Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina.

Yleisessä valtio-opissa vaadittavat yleisopinnot 30 op:

• HOPS1 1 op (tiedot oikealla Alajaksot-otsikon alla)
• kieliopinnot 10 op (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen 4 op, vieras kieli 3 op, yht. 10 op)
• tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opinnot 5 op
• HOPS1 1 op (tiedot oikealla Alajaksot-otsikon alla)
• työelämäorientaatio 1 op (tiedot oikealla Alajaksot-otsikon alla)
• yhteiskuntatieteet ja argumentaatio 3 op
• tilastotieteen johdanto 4 op
• julkisoikeus 5 op tai työ- ja yritystoimintaoikeus 5 op

Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.

Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuus), joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi (HOPS1), joka jatkuu toisen opiskeluvuoden kolmanteen periodiin saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n.

Opintojakson tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat Suomen poliittisen järjestelmän rakenteet, instituutiot, ideologiat ja toiminnalliset piirteet ja niiden kehitys (em. teemojen käsittely kansallisesta, kansainvälisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta) sekä Euroopan unioni poliittisena ja hallinnollisena järjestelmänä (unionin instituutiot, päätöksenteko ja keskeiset politiikka-alueet). Oppimistavoitteena on syventää tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja Euroopan unionista, oppia analysoimaan niiden rakenteita ja toimintaa sekä oppia käyttämään niihin liittyviä tietolähteitä.

Pääaineopiskelijat: Kaksi pakollista kurssia: Suomen poliittinen järjestelmä -kurssi, jonka suorittaminen koostuu verkko-oppikirjan tehtävistä ja kurssin loppukuulustelusta (4 op) sekä Johdatus Euroopan unioniin -kurssi (2 op).

Opintojakson tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Opintojaksossa korostetaan myös feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.

Pääaineopiskelijat: Poliittisen ajattelun perusteet –kurssi. Kurssi on pakollinen kaikille valtio-opin pääaineopiskelijoille.

Kurssin yhteydessä suoritetaan teos:

• Boucher David and Kelly Paul (eds.): Political Thinkers

Opintojakso keskittyy Euroopan nykyisten valtiollisten järjestelmien rakenteisiin, toimintatapoihin ja poliittisiin kulttuureihin. Tavoitteena on opettaa tarkastelemaan näitä kysymyksiä vertailevasta näkökulmasta. Opintojakso korostaa uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Opintojaksossa pyritään antamaan kuva Euroopasta kokonaisuutena, jossa pienillä valtioilla on yhtä tärkeä asema kuin suurillakin.

Luentoseminaari ja sen yhteydessä tapahtuva opiskelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Huom! Marraskuun 2008 tiedekuntatentissä opiskelija voi halutessaan suorittaa Heywood Paul et al. (eds.): Developments in European Politics teoksen sijasta vanhojen vaatimusten teoksen Heywood et. al. (2002) Developments in West European Politics 2.

Opintojakso on pakollinen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden filosofian keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin sekä erityisesti positivistiseen, realistiseen ja postmoderniin yhteiskuntatieteiden metodologiaan. Lisäksi opetellaan tieteellisen kysymyksenasettelun kannalta olennaisia käsitteitä, tietoja ja taitoja.

Valtio-opin tutkimuksen metodologian luentosarja (1 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) luentokuulustelun yhteydessä tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja valtio-opin tutkimuksesta perehtymällä ensin vallan tutkimukseen yleisesti ja sen jälkeen linjakohtaisesti politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmista. Linjakohtaisten osioiden aikana tutustutaan tarkemmin valtio-opin eri osa-alueiden keskeisiin vallan teorioihin ja käsitteisiin. Oppimistavoitteena on vallan käsitteiden ja teorioiden yleistuntemus sekä kyky eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta.

Pääaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi. Pääaineopiskelijat eivät voi korvata kurssia kirjallisuuskuulustelulla eikä sille ole vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kurssi muodostuu luennoista ja kirjallisuudesta sekä soveltavasta luentokuulustelusta. Ennen kurssille osallistumista tai sen aikana suoritetaan tiedekuntatentissä teos Lukes, Steven: Power. A Radical View (toinen painos) sekä artikkeli Feminist Perspectives on Power. Tenttiajankohdat ja muut opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot täsmennetään kurssin sivulla.

Sivuaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi tai vaihtoehtoisesti kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Opintojaksossa tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantitatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.

Kurssin osallistujilta vaaditaan tilastotieteen johdantokurssin (4 op) suorittaminen. Se on suositeltavaa suorittaa ennen kvantitatiivisten menetelmien kurssia, mutta sen voi suorittaa myös samanaikaisesti kurssin kanssa. Lisäksi opiskelijoille suositellaan vahvasti tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvan SPSS-pikakurssin suorittamista.

Opintojakso on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan kurssilla. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Kvantitatiiviset menetelmät -kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama KvantiMOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvantitatiivisen harjoitustyön. aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvantitatiivisen harjoitustyön.

