3 ja 10.3.-28.4. ti 12-14, U37 sh 2. Huom. 24.3. ei seminaaria. Lisäpäivät: 23.3. 12-14, U37 sh 3, 14.4. klo 14-16 U37 sh 3 ja 24.4. klo 8-10, U37 sh 3.
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
päivitetty 17.4.2009
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op) on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson H330.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Berndtsonin ryhmä)Kandidaatintutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu. Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Lehtori Erkki Berndtson pitää politiikan tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin seuraavasti:
Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, linjakohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Jos linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson P330.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella. Katso seminaari kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.
Tutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, linjakohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja)Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin syksyllä 2008. Kokoontumiset 18.9-11.12. to 10-12, U37 sh 2. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson H330.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka - Koivusalon ryhmä)Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopisto-opettaja Markku Koivusalo pitää maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin kevätlukukaudella III ja IV periodissa. Kokoontumiset III periodissa 12.-19.1 ma 14-16, U37 sh 2 ja IV periodissa 9.3.-27.4. ma 14-18, U37 sh 2.
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson M330.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka)Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
XX pitää maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin 5.-26.9. pe 10-12, U40 sali 26 ja 31.10.-12.12. pe 8-12, U37 sh 1.
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson M330.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (politiikan tutkimus)Kandidaatintutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Juri Mykkänen pitää politiikan tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin 15.-22.9. ma 10-12, U40 sali 14 sekä 30.10.-11.12. to 10-12, U37 sh 4. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, linjakohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson P330.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Tutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, linjakohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osaYhden periodin mittainen seminaari järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Ks. myös Kohderyhmä ja Edeltävät opinnot.
Syyslukukausi: 8.-22.9. ma 14-16, U37 ls sekä 29.9.-13.10. ma 14-18, U37 ls.
Kevätlukukausi: 15.-29.1. to 14-16, U37 ls sekä 5.-26.2. to 12-16, U37 ls.
Ennakkoilmoittauminen syksyn seminaariin 21.-25.8. ja kevään seminaariin 11.12.-4.1. Seminaariin osallistuvien on oltava läsnä ensimmäisellä luentokerralla.
päivitetty 12.8.2008
Korvaa kokonaan opintojakson Y320.
Pakollinen pääaineopiskelijoille. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.
P330., H330. tai M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa suoritetaan saman lukukauden aikana, yleisen osan jälkeen.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa kuuluu kandidaatin tutkielmaopintoihin. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisiä tavoitteita ovat harjaantuminen poliittisten ja hallinnollisten ilmiöiden erittelyyn kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä, pätevöityminen tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä argumentointi- ja keskusteluvalmiuksien kehittäminen.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisessä osassa yllämainituista asioista annetaan yleisiä neuvoja, joita aihekohtaisessa seminaarissa voidaan soveltaa käytäntöön.
Kurssilla perehdytään valtio-opin metodologian ja tieteellisen kirjoittamisen kysymyksiin pohtimalla kandidaatin tutkielman suunnittelemiseen ja laatimiseen liittyviä tieteen tekemisen yleisiä kysymyksiä. Kurssi koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta seminaari-istunnosta. Kurssilla käytetään oheismateriaalina hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivuja. Oheismateriaaliin tulee perehtyä ja eri aihesisältöihin liittyviä tehtäviä tulee tehdä ennen luentoja.
Tämän työskentelytavan tarkoituksena on edistää kandidaatin tutkielman tekemisen konkretisointia alusta alkaen sekä luoda jäntevyyttä ja aikataulua tutkimussuunnitelman laatimiseen. Sen vuoksi kandidaatin tutkielman aihetta kannattaa miettiä jo ennen kurssia ja viimeistään heti sen alussa.
Seminaari koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta pienryhmäistunnosta (ks. yllä). Seminaarin oheismateriaalina ovat yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivut.
Opiskelijoiden tulee hyväksytyn opintosuorituksen saadakseen laatia tutkimussuunnitelma kandidaatintutkielmansa aiheesta ja kirjoittaa arvio tieteellisestä artikkelista (lisätietoa myöhemmin).
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssi arvostellaan tutkimussuunnitelman perusteella. Hyvä tutkimussuunnitelma vakuuttaa lukijan aiheen mielekkyydestä ja kiinnostavuudesta, tutkijasta oikeana ihmisenä tekemään ko. tutkimuksen sekä tutkijan kyvystä tehdä tutkimus aikataulun mukaisesti.
Seminaarin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia seminaarin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Seminaarissa on kerätty viime vuosina systemaattisesti palautetta ja palaute on otettu huomioon seminaaria kehitettäessä.
Viimeisellä kokoontumiskerralla jaetaan lomake, jolla seminaaria voi arvioida anonyymisti. Jo seminaarin kuluessa voi seminaaria arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit seminaaria, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden seminaarilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos seminaarin onnistumisen näkökulmasta.
Kansainvälinen neuvottelu ja diplomatia
30.3. - 24.4. ma, ke, ja pe klo 10-12, U40 sali 8. (Huom. ei opetusta 10.4 ja 13.4.)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
päivitetty 27.11.2008
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuden opiskelijat.
Oppia ymmärtämään kansainvälisten neuvottelujen prosesseja kv. toimintaympäristön ja eri toimijoiden näkökulmista. Teorioiden ja käytännön suhdetta tarkastellaan ajankohtaisten neuvottelutapausten kautta.
Edellisvuoden kurssiin verrattuna kirjallisen työn laajuutta on hieman supistettu ja entistä enemmän painoa laitetaan käytännön neuvottelutapausten analysointiin
Kurssin ohjelmaa tarkennetaan opetuksen alkuun mennessä.
Luentosarja 20 h ja noin 3 sivun mittainen kirjallinen työ.
Opintojakson M220 tai H415 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5:
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kansainvälisten projektien hallinta
19.1.-16.2. ma 12-15 (+ 1 luentokerta viikolla 11. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin).
Kurssille otetaan enintään 8 H220-suorittajaa ja 5 JOS7-suorittajaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla välttämätöntä, muuten opiskelija menettää kurssipaikkansa.
Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijoiden ilmoittautumisesta katso Renvall-instituutin_sivulta.
päivitetty 10.12.2008
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pää- ja sivuaineopiskelijat, JOS-opiskelijat sekä KVV-opiskelijat. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Katso myös Aika, paikka ja ilmoittautuminen.
Opiskelija osaa suunnitella projektin ja hallitsee perusjohtamismenetelmät. Opiskelija osaa ottaa kansainvälisyyden huomioon sekä suunnitelmassa että projektin johtamisessa.
Kurssi sisältää kaksi toisiinsa liittyvää osuutta: projektijohtaminen ja monikulttuurinen projektijohtaminen. Projektijohtaminen sisältää yleisen projektijohtaminen vakioituneita menetelmiä, joita yleisesti sovelletaan kaikilla toimialoilla. Monikulttuurinen projektijohtaminen keskittyy ihmisen väliseen toimintaan ja johtamistyöskentelyyn ihmisten johtamisen kannalta.
Luentokohtainen sisältö, a’ 3h
1. Projektinjohtamisen viitekehys
2. Projektin riskien hallinta
3. Projektin toteutuksen ohjaus ja tiedonjohtaminen
4. Monikulttuurinen projektijohtaminen (kultuuri)
5. Monikulttuurinen projektijohtaminen (kulttuuri)
6. Monikulttuurinen projektijohtaminen (kulttuuri)
7. Monikulttuurinen johtamisviestintä (johtaminen)
Kirjallisuutta
Tenttikirjat
Kirjareferaatit
Artikkelit (jaetaan sähköisesti pdf-formaatissa)
Essee ja luento ja kirjallisuuspohjainen tentti.
Kurssi sisältää laajan lukupaketin, jonka pohjalta opiskelija laatii oman esseen. Lukupaketti ja esseen sisältövaatimus pyritään valitsemaan opiskelijan oppimistavoitteiden mukaisesti.
Luentojen yhteydessä on ryhmätyöharjoituksia.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Esseen hyväksyttävä suoritus kirjallisten arviointikriteerien pohjalta. Luento ja kirjallisuuspohjainen tentti, joka arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Yleisen valtio-opin H220-opintojakson ja JOS-sivuainekokonaisuuden JOS7-opintojakson suorittajat: Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Renvall-instituutin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijat: Uusinta Renvall-instituutin yleisessä tenttipäivässä. Tarkemmat tiedot ks. Renvall-instituutin_sivulta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kvalitatiiviset menetelmät (vain pääaineopiskelijoille)2.9.-8.10. ma ja ti 12-14, U37 ls. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa 21.-25.8. välisenä aikana.
Tentti: 13.10. ma 12-14, PIII
Kandidaattivaiheen kvalitatiivisten menetelmien opetus uudistuu syksystä 2008 alkaen. Kurssi pidetään I periodissa. Tarkemmat ajat ja paikat tiedotetaan myöhemmin.
päivitetty 19.12.2008
Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.
Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat.
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla.
Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa. Kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama KvaliMOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvalitatiivisen harjoitustyön.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kvantitatiiviset menetelmätLuennot: 13.1.-19.2. ti 16-18 ja to 10-12, U37 ls. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Tentti pidetään to 26.2. klo 10-12, U40 sali 1.
Pienryhmät: kokoontuvat IV periodilla, ajat_ja_paikat
Pienryhmiin ilmoittaudutaan ennakkoon WebOodissa ajalla 29.1. klo 12 - 2.3. klo 23.59.
päivitetty 27.1.
Y101 ja Y105 sekä TVT-johdantokurssi (3 op) ja tilastotieteen johdantokurssi (4 op).
Koska valtio-opin kvantitatiiviset menetelmät -kurssin idea ei ole yksittäisen tilasto-ohjelman käytön opetteleminen, suositellaan vahvasti kaikille niille, joille SPSS-ohjelma ei ole tuttu, osallistumista tiedekunnan kurssille. Tällöin pienryhmissä voidaan keskittyä harjoitustyön tekemiseen eikä SPSS-ohjelman käytön harjoittelemiseen. III periodissa järjestettävästä SPSS-kurssista ilmoitetaan tiedekunnan tvt-opetus-sivuilla: http://www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/index.htm
Korvaa kokonaan opintojakson Y250.
Vain pääaineopiskelijoille.
Kurssilla tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään kaikkien merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Kurssin suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantititatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.
Katso kurssin_kotisivu.
Opintojakso muodostuu kahdesta osasta. Luento-osuudessa (periodi III) käydään läpi tärkeimmät kvantitatiivisen analyysin käsitteet ja tutkimusmenetelmät. Pienryhmäosuudessa (periodi IV) kurssilla opittuja asioita syvennetään tutustumalla tutkimusartikkeleihin ja kirjoittamalla oma empiirinen harjoitustyö annetusta aineistosta SPSS-tilasto-ohjelman avulla.
