Tulostettava versio tuotettu 2008-02-07 16.22.20
VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 opintopistettä), josta yleisen valtio-opin pääaineopintoja 90 opintopistettä: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 65 op
Pakolliset perusopintojaksot:
Lisäksi oman opintolinjan mukainen perusopintojakso:
Valtio-opin pakolliset yhteiset aineopinnot (22 op):
Oman opintolinjan mukaiset linjakohtaiset aineopinnot (30 op):
Kandidaatin tutkielmaopinnot (13 op):
Sivuaineopinnot (vähintään 50 opintopistettä)
Yleisopinnot
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Yleisopinnot ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/valt .
Yleisessä valtio-opissa vaadittavat yleisopinnot 30 op:
Valinnaiset opinnot (loppuosa 180 op:stä: 10-0 op sivuaineen laajuudesta riippuen)
Opiskelijan vapaasti valittavissa olevia opintoja. Vapaat opinnot voivat sisältää muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja valtio-opin opintoja, vaihto-opintoja, sivuaineopintoja jne.
VALTIOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO (120 opintopistettä), josta yleisen valtio-opin pääaineopintoja ja pääainetta tukevia opintoja 85-96 opintopistettä
Yhteiset syventävät opinnot (7-13 op):
Yhteiset syventävät opinnot ovat pro gradu -tutkielman tekemistä tukevia opintoja. Opiskelija voi halutessaan suorittaa molemmat valinnaiset valtio-opin yhteisten syventävien opintojen opintojaksot, jolloin hänen valtio-opin syventävien opintojensa laajuus ilman vapaaehtoista työharjoittelua on 91 op.
Oman opintolinjan mukaiset linjakohtaiset syventävät opinnot (24 op):
Pro gradu tutkielmaopinnot (54 op):
Y550. Vapaaehtoinen työharjoittelu (5 op)
Valinnaiset opinnot (loppuosa 120 op:stä: 35 - 24 opintopistettä)
Opiskelijan vapaasti valittavissa olevia opintoja. Vapaat opinnot voivat sisältää muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja valtio-opin opintoja, vaihto-opintoja, sivuaineopintoja jne. Ks. maisteriopinto-oppaan kohta Y595. Valtio-opin vapaat opinnot.
Katso myös:
Laajuus: Op: 1 Ov: 0
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) voidaan määritellä kahdella tavalla. Rajattu HOPS on opintojen suunnitteluun ja opiskeluun keskittyvä konkreettinen apuväline, jonka käyttöön ei liity laaja-alaista pohdintaa opiskelun tavoitteista ja omasta työurasta. Avoin HOPS tuo esille opiskelijan yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja oppimistarpeet ja toisaalta työelämästä ja tutkinnosta nousevat oppimistarpeet, usein myös laaja-alaisemman henkilökohtaisen elämänuran ja tulevaisuuden suunnittelun.
Yleisen valtio-opin laitoksella HOPS-käytännöt rakentuvat pääsääntöisesti rajatun HOPSin ympärille. Opiskelijoita kuitenkin suositellaan laajentamaan omaa suunnitelmaansa avoimen HOPSin suuntaan.
HOPS-käsitteistä tietoa esim. Helsingin yliopiston HOPS-työryhmän loppuraportti.
Yliopistossa on suunnitteilla Oodin yhteydessä toimiva eHOPS-järjestelmä, jossa opintosuunnitelma integroidaan Oodin mahdollistamaan sähköiseen opintojen suunnitteluun. Ennen eHops-järjestelmän käyttöönottoa toimitaan alla kuvatulla tavalla:
HOPS1:n tavoitteena on perehtyminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen kokonaisuuteen ja suoritusten ajoitukseen. Päähuomio on valtio-opin opinnoissa, mutta opettajatuutorin kanssa on mahdollista keskustella myös sivuaineista sekä muista opinnoista (lähinnä pakolliset tutkintoon liittyvät yleisopinnot). Sivuaineopintojen oppimistavoitteista, sisällöistä ja suoritustavoista on kuitenkin syytä olla yhteydessä ko. oppiaineen laitoksen opintoneuvontaan tai opettajiin. Pakollisista yleisopinnoista opintoneuvontaa antavat tiedekunnan opintoneuvoja sekä kurssien opettajat.
Kahdenkeskisessä keskustelussa opettajatuutorin kanssa otetaan esiin tärkeiksi koettuja mutta vielä epäselviä asioita, joilla on merkitystä opiskelun etenemiselle. Opiskelijan syytä tutustua itsenäisesti yliopiston monipuolisiin opiskelijapalveluihin Almassa.
HOPS1-3 on tarkoitettu tukemaan opintoja: toimimaan opintojen suunnittelun ja ohjaamisen työvälineinä. Opiskelija sitoutuu toteuttamaan suunnitelmanmukaisia opintoja ja etenemään vahvistetun aikataulun mukaan. Laitos sitoutuu järjestämään opetuksen ja siihen liittyvän ohjauksen niin, että suunnitelman toteuttaminen on mahdollista. Vähäisiä muutoksia (esim. valinnaisten opintojen muutokset) ei suunnitelmaan päivitetä. HOPSit eivät ole luonteeltaan hallintopäätöksiä, jotka rajoittaisivat opiskelijan oikeutta suorittaa opintoja tai muuttaa opintojen ajoitusta. Yleisen valtio-opin laitoksen suositus kuitenkin on, että opettajatuutoriin tulee olla yhteydessä, mikäli suunnitelma muuttuu olennaisesti ennen seuraavaa HOPSin tarkastusvaihetta. Mikäli muutokset myöhentävät tutkinnon valmistumista yli puoli vuotta, tulee suunnitelma päivittää.
Ajantasainen HOPS on syytä ottaa mukaan myös sellaisiin opintojen ohjaustilanteisiin, joissa ohjaajan on hyvä olla perillä opiskelijan koko opiskelu-urasta. Näin HOPSit voivat olla esillä myös keskusteluissa, joita käydään muiden opettajien kuin oman opettajatuutorin kanssa.
Uusien kandidaattitutkinnon opiskelijoiden opettajatuutorointi alkaa ensimmäisen opetusperiodin aikana syksyllä. Opettajatuutorointi järjestyy opintolinjoittain, vaikka Valtio-opin Opiskelijat ry:n yhteistyössä valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa järjestämä opiskelijatuutorointi perustuu sekaryhmiin. Näin halutaan varmistaa, että jokainen opiskelija tutustuu jo opintojensa alkuvaiheessa myös muiden linjojen opiskelijoihin.
Yleisen valtio-opin kandidaattiopintojen opettajatuutoreina toimivat lukuvuonna 2007-2008:
Politiikan tutkimuksen linja
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja
Opiskelijatuutorit jakavat opiskelijat linjakohtaisiin opettajatuutorointiryhmiin lukuvuoden käynnistyessä. Opettajatuutori ja opiskelijatuutori sopivat ensimmäisestä ryhmätapaamisesta. Linjakohtaiset ryhmät voivat kokoontua ensin yhteiseen tilaisuuteen. Siinä on luontevaa esitellä kaikki opintolinjan opettajat ja keskustella opintolinjan yhteisistä asioista. Tämän jälkeen opettajatuutorointi jatkuu ryhmissä. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on tutustua puolin ja toisin sekä luoda mahdollisuus keskustella opintojen aloittamiseen liittyvistä asioista. Samalla käydään läpi valtio-opin opintoihin kuuluva henkilökohtainen opintojen suunnittelukäytäntö.
Ensimmäinen opintosuunnitelma HOPS1 laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamalle lomakkeelle, joka on täytettävissä ja tulostettavissa tiedekunnan sivulla: http://www.valt.helsinki.fi/fuksit/post3.htm
Opiskelija täyttää HOPS-lomakkeen ja sopii henkilökohtaisesta tapaamisesta opettajatuutorinsa kanssa. Mikäli opiskelija haluaa laajentaa HOPS1:tä avoimen HOPSin suuntaan, hän voi tehdä sen erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.
HOPS1-tapaaminen on järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden kolmannen opetusperiodin alussa. Näin varmistetaan, että huomio kiinnittyy riittävällä tavalla myös kevätkauden sekä seuraavan syksyn opintojen liittymäkohtiin. Opettajatuutori ja opiskelija käyvät opiskelijan laatiman HOPS1-suunnitelman läpi kohta kohdalta. Suunnitelmaa on mahdollista muokata istunnon aikana. Opintosuunnitelma allekirjoitetaan istunnon lopuksi kahtena kappaleena. Opettajatuutori toimittaa lomakkeen tiedekunnan opintotoimistoon rekisteröitäväksi Oodiin (1 op). Opiskelijalle jää toinen allekirjoitettu kappale.
Avoimeen HOPSiin kuuluvaa liitettä ei toimiteta tiedekuntaan. Etenkin HOPSin tätä aluetta on hyödyllistä pohtia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.
HOPS1 laaditaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana ensimmäisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin aikana.
Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat, jotka opiskelevat uuden op-muotoisen tutkintorakenteen mukaan.