Opintojakso on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla.

• Perusopinnot
• Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia

Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan kurssilla. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Kvalitatiiviset menetelmät -kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama KvaliMOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvalitatiivisen harjoitustyön.

Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Opintojakson tavoitteena on perehtyä poliittiseen ajatteluun lukemalla moderneiksi klassikoiksi muodostuneiden ajattelijoiden keskeisiä teoksia. Opintojakso keskittyy erityisesti eurooppalaiseen poliittiseen ajatteluun ja sen kriittiseen itseymmärrykseen keskeisten eurooppalaista politiikkaa, valtiota, demokratiaa, toimintaa, julkisuutta ja valtaa problematisoineiden ajattelijoiden näkemyksiin perehtymisen kautta. Jaksossa keskitytään siihen, miten eurooppalaista poliittisen ajattelun traditiota on pyritty uudelleen ajattelemaan ja problematisoimaan viime vuosisadan johtavien poliittisten ajattelijoiden toimesta.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehtyä Euroopan integraatiota koskeviin teorioihin, EU:n merkittävimpiin instituutioihin ja siihen, miten EU on vaikuttanut jäsenmaittensa poliittisiin järjestelmiin ja päätöksentekoon. Huomiota kiinnitetään myös eurooppalaisuuden historiaan, nykyhetken ristiriitoihin sekä tulevan kehityksen vaihtoehtoihin.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Huom! Opintojaksoa ei voi suorittaa osana politiikan tutkimuksen linjan aineopintoja, mikäli opiskelija suorittaa EU-opintokokonaisuuden opintojakson EU3.

Opintojakson tavoitteena on tutustua politiikan instituutioita ja poliittista toimintaa koskevaan tutkimukseen. Instituutioista opintojakson aiheina ovat mm. puolueita ja puoluejärjestelmiä koskeva tutkimus sekä hyvinvointivaltion merkitys nyky-yhteiskunnassa. Poliittisen osallistumisen ja poliittisen toiminnan osalta keskitytään äänestämisen lisäksi myös laajemmin muihin osallistuminen muotoihin.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehtyä modernin länsimaisen demokratian ja poliittisen kulttuurin perusteisiin ja viimeaikaisiin kehityspiirteisiin kansallisesta, kansainvälisestä ja globaalista perspektiivistä. Opintojaksossa pohditaan modernin demokratian lähtökohtia, modernia demokratiaa koskevia tulkintoja, demokratian demokratisoitumisen ja kansainvälistymisen luomia uusia haasteita modernille demokratialle ja tarkastellaan demokratiaan kohdistuvia haasteita empiirisen tutkimuksen valossa.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson yleisenä tavoitteena on perehtyminen maailmanlaajuistumisen myötä lisääntyviin maahanmuuton, etnisyyden ja monikulttuurisuuden ongelmiin. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä (ks. kirjallisuus) tai opintojakson aihepiiriin keskittyvällä kurssilla. Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuuden tavoitteena on kertoa siitä, että maailmanlaajuistumisen seurauksena etiikan, etnisyyden, kulttuurin ja politiikan suhteet ovat aktualisoituneet uudella tavalla ja merkitykseltään kasvaneet voimakkaasti viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tästä todistavat politiikan alaan kuuluvien ilmiöiden kuten maahanmuutto- ja integraatiopoliitikkojen korostuminen hallituspolitiikassa, etnisten ja kulttuuristen ryhmien poliittinen mobilisoituminen sekä kulttuurimuutosta vastustavat poliittiset ryhmittymät. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia osa-alueita: globalisaatio, maahanmuutto, monikulttuurisuus, kansalaisuus ja näiden politiikalle asettamat uudet haasteet.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja politiikan tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

• Y250. Kvantitatiiviset menetelmät
• Y301. Kvalitatiiviset menetelmät

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (Y320) ja linjakohtainen osa (P330, H330, M330) suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Jos linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa on linjojen yhteinen.

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Kandidaatintutkielman jättäminen

Kandidaatintutkielmaa valmistellaan kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa. Seminaarin päätteeksi opettaja antaa työstä kommentit, joiden perusteella tutkielma tehdään valmiiksi.

Huom! Tarkoitus on, että kommenttien jälkeen työtä ei enää lueteta opettajalla, vaan se tehdään valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Tutkielman kansilehdelle kirjoitetaan seuraavat tiedot:

• Tutkielman otsikko
• Opiskelijan nimi
• Opiskelijanumero
• Tarkastajan nimi (= kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan pitäjä)
• Opiskelijan opintolinja (politiikan tutkimus; hallinnon ja organisaatioiden tutkimus; maailmanpolitiikan tutkimus)
• Tutkielman jättöpäivämäärä

Kun opettaja saa tutkielman, hän tarkastaa sen viimeistään seuraavan opetusperiodin kuluessa tutkielman tarkastukseen jättämisestä lukien ja toimittaa tutkielman rekisteröitäväksi laitoksen toimistoon.