Opintojakson suorittaminen edellyttää luento- ja kirjallisuuskuulustelun hyväksyttyä suorittamista, aktiivista osallistumista pienryhmien toimintaan sekä hyväksytyn harjoitustyön tekemistä.
Kuulustelussa tentitään luentomateriaalin lisäksi ns. MOTV-kirjallisuus (tarkemmat tiedot luennoilla, ks. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ ).
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kvantitativa forskningsmetoder - fördjupad kursOm anmälningen och övrig information på Svenska social- och kommunalhögskolans studiehandbok
Kursen motsvarar studieperioden Y405 eller Y601.
Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Svenska social- och kommunalhögskolans adress är Topeliusgatan 16.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna (minst sex gånger). Det är också önskvärt att kursdeltagarna är närvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga; både i elektronisk form och som ett kompendium, vilket kan köpas från högskolans bibliotek.
Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Stödlitteratur: Julie Pallant: SPSS Survival Manual. Det vore bra om kursdeltagarna hade tillgång till boken under hela kursen. Andy Field: Discovering Statistics Using SPSS (2005) rekommenderas också.
Detta är inte en grundkurs! Förkunskaper, motsvarande innehållet i kompendierna Forskningsmetodik I och Forskningsmetodik II a (SSKH) förutsätts.
Du som har en dator hemma bör installera SPSS-programmet din dator. Programmet kan erhållas från universitetets datacentral. Se http://www.helsinki.fi/atk/myynti/tilasto_ohje.html
Kursens undervisningsspråk är svenska. Hemuppgifter, tent m.m. få naturligtvis också skrivas på finska.
Observera att kursen tar mycket tid i anspråk!
M620. Postgraduate Seminar in World Politics10.9.-10.12. Wed 16-18, U40 sali 24 and 14.1.-29.4. Wed 16-18, U40 sali 24.
No WebOodi registration.
Only for Postgraduate students.
Maailmanpolitiikan suuntaukset9.3.-15.4. ma ja ke 12-14, U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään ma 27.4. 12-15, PII.
päivitetty 6.3.2009
Kurssi korvaa 4op opintojaksosta M115. Loput 2op suoritetaan tiedekuntatentissä joko kirjalla Kantola&Valenius (toim.) Toinen maailmapolitiikka tai Gruffydd Jones (ed.) Decolonizing International Relations. Pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus korvata loput 2op jaksosta (tiedekuntatentin osuus) osallistumalla samassa periodissa järjestettävään työseminaariin.
Kurssi luo pohjaa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueen valinnalle aineopinnoissa, joten sitä suositellaan erityisesti maailmanpolitiikan linjan pääaineopiskelijoille. Katso myös Korvaavuudet.
Kurssi on avoin myös sivuaineopiskelijoille. Mikäli opiskelija ei pysty osallistumaan M115-kurssille, on sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä (ks. kirjallisuus ja ilmoittautuminen opintojakson_sivulta ).
Maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueiden (ulkopolitiikka ja diplomatia; rauhan- ja konfliktintutkimus; globaali poliittinen talous ja globaali hallinta) esittely.
Kurssi toimii johdatuksena erikoistumisalueisiin esitellen muun muassa niiden syntyvaiheita, määrittelymahdollisuuksia ja itseymmärrystä, keskeisiä tutkimuskohteita, -kysymyksiä ja -tuloksia, merkittävimpiä suuntauksia ja tulevaisuuden haasteita. Tarkoituksena on yhtäältä antaa yleiskuva eri tutkimustraditioista ja toisaalta selkeyttää maailmanpolitiikan aine- ja syventävissä opinnoissa eteen tulevia valintoja.
Luentokurssi loppukuulusteluineen, loppukuulustelussa tentitään myös luennoitsijoiden täsmentämä lisämateriaali (artikkeli tms. kultakin erikoistumisalueelta).
Kukin opettaja laatii (ja arvostelee) luentokuulusteluun yhden kysymyksen, johon vastaaminen edellyttää luentojen seuraamista ja lisämateriaalin hallintaa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään ma 27.4. 12-15, PII. Ei erillistä ilmoittautumista (WebOodi-ilmoittautuminen kurssille riittää).
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana., ks. alla Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset1.9.-29.9. ma 10-14, U40 sali 15. Kurssille otetaan vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoita. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ma 13.10. klo 14-16, U37 ls.
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Kurssille otetaan vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoita. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Ks. M210.
Ks. M210.
Kurssilla perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriasuuntauksiin ja metodologisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kaikki keskeiset maailmanpolitiikan tutkimuksessa esillä olevat teoreettiset lähestymistavat, ymmärtää niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa yhdistää ne laajempiin tieteenfilosofisiin kehyksiin.
Yksityiskohtainen opetussuunnitelma, josta selviää muun muassa kurssin työskentelytavat, keskeiset kysymykset ja kirjallisuus jaetaan ensimmäisessä seminaarissa.
Seminaariaiheet ja aikataulu ilmoitetaan opetuksen alkuun mennessä.
Työseminaarityyppinen luentosarja (2 op), jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus 4 op.
Kurssilla käytetään seuraavia oppimismenetelmiä: itseopiskelu, keskustelu ja ryhmätyö, suullinen seminaarialustus ja opponointi sekä kirjallisuustentti.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Master´s Thesis Seminar: Praktikum and Subprogramme-Specific Part8.9.-10.12. Mon 9-12, U37 sh 3 and 14.1.-28.4. Mon 9-12, U37 sh 3.
N.B. Registration in WebOodi before each term.
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Since the purpose of the seminar is to get the student’s thesis writing well on its way, the topic of the thesis should be chosen before registering for the seminar. Students should time the seminar in such a way that they have sufficient energy to concentrate in research work during the course.
Basic and intermediate studies.
Study unit Y501 and Study unit P510., H510. or M510.
Political Science Degree Majors (Advanced level). Exchange and visiting students can't attend the course!
To be specified in the beginning of the course.
Students’ work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Menneisyydenhallinta maailmanpolitiikassa9.3.-27.4. ma 14-18, U37 ls.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) myöhemmin.
Neuvottelutaidon perusteetPe 5.9.-19.9. klo 10-14, pe 26.9. klo 8-14 ja pe 10.10. klo 10-14, M11 ls 7. Huom. ei kokoontumista 3.10.
Opettaja ilmoittaa tarkemmat käytettävät tilat kurssin alussa. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla on välttämätöntä.
Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 25 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen.
JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ajoissa.
JOS1.
Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä 4 op (opintojakson kokonaislaajuus tällöin 10 op).
JOS-opiskelijat.
Ns. periaatteellisen neuvottelun perusteet – kokemuksia omasta ja toisten neuvottelutyylistä.
Neuvottelut työvälineenä, neuvottelutyylit, valmistautuminen, neuvottelussa huomioon otettavia asioita ja neuvottelun "jälkityöt". Luennot ja käytännön neuvotteluharjoitukset pareittain ja ryhmissä käytävät harjoitukset.
Kurssikertoja on 5, joista yksi on pitkä (5 h) neuvotteluharjoitus. Kurssilla on luentoja, neuvotteluharjoituksia ja kirjallinen harjoitustyö (15-20 sivua).
Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä neljällä (kokonaisopintopistemäärä on tällöin 10 op).
Mikäli opintojakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (10 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla 17.10. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Näkökulmia organisaatiokulttuuriinKurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa, joista seitsemän avoimen yliopiston opiskelijoita. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Osallistuminen ensimmäisellä luentokerralla pakollinen. Muut mahdolliset poissaolot luennoilta pitää korvata opettajan kanssa erikseen sovittavilla lisätehtävillä.
JOS1 ja JOS2.
Johtamisen sivuaineopintojen opiskelijat, Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on perehtyä eri tapoihin tarkastella ja tutkia organisaatiokulttuuria.
Kurssi koostuu luennoista (4kpl) ja lukemisseminaari-istunnoista (6kpl).
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Omistamisen tilat -seminaari17.3.-21.4. ti 16-18 U37 sh 4 ja to 16-18, U37 sh 2. (huom. ei kokoontumista 9.4.)
Seminaarin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa
päivitetty 27.11.2008
Seminaari korvaa yhden tai kaksi kirjaa opintojaksosta M240 tai vaihtoehtoisesti koko opintojakson. Korvaavuuksista sovitaan erikseen opettajien kanssa.
Seminaarimuotoisen kurssin tavoitteena on perehdyttää osanottajat maailmanpolitiikan tutkimuksen tilan ja rakenteen käsitteiden uudelleenluentoihin. Seminaarissa kyseenalaistetaan ortodoksisen kansainvälisen politiikan teorian valtio- ja suvereniteettikäsitykset.
Seminaarissa poliittisen territoriaalisuuden kehittyminen yhdistetään kapitalistisen omaisuuskäsityksen syntyyn. Tällä tavalla tuodaan esiin territoriaalisen politiikan lainalaisuuksien sekä rakenteen keskinäisriippuvuus pääoman toimintalogiikkaan ja kapitalististen maailmanmarkkinoiden laajentumiseen.
Seminaarissa analysoidaan rahoituksen irtaantumista territoriaalisesta sääntelystä. Virtuaalisten tilojen ja offshore-markkinoiden kehitys yhdistetään uusien, ei-territoriaalisten, tilojen kehitykseen. ”Politiikan” ja ”talouden” eriyttämistä tarkastellaan seminaarissa laajemminkin. Stephen Gillin uuskonstitutionalismin käsitteen avulla arvioidaan omistusoikeuksien ja taloudellisen koskemattomuuden turvaamista globaalihallinnassa. Omaisuudessa ja omistamisessa tapahtuneiden muutosten avulla pyritään ymmärtämään uusien maailmanpoliittisten tilojen ja dynaamisten prosessien kehitystä.
Seminaarin teoreettisena viitekehyksenä toimivat gramscilaiseen poliittiseen filosofiaan nojaavat poikkikansallinen historiallinen materialismi ja niin sanottu Amsterdamin koulukunta. Osallistujia perehdytetään erityisesti Gillin, Robert W. Coxin, Ronen Palanin ja Kees van der Pijlin tuotantoon. Seminaarissa tuodaan kuitenkin esiin myös wallersteinilaista maailmanjärjestelmäteoriaa sekä italialaiseen autonomismin perinteeseen nojaavaa imperiumiteoriaa.
Seminaari sisältää sekä luentomaisempia kokoontumisia että vapaampaa keskustelua. Luentojen ohella osallistujilta edellytetään aktiivista osallistumista.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Organisaatiopsykologian seminaariKatso tarkemmin sosiaalipsykologian opinto-opas.
Organisaatioteorian lukemisseminaari30.10.-11.12. to 12-14, U37 sh 2 ja 15.1.-26.2. to 12-14, U40 sali 26. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari korvaa opintojakson H410 valinnaisen kirjallisuuden.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Kurssin sisällöllisenä tavoitteena on syventyä uuden institutionalismin tutkimukseen ja erityisesti sen sovelluksiin organisaatioympäristössä. Toisiaan täydentäviin ja osin ristiriitaistenkin tutkimusten lukemisen perusteella pystytään luomaan kokonaisnäkemys uuden institutionalismin tutkimuksellisista ja käytännöllisistä soveltamismahdollisuuksista työelämässä.