Laajuus: Op: 1 Ov: 0
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) voidaan määritellä kahdella tavalla. Rajattu HOPS on opintojen suunnitteluun ja opiskeluun keskittyvä konkreettinen apuväline, jonka käyttöön ei liity laaja-alaista pohdintaa opiskelun tavoitteista ja omasta työurasta. Avoin HOPS tuo esille opiskelijan yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja oppimistarpeet ja toisaalta työelämästä ja tutkinnosta nousevat oppimistarpeet, usein myös laaja-alaisemman henkilökohtaisen elämänuran ja tulevaisuuden suunnittelun.
Yleisen valtio-opin laitoksella HOPS-käytännöt rakentuvat pääsääntöisesti rajatun HOPSin ympärille. Opiskelijoita kuitenkin suositellaan laajentamaan omaa suunnitelmaansa avoimen HOPSin suuntaan.
HOPS-käsitteistä tietoa esim. Helsingin yliopiston HOPS-työryhmän loppuraportti.
Yliopistossa on suunnitteilla Oodin yhteydessä toimiva eHOPS-järjestelmä, jossa opintosuunnitelma integroidaan Oodin mahdollistamaan sähköiseen opintojen suunnitteluun. Ennen eHops-järjestelmän käyttöönottoa toimitaan alla kuvatulla tavalla:
HOPS2 on HOPS1:n päivitys eli siinä tarkastellaan HOPS1:een kirjatun opintosuunnitelman toteutumista ja - mikäli tarpeen - tarkennetaan suunnitelmaa kandidaattiopintojen loppuunsaattamisesta.
HOPS2:n yhteydessä laitos tukee opintojen sujuvaa etenemistä hyödyntämällä yliopiston Etappi-järjestelmän tuottamaa tietoa opiskelijoiden opintopistekertymästä. Viidestä tarkastuspisteestä ensimmäinen on ensimmäisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin jälkeen (minipistemäärä 25 op). Tiedekunta ottaa yhteyttä kaikkiin opiskelijoihin, joiden minimipistemäärä ei täyty.
HOPS1-3 on tarkoitettu tukemaan opintoja: toimimaan opintojen suunnittelun ja ohjaamisen työvälineinä. Opiskelija sitoutuu toteuttamaan suunnitelmanmukaisia opintoja ja etenemään vahvistetun aikataulun mukaan. Laitos sitoutuu järjestämään opetuksen ja siihen liittyvän ohjauksen niin, että suunnitelman toteuttaminen on mahdollista. Vähäisiä muutoksia (esim. valinnaisten opintojen muutokset) ei suunnitelmaan päivitetä. HOPSit eivät ole luonteeltaan hallintopäätöksiä, jotka rajoittaisivat opiskelijan oikeutta suorittaa opintoja tai muuttaa opintojen ajoitusta. Yleisen valtio-opin laitoksen suositus kuitenkin on, että opettajatuutoriin tulee olla yhteydessä, mikäli suunnitelma muuttuu olennaisesti ennen seuraavaa HOPSin tarkastusvaihetta. Mikäli muutokset myöhentävät tutkinnon valmistumista yli puoli vuotta, tulee suunnitelma päivittää.
Ajantasainen HOPS on syytä ottaa mukaan myös sellaisiin opintojen ohjaustilanteisiin, joissa ohjaajan on hyvä olla perillä opiskelijan koko opiskelu-urasta. Näin HOPSit voivat olla esillä myös keskusteluissa, joita käydään muiden opettajien kuin oman opettajatuutorin kanssa.
HOPS1.
HOPS2 laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamalle lomakkeelle, joka on täytettävissä ja tulostettavissa tiedekunnan sivulla: http://www.valt.helsinki.fi/fuksit/post3.htm Huom! Täydennä lomakkeen otsikkoa siten, että siitä käy ilmi, että kyse on HOPS2:sta.
Yleisen valtio-opin kandidaattiopintojen opettajatuutoreina toimivat lukuvuonna 2007-2008:
Politiikan tutkimuksen linja
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja
Opiskelija täyttää HOPS-lomakkeen ja sopii henkilökohtaisesta tapaamisesta opettajatuutorinsa kanssa. Mikäli opiskelija haluaa laajentaa HOPS2:tä avoimen HOPSin suuntaan, hän voi tehdä sen erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.
HOPS2-tapaaminen on järjestetään toisen opiskeluvuoden kolmannen opetusperiodin alussa. Näin varmistetaan, että huomio kiinnittyy riittävällä tavalla myös kevätkauden sekä seuraavan syksyn opintojen liittymäkohtiin. Opettajatuutori ja opiskelija käyvät opiskelijan laatiman HOPS2-suunnitelman läpi kohta kohdalta. Suunnitelmaa on mahdollista muokata istunnon aikana. Opintosuunnitelma allekirjoitetaan istunnon lopuksi kahtena kappaleena. Opettajatuutori toimittaa lomakkeen tiedekunnan opintotoimistoon rekisteröitäväksi Oodiin (1 op). Opiskelijalle jää toinen allekirjoitettu kappale.
Avoimeen HOPSiin kuuluvaa liitettä ei toimiteta tiedekuntaan. Etenkin HOPSin tätä aluetta on hyödyllistä pohtia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.
HOPS2 laaditaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana toisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin aikana.
Mikäli olet saanut opinto-oikeuden aikaisempien opintosuoritusten perusteella ja opintovaiheesi kannalta olisi hyödyllistä laatia HOPS2 mahdollisimman pian, ota yhteys opintolinjasi jompaankumpaan opettajatuutoriin (ks. yllä).
Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat, jotka opiskelevat uuden op-muotoisen tutkintorakenteen mukaan.
Sivuaineopiskelijat eivät laadi HOPS2:ta.
Mikäli opiskelet vanhan tutkintorakenteen mukaan, voit kääntyä opintolinjasi opettajatuutorin puoleen, jos haluat keskustella opintojesi suunnittelusta. Määrämuotoista opintosuunnitelmaa ei tarvita, mutta laitoksen suositus on, että sellainen tarpeen mukaan laaditaan käyttämällä tiedekunnan lomaketta.
Laajuus: Op: 1
Työelämäorientaatiolla tarkoitetaan opintoja, joiden kohteena on akateemisen opiskelun ja työelämän keskinäissuhteet. Työelämäorientaation tavoitteena on saada käsitys valtio-opin opiskelun myötä syntyvistä tiedoista, taidoista ja arvopohjaisista asenteista, joilla on arvoa sijoittumisessa työelämään: työmarkkinoiden eri osa-alueilla ja erilaisissa ammattikäytännöissä. Työelämäorientaatio tulee selvimmin esiin kandidaatin tutkinnon yleisopinnoissa (työelämäorientaatio, 1 op) sekä maisterin tutkinnon työharjoittelussa (5 op). Vapaaehtoisessa työharjoittelussa perehdytään työkäytäntöihin julkisella sektorilla, järjestöissä tai yrityksissä. Työharjoittelu ei ole pakollinen opintosuoritus, koska laitos ei voi taata kaikille mahdollisuutta palkalliseen harjoitteluun. Jäljempänä selvennetään vain yleisopintoihin sisältyvää työelämänorientaatiota, sillä työharjoittelusta on oma kuvauksensa opinto-oppaassa.
Huom. On suositeltavaa, että kandidaattiopintojen työelämäorientaatiossa käydään laitoksen järjestämillä instituutiovierailuilla, vaikka ei opiskelija ei osallistuisikaan Suomen poliittinen järjestelmä –kurssille. Vaihtoehtoinen suoritustapa niille opiskelijoille, jotka eivät suorita SPJ-kurssia eivätkä voi osallistua instituutiovierailuihin, on kuvattu alla.
Syksyn 2007 insituutiovierailujen kotisivu julkaistu 27.8.2007:
Kandidaattiopintojen työelämäorientaatio (1 op) instituutiovierailuilla Suomen_poliittinen_järjestelmä_–kurssin yhteydessä
Instituutiovierailujen lisäksi opiskelijat osallistuvat kahteen muuhun työelämätilaisuuteen. On suositeltavaa, että toinen tilaisuuksista on yleisen valtio-opin laitoksen, Valtio-opin opiskelijat VOO_ry:n sekä Valtio-opin_Seniorit_ry:n järjestämä alumniseminaari. Seminaarissa alustavat valtio-opista valmistuneet kandidaatit ja maisterit omista työelämäkokemuksistaan. Tämän lisäksi osallistutaan ainakin yhteen muuhun valtiotieteellisen tiedekunnan koordinoimaan työelämätilaisuuteen. Tietoa näistä tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan työelämäorientaatiosivulta.