Laitoksen toimistossa rekisteröidään vain ne kandidaatintutkielmat, joiden jättäjät ovat ilmoittautuneet tutkielman jättöön WebOodissa (opintokohteet 79094, 79095, 79096) ja joilla on merkintä kandidaatintutkielmaseminaarista (yleinen osa ja linjakohtainen osa). Mikäli WebOodi-ilmoittautuminen puuttuu, opiskelija ei ole joko muistanut ilmoittautua tai sitten ilmoittautuminen ei ole onnistunut, koska tutkielman kielentarkastus puuttuu.

Kummassakaan tapauksessa tutkielmaa ei rekisteröidä, vaan toimisto ilmoittaa asiasta opiskelijalle ja tutkielman tarkastajalle.

Valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeet kandidaatintutkielmasta:

• http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm (sisältää kielentarkastusohjeet)

Tutkielmanteon tukisivut:

• http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkielma/index.htm

Kandidaatintutkielma jätetään tarkastettavaksi kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan periodilla tai viimeistään sitä seuraavan periodin aikana.

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättämiseen ilmoittautumisesta WebOodissa:

• http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/vol/kandiweboodi/

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat hallinnon uudistaminen ja kehittäminen Suomessa ja Euroopassa, suomalainen ja eurooppalainen hallintokulttuuri sekä Euroopan unionin hallinto. Oppimistavoitteena on näiden sisältöalueiden yleistuntemus.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakso on pakollinen hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset lähestymistavat. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat julkisen hallinnon tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen suuntaukset. Oppimistavoitteena on keskeisten teorioiden ydinsisältöjen hallinta.

Pääaineopiskelijat: Pakollinen kurssi (3 op), jonka yhteydessä suoritetaan Morganin teos (ks. Kirjallisuus) kurssinpitäjän ohjeiden mukaan. Lue ohjeet kurssisivulta.

Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille, mikäli tilaa on.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisten toimintapolitiikkojen toimeenpanon ja arvioinnin tutkimukseen sekä näiden käytännön toteuttamiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat arvioinnin kasvu ja kehitys julkisella sektorilla, arvioinnin yhteys hallinnon kehittämiseen ja tilivelvollisuuden vahvistamiseen sekä arviointitutkimuksen lähestymistavat ja metodologiat. Oppimistavoitteena on arviointitutkimuksen lähtökohtien ja menetelmien yleistuntemus.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisten organisaatioiden tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisistä organisaatioista ja niiden toiminnasta. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat kansainvälisten organisaatioiden kasvu ja tehtävien kehittyminen, tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden tehtävät, rakenne ja toiminta sekä kansainvälisten organisaatioiden erityispiirteet organisaatioteorian näkökulmasta. Oppimistavoitteena on kansainvälisten organisaatioiden ja niiden tutkimuksen yleistuntemus.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon muutosten vertailevaan tutkimukseen yleisesti sekä politiikan ja hallinnon muutosprosessien keskinäissuhteisiin. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat hallintojärjestelmien vertaileva tutkimus yleisesti sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus valinnaisena erityisalueena. Oppimistavoitteena on hallita vertailevan hallinnon tutkimuksen lähtökohdat, yleistulokset ja menetelmät sekä valitun maaryhmän keskeiset erityispiirteet.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja Euroopan unionin instituutioista, niiden välisistä suhteista, päätöksenteosta ja hallintokäytännöistä. Oppimistavoitteena on kyky jäsentää ja analysoida Euroopan unionin kehitystä sekä jäsenmaiden ja eri toimijaryhmien tavoitteita unionin toiminnassa ja sen instituutioiden kehittämisessä.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Huom! Opintojaksoa ei voi suorittaa osana hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aineopintoja, mikäli opiskelija suorittaa EU-opintokokonaisuuden opintojakson EU3.

Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnossa vähintään Johtamisen sivuainekokonaisuuden (JOS) perusopinnot (25 op). Muut kuin hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat voivat suorittaa JOS-opintoja myös suorittamatta hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opintoja.

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoiden pakolliset JOS-opintojaksot:

• JOS1. Johtamisen perusteet (7 op)
• JOS2. Strateginen johtaminen (6 op)
• JOS3. Henkilöstöjohtaminen (6 op)
• JOS6. Julkinen johtaminen (6 op)

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueiden (ulkopolitiikka ja diplomatia; rauhan- ja konfliktintutkimus; globaali poliittinen talous ja globaali hallinta) keskeisiin kysymyksiin.

Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai mahdollisesti järjestettävään opetukseen osallistumalla.

Opintojakso on pakollinen maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Opintojaksossa perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriasuuntauksiin ja metodologisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset maailmanpolitiikan tutkimuksessa esillä olevat teoreettiset lähestymistavat, ymmärtää niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa yhdistää ne laajempiin tieteenfilosofisiin kehyksiin.