Tarkemmmat tiedot ensimmäisessä tapaamisessa.
Täsmennetään myöhemmin.
Opintojakson H410 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla XX mennessä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
P620. Politiikan tutkimuksen linjan jatkokoulutusseminaari10.9.-10.12. ja 14.1.-29.4. ke 16-18, U37 sh 2. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
Poliittinen filosofia modernissa maailmassa
2.9.-27.11. ti ja to 8-10, U37 sh 4. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentoja yhteensä 20 x 2 tuntia.
Luentopäivät:
Kurssin loppukuulustelu on to 11.12. 8-10, U37 ls. Tentissä kuulustellaan luennot ja oheismateriaali.
päivitetty 16.9.2008
Perus- ja aineopinnot.
Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut poliittisen filosofian ja modernien yhteiskuntatieteiden perusteisiin ja niiden suhteisiin. Hänellä on myös käsitys keskeisistä ja vaihtoehtoisista tavoista yrittää käsitteellistää ja teoretisoida sekä valtaa että politiikkaa moderneissa yhteiskunnissa. Hän tuntee poliittisen ja vallan keskeisten ajattelijoiden lähtökohdat, näkemykset, ongelmat ja kritiikin.
Länsimaisen filosofian käsite syntyi samaan aikaan Antiikin kreikassa länsimaisen politiikan käsitteen kanssa. Länsimaisen filosofian voidaankin nähdä olevan alkuperäisesti poliksen filosofiaa, siis poliittista filosofiaa. Poliittinen filosofia olikin lähes kaksituhatta vuotta yksi arvostetuimpia tiedon aloja länsimaisessa traditiossa.
Modernissa maailmassa poliittinen filosofia kuitenkin koki kriisin. Positivistiset yhteiskuntatieteet ja erityisesti politiikan tiede yrittivät haudata poliittisen filosofian. Kuitenkin nämä joutuivat lainamaan lähes kaikki perustavat käsitteensä ja teemansa politiikan filosofialta. Nyt kun "yhteiskuntatieteet" ovat vähitellen heränneet tästä naivista unestaan on poliittinen filosofia kokenut uuden Renessanssin.
Kurssilla ei kuitenkaan yritetä käsitellä poliittisen filosofian paluuta ongelmattomasti vaan käsitellään poliittisen filosofian mahdollisuutta modernissa maailmassa juuri klassisen poliittisen filosofian mahdottomuuden kautta.
Poliittisella filosofialla ei tässä ymmärretä niinkään yritystä asettaa normatiivinen perusta politiikalle vaan pyrkimystä käsitteellistää, ongelmallistaa ja teoretisoida poliittisen ja vallan kokemusta. Kurssilla käsitellään ajattelijoita, jotka ovat vaikuttaneet keskeisesti poliittisen ja vallan kokemuksen käsitteellistämiseen ja ajatteluun modernissa maailmassa. Vaikka nämä ajattelijat (Weber, Schmitt, Arendt, Foucault) eivät olisi itse tunnustautuneet varsinaiseksi poliittisen filosofian edustajiksi, heitä käsitellään kuitenkin juuri modernin poliittisen filosofian ajattelijoina. Näiden ajattelijoiden kautta kurssi myös pyrkii tarjoamaan toisiaan kritisoivia ja vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää poliittista.
Kurssiohjelma:
Aineisto (tekstit aukeavat kurssilla ilmoitettavalla salasanalla)
Luennot, tentti ja kirjallinen tehtävä (5 op). Lisäksi kurssin suorittaminen edellyttää 5-8 sivun mittaisen lukupäiväkirjan kurssin oheismateriaalista, jossa opiskelija osoittaa tutustuneensa materiaaliin ja pohtineensa sitä. Lukupäiväkirja on palautettava luennoitsijalle ennen tenttiä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Poliittisen ajattelun perusteet13.1.-24.2. ti ja pe 10-12 U37 ls. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Osallistujien on oltava ehdottomasti läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 13.1. Poissaolo johtaa kurssipaikan menettämiseen.
Kurssin loppukuulustelu on pe 27.2. 10-12, U40 sali 6.
Korvaa kokonaan opintojakson Y110.
Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi osallistua.
Tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Kurssi antaa osallistujille perustiedot länsimaisen poliittisen ajattelun historiasta (Antiikin Kreikasta 1800-luvun loppuun). Kurssilla painotetaan kriittistä suhtautumista aatehistoriaan sekä aatteiden ja yhteiskunnallisen kehityksen välisiä suhteita sekä feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.
Täydennetään opetuksen alkuun mennessä.
Luentoseminaari, joka koostuu luennoista, harjoitustöistä sekä luettavasta kirjallisuudesta.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Poliittisen osallistumisen lukuseminaaripäivitetty 29.10.2008
Perusopinnot.
Korvaa kokonaan opintojakson P225.
Yleisen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan opiskelijat.
Poliittisen osallistumisen lukuseminaari perehdyttää politiikan tutkimuksen keskeiseen tutkimuskohteeseen - poliittiseen osallistumiseen - useista erilaisista, toisiaan täydentävistä näkökulmista. Seminaarissa käsitellään sekä osallistumisen yleistä teoriaa (demokratiateoriat, muutokset poliittisessa osallistumisessa), politiikan tutkimuksen perinteisiä poliittisen osallistumisen tutkimuskohteita (äänestäminen, kansanäänestykset, puolueet ja järjestöosallistuminen) että poliittisen osallistumisen uudempia virtauksia (osallistumisen individualisoituminen, globaali poliittinen osallistuminen, poliittinen kuluttaminen, internetin moninainen rooli poliittisessa osallistumisessa).
Kurssin tavoitteena on muodostaa monipuolinen kuva poliittisen osallistumisen roolista, areenoista ja muodoista modernissa länsimaalaisessa demokratiassa. Lisäksi kurssi harjaannuttaa tieteelliseen argumentaatioon sekä luetun materiaalin soveltamiseen analyysiharjoituksissa ja itsenäisen kirjallisen työn laatimiseen.
Kurssin kotisivu
Kurssi koostuu lukuseminaarista (20 h) sekä seminaarin aikana kirjoitettavista analyysiharjoituksista (4), kirjallisuuskuulustelusta sekä kirjallisesta harjoitustyöstä (10-15 sivua).
Kullekin seminaarikerralle luetaan ennalta ilmoitettu teksti, jota analysoidaan yhdessä sekä pienryhmissä. Tekstejä myös syvennetään opettajien johdolla osittain luentomaisesti. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat itsenäisesti neljä noin sivun mittaista analyysiä kurssilla ilmoitettujen tehtävänantojen mukaan. Seminaarin jälkeen järjestetään kuulustelu, joka pohjautuu seminaarin luento-osuuksiin sekä valikoituun oheiskirjallisuuteen. Kurssin jälkeen opiskelijat laativat lisäksi itsenäisen kirjallisen harjoitustyön valitsemastaan aiheesta. Harjoitustyön laajuus on noin 10-15 sivua.
Kurssin arvosana muodostuu aktiivisesta työpanoksesta seminaarissa, kurssin aikana laadittavista analyysiharjoituksista (1,5 op), kirjallisuuskuulustelusta (1,5 op) sekä harjoitustyöstä (3 op). Aktiivinen osallistuminen vaikuttaa arvosanaan korottavasti.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Politics in a Multicultural Society9.3.-23.4. Mon and Thu 16-18, U40 hall 6. Registration for the course between 11.12.08-26.1.09 in WebOodi. No more places on the course!
Course exam Mon 27.4. 16-18, U40 hall 6.
Updated 26.1.2009
The seminar covers the whole study unit P230.
Primarily for students majoring in the Subprogramme of Politics. Also for minor students and exchange students of political science.
The objective of the course is to give increase students´ capacity to analyse, understand and evaluate different forms of ethnic and cultural difference, historical and contemporary relations between diversity and politics and the main theories and policy practices in this field.
(Note! Preliminary programme):
Assigments and exam.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5. The grading criteria will be specified in the course.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX.
The exam retake will be held Mon 25.5. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 7.-14.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Politiikan teorian lukemisseminaari5.9.-12.12. pe 10-12, U37 sh 2. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Osallistujien on oltava ehdottomasti läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 5.9. Poissaolo johtaa kurssipaikan menettämiseen.
Korvaa kokonaan opintojakson P410.
Pakollinen kurssi politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille. Muut opiskelijat eivät voi kurssille osallistua. Huom! Kurssi ei ole pakollinen jos politiikan tutkimuksen maisteriopinnoissa vaadittavat kolme linjakohtaista opintojaksoa on suoritettu ennen 1.8.2008 tai P410 opintojakso on suoritettu aiempien vaatimusten mukaisesti ennen 1.8.2008.
Opintojakson tavoitteena on syventää aikaisempien opintojen avulla omaksuttua käsitystä politiikan teoriasta. Kurssilla käsitellään monipuolisesti ja kattavasti politiikan tutkimuksen käsitteitä ja teoreettisia nykysuuntauksia niiden historiallisen kehityksen kautta. Samalla pohditaan sitä, miten käsitteet ja teoriat ovat vaikuttaneet/vaikuttavat politiikan tulkintaan. Kurssi auttaa opiskelijoita oman pro gradu-tutkielman aiheen valinnassa ja työn teoreettisten lähtökohtien hahmottamisessa.
Ks. Erkki Berndtsonin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/
Pakollinen lukemisseminaari politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti maisteriopintojen alussa. Kurssi järjestetään syyslukukaudella kahden periodin pituisena. Tilaisuuksia varten opiskelijat lukevat ennakkoon aiheeseen liittyvää keskeistä kirjallisuutta. Kurssiin kuuluu myös luentoja sekä kirjalinen harjoitustyö. Kirjallisuus tentitään suullisesti luentojen yhteydessä.
päivitetty 15.8.2008
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.
Kurssin tulosten ilmoittamistapa ja uusintamahdollisuudet kerrotaan kurssilla.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Politik i NordenOm anmälningen och övrig information på Svenska social- och kommunalhögskolans studiehandbok.
Svenska social- och kommunalhögskolans studiehandboken 2008-09 med preliminära tider för undervisning kommer att publiceras under juli 2008.
Kandidatexamen eller motsvarande kunskaper.
Problemorienterad genomgång av centrala institutioner och processer i nordisk politik.
Practical Ethics in World Politics: Understanding Cosmopolitanism9.9.-16.10. Tue and Thu 14-16, U37 sh 1.
Participation is limited to 25 students. Prior registration for the course in WebOodi.
NOTE: The course is a much-revised, more clearly delimited and more practically-oriented version of the M215 course given by the same lecturer at this department in autumn 2007, ‘Philosophical Issues in Global Politics’.
updated 20.8.2008
Basic Studies.
The course forms Part of Study Unit M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset/ Theoretical Orientations in World Politics.