Kandidaattiopintojen työelämäorientaatio (1 op), jos opiskelija ei osallistu instituutiovierailuihin
Ov-muotoisesta tutkintorakenteesta op-muotoiseen tutkintorakenteeseen siirtyvien yleisen valtio-opin kandidaatintutkintoa suorittavien pääaineopiskelijoiden siirtymäsäännös (ei koske VTK-tutkinnon vanhan tutkintorakenteen mukaan suorittaneita, jotka aloittavat uuden tutkintorakenteen mukaiset VTM-opinnot, koska Työelämäorientaatio on kandidaattivaiheen yleisopintoja):
Epäselvää? Tutustu tiedekunnan sivuilta löytyvään FAQ-osioon, jossa esimerkkejä ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin yleisen valtio-opin työelämäorientaatiosta: http://www.valt.helsinki.fi/orientaatio/post59.htm
Laajuus: Op: 90
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 25 Ov: 16
Pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset perusopinnot (19 op) ja valtio-opin pakollinen linjakohtainen perusopintojakso (6 op). Pääaineopiskelijoiden opiskelijavalinnassa määräytynyt opintolinja määrittelee pääaineopiskelijan valtio-opin opintojen etenemistä perusopinnoista lähtien.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.
Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuus), joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi, joka jatkuu toisen opiskeluvuoden syyslukukaudelle saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n (1 op).
Mikko Mattila, Turo Virtanen, Tuomas Forsberg (suom. opiskelijat); Juri Mykkänen (eng. opiskelijat)
3.9.-15.10. ma 14-16 PII, to 12-14 U40 sali 1 ja pe 12-14 U40 sali 1. Huom. Ei luentoa ma 10.9. ja pe 14.9. Ylimääräinen luento ti 11.9. klo 14-16, PII.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään pe 19.10. klo 12-16 U40 sali 1 ja U40 sali 6. Tenttisalijako ilmoitetaan myöhemmin julkaistavilla kurssin kotisivulla.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.
Valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat.
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.
Kurssin sisältö täsmennetään luennoilla.
Linkki kurssin verkkosivuille: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-johd-2007/
Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi, joka jatkuu toisen opiskeluvuoden syyslukukaudelle saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n (1 op).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Suoritustapoja tarkennetaan luennon kuluessa ja luentojen alkaessa avattavalla kurssin kotisivulla.
Kirjallisuus: (kaksi seuraavista, ks. yllä)
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Om tider, platser, anmälningen och övrig information se på Svenska social- och kommunalhögskolans studiehandbok. Obs! Välj STATSK_1 under Statskunskap med förvaltning.
Kursen motsvarar studieperioden Y101.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat Suomen poliittisen järjestelmän rakenteet, instituutiot, ideologiat ja toiminnalliset piirteet ja niiden kehitys (em. teemojen käsittely kansallisesta, kansainvälisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta) sekä Euroopan unioni poliittisena ja hallinnollisena järjestelmänä (unionin instituutiot, päätöksenteko ja keskeiset politiikka-alueet). Oppimistavoitteena on syventää tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja Euroopan unionista, oppia analysoimaan niiden rakenteita ja toimintaa sekä oppia käyttämään niihin liittyviä tietolähteitä.
Pääaineopiskelijat: Kaksi pakollista kurssia: Suomen poliittinen järjestelmä -kurssi, jonka suorittaminen koostuu verkko-oppikirjan tehtävistä ja kurssin loppukuulustelusta (4 op) sekä Johdatus Euroopan unioniin -kurssi (2 op).
Tapio Lovio (suom. pääaineopiskelijat); Juri Mykkänen (eng. opiskelijat)
1.11.-23.11. to 16-19 ja pe 8-10, M11 ls 5. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 29.11. 16-18, PII.
HUOMIO! Niille opiskelijoille, jotka EIVÄT tenttineet to 29.11. myöhässä alkaneessa Johdatus Euroopan unioniin -loppukuulustelussa, järjestetään uusi loppukuulustelu keskiviikkona 5.12. klo 14 - 16 PIII:ssa. (Tieto lisätty 30.11.2007.)
Yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijat.
Tavoitteena on muodostaa käsitys Euroopan unionista poliittisena järjestelmänä: unionin instituutioista, päätöksenteosta ja keskeisistä politiikka-alueista. Lisäksi perehdytään tärkeimpiin integraatioteorioihin, alan keskeiseen tutkimukseen, sekä unionin tulevaisuuden haasteisiin. Oppimistavoite saavutetaan perehtymällä EU:n kehitykseen ja toimintaperiaatteisiin luentojen sekä tapausesimerkkien avulla.
Aihepiirit esitysjärjestyksessä (luentokalvot)
Kurssin aikana käytetään oheisaineistona EU-verkko-oppikirjaa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/eu-kirja/
Luennot perustuvat alan keskeiseen tutkimukseen ja ajankohtaisiin esimerkkeihin. Kurssi päättyy luentokuulusteluun.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Luennoitsijoina julkisen hallinnon asiantuntijat.
29.10.-28.11. ma ja ke 16-18, U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
2 opintopistettä joko
tai
Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.
Luentokalvot julkaistaan kurssin kotisivulla
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tiili/luennot.htm.
1. / 29.10. Johdatus Suomen hallintojärjestelmään
Yliopisto-opettaja Minna Tiili, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
2. / 31.10. Suomalainen hallintopolitiikka: tapahtunut kehitys
Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
3. / 5.11. Suomi - kunnallisen itsehallinnon luvattu maa?
Kehitysjohtaja, dosentti Kaija Majoinen, Kuntakehitys ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto
4. / 7.11. Kunnallisen palvelutuotannon haasteet
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto
5. / 12.11. Tuloksellisuus valtionhallinnossa
Finanssineuvos Heikki Joustie, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
6. / 14.11. Mitä ministeriössä todella tapahtuu - esimerkkinä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Talousjohtaja, dosentti Eero Murto, Kauppa- ja teollisuusministeriö
7. / 19.11. Kriittinen näkökulma uuden julkisjohtamisen oppiin hallinnon ’kehittämisestä’
Professori Heikki Patomäki, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
8. / 21.11. Sisäisen turvallisuuden kehittämishaasteet julkisessa hallinnossa - arjen turvaa ja ajatuksia johtamisesta
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, Sisäasiainministeriö
9. / 26.11. Miten arvioida politiikkatoimenpiteiden onnistumista? Lähtökohtia tulosmittaukseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin
Erikoistutkija Ville Valovirta, VTT
10. / 28.11. Hallinnon kehittämisen eurooppalainen yhteistyö
Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5).
Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia
otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman
sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista
kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.
Luentopäiväkirja toimitetaan paperimuodossa (ei sähköpostin
tiedostoliitteenä) viimeistään 12.12. Minna Tiilin postilokeroon, joka
sijaitsee Yleisen valtio-opin laitoksen kansliassa (kanslian ollessa
suljettuna viereiseen postilaatikkoon).
Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2007-2008. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 11.1.2008. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteen kokosi syksyn 2006 vastuuopettaja Markku Koivusalo.
29.10. ma 10-14, U37 ls. Osallistuminen ensimmäiselle kerralle välttämätöntä. Tällöin jakaudutaan pienryhmiin, jotka kokoontuvat seuraavasti:
HUOM! Kurssiin liittyvät instituutiovierailut suoritetaan osin jo I periodilla.
Instituutiovierailujen järjestämiseksi kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa jo I periodin alussa.
Loppukuulustelu pidetään ke 12.12. klo 10-12, U35 ls. Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta.
Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille, ei vaihtoehtoisia suoritustapoja. Korvaa 4 op opintojaksosta Y105.
Vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoille.
Opintojakson Y105 tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Samalla opitaan perustiedot Suomen ja EU:n poliittisista rakenteista, ideologioista ja toiminnasta. Samaan aikaan Suomen poliittisen järjestelmän kurssin kanssa suoritetaan kurssi Johdatus_Euroopan_unioniin, jolle ilmoittaudutaan erikseen (linkki WebOodiin kurssin sivulta) Kokonaissuoritus edellyttää molemmille kursseille osallistumista. Opintojakson koordinoijana toimii VTM Tapio Lovio.
Mainittujen kahden kurssin lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisenä opintojaksoa täydentävä kurssi Johdatus_julkiseen_hallintoon_ja_sen_kehittämiseen (2 op / 1 ov; kokonaissuoritus 8 op / 5 ov).
Suomen poliittisen järjestelmän kurssin keskeisiä oppimistavoitteita ovat
Kurssilla perehdytään Suomen poliittisen järjestelmän keskeisiin rakenteisiin, instituutioihin, ideologioihin ja toiminnallisiin piirteisiin. Sen aikana käsitellään Suomen poliittisen järjestelmän poliittisia voimia, keskeisiä päätöksentekotasoja, julkisen hallinnon toimintaa ja ulkopoliittista päätöksentekoa sekä Suomea osana Euroopan unionia. Suomalaista politiikan nykytilaa tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä ja luodaan katsaus lähitulevaisuuden merkittävimpiin haasteisiin. Lisäksi eri osa-alueita lähestytään sekä poliittisesta että hallinnollisesta ja sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta intersektio-opetuksen periaatteita noudattaen.
Yleisen valtio-opin kandidaattivaiheen työelämäorientaatio_(1_op) aloitetaan Y105-opintojakson yhteydessä instituutiovierailuilla.