Pääainepiskelijat: Ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille tarkoitettu työseminaarityyppinen luentosarja (2 op), jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Mikäli työseminaariin ei mahdu, kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Sivuaineopiskelijat: Muiden linjojen pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Opintojakson tavoitteena on antaa kuva maailmanpolitiikan suurista muutoksista - esimerkiksi kylmän sodan päättymisestä sekä ympäristö- ja demokratiakysymysten nousemisesta maailmanpolitiikan agendalle. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisten muutosten luonteen ja niiden vaikutukset maailmanpolitiikkaan sekä tuntee pääpiirteissään sen keskustelun, joka koskee muutosten tulkintaa, selittämistä ja oikeutusta.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakso antaa perusteita kansainvälisen järjestelmän ja valtion luonnetta ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana koskevaan keskusteluun. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kansainvälistä järjestelmää voidaan käsitteellistää toimintaympäristönä ja miten sen voi ajatella vaikuttavan valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ulkopoliittiseen käyttäytymiseen.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojaksossa perehdytään ulkopolitiikan tutkimukseen tarkastelemalla lähemmin eräitä keskeisiä toimijoita ja tutustutaan erilaisiin teoreettisiin lähestymistapoihin, joita näiden toimijoiden ulkopolitiikan tutkimuksessa on käytetty. Tavoitteena on, että opiskelija saa suhteellisen kattavan käsityksen erilaisista ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista lähestymistavoista ja että hän tuntee myös, miten ne yhdistyvät eräiden keskeisten toimijoiden konkreettiseen ulkopoliittiseen toimintaan.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojaksossa perehdytään moniulotteiseen rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä turvallisuustutkimukseen tarkastelemalla suuntausten keskeisiä teoreettisia suuntauksia, käsitteistöä ja problematiikkaa. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee muodostamaan käsityksen erilaisista ajattelumalleista sekä ymmärtää konfliktinratkaisun perusteet.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on luoda kuva konfliktien ratkaisumalleista tarkastelemalla sekä eräitä keskeisiä viimeaikaisia konflikteja että maailmanpolitiikan lähestymistapoja konfliktien ratkaisemiseksi. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erilaisia ratkaisumalleja niin kansainvälisiin kuin kansallisia vähemmistöjäkin koskeviin konflikteihin ja osaa arvioida niitä myös normatiivisesti.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen ja globaalin poliittisen taloustieteen keskeisiin kysymyksiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija hallitsee sekä perinteiset (realismi/liberalismi/marxismi) että erilaiset uudet konstruktivistiset ja kriittiset poliittisen talouden teoriat ainakin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelijan tulee tuntea maailmanlaajuisen tuotannon, vaihdon ja rahoituksen suhteiden historiallista kehitystä ja niihin liittyviä keskeisiä ajankohtaisia ongelmia.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää globalisaation ja globaalin hallinnan kriittiseen tutkimukseen. Onko globalisaatio niin selvä ja perustava prosessi kuin usein annetaan ymmärtää? Miten globalisaatioon ja globaalin hallinnan tutkimuksessa voidaan soveltaa valta-analyysia ja normatiivisia muutosteorioita? Oppimistavoitteena on saavuttaa kyky soveltaa maailmanpolitiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita globalisaation ja globaalin hallinnan erittelyssä.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Pääaineopiskelijoiden HOPS3 laaditaan syventävien opintojen alussa.

Huom. Vanhan tutkintorakenteen mukaisen VTK-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden linjakohtaisista täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Vastuuopettajat linjoittain:

Politiikan tutkimuksen linja

• Professori Mikko Mattila
• Professori Johanna Kantola

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja

• Professori Markku Temmes
• Professori Turo Virtanen

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

• professori Liisa Laakso
• professori Teivo Teivainen
• yliopistonlehtori Riikka Kuusisto

Allmän statslärä

• professor Jan Sundberg

Political Science

• university lecturer Juri Mykkänen

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimmät normatiiviset teoriat demokratiasta, kansalaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, poliittisista oikeuksista ja velvollisuuksista, poliittisista hyveistä, vapauden ja tasa-arvon suhteesta, poliittisesta väkivallasta sekä toiseuden kohtaamisesta. Opiskelija tietää, mitä perustavia ongelmia eri teorioihin liittyy ja miten noita ongelmia voidaan ainakin osin ratkaista. Hän tuntee moraaliepistemologiaa ja tyypillisiä tapoja esittää normatiivinen argumentti. Opiskelija osaa myös arvioida eri normatiivisten argumenttien ja evidenssityyppien relevanssia suhteessa johonkin tutkimusongelmaan. Opintojaksoon kuuluvan kurssin päätteeksi opiskelijan hallitsee keskeiset politiikan teorian positiot ja valinnat ja osaa esittää systemaattisen normatiivisen eettis-poliittisen argumentin jostakin keskeisestä politiikan tutkimuksen ongelmasta.