Compensations
The course replaces two books from the M210 book exam:
(1) Hollis, Martin, and Smith, Steve: Explaining and Understanding International Relations;
and
(2) Brown, Chris: International Relations Theory: New Normative Approaches
Intermediate level world politics students (space permitting, others may also be admitted)
World politics concerns problems too complex and important to be confined to any single academic discipline. Thus the International Relations discipline increasingly finds that its “own” subject is being studied closely by many others also, often in less narrow and more intellectually rewarding, imaginative ways. One such alternative approach is offered by the growing number of political philosophers involved in practical philosophy or practical/applied ethics (the three labels are more or less interchangeable). Within the practical ethics movement, we focus in particular on cosmopolitanism. The central course objective is to demonstrate how cosmopolitan outlooks on major global problems can contribute to finding the sorts of solutions urgently needed in an increasingly interdependent, complex world.
To explore cosmopolitan's potential as an imaginative philosophical approach to urgent practical problems, the course is aimed at providing a fairly detailed overview of cosmopolitanism by focusing on four broad issue areas: war, environmental harm, poverty, and movement of people (refugee crises, migration, immigration).
Singer, Peter (1972) ‘Famine, Affluence, and Morality’, Philosophy and Public Affairs, Vol. 1, No. 3 (Spring), pp. 229-243.
Stable link to the article (will only work within the University of Helsinki computer system, or any other library that buys the Philosophy and Public Affairs journal): http://www.jstor.org/stable/2265052 - If that source fails or is unavailable, Singer’s article can also be found at http://www.utilitarian.net/singer/by/1972----.htm
Regular attendance and active participation through questions and discussion are considered essential and will be taken into account in assigning final grades.
There is no final exam. To receive the course credits students submit an essay of no less than 3000 words. Essay topics will be specified at the start of the course.
Essays must be e-mailed to the lecturer (james.oconnor@helsinki.fi) BY 3pm on FRIDAY, 21 NOVEMBER AT THE LATEST.
Students whose native language is not English are encouraged to concentrate on developing their academic writing skills by writing the essay in their own language (insofar as the lecturer’s current capabilities allow). Apart from English, essays can be submitted in Finnish, Swedish, German, Spanish or Italian.
If a student doesn't attend other M210 courses during the academic year 2008-2009 the remaining credits of the study unit must be completed as a book exam within six months of course completion. N.B. – This applies to major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on the standard scale of 0-5.
Course results will be posted on the Department notice board (Unionkatu 37, 1st floor) by 15 December 2008. Students who are dissatisfied with their final grade are welcome to re-submit their essays after revision if they wish to improve their grade.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Pro gradu -praktikumYhden periodin mittainen seminaari järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Ks. myös Kohderyhmä ja Edeltävät opinnot.
Kevätlukukaudella ilmoittautuminen webOodissa ajalla 11.12.-4.1.
Seminaariin osallistuvien on oltava läsnä ensimmäisellä luentokerralla.
päivitetty 3.3.2009
Korvaa kokonaan opintojakson Y501.
Pakollinen pääaineopiskelijoille. Pro gradu -praktikumiin voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.
Praktikum on osa pro gradu -tutkielmaopintoja, johon kuuluu myös pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa ja pro gradu -tutkielman tekeminen.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset (ks. tarkemmin tutkintovaatimuksista).
Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.
Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.
Täsmennetään kursilla.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Kurssipalautteen keruu: Ryhmätapaamisten lopussa käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Kantolan ryhmä)Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
I periodin seminaari 2.9.-14.10. ti 16-18, U37 sh 2 on vain Pekosen linjakohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2008 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
III periodin seminaari 13.1.-24.2. ti 16-18, U40 sali 11 politiikan tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2009 aloittaville politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Yhden periodin kestävä pro gradu -praktikum aloitetaan yhtä aikaa aihekohtaisen seminaarin kanssa.
Opintojakso P510.
I periodin seminaari: Vain Pekosen aihekohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2008 aloittaneet pääaineopiskelijat.
III periodin seminaari: Politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2009 aloittavat politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Tarkennetaan myöhemmin.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä linjakohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen linjakohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa linjakohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Mattilan ryhmä)Pro gradu -tutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
Professori Mikko Mattila pitää politiikan tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn syksyllä 2008 aloittaville politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille 4.9.-16.10. to 16-18, U37 sh 1 sekä 15.1.-26.2. to 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Mattilan linjakohtaiseen seminaariin ei oteta uusia opiskelijoita III periodin alussa. Kevätlukukauden alussa politiikan tutkimuksen linjan pro gradu -tutkielmaseminaarin aloittavat ilmoittautuvat Kantola linjakohtaiseen seminaariin.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Yhden periodin kestävä pro gradu -praktikum aloitetaan yhtä aikaa aihekohtaisen seminaarin kanssa.
Opintojakso P510.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa linjakohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Temmeksen ryhmä)Pro gradu -tutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
I periodin seminaari 3.9.-15.10 ke 12-16, U37 sh 1 on vain Temmeksen linjakohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2008 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
III periodin seminaari 14.1.-25.2. ke 14-16, U37 sh 1 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2009 aloittaville hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Seminaarin tarkempi kokoontumisaikataulu täsmennetään kunkin lukukauden alussa.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Yhden periodin kestävä pro gradu -praktikum aloitetaan yhtä aikaa aihekohtaisen seminaarin kanssa.
Opintojakso H510.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä linjakohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen linjakohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa linjakohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautetta syksyn 2006 seminaarista:
Palautteen kokosi Markku Temmes.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Virtasen ryhmä)Pro gradu -tutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
Professori Turo Virtanen pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan linjakohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn syksyllä 2008 aloittaville hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoille
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Virtasen linjakohtaiseen seminaariin ei oteta uusia opiskelijoita III periodin alussa. Kevätlukukauden alussa hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pro gradu -tutkielmaseminaarin aloittavat ilmoittautuvat Temmeksen linjakohtaiseen seminaariin.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
päivitetty 10.11.2008
Y501. Yhden periodin kestävä pro gradu -praktikum aloitetaan yhtä aikaa aihekohtaisen seminaarin kanssa.
Opintojakso H510.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä linjakohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen linjakohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa linjakohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka)Pro gradu -tutkielmasseminaarin linjakohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
RYHMÄT KOKOONTUVAT SEURAAVASTI:
Yksittäiseen seminaariryhmään otettavien uusien seminaarilaisten määrää on rajoitettu. Jos ryhmään on tulossa enemmän uusia opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muihin seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
HUOM! Kaikkiin seminaareihin ilmoittaudutaan ennakkoon WebOodissa, yhdessä ja samassa WebOodi-ikkunassa! I periodin seminaarin ilmoittaudutaan 21.-25.8. ja III periodin seminaariin 11.12.-4.1. Jokaisen ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava mihin ryhmään haluaisi osallistua ja alustava graduaiheensa! Kaikki seminaariin osallistuvat, myös jo yhden periodin ajan seminaarityöskentelyssä mukana olleet, ilmoittautuvat seminaariin kunkin periodin alussa. Seminaarityöskentelyä jatkavat ilmoittavat myös gradu-aiheensa ja mainitsevat Weboodin Lisätietoja-kentässä, että ovat jo suorittaneet seminaarin ensimmäisen osan. Ilmoittautujat saavat tiedon seminaariryhmästään sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
päivitetty 20.1.
Opintojakso M510.
Maailmanpolitiika tutkimuksen pääaineopiskelijat. Ks. myös Aika ja paikka.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.
Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu seminarium: allmän delSkall specificera senare.
Grund- och ämnesstudier.
Pro gradu seminarium: ventilering av uppsatserSkall specificera senare.
Seminariet pågår hela läsåret. Närvaron vid det första mötet är obligatorisk.
Anmälan via WebOodi.
OBS. Anmälningen förutsätter grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik). Studeranden som fortsätter från Svenska social- och kommunalhögskolan kan inte automatiskt välja linjen för världspolitik. Detaljerade övergångsbestämmelser för den nya examensstrukturen specificeras senare.
Grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik).
Rahoitus, valta ja moraali
15.1.-19.2.2009 ti 14-16 U40 sali 5 ja to 16-19 U40 sali 7. Seminaari ei kokoonnu viikolla 7 (10. ja 12.2.).
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa 11.12.2008 - 04.01.2009
Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
M445 Globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan erikoistuminen
Y595 Valtio-opin muut syventävät ja vaihto-opinnot
Rahoitus, valta ja moraali -seminaarin tarkoituksena on hahmottaa rahoituksen yhteiskunnallista roolia sekä rahoitustoimintaan liittyviä valtasuhteita, toimintatapoja ja niiden moraalisia ulottuvuuksia. Seminaarissa etsitään vastauksia moniin erilaisiin kysymyksiin:
Seminaari koostuu johdantoluennosta (to 15.1. klo 16–18) ja kahdeksasta kokoontumiskerrasta. Näistä neljällä kerralla (tiistaisin klo 14–16) kuunnellaan tutkijoiden, rahoitusmaailman toimijoiden ja muiden rahoituskysymyksiä työkseen pohtivien henkilöiden luentoja. Neljällä muulla kerralla (torstaisin klo 16–19) puolestaan pidetään lukupiiriä eli luetaan ja esitellään teemaan liittyviä artikkeleita sekä keskustellaan aiheesta niiden pohjalta. Seminaari ei kokoonnu viikolla 7 (10. ja 12.2.).
Kurssin suoritus koostuu kolmesta osasta: a) osallistumisesta luennoille, seminaarissa käsiteltävän materiaalin lukemisesta ja aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun seminaarissa, sekä yksin tai parityönä (riippuen osallistujamäärästä) tehtävistä artikkelien lyhyistä esittelyistä ohjaajien antaman ohjeistuksen mukaisesti b) vapaamuotoisesta luentopäiväkirjasta (1 liuska per kokoontuminen, yhteensä siis n. 8 sivua) c) esseestä opiskelijan ehdottamasta aiheesta, jonka ohjaajien tulee hyväksyä
4 op:n suoritukseen vaaditaan kohdat a) ja b), 6 op:n suoritukseen vaaditaan lisäksi kohdan c) suorittaminen.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Rauhan- ja konfliktintutkimuksen työseminaari14.1.-25.2. ke 12-14, U40 sali 14.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Täsmennetään myöhemmin.
Täsmennetään kurssilla.
Täsmennetään kursilla.
Opintojakson M430 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Sanktiot ja ehdollistaminen kansainvälisissä suhteissa12.3.-14.5. to 12-14, U37 sh 1.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa 26.2.-2.3. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Perus- ja aineopinnot.
Kaksi vapaasti valittavaa teosta opintojakson M425, M435 tai M445 kirjallisuudesta.