Lue lisää: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-vierailut-2007/
Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti pienryhmäopetuksena. Kurssilla käytetään hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen kotisivulta ja kurssin kotisivulta löytyvää Suomen_poliittisen_järjestelmän_verkko-oppikirjaa. (Linkki korjattu oikeaksi 25.10.2007.) Verkko-oppikirjan asiasisältöihin tutustutaan ennen pienryhmäistuntoja ja aiheista keskustellaan tehtäviin perustuen istunnoissa. Kurssin päätteeksi on tentti.
Kurssin suorittaminen koostuu
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tehtävien arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti hyvin toteutettuun ongelmanratkaisuun ja perusteltujen omien näkemysten esittämiseen. Tenttivastausten arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä selkeään, täsmälliseen ja ytimekkääseen ilmaisuun. Arvosana kurssista annetaan tenttivastausten, tehtäväratkaisujen ja ryhmätyöskentelyn laadukkuuden nojalla.
Koko opintojakson arvosanassa EU-opetuksen painoarvo on yksi kolmasosa. Kokonaissuoritus arvostellaan opintoviikoilla painotettuna keskiarvona automaattisesti ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. - Myös mahdollinen ylimääräinen Johdatus julkiseen hallintoon ja sen kehittämiseen -kurssin suoritus luetaan mukaan ilman eri pyyntöä yhden 2 opintopisteen painolla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Arvioinnin koosti Tapio Lovio.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Opintojaksossa korostetaan myös feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.
Pääaineopiskelijat: Poliittisen ajattelun perusteet –kurssi. Kurssi on pakollinen kaikille valtio-opin pääaineopiskelijoille.
Kurssin yhteydessä suoritetaan teos:
Erkki Berndtson
15.1.-26.2. ti ja pe 10-12 U37 ls. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Osallistujien on oltava ehdottomasti läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 15.1. Poissaolo johtaa kurssipaikan menettämiseen.
Kurssin loppukuulustelu on pe 29.2. 10-12, U40 sali 6.
Korvaa kokonaan opintojakson Y110.
Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi osallistua.
Tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Kurssi antaa osallistujille perustiedot länsimaisen poliittisen ajattelun historiasta (Antiikin Kreikasta 1800-luvun loppuun). Kurssilla painotetaan kriittistä suhtautumista aatehistoriaan sekä aatteiden ja yhteiskunnallisen kehityksen välisiä suhteita sekä feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.
Ks. tarkemmin Erkki Berndtsonin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/berndtso/PAP.htm
Luentoseminaari, joka koostuu luennoista, opiskelijoiden tekemistä kirjallisista harjoitustöistä sekä luettavasta kirjallisuudesta. Harjoitustöistä keskustellaan seminaarikerroilla.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoittavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakso keskittyy Euroopan nykyisten valtiollisten järjestelmien rakenteisiin, toimintatapoihin ja poliittisiin kulttuureihin. Tavoitteena on opettaa tarkastelemaan näitä kysymyksiä vertailevasta näkökulmasta. Opintojakso korostaa uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Opintojaksossa pyritään antamaan kuva Euroopasta kokonaisuutena, jossa pienillä valtioilla on yhtä tärkeä asema kuin suurillakin.
Luentoseminaari ja sen yhteydessä tapahtuva opiskelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Opintojakso on pakollinen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.
14.3.-25.4. pe 10-14, U37 sh 4. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ks. Kohderyhmä.
Kurssille osallistuvien on oltava ehdottomasti läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 14.3. Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Loppukuulustelu on ti 6.5. 10-12, U37 ls.
Korvaa kokonaan opintojakson P115.
Lähinnä pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat osallistua, mikäli tilaa on. Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Politiikan tutkimuksen perusopintoihin kuuluvana opintojaksona kurssin tavoite on antaa perustiedot Euroopan poliittisista järjestelmistä ja kulttuureista. Kurssi on yleissivistävä, mutta samalla perusta myös Euroopan unionin kehityksestä käytävälle tieteelliselle keskustelulle. Kurssin pääpaino on Euroopan unionin jäsenmaissa, mutta sen kuluessa tarkastellaan myös EU:n hakijamaiden ja sen ulkopuolisten maiden poliittisia järjestelmiä.
Kurssi on suunniteltu monimuoto-opetuksena, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus harjaantua ryhmätyöskentelyyn, suulliseen esiintymiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja verkon käyttöön tiedonhakuvälineenä.
Kurssilla tarkastellaan Euroopan valtiollisten järjestelmien rakenteita, toimintatapoja ja poliittisia kulttuureja vertailevasta näkökulmasta. Kurssilla korostetaan uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Ks. myös kohta kurssin Työtavat ja suorittaminen. Ohjelma tarkennetaan kurssin alkaessa
Kurssiin kuuluu viisi osiota:
Kurssin tilaisuuksiin on osallistuttava aktiivisesti ensimmäisestä tilaisuudesta alkaen.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
KURSSIPALAUTE kevät 2007
Kurssille osallistuttiin erinomaisen tiiviisti. Sen laajana pidettyä aihepiiriä pidettiin yleisesti erittäin kiinnostavana. Nationalismiproblematiikka puri hyvin. Hyvänä pidettiin seminaarimaista työskentelyä, hyvää henkeä ja rikasta keskustelua, interaktiivisuutta ja refleksiivisyyttä ja asioiden kirjallisen ja suullisen esittämisen monipuolista harjoittelemista. Useamman maan poliittisia instituutioita olisi voitu tarkastella yksityiskohtaisemmin, mikäli yhteisiä tunteja olisi ollut enemmän. Harjoitustöiden kautta mm. tätä voidaan jatkossa viedä pidemmälle. Tasa-arvo toteutui kurssilla arvioiden perusteella hyvin. Kirjoja toivottiin lisää kirjastoon lainattavaksi. Opetustilaksi oli tilattu suuri seminaarisali mutta saatu isohko luentosali, ensi kerraksi toivottiin korjausta tältä osin mikä toteutuukin.
Palautteen kokosi Tapio Lovio.
7.9.-5.10. Fri 10-14, U40 sali 15 and 12.10.-19.10. Fri 10-16, U40 sali 15. All the participants should be present in the first meeting. Active presence also in other sessions is a requirement. Prior registration for the course in WebOodi.
N.B. Number of students limited (max 35) due to the workshop nature of the course!
The seminar covers the whole study unit P115.
Mainly for exchange and visiting students, Helsinki University Political Science minor students can be accepted if there is room.
The course focuses on the structures, operating methods and political cultures of modern European countries. The goal is to learn how to examine these topics from a comparative point of view. The course emphasises the political issues and future outlook of the new Europe in a historical situation where the old division between Western and Eastern Europe is disappearing.
After the opening lectures the course will take the form of a working seminar. The programme will be specified in the beginning of the course.
After the opening lectures this workshop is a combination of book reviews, paper writing and their oral presentations by the participants. During the last session there will be a dialogue examination.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Feedback summed up by Tapio Lovio.
Laajuus: Op: 65 Ov: 43
Suoritustapa - pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset aineopinnot (22 op), valtio-opin linjakohtaiset aineopinnot (30 op) ja kandidaatin tutkielmaopinnot (13 op).
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden filosofian keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin sekä erityisesti positivistiseen, hermeneuttiseen ja realistiseen yhteiskuntatieteiden metodologiaan. Lisäksi opetellaan tieteellisen kysymyksen asettelun, argumentin rakentamisen ja argumenttien relevanssin ja pätevyyden arvioimisen kannalta olennaisia käsitteitä, tietoja ja taitoja.
Valtio-opin tutkimuksen metodologian luentosarja (1 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) luentokuulustelun yhteydessä tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
4.9. ti 12-14, M11 ls 5 sekä 11.9.-25.9. ti 12-14, M11 ls 10 ja ke 12-14, M11 ls 5. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ti 2.10. 12-14/16, PR sali 1 (ks. Työtavat ja suorittaminen).
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat (aineopinnot).
Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden epistemologiaan ja metodologiaan ja opitaan positivististen, realististen ja relativististen lähestymistapojen erot. Kurssilla pohditaan erityisesti näiden tutkimuksen tieteenteoreettisten lähtökohtien merkityksiä metodologialle. Lisäksi käsitellään keskeisiä yhteiskuntatieteiden metodologisia ongelmia kuten toimijat/rakenne, muutos/jatkuvuus ja idealismi/materialismi. Esimerkkeinä opetellaan rationaalisen valinnan teorian, institutionaalisen analyysin, diskurssianalyysin ja feministisen tietämisen perusteita.
Luentosarja keskittyy yhteiskuntatieteellisen metodologian peruskysymyksiin ja sen taustalla vaikuttavien oletusten ja filosofioiden erittelyyn erityisesti valtio-opillisen tutkimuksen näkökulmasta. Luentosarja tukee opintojakson kirjallisuuden (ks. Työtavat ja suorittaminen) kohtaa 1. Kohta 2 jää pääosin itsenäisen opiskelun varaan.