Lukuvuosittain järjestettävä kurssi tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Y401. ja Y405. siirtymäsäännös

Opintojaksot Y401 ja Y405 olivat 2005-2008 vaatimuksissa vaihtoehtoisia. Mikäli opiskelija on suorittanut jommankumman opintojakson Y401 tai Y405 ennen 1.8.2008, hänen ei tarvitse suorittaa toista opintojaksoa, mutta molempien opintojaksojen suorittamista suositellaan näillekin opiskelijoille. Kaikille muille molempien opintojaksojen suorittaminen on pakollista.

Tavoitteena on syventää yhteiskuntatieteiden menetelmällisiä valmiuksia jollakin menetelmäalueella, joka tukee pro gradu -tutkielman laadintaa.

Yleisen valtio-opin laitoksen järjestämä menetelmäkurssi tai jokin muu kurssi valtiotieteellisen tiedekunnan syventävien opintojen menetelmäopinnoista (ks. laitosten opetustarjonnasta muodostuva menetelmäkori: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/menetelmakori.html

Huom. Menetelmäkorin kurssit voivat olla laajuudeltaan suppeampia kuin 5 op, jolloin kursseja täytyy valita vähintään kaksi. Myös laajemmat kuin 5 op:n kurssit ovat mahdollisia. Kurssiyhdistelmästä riippumatta opintojakson minimilaajuuden (5 op) on tultava täyteen.

Y401. ja Y405. siirtymäsäännös

Opintojaksot Y401 ja Y405 olivat 2005-2008 vaatimuksissa vaihtoehtoisia. Mikäli opiskelija on suorittanut jommankumman opintojakson Y401 tai Y405 ennen 1.8.2008, hänen ei tarvitse suorittaa toista opintojaksoa, mutta molempien opintojaksojen suorittamista suositellaan näillekin opiskelijoille. Kaikille muille molempien opintojaksojen suorittaminen on pakollista.

Opintojakson tavoitteena on syventää aikaisempien opintojen avulla omaksuttua käsitystä politiikan teoriasta. Kurssilla käsitellään monipuolisesti ja kattavasti politiikan tutkimuksen käsitteitä ja teoreettisia nykysuuntauksia niiden historiallisen kehityksen kautta. Samalla pohditaan sitä, miten käsitteet ja teoriat ovat vaikuttaneet/vaikuttavat politiikan tulkintaan. Kurssi auttaa opiskelijoita oman pro gradu-tutkielman aiheen valinnassa ja työn teoreettisten lähtökohtien hahmottamisessa.

Pakollinen lukemisseminaari politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti maisteriopintojen alussa. Kurssi järjestetään syyslukukaudella kahden periodin pituisena. Tilaisuuksia varten opiskelijat lukevat ennakkoon aiheeseen liittyvää keskeistä kirjallisuutta. Kurssiin kuuluu myös luentoja sekä kirjallinen harjoitustyö. Opintojakson voi suorittaa vain kurssilla.

Huom! Kurssi ei ole pakollinen jos politiikan tutkimuksen maisteriopinnoissa vaadittavat kolme linjakohtaista opintojaksoa on suoritettu ennen 1.8.2008 tai opintojakso P410. on suoritettu aiempien vaatimusten mukaisesti ennen 1.8.2008.

Opintojakson tavoitteena on tutustua monitasoiseen Euroopan unionin päätöksentekoon ja eri päätöksentekoinstituutioihin sekä näitä koskeviin tutkimustapoihin ja teoreettisiin keskusteluihin. Lisäksi tarkastellaan eurooppalaistumista eli sitä, minkälaisia vaikutuksia Euroopan unionilla on jäsenmaihin ja miten tätä on teoreettisesti hahmotettu.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on tutustua uuteen kansainväliseen poliittisiin instituutioihin ja poliittiseen toimintaan liittyvään tutkimukseen. Opintojakson aiheina ovat mm. poliittisiin järjestelmiin, valtion teoretisointiin, puolueisiin ja poliittisiin liikkeisiin liittyvät kysymykset.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehtyä modernin länsimaisen demokratian viimeaikaisiin kehityspiirteisiin, ongelmiin ja ongelmia koskeviin ratkaisuihin kansallisesta ja globaalista perspektiivistä. Opintojaksossa pohditaan modernin demokratian, edustuksen, osallistumisen ja vallan välisiä suhteita, demokratian uusimpia muotoja ja demokratiaan kohdistuvaa tyytymättömyyttä empiiristen kansainvälisten vertailujen valossa.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija feministisen politiikan tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja alalla tehtyyn suomalaiseen empiiriseen tutkimukseen. Opintojaksossa pohditaan sukupuolen ja politiikan välisiä suhteita sellaisten käsitteiden kuten tasa-arvo, valta, valtio, representaatio ja kansalaisuus kautta.

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi valtiotieteellisen tiedekunnan naistutkimuskorin kautta tarjolla olevilla kursseilla. Tämän lisäksi opintojakson voi suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä joko osittain tai kokonaan.