Kurssin tavoitteena perehtyä positiivisiin ja negatiivisiin sanktioihin rauhanomaisina keinoina vaikuttaa sellaisten hallitusten toimintaan, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta, sopimuksia tai syyllistyvät ”huonoon hallintoon”. Pääpaino on sanktioita ja ehdollistamisesta koskevassa tutkimuksessa ja tapaustutkimuksissa. Kriittisellä lähestymistavalla johdatellaan politiikan vaikuttavuuden arviointiin sekä tarkoitettuja että tarkoittamattomia seurauksia silmällä pitäen.
Keskeisen teoreettisen tutkimuksen läpikäyminen ja tapaustutkimusten (esim. Kiina, Kosovo ja Zimbabwe) esittely.
Ohjelma sovitaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
Kokoontumiskerroilla keskitytään keskustelemaan. Opiskelijat saavat luettavakseen materiaalia kokoontumiskertoja varten ja valmistelevat kirjallisen ja suullisen esityksen yhdestä empiirisestä tapauksesta, jossa kansainvälinen yhteisö on turvautunut sanktioihin painostaakseen jokin maan hallitusta. Tutkimusaiheet sovitaan opettajan kanssa etukäteen.
Opintojakson muu kirjallisuus, jollei opiskelija ole osallistunut muille opintojaksoa korvaaville kursseille, on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuorituksen arviointi perustuu laadittuihin tiivistelmiin ja tuntiaktiivisuuteen, joista suurempi painoarvo on ensimmäisellä.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Seminar on Humanitarianism and World OrderPostgraduate students
The generally accepted defining principle of humanitarianism is an inclusive entity of “humanity”, i.e. polity is the widest sense of human polity. The central idea behind this envisioned community is that in a human polity all individuals are of equal worth and thus are deserving of assistance if in need. Underlying this humanitarian principle is presumably apolitical ethical commitments. These point to the need to go beyond territorial or civilization boundaries. Human polity is the most extensive and inclusive of communities in its definition of who a deserving of being ‘like us’. The seminar will critically evaluate questions about such a universalist view, and will address tensions in the complex relationships between ethical humanitarianisms and openly political considerations. Seminar aims to tackle the tension between compassion as a sentiment, cognition, and strategy. It will examine the multifaceted networks of international humanitarianism and their intimate connections with the changing faces of contemporary power politics.
Modern strand of humanitarianism became distinct in North America and Europe in the midnineteenth century. It has led to the emergence of what Hannah Arendt referred to as an institutionalized “passion for compassion.” This instititutionalized form may be distinguished from its close siblings, the institutional forms of human rights and developmentalism. Formal organizations emerged in a range of areas dedicated to the idea of providing relief to those in emergencies – i.e. in immediate danger – whereas its siblings worked more with reducing the suffering of the masses and with eliminating the perceived ‘root causes’ that place individuals in peril. However, humanitarianism materialized also in a more long-term political movement and mobilizations including prison and child labor reforms as well as the international campaign against slave-trade. Other expression of this humanitarian ethos were charitable and missionary work as well as the formation of the International Committee of the Red Cross and international humanitarian law. However, the politics of compassion involve also other political bodies that individual ones. Much of human history, polities - i.e. poleis, city-states, nations, states, and hegemonies - have been the primary objects of politically mobilizing bursts of compassion.
Statskunskapens grunderOm tider, platser, anmälningen och övrig information se på Svenska social- och kommunalhögskolans studiehandbok. Obs! Välj STATSK_1 under Statskunskap med förvaltning.
Kursen motsvarar studieperioden Y101.
Strateginen johtaminen
11.11.-2.12. ti ja to 16-20, PR sali 1. sekä ke 26.11. klo 16-20 PI.
Huom. ei luentoa ti 18.11. ja to 20.11.!
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Loppukuulustelu on to 11.12. klo 16-18, PI.
Ylimääräinen rästitentti to 12.3.2009 klo 18.00-20.00, PII. Kuulusteluun ei tarvitse erikseen ilmoittautua.
päivitetty 9.1.2009
Opintojakso JOS1.
Opintojakson JOS2 pakollinen luento, 2 op.
Pakollinen JOS-opiskelijoille.
Strategisen johtamisen luentokurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija strategisen ajattelun, päätöksenteon, suunnittelun ja johtamisen peruskäsitteisiin, strategisen johtamisen keskeisiin ajattelutapoihin ja välineisiin, strategista päätöksentekoa ja johtamista koskevaan tutkimukseen sekä strategisen johtamisen merkitykseen ja käyttöön erityisesti julkisessa hallinnossa. Kurssin eräänä keskeisenä teemana on selventään, miten julkisten organisaatioiden strateginen johtaminen eroaa yritysten strategisesta johtamisesta.
Kurssin sisältö
Luentokalvot
Kurssin aikana strategista johtamista kuvataan prosessina, joka käynnistyy toimintaympäristön analyysistä, etenee strategian muotoilun kautta sen toimeenpanoon ja arviointiin. Strategiaprosessin vaiheiden ja välineiden käsittelyä havainnollistetaan pääasiassa julkisista organisaatioista poimituilla esimerkeillä ja keiseillä.
Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentokeskustelut, loppukuulustelu to 11.12. klo 16-18, PI.
Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta. Loppukuulustelun suorittamisesta annetaan tarkemmat ohjeet luennoilla.
Pakollinen luentokuulustelu. Opintojakson JOS2_kirjallisuus tentitään erikseen. Kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Sukupuolentutkimus yhteiskuntatieteissä: teorioita ja teemoja (4op)Sukupuoli ja johtaminen10.3.-7.4. ti 12-16, U37 sh 4.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 30 JOS-opiskelijaa, joista 10 avoimen yliopiston opiskelijoita.
päivitetty 6.3.2009
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille näkökulmia sukupuolen merkitykseen organisaatioissa ja johtamisessa. Kurssi johdattaa tarkastelemaan työelämää ja johtamista sukupuolispesifillä otteella ja sukupuolta analyyttisenä välineenä tutkimuksessa ja organisaatioiden monimuotoisten toimintakäytäntöjen kriittisessä pohtimisessa.
Suorittamistapana on aktiivinen osallistuminen luennoilla ja luentojen ja oheislukemiston avulla tehtävä oppimispäiväkirja. Kokonaisarviointi 0-5. Työn palautuspäivämäärä on 30.4.2009 (marjut.jyrkinen@hanken.fi).
Kurssi korvaa Powellin ja Gravesin teoksen (2 op). Opintojakson muu kirjallisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli korvattavan opintojakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Sukupuoli, väkivalta ja oikeusSulautuva yliopisto-opetus (3 op)Suomalainen ja eurooppalainen hallinto11.3.-22.04. ke 12-16 U37 ls. Tarkempi kokoontumisaikataulu täsmennetään krussin alussa. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu on ke 29.4. 10-12, U37 ls.
Kurssi korvaa opintojaksosta H115:
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijat.
Tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin.
Katso Kurssin korvaavuus. Opintojakson H115 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Hyväksytty opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Suomen poliittinen järjestelmä (pääaineopiskelijoille) - intersektio-opetus 127.10. ma 10-14, U37 ls. Osallistuminen ensimmäiselle kerralle välttämätöntä. Tällöin jakaudutaan pienryhmiin, jotka kokoontuvat seuraavasti:
HUOM! Kurssiin liittyvät instituutiovierailut suoritetaan osin jo I periodilla.
Instituutiovierailujen järjestämiseksi kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa jo I periodin alussa.
Loppukuulustelu pidetään ma 08.12. klo 10-13, U35 ls. Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta.
päivitetty 27.11.2008
Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille, ei vaihtoehtoisia suoritustapoja. Korvaa 4 op opintojaksosta Y105.
Vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoille.
Opintojakson Y105 tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Samalla opitaan perustiedot Suomen ja EU:n poliittisista rakenteista, ideologioista ja toiminnasta. Samaan aikaan Suomen poliittisen järjestelmän kurssin kanssa suoritetaan kurssi Johdatus_Euroopan_unioniin, jolle ilmoittaudutaan erikseen (linkki WebOodiin kurssin sivulta) Kokonaissuoritus edellyttää molemmille kursseille osallistumista. Opintojakson koordinoijana toimii VTM Tapio Lovio.
Mainittujen kahden kurssin lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisenä opintojaksoa täydentävä kurssi Johdatus_julkiseen_hallintoon_ja_sen_kehittämiseen (2 op / 1 ov; kokonaissuoritus 8 op / 5 ov).
Suomen poliittisen järjestelmän kurssin keskeisiä oppimistavoitteita ovat
Kurssilla perehdytään Suomen poliittisen järjestelmän keskeisiin rakenteisiin, instituutioihin, ideologioihin ja toiminnallisiin piirteisiin. Sen aikana käsitellään Suomen poliittisen järjestelmän poliittisia voimia, keskeisiä päätöksentekotasoja, julkisen hallinnon toimintaa ja ulkopoliittista päätöksentekoa sekä Suomea osana Euroopan unionia. Suomalaista politiikan nykytilaa tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä ja luodaan katsaus lähitulevaisuuden merkittävimpiin haasteisiin. Lisäksi eri osa-alueita lähestytään sekä poliittisesta että hallinnollisesta ja sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta intersektio-opetuksen periaatteita noudattaen.
Yleisen valtio-opin kandidaattivaiheen työelämäorientaatio_(1_op) aloitetaan Y105-opintojakson yhteydessä instituutiovierailuilla.
Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti pienryhmäopetuksena. Kurssilla käytetään hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen kotisivulta ja kurssin kotisivulta löytyvää Suomen_poliittisen_järjestelmän_verkko-oppikirjaa. Verkko-oppikirjan asiasisältöihin tutustutaan ennen pienryhmäistuntoja ja aiheista keskustellaan tehtäviin perustuen istunnoissa. Kurssin päätteeksi on tentti.
Kurssin suorittaminen koostuu
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tehtävien arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti hyvin toteutettuun ongelmanratkaisuun ja perusteltujen omien näkemysten esittämiseen. Tenttivastausten arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä selkeään, täsmälliseen ja ytimekkääseen ilmaisuun. Arvosana kurssista annetaan tenttivastausten, tehtäväratkaisujen ja ryhmätyöskentelyn laadukkuuden nojalla.
Koko opintojakson arvosanassa EU-opetuksen painoarvo on yksi kolmasosa. Kokonaissuoritus arvostellaan opintoviikoilla painotettuna keskiarvona automaattisesti ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. - Myös mahdollinen ylimääräinen Johdatus julkiseen hallintoon ja sen kehittämiseen -kurssin suoritus luetaan mukaan ilman eri pyyntöä yhden 2 opintopisteen painolla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Tackling Derrida - deconstruction in praxis
19.-20.3.and 23.-24.4. Thu 10-16 and Fri 10-16, Fabianinkatu 24 seminar room 135
Registration for the course between 11.12.-26.3. in WebOodi.
updated 29.1.2009
Methods and theory course.
Advanced MA students and PhD students.