Kurssin (1 op / 1 ov) kuulustelu ti 2.10. 12-14/16, PR sali 1, jonka yhteydessä opintojakson Y201 4 op:n / 2 ov:n kirjallisuuskuulustelu (tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä).
Kirjallisuus, kohdat 1 ja 2:
Kohta 1:
tai
tai
tai
ja kohta 2:
tai
Opintojakson Y201 opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanasta 20 % perustuu luentokuulusteluun ja 80 % kirjallisuuskuulusteluun.
Luento- ja kirjallisuuskuulustelujen tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Luentokuulustelun voi uusia laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja valtio-opin tutkimuksesta perehtymällä ensin vallan tutkimukseen yleisesti ja sen jälkeen linjakohtaisesti politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmista. Linjakohtaisten osioiden aikana tutustutaan tarkemmin valtio-opin eri osa-alueiden keskeisiin vallan teorioihin ja käsitteisiin. Oppimistavoitteena on vallan käsitteiden ja teorioiden yleistuntemus sekä kyky eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta.
Pääaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi. Pääaineopiskelijat eivät voi korvata kurssia kirjallisuuskuulustelulla eikä sille ole vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kurssi muodostuu luennoista ja kirjallisuudesta sekä soveltavasta luentokuulustelusta. Ennen kurssille osallistumista tai sen aikana suoritetaan tiedekuntatentissä teos Hindess Barry: Discourses of Power. Tenttiajankohdat ja muut opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot täsmennetään kurssin sivulla.
Sivuaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi tai vaihtoehtoisesti kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Opintojakson opettajat lukuvuonna 2007-2008:
Tiedekuntatentin kirjallisuus sivuaineopiskelijoille, jotka eivät suorita Vallan tutkimus – kurssia:
HUOM. Tiedekuntatentin WebOodi-ilmoittautumisikkunassa opintojakson Y205 kirjallisuusosion laajuus on 2 op / 1 ov, koska opintojakson osissa suorittavilla kirjallisuuskuulustelun osuus 2 op / 1 ov. Myös Y205 opintojakson kokonaan kirjallisuuskuulusteluna suorittavat sivuaineopiskelijat ilmoittautuvat Y205 kirjallisuuskuulusteluun samaisessa ikkunassa ja ilmoittavat Tenttikirjat-kentässä kaikkien kolmen tenttikirjan nimet. Kuulustelija huomioi tämän ja hyväksytty suoritus kirjautuu koko jakson kirjallisuudella suorittavan sivuaineopiskelijan tuloksiin oikean laajuisena.
Muut opettajat ovat professorit Kyösti Pekonen ja Tuomas Forsberg.
16.1.-21.2. ti, ke ja to klo 8.30-10.00 U35 ls (katso luentoaikataulu kohdasta Kurssin sisältö/ohjelma).
Kurssi on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille, ja se järjestetään vain kevätlukukaudella III opetusperiodilla. Kurssille ei ole vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille (ks. Kohderyhmä).
Ilmoittautumisaikaa kurssille jatkettu 8.1.2008. Ilmoittautuminen päättyy 23.1.2008.
Luentokuulustelu on ti 26.2. klo 8-12, U40 sali 1. Uusintakuulustelu on ke 16.4. klo 8-12, U40 sali 1. Kuulusteluihin ei ilmoittauduta WebOodissa.
Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) ja Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op).
Kurssin hyväksytty suorittaminen korvaa koko opintojakson. Kurssille ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja, mutta sivuaineopiskelijat voivat suorittaa Y205. Vallan tutkimus opintojakson myös kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.
Kurssi on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin kuten pääaineopiskelijat tai suorittaa opintojakson Y205. Vallan tutkimus kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.
Tavoitteena on omaksua käsitteellisiä välineitä eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta eri tasoilla: ryhmät, organisaatiot, alueet, valtiot ja maailman järjestelmä. Tavoite saavutetaan perehtymällä vallan tutkimukseen luentojen ja kirjallisuuden kautta sekä soveltamalla vallan tutkimusta tapausesimerkkiin, jossa ilmenevät myös vallankäytön eri tasot.
Luentoaikataulu:
Turo Virtasen luentojen materiaali, osin ei-sähköinen, jaetaan
luennoilla,
minkä jälkeen se on noudettavissa laitoksen toimistoaulan lokerikosta
koko
kevätlukukauden ajan kiinteistön aukioloaikoina (yleensä klo 8-20).
Kurssin suorittamisesta katso alla olevan lisäksi opintojakson ydinainesanalyysi.
Ennen kurssin alkua tai viimeistään sen aikana tentitään tiedekuntatentissä Hindessin teos 'Discourses of Power'. Jotta teoksen sisältö liittyisi mahdollisimman hyvin kurssin suorittamiseen, on suositeltavaa, että teoksen tenttiminen keskittyy marraskuun 2007 ja joulukuun 2007 ja helmikuun 2008 tiedekuntatentteihin. Luentokuulusteluun (26.2.2008) ei voi osallistua, mikäli ko. teosta ei ole tentitty. Teosta ei voi tenttiä luentokuulustelussa. (Huom. kirjan tenttimahdollisuudet korjattu 10.12.2007, yleisessä valtio-opissa ei lukuvuonna 2007-2008 ole tammikuussa tiedekuntatenttiä).
Luennolla (28 h) opettavat prof. Kyösti Pekonen, prof. Tuomas Forsberg ja prof. Turo Virtanen, joka aloittaa ja päättää kurssin. Luennot perustuvat vallan tutkimukseen ja sovelluksiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kaikki opettajat käyttävät luennollaan yhtenä esimerkkinä maamiinojen kieltämiseen pyrkivää liikettä (International Campaign to Ban Landmines - ICBL). Liikkeestä on laadittu linkkiaineisto, jonka sisältöihin opiskelijoiden odotetaan tutustuvan ennen kurssia ja kurssin aikana. Maamiina-aineisto on tässä. (Luentoesimerkin tiedot korjattu 2.1.2008.)
Kurssi alkaa johdannolla vallan tutkimukseen, jossa vallan tutkimuksen kenttä jäsennetään kansallisen ja kansainvälisen vallankäytön sekä poliittisen ja hallinnollisen vallankäytön näkökulmasta. Tämän jälkeen keskitytään vallan tutkimukseen yleisen politiikan tutkimuksen näkökulmasta, sitten maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmasta ja lopuksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulmasta. Kurssi päättyy eri näkökulmat yhdistävään yhteenvetoon. Kurssin aikana jaettava materiaali tukee luentoja, mutta kattaa niiden sisällöstä vain osan.
Kurssi päättyy luentokuulusteluun, jossa on kysymyksiä luennoista. Kuulusteluun sisältyy lisäksi laajahko tehtävä, jossa sovelletaan luentojen sisältöä tapausesimerkkiin. Tapausesimerkkinä on puna-armeijan sotilasta esittävän Tallinnan pronssipatsaan siirtäminen. Aiheesta on laadittu linkkiaineisto, jonka sisältöihin opiskelijoiden odotetaan tutustuvan ennen kurssia ja kurssin aikana. Patsaskiista-aineisto on tässä. (Aineisto julkaistu 2.1.2008 ja tiedot Kosmopoliksen artikkelista lisätty 15.1.2007.)
Opiskelijat perehtyvät tapausesimerkkiin itsenäisesti. Aihepiiriin perehtyminen on syytä aloittaa viimeistään luennon aikana. Tarkoitus on, että opiskelija luentoja seuratessaan jo analysoi tapausta ja sen kehitystä kurssilla esillä olevien valtakäsitteiden avulla. Aihepiirin ajankohtaisen keskustelun seuraaminen viestimissä on suositeltavaa.
Kurssin oheiskirjallisuuteen tutustuminen on suositeltavaa.
Opintosuoritus muodostuu kurssikirjaan perehtymisestä, aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentokeskusteluista, luentomuistiinpanoihin perehtymisestä ja luentokuulustelussa tehtävistä tehtävistä. Luentokuulusteluun valmistautumiseen sisältyy perehtyminen itsenäisesti kuulustelun sovellustehtävän tapausesimerkkiin: puna-armeijan sotilasta esittävän Tallinnan pronssipatsaan siirtäminen (linkki patsaskiista-aineistoon yllä). On suositeltavaa, että opiskelija laatii kurssin kuluessa ja viimeistään luentojen päättyessä itselleen mallivastauksen tapausesimerkkiä koskevaan kysymykseen. Kysymys julkistetaan jo ensimmäisellä luentokerralla. Opiskelijalla on mahdollisuus valita näkökulma aiheeseen itsenäisesti, mutta vastauksessa tulee soveltaa vallan käsitteitä kustakin kolmesta luento-osuudesta. Kuulustelun kysymyksessä edellytetään, että vastaus laaditaan luento-osuuksien mukaan. Suositus on, että myös mallivastaus tehdään samalla tavalla kolmiosaiseksi. Mallivastauksen itsenäinen laatiminen kurssin aikana tukee oppimistavoitteita. Mallivastausta ei voi ottaa mukaan luentokuulusteluun, eikä sitä toimiteta opettajille.