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Kaaviokuva_pro_gradu_-praktikumin_ja_pro_gradu_-tutkielmaseminaarin_linjakohtaisenen_osan_suorittamisesta

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).

Katso lisätietoa tiedekunnan sivuilta:

• http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/gradu.htm

Tutkielmanteon tukisivut:

• http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkielma/index.htm

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja organisaatioiden ja julkisen hallinnon teorioista ja niiden metodologisesta taustasta sekä käytännön hallinnon ajatustapojen perusteista. Oppimistavoitteena on näiden tiedonalojen monipuolinen hallinta tutkimuksellisen orientaation lähtökohtana.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen hallinnon tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisestä hallinnosta johtamisena ja virkamiesten toimintana. Oppimistavoitteena on tämän tiedonalueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja governance-ilmiöstä globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Opintojakson keskeisenä sisältönä on governance-tutkimus eri teema-alueineen. Oppimistavoitteena on governance-tutkimuksen tuntemus ja sen tuoma valmius soveltaa hallinnan näkökulmaa tutkimuksessa ja käytännön toiminnassa.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon uudistamisen ja kehittämisen tutkimukseen ja käytännön ongelmiin. Oppimistavoitteena on valmius analysoida hallinnon uudistamisen ja kehittämisen politiikkaa ja sen toteutustapoja.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon ja liike-elämän etiikan sekä korruption tutkimukseen ja liittää tämä tutkimusalue hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen kenttään. Oppimistavoitteena on alueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Vapaavalinnaiset syventävät opinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen syventäviä opintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen syventäviä opintoja.

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan teoreettisia tietoja ja analyysikykyä sekä kykyä hyödyntää tätä osaamista tutkimuksenteon yhteydessä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakso antaa valmiuksia maailmanpolitiikan ilmiöiden itsenäiseen analysoimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen, joten se on hyvä olla suoritettuna ennen kuin aloittaa erikoistumisvaihtojen opinnot tai tutkielmaseminaarin. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen sekä luetaan yksi valinnainen uusi klassikko.

Pakollinen luentokurssi (2 op) ja kirjallisuuskuulustelu (pakolliset Patomäki (2 op) ja Wendt (2 op) sekä yksi valinnainen uusi klassikko (2 op)) tiedekuntatentissä. Pakollisen kurssin suorittamiselle ei ole vaihtoehtoa.

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakson on oltava suoritettu ennen maailmanpolitiikan pro gradu -seminaarin aloittamista.

Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietämystä ulkopolitiikan ja diplomatian teoriasta. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tarkennetun käsityksen niin aihepiirin viimeaikaisesta teoreettisesta keskustelusta kuin sen klassikoista ja voi edelleen syventää tietämystään valitsemalla oman kiinnostuksensa mukaan niin tuoreita artikkeleita alan keskeisestä kausijulkaisusta kuin klassikkokirjoja.

• työseminaari (2 op),
• suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia European Journal of International Relations -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op) ja
• kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista.

Opintojakson tarkoituksena on syventää tietämystä ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä erilaisista teoreettisista lähestymistavoista ja eräiden keskeisten toimijoiden ulkopolitiikkaa koskevista ajankohtaisista teoreettisista keskusteluista. Tavoitteena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa tutkielmaansa ajatellen.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on sekä vahvistaa että syventää opiskelijan tietämystä rauhan- ja konfliktintutkimuksen teorioista. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja alan klassikoihin. Opiskelijan on oman tutkimussuuntauksensa mukaan luettava sekä klassikkokirjallisuutta että uudempaa alan tutkimusta. Tarkoitus on, että opiskelija saa kattavat ja perusteelliset valmiudet tutkimussuuntauksen perusteista ja viimeaikaisesta kehityksestä.

• työseminaari (2 op)
• suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia Journal of Peace Research -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op)
• kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista

Opintojakson tavoitteena on syventää ja täsmentää osaamista erikoistumisalan teoreettisista perusteista sekä perehtyä viimevuosien aikana esiin nousseisiin keskeisiin suuntauksiin ja keskusteluihin. Tarkoituksena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa pro gradu -tutkielmaansa ajatellen.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Opintojakson tavoitteena on syventää ymmärrystä globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan teoreettisista kysymyksistä ja lähestymistavoista. Työseminaarissa käsitellään useampia teorioita ja näkökulmia sekä pohjustetaan artikkelien ja kirjojen valintaa. Sen jälkeen opiskelija valitsee omasta näkökulmastaan relevanteimmat teoriat suullista ja kirjallista tenttiä varten.

• työseminaari (2 op)
• suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia Review of International Political Economy -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op)
• kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista.