The students will get used to reading and understanding any demanding philosophical and postmodern texts. They will both grasp the deconstructive methodology and its ethics – as envisioned by Jacques Derrida. This is also informs the student of the way in which theory and methodology are interlinked. Furthermore, they will get familiar with the deconstructive methodology, which enables one to grasp the hidden meanings and implications, positions, things which have been carried over and things that are present even in their absence. The course takes the students through Derrida's work from the early to the later phase – and introduces the most influental interpreters of his thought. In the end of the course the students will be able: 1) to read and understand Derrida's work – in it's context and with the most famous interpreters; 2) to tackle an empirical case with deconstructive methodology; 3) to critically reflect on methods and value-systems, behind thinking and action – including their own.
This course in theory and method offers a broad understanding of Derrida's work in its context (his critics, targets and interpreters). It looks at both the early and later work of Derrida. Thereby it outlines the concepts and logic of deconstruction, while also – in the later part – explains its significance and consequences as an ethics.
Three 1-3 pages abstract/mini-essay (referenced!) on themes or concepts dealt with on the course by 11 May: emilia.palonen@helsinki.fi.
Based on seminar participation and course-work.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Tasa-arvo – perusoikeus ja politiikan haaste. Tasa-arvon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia (4 op)Terrorismi tutkimuskohteena10.3.-28.4. ti 12-14, U40 sali 13. (ei 14.4.)
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa 11.12.-4.1.
päivitetty 9.1.2009
Perus- ja aineopinnot.
Kaksi vapaasti valittavaa teosta opintojakson P425 tai M425 kirjallisuudesta.
Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.
Politiikan ja maailmanpolitiikan tutkimuksen linjojen maisterivaiheen opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa osallistujat terrorismiin tutkimusalana. Pääpaino kurssilla on tutkimuksessa, joka kohdistuu nk. terroristiliikkeiden toimintaan. Tarkoitus on monipuolistaa terrorismista käydyn tieteellisen keskustelun tuntemusta ja etenkin antaa parempi kuva siitä, mitä itse asiassa terrorismista tiedämme tai on ylipäänsä mahdollista sanoa yleisellä tasolla. Tätä kautta kurssi tarjoaa lisää eväitä arvioida ja jäsentää vilkkaana käyvää keskustelua ja siinä esitettyjä väitteitä.
Terrorismi tutkimuskohteena -kurssi uudistettu versio "johdatus terrorismintutkimukseen" -kurssista.
Ohjelma jaetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
Kurssin kokoontumiskerroilla keskitytään keskustelemaan terrorismiin ja sen tutkimiseen liittyvistä kysymyksistä. Ennen jokaista kokoontumiskertaa opiskelijat saavat luettavakseen 1-2 aiheeseen liittyvää artikkelia, josta he laativat kustakin yhden tai maksimissaan kahden sivun tiivistelmän. Tiivistelmiin tulee myös sisältyä ainakin kappaleen verran opiskelijan omia kommentteja lukemastaan.
Opintojakson muu kirjallisuus, jollei opiskelija ole osallistunut muille opintojaksoa korvaaville kursseille, on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuorituksen arviointi perustuu laadittuihin tiivistelmiin ja tuntiaktiivisuuteen, joista suurempi painoarvo on ensimmäisellä.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
The Political Concepts of European Integrationupdated 29.4.2009
This course is designed for students who already have a basic knowledge of European integration; advanced students, study module EU1.
What is the meaning of key political concepts like democracy or citizenship in the framework of European integration? How have these concepts evolved since the establishment of the EC?
The course introduces to the use and meanings of key political concepts (democracy, citizenship, political identity, territoriality, sovereignty etc) in the framework of European integration. It aims at enhancing the students’ ability to grasp both the broader significance of political concepts and their more specific role in the project of European integration.
For those who wish to compensate 1 book with the course (2 study
points) course exam. For those willing to compensate 2 books (4 study
points) course exam and an essay based on additional course material.
Description of the task
: To write a well-structured and analytical essay (in English, Finnish or Swedish) on the basis of the readings.
Title of the essay
: The Concepts of Democracy in the EU
Length of the essay
: 8-10 pages
Structure and titles
: Division of the essay into chapters with titles; references to the material used
Material
: Beetham & Lord, Bellamy, Dann, Habermas
Deadline:
One copy of the essay shall be left in a specific box to be found from the porter in the Economicum-building by the 14 May 2009. Essays delivered later cannot be taken into account: in these cases the course will be assessed on the basis of course exam only (2 study points).
Content
: In the essay the concepts of democracy figuring in the abovementioned articles shall be introduced and analysed. The students should compare the various concepts and deliberate upon their use in the EU framework. A critical approach to the forms and applications of the concepts is also welcome.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
The Theory and Practice of Chinese Foreign Policy30.3-27.4. Mon 16-18 and Thu 14-16, U37 sh 1 (exceptions: 13.4 no class, 16.4 U37 ls, 27.4 14-18 U37 sh 1)
Prior registration for the course between 26.2-2.3 in WebOodi.
The course exam will be held Wed 29.4 10-12, U37 sh 4
updated 8 April
Basic studies.
The grading level of the lecture course is 2 study points and it compensates for one book in the study unit M225. The Foreign Policies of Great Powers.
Students of World Politics or Chinese/Asian politics.
The objective of the course is to provide students with a good overall view and understanding of the practice of current Chinese foreign policy (e.g. central objectives, main concerns, underlying internal dynamics, decision-making style) and the theories commonly used to explain it. Amid growing challenges to the political and economic arrangements underpinning the Post-WWII global order, understanding China’s positions on global issues, and the rationale behind them, is more important than ever. However, studying Chinese foreign policy still presents considerable challenges to Western scholars due to unfamiliarity and difficulties in accessing relevant research material. At the end of the course, students should have gained a set of analytical frameworks and tools with which to better understand China’s foreign policy and it’s place in world politics.
Will be specified by the beginning of the course. N.B. The remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by xx.x.
The exam retake will be held Mon 25.5. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 7-14.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
Theories of European IntegrationCANCELLED
updated 25.2.2009
This course is designed for students who already have a basic knowledge of European integration; advanced students, study module EU1
Using a mixed lecture-seminar format, it aims to give students a systematic and critical introduction to social science approaches to European integration; to capture the complexity of the evolving European polity; to discuss theories in relation to their intellectual and political contexts; and to sharpen the students’ analytical skills (theoretical literacy).
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit during the academic year 2008-2009 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The final grade will be based on:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Tutkijat verkoilla (2 op)Työseminaari maailmanpolitiikan pääaineopiskelijoille10.3.-21.4. ti 10-12, PR sali 9
Seminaarin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
päivitetty 3.2.
Valtio-opin johdantokurssi.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille suunnattu kurssi korvaa 2op (teoksen Kantola&Valenius (toim.) Toinen maailmanpolitiikka tai Gruffydd Jones (ed.) Decolonizing International Relations) opintojaksosta M115, loput 4op suoritetaan joko osallistumalla samassa periodissa järjestettävälle Maailmanpolitiikan suuntaukset -kurssille tai tenttimällä tutkintovaatimuksissa mainitut kolme kirjaa.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Työseminaarissa luodaan katsaus maailmanpolitiikan tutkimuksen alalla tällä hetkellä keskeisiin teemoihin ja tutustutaan joihinkin alan merkittävimpiin tieteellisiin aikakauslehtiin.
Ensimmäisellä kokoontumiskerralla käydään läpi käytännön järjestelyt ja esittelykierros, jonka aikana jokainen osallistuja pääsee myös kertomaan itseään kiinnostavista tutkimusteemoista. Seuraavilla kuudella kerralla tutustutaan aina yhteen alan tieteelliseen aikakauslehteen sekä yleisellä tasolla että yhden artikkelin analyysin kautta.
Opiskelijat valmistautuvat tapaamisiin pyrkimällä luomaan yleiskatsauksen kullakin kerralla käsiteltävään julkaisuun ja kirjoittamaan 2-3 sivun arvion käsiteltävästä artikkelista. Tapaamisissa keskustellaan julkaisuista ja artikkeleista sekä omista tutkimusintresseistä.
Opintojaksojen vanhenemisesta on voimassa, että mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä.
U.S. Presidential Elections: Gender, Race and Political Participation
2.9. - 18.11. Tue 10-12, U37 sh 4.
Prior registration for the course between 21.-25.8. in WebOodi.
Max 40 participants.
Course exam: 2.12. Tue 10-12, U37 ls
Basic studies in political science. Does not apply to exchange students.
The course is worth of 4 (ECTS) credits and compensates two books in the study unit P220.
The course will have room for max 40 students in the order of registration. If more than forty students will register for the course, the priority is given to 1) students majoring in the subprogram of Politics, 2) political science exchange students, 3) students in the other political science subprograms, 4) others. Obs! See, the prerequisites above.
The course will focus on the 2008 U.S. presidential elections from the perspective of historical institutionalism. The Second World War elections are used as a background to explain the nature of today’s politics. Using structural analysis and media analysis with theories of political culture and political participation the course deals with questions of gender, race and political participation in the United States. The course will help to understand specific features of the American political system compared with other political systems.
See the homepage of the course: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/
The course consists of lectures, students’ written assignments and required reading material. The internet (videos, articles) will be used extensively during the course.
This is an interactive course. Students are expected to read literature for every class meeting and participate actively in discussions.
The working language of the course is English (including the assignments and the course exam replies).
The course work will be graded on a scale from 0 to 5. The grading criteria will be specified during the course. A student’s course attendance and participation affects her/his final grade.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
The exam retake will be held Mon 12.1. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 11.12.08 - 1.1.2009. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Ulkopolitiikan ja diplomatian työseminaari12.1.-23.2. ma 12-14, U37 sh 2. Kokoontumisaikataulu tarkennetaan ensimmäisellä kerralla.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaarin tarkoituksena on perehdyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaan viimeaikaiseen tutkimukseen ja ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun sekä valmistaa opiskelijoiden valmiuksia omaa itsenäistä tutkimustyötä ajatellen niin aiheenvalinnan, lähestymistapojen, teorioiden kuin metodologioidenkin osalta.
Seminaari koostuu luennoista sekä oheislukemistosta.
Seminaari (2 op) suoritetaan kirjoittamalla lyhyt essee oman pro gradu -tutkielman aihepiirin kirjallisuudesta.
Opintojakson M420 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Uskonto ja politiikka: maallistumisesta uskontojen uudelleenpolitisoitumiseen28.10.-9.12. ti 9-12, U37 sh 2. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Opiskelijalla olisi hyvä olla suoritettuna ainakin kurssi Poliittisen ajattelun perusteet (Y110) .
Moderni poliittinen ajattelu (P210).
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija näkemään, mikä vaikutus uskonnolla on ollut länsimaisessa politiikan historiassa ja mitä vaikutusta sillä on yhä edelleen nykypäivän politiikassa. Opiskelija saa perustiedot uskonnon ja politiikan välisestä suhteesta länsimaiden historiassa. Lisäksi hän saa välineitä nykyaikaisen uskonnollisesti värittyneen politiikan analysoimiseen.