Luentokuulustelu (3 op) ja Hindessin teoksen suorittaminen (2 op) vastaavat koko opintojakson laajuutta (5 op). Molemmat arvostellaan asteikolla 0-5. Luennoista tulee kolme tehtävää – yksi kustakin luento-osuudesta (painoarvo yhteensä 3x15 %). Tämän lisäksi kuulusteluun sisältyy laajahko luentoihin perustuva sovellustehtävä, jonka kohteena puna-armeijan sotilasta esittävän Tallinnan pronssipatsaan siirtäminen (painoarvo 55 %). Kaikkiin neljään kysymykseen on annettava hyväksyttävä vastaus, muutoin kuulustelu on suoritettava uudestaan kokonaisuudessaan. Mikäli sovellustehtävässä nojataan selvästi (kirjallisuusviittein) kurssin oheiskirjallisuuteen, tämä otetaan arvostelussa huomioon 'plussana'.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on ke 16.4. klo 8-12, U40 sali 1 (ei ennakkoilmoittautumista). Toinen uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-12 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Kurssin viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Opettajat hyödyntävät palautetta kurssin kehittämisessä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojaksossa tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantitatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.
Kurssin osallistujilta vaaditaan tilastotieteen johdantokurssin (4 op) suorittaminen. Se on suositeltavaa suorittaa ennen kvantitatiivisten menetelmien kurssia, mutta sen voi suorittaa myös samanaikaisesti kurssin kanssa. Lisäksi opiskelijoille suositellaan vahvasti tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvan SPSS-pikakurssin suorittamista.
Kvantitatiivisten menetelmien kurssi. Kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama MOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvantitatiivisen harjoitustyön.
Opintojakso on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.
Mikko Mattila
Y101 (7 cr) ja Y105 (6 cr) and ICT-studies (5 cr) and Introduction to Statistics (4 cr).
Taking the course covers the whole study unit Y250.
Only for Helsinki University Political Science major students following the English Degree Programme of Political Science. Finnish speaking students can attend only if there is room (number of participants max 12). Exchange and visiting students can't attend the course.
The tutorial course for Political Science majors will provide an introduction to the methods of quantitative analysis.
To be specified in the beginning of the course.
Please see instructor's homepage for further details: http://www.mv.helsinki.fi/solheim
Course assessment by writing a term paper.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Course feedback - autumn 2005
Close to all students complete the course and express they have gained valuable insight into the theory and application of quantitative methods. A majority of students coming to this course report they initially attend it primarily because it is a compulsory course. However, the practical application of various statistical techniques using SPSS, supported by comprehensive and informative step by step handouts, ensure few students drop out due to not being able to understand the principles and application of quantitative methods. The course is nonetheless somewhat demanding, and to pass the course students should read the recommended course literature alongside the lectures and assignments as well as attending classes regularly. The usage of real survey data from the Finnish Social Science Data Archive, where the student her- or himself selects whatever survey data that fits their interests within the political or social sciences, means most students find the term paper work to be interesting. An on the day email service by the course instructor and extra lab sessions helps the students in their term paper work, and a draft version of the term paper is reviewed and commented upon before the student submits the final version. Among those completing the course a few choose to apply survey data and methods in their master thesis work and/or decide to continue learning more about quantitative methods by attending a course such as Data Analysis 2, arranged by the Department of Mathematics and Statistics.
Course feedback summed up Erling Solheim.
Pienryhmien vetäjät
Luennot: 15.1.-26.2. ti 16-18 ja to 10-12, U37 ls. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Tentti pidetään to 28.2. klo 10-12, U40 sali 1.
Pienryhmät: kokoontuvat IV periodilla, ajat ja paikat katso: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/mmattila/kvanti/post2.htm
Pienryhmiin ilmoittaudutaan ennakkoon WebOodissa.
Y101 ja Y105 sekä TVT-johdantokurssi (3 op) ja tilastotieteen johdantokurssi (4 op).
Koska valtio-opin kvantitatiiviset menetelmät -kurssin idea ei ole yksittäisen tilasto-ohjelman käytön opetteleminen, suositellaan vahvasti kaikille niille, joille SPSS-ohjelma ei ole tuttu, osallistumista tiedekunnan kurssille. Tällöin pienryhmissä voidaan keskittyä harjoitustyön tekemiseen eikä SPSS-ohjelman käytön harjoittelemiseen. III periodissa järjestettävästä SPSS-kurssista ilmoitetaan tiedekunnan tvt-opetus-sivuilla: http://www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/index.htm
Korvaa kokonaan opintojakson Y250.
Vain pääaineopiskelijoille.
Kurssilla tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään kaikkien merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Kurssin suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantititatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.
Katso kurssin_kotisivu.
Opintojakso muodostuu kahdesta osasta. Luento-osuudessa (periodi III) käydään läpi tärkeimmät kvantitatiivisen analyysin käsitteet ja tutkimusmenetelmät. Pienryhmäosuudessa (periodi IV) kurssilla opittuja asioita syvennetään tutustumalla tutkimusartikkeleihin ja kirjoittamalla oma empiirinen harjoitustyö annetusta aineistosta SPSS-tilasto-ohjelman avulla.
Opintojakson suorittaminen edellyttää luento- ja kirjallisuuskuulustelun hyväksyttyä suorittamista, aktiivista osallistumista pienryhmien toimintaan sekä hyväksytyn harjoitustyön tekemistä.
Kuulustelussa tentitään luentomateriaalin lisäksi ns. MOTV-kirjallisuus (tarkemmat tiedot luennoilla, ks. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ ).
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.
Kirjallisuus- ja luentokuulustelun voi uusia laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Edellisten kurssien palautteesta on esitetty tiivistelmä kurssin_kotisivulla.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla.
Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.
Opintojakso suoritetaan osallistumalla jollekin laitoksen tarjoamalle erikoiskurssille. Kursseja järjestetään syyslukukauden 1. periodilla ja kevätlukukauden 3. periodilla. Kursseille järjestetään pääsykoe ennen kurssien alkamista. Pääsykokeessa tentitään teos Eskola Jari & Suoranta Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Kursseilla suoritetaan lisäkirjallisuutta kurssinpitäjien ohjeiden mukaan.
Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.
Erkki Berndtson, Graham Wood, Minna Tiili, Petri Minkkinen
Kursseilla suoritetaan lisäkirjallisuutta kurssinpitäjien ohjeiden mukaan.
5.9.-18.10. Wed 16-18 and Thu 12-14, U37 sh 1. Prior registration for the course in WebOodi. The group will consist of max. 20 students (see Target group).
N.B. The course has an entrance exam Tue 4.9. at 10-12, U35 ls. For the exam read Alasuutari Pertti: Researching Culture.
N.B. Students who are changing the degree structure from the previous system to the present one may take Y201 and Y301 at the same time.
Study Unit Y301.
Primarily Helsinki University Political Science majors following the English Degree Programme of Political Science. Finnish speaking Political Science majors and Political Science exchange/visiting students can participate only if there is room. The group will consist of max. 20 students.
Expand and develop key analytical tools to evaluate political issues and problems. Students will develop an awareness of problem solving and the need to work in teams, both skills essential for the academic and working environments.
Historical context, definitions of case analysis, application of case analysis, analytical frameworks – simple and complex, framework development. The cases can relate to the students own subject interest and/or cases of conflict.
Students are to pass the set book exam, to participate actively in the course and to prepare a written assignment.
The primary focus is on group work during the course. Students will have problem cases to analyse and solve, developing frameworks to aid them in their analysis.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
The book exam retake will be held Fri 18.1. at 14-16, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 3.-10.1. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Feedback autumn 2007
The level of student professionalism was good throughout the course. The use of English was not a limiting factor and in fact students were able to adapt very quickly to a new learning environment. Overall feedback from the student body for this course was positive. The pro active teaching methodology used was appreciated, especially the use of group work and the use of non-traditional teaching methods. Teacher feedback to students was also seen to be highly regarded.
Feedback summed up by Graham Wood.
17.1.-28.2. to 12-14 U40 sali 24 ja ma 12-14 U40 sali 26.
(Huom! 24.1. ei kokoontumista ja 7.2., 11.2. ja 14.2. ei myöskään kokoontumista, vaan 5.-15.2. ajanjaksolla haastattelun toteutus)
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Kurssille osallistuvien ehdottomasti oltava läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 17.1.
Huom! Kurssilla on ennakkotentti ennen kurssin alkamista ma 14.1. klo 10-12 U35 ls, jossa tentitään teos Eskola Jari ja Suoranta Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Kuulustelun suorittaminen on edellytys kurssille osallistumiselle.
Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.
Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.
Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla. Tavoitteena on antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuva valmius soveltaa ainakin yhtä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tai lähestymistapaa sekä antaa opiskelijoille valmiuksia arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimustehtäviin.