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoa globaalista hallinnasta ja omasta erityisestä aihepiiristä tämän erikoistumisalueen sisällä. Tarjolla on niin pitkälle kehitettyä globaalin demokratian normatiivista teoriaa, taloustieteen ja sen yhteiskunnallisen roolin kriittistä analyysia, globaalien rahoitusmarkkinoiden ja verkostoyhteiskunnan teoriaa kuin yrityksiä ottaa käsitteellisesti ja empiirisesti haltuun kapitalistisen maailmantalouden keskeisiä mekanismeja ja trendejä. Opiskelija voi valita kirjat ja niitä korvaavia kursseja (jos tarjolla) sen mukaan mikä tukee parhaiten valmistautumista pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Pakolliset opintojaksot:

• Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)
• Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)
• Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)

Lisäksi yksi seuraavista linjakohtaisista perusopintojaksoista:

• P115. Euroopan poliittiset järjestelmät (6 op)
• H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto (6 op)
• M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset (6 op)

Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

• politiikan tutkimuksen linja,
• hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
• maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Tällöin opintolinjan valinta aloitetaan valtio-opin johdantokurssilla, jossa valinta määrää toisen luentokuulustelussa tentittävän teoksen. Sivuaineopiskelijan opintolinjaa ei vahvisteta erillisellä päätöksellä.

• Sivuaineopiskelijoiden opintojen suunnittelu, ks. opinto-oppaan kohta Opintoneuvonta.

Toinen seuraavista:

• Y201. Valtio-opin metodologia (5 op; kurssia suositellaan sivuaineopiskelijoille, jos heidän muihin opintoihinsa ei kuulu yhteiskuntatieteiden metodologiaa käsitteleviä opintoja)
• Y205. Vallan tutkimus (5 op)

Sekä yksi linjakohtaisista aineopinnoista (30 op):

Politiikan tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

Viisi 6 op:n jaksoa, joista vähintään kolme jaksoa on oltava politiikan tutkimuksen linjalta:

• P210. Moderni poliittinen ajattelu (6 op)
• P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot (6 op)
• P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen (6 op)
• P225. Demokratian teoria ja käytännöt (6 op)
• P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle (6 op)
• P260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi politiikan tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

• H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (6 op)
• H215. Arviointitutkimus (6 op)

sekä kolme 6 op:n jaksoa, joista vähintään yksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta:

• H220. Kansainväliset organisaatiot (6 op)
• H225. Vertaileva hallinnon tutkimus (6 op)
• H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto (6 op)
• H260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

• M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset (6 op)
• M215. Muutokset maailmanpolitiikassa (6 op)

ja yksi kolmesta maailmanpolitiikan erikoistumisalueesta:

• Ulkopolitiikka ja diplomatia: M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria (6 op) ja M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka (6 op)
• Rauhan- ja konfliktintutkimus: M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria (6 op) ja M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen (6 op)
• Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta: M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä (6 op) ja M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen (6 op)

sekä yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan linjan erikoistumisalueesta kuin omasta

Pakollinen kurssi, joka suoritetaan jatko-opintojen aluksi. Kurssi järjestetään kerran vuodessa syyslukukaudella. Kurssilla perehdytään jatko-opintojen suorittamiseen valtio-opin laitoksella ja sellaisiin keskeisiin taitoihin, kuten tutkimussuunnitelman kirjoittaminen, tutkimusrahoituksen hakeminen, konferensseihin osallistuminen, sekä julkaiseminen. Kurssin yhteydessä suoritetaan HOPS4 (henkilökohtainen opintosuunnitelma).

Toinen seuraavista yleisen valtio-opin maisteriopintojen opintojaksoista:

• Y401. Politiikan filosofia >> tai
• Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot >>

Jakson suorittamisen edellytyksenä on, että samaa opintojaksoa ei ole suoritettu maisteritutkinnon yhteydessä. Jos molemmat on jo suoritettu, neuvotellaan vaihtoehtoisista opinnoista jatko-opintojen ohjaajan kanssa.

Vastuuopettajat:

• Y401: Professori Johanna Kantola
• Y405: Professori Mikko Mattila

Kurssi suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla yleisen valtio-opin laitoksen, tutkijakoulun tai kansainvälisen kesäkoulun järjestämälle kurssille. Jos kurssikuvauksen yhteydessä ei ole mainittu kurssin soveltuvuudesta korvaamaan tämän kohdan, asiasta pitää neuvotella pääohjaajan kanssa. Opiskelijan vastuulla on löytää tai valita sopiva kurssi ja ilmoittautua sille.

Yhdessä tiedekuntatentissä suoritetaan kolme kirjaa. Yksi teoksista on pakollinen, ja kaksi valitaan useamman kirjan luettelosta.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee itse kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta tai osallistumalla opintojakson korvaavaan opetukseen.

Opintojakson tavoitteena on valottaa politiikan tutkimuksen teorian ajankohtaisia haasteita erilaisista näkökulmista. Kirjoissa keskustellaan erilaisista lähestymistavoista politiikan ilmiöön, politiikan käsitteen rajoista, demokratian ajankohtaisista haasteista osallistumisen, responsiivisuuden ja deliberaation näkökulmista sekä sukupuolen merkityksestä politiikan teoriassa.