1900-luvun modernisaatioteorioiden ytimessä oli ajatus yhteiskuntien vääjäämättömästä maallistumisesta. Uskonnon ajateltiin olevan katoavaa kansanperinnettä eikä sillä uskottu olevan enää mitään vaikutusta ainakaan politiikkaan. Toisin on kuitenkin käynyt. Keskiajalta alkanut kehitys, jonka myötä uskonnolla on länsimaissa ollut yhä pienenevä julkinen ja poliittinen rooli, koki 1900-luvun lopulla käännöksen. Islamista tuli aktiivinen poliittinen voima. Kristilliset argumentit tunkeutuivat Yhdysvaltojen politiikkaan. Euroopassakin alettiin kiistellään siitä, pitäisikö EU-sopimuksissa mainita Jumala. Jopa Ranskan nykyinen presidentti puhuu uskonnon moraalisen ja poliittisen merkityksen puolesta, vaikka Ranska on perinteisesti ollut politiikan maallisuuden keskeisin puolestapuhuja.
Tällä luentokurssilla tarkastellaan uskonnon ja politiikan suhdetta sekä historiassa että nykypäivässä. Aluksi tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka johtivat maallistumiskehitykseen länsimaissa. Tässä suhteessa keskeisiä tekijöitä olivat keskiaikainen maallisen ja uskonnollisen vallan erottaminen sekä erityisesti protestanttinen uskonpuhdistus, joka teki uskonnosta yksityisen asian. Lisäksi tarkastellaan varhaismodernia liberaalia politiikan teoriaa, joka omaksui määrätyt protestanttiset argumentit uskonnon suhteen – sekä näiden argumenttien vaikutusta länsimaiden poliittiseen kehitykseen. Tämän jälkeen tarkastellaan uskonnon ja uskonnollisten argumenttien paluuta politiikkaan, jotka voidaan nähdä monessa suhteessa reaktiona maallistumiselle ja modernisaatiolle. Aluksi kiinnitetään huomio erityisesti saksalaiseen 1800-luvun ja 1900-luvun alun nationalismiin ja anti-modernismiin, jossa uskonto ja eritoten uskonnollinen retoriikka löysivät jälleen tiensä politiikkaan. Sen jälkeen keskitytään uskontojen merkitykseen nykypäivän politiikassa.
Kurssi suoritetaan käymällä luennoilla (12 h), valmistautumalla keskustelemaan käsiteltävänä olevasta aiheesta annetun materiaalin pohjalta (9 h) sekä tekemällä 20-sivuinen lopputyö.
Suoritus arvostellaan osallistumisaktiivisuuden (1/4) sekä lopputyön (3/4) perusteella. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Vallan tutkimus - intersektio-opetus 213.1.-19.2. ti, ke ja to klo 8.30-10.00 U35 ls (katso luentoaikataulu kohdasta Kurssin sisältö/ohjelma).
Kurssi on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille, ja se järjestetään vain kevätlukukaudella III opetusperiodilla. Kurssille ei ole vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille (ks. Kohderyhmä).
Luentokuulustelu on ti 24.2. klo 8-12, PI. Uusintakuulustelu on ke 15.4. klo 8-12, U40 sali 1. Kuulusteluihin ei ilmoittauduta WebOodissa.
Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) ja Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op).
Kurssin hyväksytty suorittaminen korvaa koko opintojakson. Kurssille ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja, mutta sivuaineopiskelijat voivat suorittaa Y205. Vallan tutkimus opintojakson myös kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.
Kurssi on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin kuten pääaineopiskelijat tai suorittaa opintojakson Y205. Vallan tutkimus kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.
Tavoitteena on omaksua käsitteellisiä välineitä eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta eri tasoilla: ryhmät, organisaatiot, alueet, valtiot ja maailman järjestelmä. Tavoite saavutetaan perehtymällä vallan tutkimukseen luentojen ja kirjallisuuden kautta sekä soveltamalla vallan tutkimusta tapausesimerkkiin, jossa ilmenevät myös vallankäytön eri tasot.
Turo Virtanen jakaa kurssimateriaalin vain luennoilla. Luentojen jälkeen materiaali on saatavissa yleisen valtio-opin laitoksen toimistoaulan lokerikosta (jossa lukee vallan tutkimus).
Vain seuraavina päivinä on opetusta:
Kurssin suorittamisesta katso alla olevan lisäksi opintojakson ydinainesanalyysi.
Ennen kurssin alkua tai viimeistään sen aikana tentitään tiedekuntatentissä teos ’Lukes, Steven: Power. A Radical View (toinen painos 2005)’ sekä artikkeli ‘Allen Amy: Feminist Perspectives on Power (ks. http://plato.stanford.edu/entries/feminist-power/)’. Mikäli verkkoyhteydet eivät tilapäisesti toimisi, ko. artikkelista on paperikopio laitoksen toimistoaulan lokerikossa (vallan tutkimus), josta artikkelin voi lainata kopiointia vastaan. Jotta kirjallisuuden sisältö liittyisi mahdollisimman hyvin kurssin suorittamiseen, on suositeltavaa, että teoksen tenttiminen keskittyy marraskuun 2008, tammikuun 2009 ja helmikuun 2009 tiedekuntatentteihin. Luentokuulusteluun (24.2.2009) ei voi osallistua, mikäli ko. teosta ja artikkelia ei ole tentitty. Niitä ei voi tenttiä luentokuulustelussa.
Luennolla (28 h) opettavat prof. Johanna Kantola, prof. Tuomas Forsberg ja prof. Turo Virtanen, joka aloittaa ja päättää kurssin. Luennot perustuvat vallan tutkimukseen ja sovelluksiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kaikki opettajat käyttävät luennollaan yhtenä esimerkkinä maamiinojen kieltämiseen pyrkivää liikettä (International Campaign to Ban Landmines - ICBL). Liikkeestä on laadittu linkkiaineisto, jonka sisältöihin opiskelijoiden odotetaan tutustuvan ennen kurssia ja kurssin aikana. Maamiina-aineisto on tässä.
Kurssi alkaa johdannolla vallan tutkimukseen, jossa vallan tutkimuksen kenttä jäsennetään kansallisen ja kansainvälisen vallankäytön sekä poliittisen ja hallinnollisen vallankäytön näkökulmasta. Tämän jälkeen keskitytään vallan tutkimukseen yleisen politiikan tutkimuksen näkökulmasta, sitten maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmasta ja lopuksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulmasta. Kurssi päättyy eri näkökulmat yhdistävään yhteenvetoon. Kurssin aikana jaettava materiaali tukee luentoja, mutta kattaa niiden sisällöstä vain osan.
Kurssi päättyy luentokuulusteluun, jossa on kysymyksiä luennoista. Kuulusteluun sisältyy lisäksi laajahko tehtävä, jossa sovelletaan luentojen sisältöä tapausesimerkkiin. Tapausesimerkkinä on Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkauttaminen.
Opiskelijat perehtyvät tapausesimerkkiin itsenäisesti. Koska tapausesimerkki on suhteellisen hyvin tunnettu ja koska siihen liittyvää materiaalia löytyy runsaasti internetistä, tapausesimerkistä ei laadita perusaineistoa tukemaan omakohtaista tiedonhankintaa. Aihepiiriin perehtyminen on syytä aloittaa viimeistään luennon aikana. Tarkoitus on, että opiskelija luentoja seuratessaan jo analysoi tapausta ja sen kehitystä kurssilla esillä olevien valtakäsitteiden avulla. Aihepiirin tapahtumiin viestimissä liittyvän/liittyneen keskustelun seuraaminen on suositeltavaa.
Kurssin oheiskirjallisuuteen tutustuminen on suositeltavaa.
Opintosuoritus muodostuu kurssikirjaan perehtymisestä, aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentokeskusteluista, luentomuistiinpanoihin perehtymisestä ja luentokuulustelussa tehtävistä tehtävistä. Luentokuulusteluun valmistautumiseen sisältyy perehtyminen itsenäisesti kuulustelun sovellustehtävän tapausesimerkkiin: Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkauttaminen. On suositeltavaa, että opiskelija laatii kurssin kuluessa ja viimeistään luentojen päättyessä itselleen mallivastauksen tapausesimerkkiä koskevaan kysymykseen. Kysymys julkistetaan jo ensimmäisellä luentokerralla. Opiskelijalla on mahdollisuus valita näkökulma aiheeseen itsenäisesti, mutta vastauksessa tulee soveltaa vallan käsitteitä kustakin kolmesta luento-osuudesta. Kuulustelun kysymyksessä edellytetään, että vastaus laaditaan luento-osuuksien mukaan. Suositus on, että myös mallivastaus tehdään samalla tavalla kolmiosaiseksi. Mallivastauksen itsenäinen laatiminen kurssin aikana tukee oppimistavoitteita. Mallivastausta ei voi ottaa mukaan luentokuulusteluun, eikä sitä toimiteta opettajille
Luentokuulustelu (3 op) ja Lukesin teoksen ja Allenin artikkelin suorittaminen (2 op) vastaavat koko opintojakson laajuutta (5 op). Molemmat arvostellaan asteikolla 0-5. Luennoista tulee kolme tehtävää – yksi kustakin luento-osuudesta (painoarvo yhteensä 3x15 %). Tämän lisäksi kuulusteluun sisältyy laajahko luentoihin perustuva sovellustehtävä, jonka kohteena on Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkauttaminen (painoarvo 55 %). Kaikkiin neljään kysymykseen on annettava hyväksyttävä vastaus, muutoin kuulustelu on suoritettava uudestaan kokonaisuudessaan. Mikäli sovellustehtävässä nojataan selvästi (kirjallisuusviittein) kurssin oheiskirjallisuuteen, tämä otetaan arvostelussa huomioon 'plussana'.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on ke 15.4. klo 8-12, U40 sali 1 (ei ennakkoilmoittautumista). Toinen uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ma 25.5. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.-14.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Kurssin viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Opettajat hyödyntävät palautetta kurssin kehittämisessä.
Valtio-opin tutkimuksen metodologia2.-17.9. ti ja ke 12-14, M11 ls 10. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ke 24.9. 12-14/16, T23 D113 AUD (ks. Työtavat ja suorittaminen).
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat (aineopinnot).
Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden epistemologiaan ja metodologiaan ja opitaan positivististen, realististen ja relativististen lähestymistapojen erot. Kurssilla pohditaan erityisesti näiden tutkimuksen tieteenteoreettisten lähtökohtien merkityksiä metodologialle. Lisäksi käsitellään keskeisiä yhteiskuntatieteiden metodologisia ongelmia kuten toimijat/rakenne, muutos/jatkuvuus ja idealismi/materialismi. Esimerkkeinä opetellaan rationaalisen valinnan teorian, institutionaalisen analyysin, diskurssianalyysin ja feministisen tietämisen perusteita.