Haastattelumenetelmien kurssin tarkoituksena on erityisesti antaa valmiuksia suunnitella ja toteuttaa laadullista tutkimusta haastattelumenetelmien avulla. Kurssilla toteutettava haastattelumenetelmä tulee olemaan yhdistelmä (kolme eri osaa) strukturoitua, puolistrukturoitua tai ns. teemahaastattelua sekä laadullista asenneväittämää, jossa haastateltaville esitetään väite, johon he reagoivat, jonka jälkeen haastattelija voi tehdä tarkentavia kysymyksiä normaalin haastattelutilanteen tapaan.
Haastattelumenetelmien kurssille osallistuvat opiskelijat sitoutuvat todelliseen tutkimusprojektiin. Kurssilla kerätään haastatteluaineisto, jota käytetään oikeassa tutkimuksessa. Tutkimushanke ”Puolustusministeriön maineenhallinta 2008 – strategian kommunikoivuus maineenhallinnan kontekstissa” on osa Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen laitoksen laajempaa tutkimushanketta ”Strateginen johtaminen puolustusvoimissa 2030”. Kurssin tutkimusprojektissa haastatellaan eduskunnan puolustusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäseniä. Haastattelussa käsiteltäviä teemoja ovat mm. puolustushallinnon maine (strukturoitu osuus), puolustusministeriön strategiaviestintään liittyvät kysymykset (asenneväittämät) sekä maanpuolustuksen tulevaisuus (puolistrukturoitu haastattelu).
Kurssin aikana perehdytään laadulliseen tutkimusprosessiin, haastattelumenetelmiin ja aineiston analyysiin. Esimerkkitutkimuksia käytetään opetuksen tukena. Kurssin painopiste on antaa käytännön valmiuksia haastattelujen toteuttamiseen. Kukin opiskelija käy haastattelemassa yhtä kansanedustajaa. Kurssin osanottajien ja toteutuvien haastattelujen määrästä riippuu, toteutetaanko haastattelut yksin vai opiskelijapareittain. Haastattelun kesto on noin tunti ja se nauhoitetaan. Nauhoituksen pohjalta kukin opiskelija litteroi eli purkaa sanatarkasti tekemänsä haastattelun. Haastattelut kootaan aineistoksi, jonka pohjalta tehdään harjoitustyö. Kurssin opettaja varaa haastatteluajat helmikuulle ja varaa nauhurit haastatteluja varten.
Kurssin päiväkohtainen ohjelma täsmennetään kurssin alkaessa. Lähtökohtaisesti on varauduttava olemaan paikalla joka kerta. Kokoontumisia ei kuitenkaan ole 24.1., 7.2., 11.2. ja 14.2. Sen sijaan haastattelujen toteuttaminen pyritään keskittämään helmikuun alkupuolelle. Haastatteluaikoja tulee olemaan tarjolla monena eri ajankohtana, joista sopiva valitaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
Aineisto on koossa helmikuun loppupuolella, riippuen viimeisten haastattelujen toteuttamisajankohdasta. Kurssin viimeinen kokoontuminen on 28.2. Silloin käsitellään harjoitustyön kirjoittamista. Harjoitustyön palautuspäivä on viimeistään 31.3. Huhtikuussa järjestetään joko henkilökohtainen palauteaika tai purkuseminaarit, mistä sovitaan kurssin aikana.
Opetukseen osallistumisen lisäksi kurssin suoritus koostuu seuraavista osista: yhden kansanedustajan haastattelu, haastattelun litterointi ja harjoitustyön kirjoittaminen kymmenen haastattelun muodostaman aineiston perusteella. Opetukseen osallistuminen vaatii myös aktiivista panosta, kuten artikkelin lukemista kotitehtävänä ja sen pohjalta lyhyt esitys etukäteen sovitusta näkökulmasta, esimerkiksi aineiston analyysiin liittyvistä valinnoista.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla 25.4. mennessä.
Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
7.9.-12.10. pe ja ti 10-12, U37 sh 4. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Kurssille osallistuvien ehdottomasti oltava läsnä ensimmäisellä kokoontumiskerralla 7.9.
Huom! Kurssilla on ennakkotentti ennen kurssin alkamista ti 4.9. klo 10-12 U35 ls, jossa tentitään teos Eskola Jari ja Suoranta Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Kuulustelun suorittaminen on edellytys kurssille osallistumiselle.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. klo 10-12, U37 ls.
Kurssin tenttitila tarkennettu 7.9.2007.
Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.
Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.
Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat.
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla. Tavoitteena on antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuva valmius soveltaa ainakin yhtä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tai lähestymistapaa sekä antaa opiskelijoille valmiuksia arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimustehtäviin.
Historiallisen vertailevan politiikan tutkimuksen kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joita kiinnostaa ennen kaikkea valtioiden ja kulttuurien historiallinen vertailu. Opetuksessa painotetaan teorian merkitystä laadullisessa tutkimuksessa sekä aikaisempien tutkimusten ja historiallisen lähdemateriaalin käyttöä johtopäätösten teossa.
Ks. Erkki Berndtsonin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.
Kurssi koostuu:
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Kurssille otetaan enintään 20 yleisen valtio-opin pääaineopiskelijaa.
Huom! Kurssilla on ennakkotentti ennen kurssin alkamista ma 14.1. klo 10-12 U35 ls, jossa tentitään teos Eskola Jari ja Suoranta Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Kuulustelun suorittaminen on edellytys kurssille osallistumiselle.
Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.
Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.
Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla. Tavoitteena on antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuva valmius soveltaa ainakin yhtä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tai lähestymistapaa sekä antaa opiskelijoille valmiuksia arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimustehtäviin.
Kriittisen tutkimuksen menetelmien kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kykyä kriittiseen ajatteluun ja perehdyttää heidät laajassa mielessä ymmärretyn kriittisen tutkimuksen menetelmiin. Kurssin motto: kriittinen tutkimus poikkeaa normaalitieteestä ja vain toisinajattelu on varsinaista ajattelua.
Kurssi koostuu alkutentistä, luennoista ja seminaarista, jossa opiskelijat soveltavat oppimiaan taitoja ja menetelmiä laatimalla seminaariesitelmän.
Alkutenttikirjan ohella opiskelijat perehtyvät Petri Minkkisen kirjaan KAKTUS, Bush ja Pohjois-Amerikan tulevaisuus. Kriittinen avointen historiallisten kontekstien tutkimus ja muutoksellinen politiikka sekä muutamaan kurssin aihepiiriin kuuluvaan artikkeliin.
Edellä mainittujen kurssin suoritustietojen ohella kurssilaisten tulee osallistua aktiivisesti seminaarityöskentelyyn.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kymmenen päivän kuluessa kurssin päättymisestä.
Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 30 Ov: 20
Viisi 6 op:n jaksoa, joista vähintään kolme politiikan tutkimuksen linjalta:
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehtyä poliittiseen ajatteluun lukemalla moderneiksi klassikoiksi muodostuneiden ajattelijoiden keskeisiä teoksia. Opintojakso keskittyy erityisesti eurooppalaiseen poliittiseen ajatteluun ja sen kriittiseen itseymmärrykseen keskeisten eurooppalaista politiikkaa, valtiota, demokratiaa, toimintaa, julkisuutta ja valtaa problematisoineiden ajattelijoiden näkemyksiin perehtymisen kautta. Jaksossa keskitytään siihen, miten eurooppalaista poliittisen ajattelun traditiota on pyritty uudelleen ajattelemaan ja problematisoimaan viime vuosisadan johtavien poliittisten ajattelijoiden toimesta.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, kolme kirjaa seuraavista :
Visiting lecturer: Professor Henri Goverde (Radboud Universiteit Nijmegen)
11.3.-29.4. Tue and Fri 10-12, U37 sh 1. Prior registration for the course between in WebOodi. All participants must be present in the first meeting 11.3.
Course exam Tue 6.5. at 10-12, U37 sh 1.
Study units Y101 and Y110. Doesn't apply to exchange students.
The course covers the whole study unit P210.
Primarily for students majoring in the Subprogramme of Politics. Also for minor and exchange students.
The course deals with the relation of public and private space in contemporary societies. The literature consists of the key works of modern political thought (Arendt, Foucault, Habermas) as well as of theories of power, democracy and public space. The course aims to develop participants' skills to analyse politics and social problems critically from a new perspective.
See the homepage of the course: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.
The course consists of lectures, students' written assignments and literature. Written assignments are discussed in seminar sessions.
This is an interactive course. Students are expected to read literature for every class meeting and participate actively in discussions. Every participant has to write an independent paper applying the concepts and theories presented in the course.
The working language of the course is English (including the assignments and the course exam replies). The course is organised in cooperation with Radboud University (Nijmegen, Netherlands). The visiting lecturer is Professor Henri Goverde from Nijmegen.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5. The grading criteria will be specified in the course. A student's course attendance and participation affects his/her grade.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by the date which will be announced in the exam.