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Kirjallisuudesta on mahdollisuus korvata kursseilla erikseen ilmoitettavat teokset. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös erikseen sovittavilla suoritustavoilla, esim. lukupiirissä tekemällä essee itse kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta.

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee itse kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta.

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee itse kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta.

Seminaarin tavoitteena on luoda keskusteluyhteisö, jonka kanssa voi harjoitella tieteellistä esiintymistä ja argumentaatiota. Seminaarin osallistujilta saa lisäksi palautetta ja kommentteja tutkimuksen eri osille tutkimustyön eri vaiheissa.

Jatko-opiskelijat esittävät tutkimussuunnitelmansa ensimmäisen lukukauden aikana. Seminaaria voi jatkaa kun on suorittanut opintojakson Y610. ja jonkin seuraavista: P615., H615. tai M615. Henkilökohtaisen ohjauksen edellytyksenä on jatkuva aktiivinen osallistuminen seminaariin. Suoritusmerkintä annetaan vasta, kun väitöskirjan käsikirjoitus on jätetty esitarkastukseen tai lisensiaattitutkimuksen käsikirjoitus tarkastettavaksi. Seminaarisuorituksen hyväksymisen edellytys on tutkimussuunnitelman ja ainakin kahden paperin esittäminen.

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

• Politu
• Valhal
• Venäjän_ja_Itä-Euroopan_tutkimuksen_tutkijakoulu
• Aasian_tutkijakoulu

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

• Politu
• Valhal
• Venäjän_ja_Itä-Euroopan_tutkimuksen_tutkijakoulu
• Aasian_tutkijakoulu

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

• Politu
• Valhal
• Venäjän_ja_Itä-Euroopan_tutkimuksen_tutkijakoulu
• Aasian_tutkijakoulu

Tässä kohdassa tiedotetaan tarjolla olevista muista hyödyllisistä kursseista.

Mikäli jatko-opiskelija haluaa käyttää tässä kohdassa ilmoitettavia kursseja yleisen valtio-opin jatko-opintoihinssa, on asiasta sovittava jatko-opintojen pääohjaajan kanssa.

Tavoitteena on antaa yleiskuva talousjohtamisesta johtamiskäytäntöjen näkökulmasta ja perehdyttää laskentatoimeen, budjetointiin ja valtiontalouden perusteisiin.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla yleis¬¬kuva tiedon ja tietojärjestelmien sekä johtamisen ja organisaation erilaisten toimintajärjestelmien keskinäissuhteesta tarkastelemalla tietotyötä ja tietohallintoa monista eri näkökulmista.

Ennen opintojakson suorittamista suositellaan TVT-ajokortin tai vastaavan tieto- ja viestintätekniikan peruskurssin suorittamista.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli opin­tojaksossa järjestetään opetusta, korvaa se erik­­seen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen erityispiirteistä kansainvälisissä organisaatioissa ja yleensä kansainvälisissä tehtävissä niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen roolista organisaatio¬kult¬tuurin syntymisessä ja muuttamisessa sekä yhteydestä organisaatioiden arvoihin, symboleihin ja tehokkuuteen.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on johdattaa työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sosiaalipsykologian tiedekuntatenttipäivinä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on perehdyttää viestinnän tutkimukseen sekä johtamisen ja viestinnän keskinäissuhteisiin erilaisissa organisaatioissa.

1) Luentosarja ja kirjallisuus. JOS10-jaksoon kurssin käyttävät suorittavat jakson 6 op:n laajuisena luennoitsijan osoittamalla tavalla.

2) Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä (tenttipäivät ks. viestinnän opinto-opas, A9e-jakson kohdalta). JOS-opiskelijat vastaavat tentissä neljään kysymykseen kolmesta kirjasta.

Tavoitteena on perehdyttää johtamisen konsultointiin, projektien johtamiseen ja johtamiskäytäntöjen kehittämisen uusimpiin muotoihin.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Jakso voidaan suorittaa 6 tai 8 op:n laajuisena. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva sukupuolen käsitteestä johtamisen tutkimuksessa ja sukupuolen ilmenemistavoista johtamiskäytännöissä.

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden johtamisen muutoksista teollistumisen alkuajoista nykyaikaan asti. Tarkastelun kohteina ovat erityisesti yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, johtamis- ja organisaatiomallien kehitys, johdon professionalisoituminen sekä yritysten yhteiskuntasuhteiden muutokset. Nämä kysymykset asetetaan myös osaksi laajempaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä yhteiskuntahistorian tiedekuntatenttipäivinä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Ilmoittautuminen kirjallisuuskuulusteluun yhteiskuntahistorian opinto-oppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/yhis/76078/

Tavoitteena on perehdyttää johtamisen tutkimuksen keskeisiin teoreettisiin ajattelumalleihin ja niiden kritiikkiin erityisesti viimeaikaisen tutkimuksen valossa.

Johtamisen perusopinnot (25 op).

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.