Luentosarja keskittyy yhteiskuntatieteellisen metodologian peruskysymyksiin ja sen taustalla vaikuttavien oletusten ja filosofioiden erittelyyn erityisesti valtio-opillisen tutkimuksen näkökulmasta. Luentosarja tukee opintojakson kirjallisuuden (ks. Työtavat ja suorittaminen) kohtaa 1. Kohta 2 jää pääosin itsenäisen opiskelun varaan.
Luentosarjan aikataulu ja luentojen aiheet, syksy 2008:
Huom! Luentokalvot päivittyvät kurssisivustossa keskiviikkoisin ja säilyvät siellä 24.9. saakka.
Kurssin (1 op) kuulustelu ke 24.9. 12-14/16, T23 D113 AUD, jonka yhteydessä opintojakson Y201 4 op:n kirjallisuuskuulustelu (tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä).
Kaikille pakollinen teos:
Opintojakson Y201 opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Luento- ja kirjallisuuskuulustelujen tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Luentokuulustelun voi uusia laitoksen rästitentissä ma 12.1. klo 16-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 11.12.08 - 1.1.09 välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden perehdyttämistilaisuus
Kurssin "Introduction to Postgraduate Studies at the Department of Political Science" voi korvata osallistumalla Valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden perehdyttämistilaisuuteen ja täyttämällä HOPS4 lomakkeen.
Jatko-opintojen ohjaaja allekirjoittaa HOPS4:n, jonka jälkeen se palautetaan
jatko-opintovastaavalle Johanna Kantolalle.
Valtiotieteellisen tiedekunnan uusille ja tuoreille jatko-opiskelijoille suunnattu perehdyttämisiltapäivä järjestetään maanantaina 9. päivä helmikuuta. Ilmoittautuminen tilaisuuteen 2.2. mennessä (e-lomake alla). Lämpimästi tervetuloa!
*VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPISKELIJOIDEN PEREHDYTTÄMISTILAISUUS*
Tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Seppo Hentilä
Informaatikko Terttu Turunen ja verkkopedagogiikan asiantuntija Raimo Parikka
Jussi Vauhkonen, jatko-opiskelija, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja
Yliopistonlehtori Kirsi Pyhältö, kasvatustieteellinen tiedekunta, HY
Lisätietoja: terhi.kulonpalo@helsinki.fi
Venäjä tänään: keskuksen retoriikka vs. alueellis-paikalliset käytännötIntensiivikurssi 12.1.-23.1. joka arkipäivä klo 14-16, M11 ls 7. Huom. ma 12.1. klo 12-16
Katso ajantasaiset kurssitiedot Aleksanteri-instituutin_sivulta.
Renvall-instituutin ja Aleksanteri-instituutin järjestämän kurssin suorittaminen korvaa yleisen valtio-opin opintojaksosta H225:
Venäjän politiikan ja hallinnon laaja-alainen tuntemus.
Venäjän politiikan paikalliset ja keskusvaltaiset käytännöt ja politiikat ovat olleet voimakkaassa muutoksessa viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Luentosarja tarjoaa ajankohtaista tutkimusta tämän aihepiirin laaja-alaiseen ymmärtämiseen. Luentosarja pureutuu tarkastelemaan yhtäältä federaatiotason politiikkaa ja muutoksia sekä toisaalta alueellisia ja paikallisia todellisia käytäntöjä joiden kautta voidaan usein haastaa federaatiotasoisia virallisia periaatteita. Em. keskuksen ja alueellisten käytäntöjen suhdetta ja mahdollisia ristiriitoja tarkastellaan kurssilla monenlaisista näkökulmista, joita tarjoamaan on pyydetty alan asiantuntijoita. Kurssi onkin monitieteinen ja tuo yhteen Aleksanteri-instituutin piirissä toimivia tutkijoita eri tieteenaloilta, sosiologiasta, valtio-opista, kulttuurintutkimuksesta ja uskontotieteistä.
KURSSIN RUNKO:
FM Meri Kulmala (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto) ja VTT Katja Ruutu (Oxford University/Helsingin yliopisto)/ Johdatusta kurssin aihepiiriin (Venäjän hallintojärjestelmä, keskus-periferia-suhteet, 2000-luvun uudet tuulet)
VTT Katja Ruutu (Oxford University/Helsingin yliopisto)/ 2000-luvun hallintoreformit ja vallan keskittäminen
FM Meri Kulmala (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Paikallishallintoreformi: ylhäältä alas ja käytännössä
VTT Katja Ruutu (Oxford University/Helsingin yliopisto)/ Suvereenista demokratiasta hyvinvointiretoriikkaan
FM Meri Kulmala (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Kansalliset prioriteettiohjelmat ja hyvinvointi: keskusvallan politiikan rantautuminen alueille, esimerkkinä Karjalan tasavalta
VTT Katja Ruutu (Oxford University/Helsingin yliopisto)/ Puoluepolitiikka: Puoluelaitoksen muutos Putinin aikana. Yhtenäinen Venäjä federaation tasolla ja alueellis-paikallisesti
FM Kaarina Aitamurto (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Kirkko ja valtio, uskonto lainsäädännöllisellä ja paikallisella tasolla
VTM Mikko Palonkorpi (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Pohjois-Kaukasian tilanne sekä Venäjän ja Etelä-Kaukasian valtioiden väliset suhteet
FM Meri Kulmala (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Kansalaisyhteiskunta valtakunnallisesti sekä käytännössä
FM Jussi Lassila (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto/ Kielten Laitos, Jyväskylän yliopisto)/ Nuorisoa ylhäältä alas vai alhaalta ylös?: Esimerkkitapauksena nuorisojärjestö NASHI
FM Meri Kulmala (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto)/ Venäläinen sukupuolijärjestelmä: naisten vallattomuus ja vastuu
Luennot + luentokuulustelu.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Venäjän hallinnon muutos ja sisäisen turvallisuuden hallinto
Intensiiviluentokurssi 27.10.-5.11. ma klo 9-12, U37 sh 4 ja ti-ke klo 9-12, U37 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssi järjestetään yhteystyössä Aleksanteri-instituutin kanssa.
Päivitetty 21.8.2008
Kurssin suorittaminen korvaa yleisen valtio-opin opintojaksosta H225:
Luentokurssi jakaantuu kolmeen osaan, jotka liittyvät toisiinsa. Johdantona teemaan kurssilla annetaan opiskelijoille käsitys siitä mitä tarkoittaa hallinnon muutos Venäjällä. Opetuksessa tarkastellaan ns. transitio -tutkimuksen kenttää ja annetaan opiskelijoille välineitä hahmottaa Venäjän hallinnon tutkimukseen liittyviä seikkoja, kuten lainsäädännön ja politiikan suhdetta ja merkitystä suurissa organisaatioiden muutoksissa. Pyrkimyksenä on hahmottaa asioita nimenomaan hallinnollisesta näkökulmasta, jossa Venäjän hallinnon muutosta arvioidaan lainsäädännön toimeenpanon ja ohjauksen kautta.
Toiseksi kurssilla perehdytään tarkemmin sisäisen turvallisuuden hallintoon Venäjällä. Sisäinen turvallisuushallinto tarkoittaa sisäministeriön alaisia organisaatioita, turvallisuuspalvelu FSB:tä ja sen alaista rajavartiopalvelua, tullia, huumetorjuntapalvelua ja näiden suhdetta rikostorjuntatyöhön osallistuviin muihin viranomaisiin kuten syyttäjään. Kurssilla käydään läpi näiden organisaatioiden perusrakenteet (federatiivinen, alueellinen ja paikallinen), keskeinen lainsäädäntö, organisaatioiden viime aikojen muutokset ja kehityksen haasteet, joilla on merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä. Käsittelyssä opiskelijoiden huomio kiinnitetään siihen, minkälaisia ovat muutosten hallinnolliset päämäärät.
Kolmanneksi kurssilla perehdytään Suomen ja Venäjän sisäisen turvallisuuden hallintojen yhteistyöhön, jossa keskitytään rikostorjuntayhteistyöhön. Opiskelijoille hahmotetaan mitä seikkoja tulee ottaa huomioon, kun tarkastellaan kahden erilaisen yhteiskunnan rajat ylittävää yhteistyötä. Tarkastelussa huomioidaan erityisesti se miten Venäjällä meneillään oleva muutos vaikuttaa yhteistyön kehittämiseen.
Kirjallisuutena kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
Luentokurssi ja opettajan arvioima luentopäiväkirja, jossa hyödynnetään ilmoitettua kirjallisuutta ja tarkastellaan kutakin luentosarjan kolmesta osa-alueesta.
Opintojakson H225 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
World Politics: Advanced Theory and Methodology4.9.-14.10. Tue 10-12 and Thu 10-12, U37 ls. No lecture 23.-25.9.
Registration for the course in WebOodi.
Course exam Thu 16.10. at 10-12, P674.
updated 27.8.2008
Basic and Intermediate Studies.
The compulsory lecture course with exam compensates 2 study points for the study unit M410.
Majors in World Politics (Advanced level).
The study unit M410 aims to enhance students' theoretical and analytical skills, as well as the ability to apply these skills when doing research. The unit provides students with the skills needed to independently analyse phenomena related to global politics and to write the thesis.
The aim of the course: to deepen students' understanding of some of the most important current theoretical approaches to IR/World Politics, and to critically reflect upon them. The course should also help the participants’ ability to read the required literature of this study unit.
4 Sept To Study World Politics (handouts)
Read:
9 Sept International Relations: The State of the Discipline (handouts)
Read:
11 Sept Metatheoretical Choices (handouts)
Read:
16 Sept Theories and Theorists (handouts)
Read:
Theory talk (Wendt + two other interviews): http://www.theory-talks.org/2008/04/theory-talk-3.html
18 Sept Causes and Explanation (handouts)
Read:
30 Sept Policy-oriented research, Predictions and Normative Recommendations (handouts)
Read:
2 Oct Rational Choice, Psychology and Emotions (handouts)
Read:
7 Oct Realism, Liberalism and Constructivism (again) (handouts)
Read:
9 Oct Rereading Classics (handouts)
Read:
http://www.allacademic.com/meta/p_mla_apa_research_citation/0/6/9/3/4/p69346_index.html
[Richard Little (2007), The Balance of Power in International Relations: Metaphors, Myths, and Models. Cambridge: Cambridge University Press.]
http://www.angelfire.com/cantina/negri/HAREMI_unprintable.pdf [http://www.angelfire.com/cantina/negri/]
Also in Finnish (2005): Imperiumi. Helsinki: WSOY.
14 Oct Now Hot (handouts)
Read: To be decided during the course.
16 Oct EXAM Exam_questions
Compulsory lecture course (2 credits).
The remaining credits of the study unit M410, i.e. three books: Patomäki, 2 credits, the other compulsory book (Wendt, 2 credits) and a new classic selected from the list mentioned on the study unit page (2 credits) are to be completed in the form of a book exam in a Faculty examination within six months, at the latest, after the date of the course completion.
See the study unit M410 page for dates:
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX.
The exam retake will be held Mon 12.1. at 16-18, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 11.12.08 - 1.1.2009. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.