The exam retake will be held Fri 23.5. at 8-10, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 8.-15.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehtyä Euroopan unionin instituutioihin ja niiden välisiin suhteisiin, päätöksentekoon ja päätöksenteon taustatekijöihin sekä kansalaisten ja EU:n välisiin suhteisiin vaalien ja kansalaisosallistumisen näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään myös eurooppalaisuuden historiaan, nykyhetken ristiriitoihin sekä tulevan kehityksen vaihtoehtoihin.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Due to the staff changes of the department this course formerly planned to be given in II period 2007-2008 WILL NOT BE ORGANISED (information published in June 2007).
20.9.-13.12. to 14-16, Eco ls.
LUENTOAIKAPOIKKEUKSIA:
Ei opetusta periodien väliviikolla (43).
Seminaarin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Politiikan tutkimuksen linjan ja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä EU-opintokokonaisuuden suorittajille.
Ks. Kurssin sisältö / ohjelma.
Lukukauden mittainen seminaari, jossa suomalaiset asiantuntijat kertovat Euroopan unionista oman työnsä ja edustamansa organisaation kannalta. Seminaari tarjoaa laajan kokonaisuuden yleistä EU-tietoutta sekä eri näkökulmia Suomen toimintaan unionissa.
Seminaari antaa virikkeitä myös Euroopan unioniin liittyvistä tehtävistä työelämässä.
Ohjelma:
20.9. Laura Tuominen: luentosarjan avaus ja ohjeet luentopäiväkirjan laatimiseen.
27.9. EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston kanslia: "Suomen EU-politiikan johtaminen". Luentokalvot.
4.10. Kansanedustaja Heidi Hautala: "Kansanedustajana EU-Suomessa". HUOM.! klo 12-14.
11.10. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, HY: "Perustuslaillisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät EU:ssa". Luentokalvot.
18.10. MEP Piia-Noora Kauppi, Euroopan parlamentti: "Työ Euroopan parlamentissa". Luentokalvot
1.11. Yksikön apulaispäällikkö Juha Auvinen, Euroopan komissio: "EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytäntö".
8.11. Director for EU Affairs, Riku Eksymä, Metsäteollisuus ry: "Edunvalvonta EU:ssa". Luentokalvot
15.11. Osastopäällikkö Pentti Pikkarainen, Suomen Pankki: "Suomen Pankin rooli EMU-olosuhteissa". Luentokalvot
22.11. Kehityspäällikkö Sini Laitinen-Kuikka, Eläketurvakeskus: "Sosiaalipoliittinen yhteistyö EU:ssa". Luentokalvot
ma 3.12. klo 10-12 Training and Evaluation Expert Antti Häikiö, European Union Planning Team for Kosovo (EUPT), Pristina: ”EU:n siviilikriisihallinta”.
13.12. Seta ry:n puheenjohtaja, Juha Jokela: ”Kansalaisjärjestövaikuttaminen laajentuneessa EU:ssa”. Laura Tuominen kurssipalaute. Luentokalvot
Avausluennon lisäksi seminaarissa on 10 vierailuluentoa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille sekä luentopäiväkirjan/esseen kirjoittamista luentojen pohjalta. Jos et pääse osallistumaan jollekin luennolle, on se korvattava osallistumalla Eurooppa-tutkimuksen verkoston järjestämän seminaarisarjan ”Helsingin yliopisto tutkii Eurooppaa” –luennolle. Syyslukukauden 2007 luennot ovat:
4.10 Hannu Nieminen: " Eurooppalainen julkisuus tutkimuksen kohteena: neljä plus yksi näkökulmaa".
1.11. Anja Kervanto Nevanlinna: " Teollisuus ja modernisaatio sodanjälkeisen Euroopan yhdistäjänä".
Muista mahdollisista korvaavista luennoista tiedotetaan kurssin aikana. Korvaavuuksista sovitaan koordinaattori Laura Tuomisen kanssa.
Valtio-opin opiskelijat (P215. tai H230., laajuus 2op/1ov):
Valtio-opin opiskelijat kirjoittavat kolmen (3) sivun laajuisen luentopäiväkirjan, jossa referoidaan luentojen sisältöä ja arvioidaan niillä käytyjä keskusteluja. Hyvä referaatti muodostaa loogisesti etenevän tekstikokonaisuuden, jossa luennoilla käsiteltyjen teemojen ja näkökulmien keskinäiset merkityssuhteet säilyvät. Kyse ei ole luentomuistiinpanojen tiivistämistä, vaan tekstissä kuuluu myös kirjoittajan oma ääni ja pohdinta luentoihin ja keskusteluihin liittyen.
Mikäli valtio-opin opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojaksojen P215. ja H230. muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä:
Opintojakson P215. muu kirjallisuus: kaksi seuraavista: Hix Simon: The Political System of the European Union (2nd ed.), Cini Michelle (ed.): European Union Politics tai Cremona Marise (ed.): The Enlargement of the European Union.
Opintojakson H230. muu kirjallisuus: Cremona Marise (ed.): The Enlargement of the European Union ja Nugent Neill: The European Commission.
Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
EU-opintokokonaisuuden opiskelijat (EU20., laajuus 3op/2ov):
Opiskelijat kirjoittavat laajemman noin kuuden (6) sivun luentopäiväkirjan, joka on luonteeltaan enemmän esseemäinen. Luentojen pääkohtien lyhyen referoinnin lisäksi esseessä on tarkoitus pohtia analyyttisesti luennoilla ja keskusteluissa esiin nousseita teemoja ja näkökulmia: Mikä oli ennestään tuttua tai uutta? Voit esimerkiksi arvioida luennoilla käsiteltyjä teemoja tai esitettyjä näkökulmia suhteessa aiempiin tietoihisi tai näkemyksiisi. Muuttuivatko ne mahdollisesti jotenkin? Kiinnitä huomiota myös siihen, miten esität asiat ja argumentoit; tavoitteena on loogisesti etenevä yhtenäinen ja hyvin jäsennelty tekstikokonaisuus.
Luentopäiväkirja on palautettava viimeistään perjantaina 21.12.2007 Economicum-rakennuksen (Arkadiankatu 7)ala-aulan vahtimestareille. HUOM! Economicum suljetaan 17.12. alkaen arkisin jo klo 16.15. Sähköpostitse lähetettyjä luentopäiväkirjoja ei arvostella.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan Laura Tuomisen kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisen luennon jälkeen järjestetään palautetilaisuus, jossa käydään arviointikeskustelu seminaarin ohjelmasta. Lisäksi tilaisuudessa jaetaan palautelomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
KURSSIPALAUTE SYKSY 2006
Kurssille osallistui 34 opiskelijaa ja 34 opiskelijaa myös palautti kurssityön, joko suppeamman luentopäiväkirjan tai laajemman esseen (EU20 suorittajat).
Luentokurssin palautelomakkeen palautti yhdeksän opiskelijaa. Palautelomakkeen jättäneistä seitsemän piti kurssia erittäin kiinnostavana ja loput kaksi hyvin kiinnostavana.
Kurssin sisältöä, kattavuutta ja luennoitsijoita kiiteltiin ja erityismaininnan saivat huippuasiantuntijat, jotka Suomen puheenjohtajuuskausi toi Eurooppa-tutkimuksen verkoston vieraiksi.
Seuraavaa vuotta ajatellen harkittavia parannusehdotuksia voisivat olla seuraavat.
Lisäksi useat toivoivat lisää aikaa keskustelulle. Tänä vuonna luennoitsijoita ohjeistettiin jättämään sille vähintään 15 min. Opiskelijat olivat aktiivisia kyselijöitä ja esittivät kriittisiä ja analyyttisiä kysymyksiä.
Palautteen kokosi syksyn 2006 kurssin koordinaattori Hanna Raijas.
4.9.-17.10. Tue and Wed 16-18, Eco sh 3-4. No sessions on 25 and 26 Sept (due to sickness). NB! Extra session dates will be on 3 and 17 October 16-18, Eco sh 3-4.
Registration for the course in WebOodi. Direct links to Political Science (P215) and Administration and Organisations (H230) study units below. Registration for EU3 study unit, see EU-studies_Study_Guide.
P215. Citizens, Institutions and Decision-Making in the European Union: taking the course compensates - according to a student's choice - one of the following books:
H230. EU Institutions, Decision-Making and Administration: taking the course compensates - according to a student's choice - one of the following books:
EU3. Citizens, Institutions and Decision-Making in the European Union
See also Course work and forms of study.
Students of Political Science and European Studies.
The objective of the course is to get a broad overview of the different forms EU-criticism takes, the ideological repertoires it employs and the channels it uses to influence decision making on the national and EU levels. The course also addresses a variety of theoretical approaches to the study of EU-criticism.
Preliminary programme:
To be specified in the first meeting of the course. N.B. Contrary to earlier information Course work is not an exam (updated 8.8.07).
If a student doesn't attend other P215, H230 or EU3 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work is graded on a scale 0-5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Confirmation of participation to Laura Tuominen, laura.e.tuominen@helsinki.fi
29.10-3.12.2007, Monday 15-17, PIII
NB! 3.12. 15-18 Main Building, Small Hall (Fabianinkatu 33)
N.B. No WebOodi registration for the course!
Basic studies.
I The History of the Western Balkans, 29.10.2007
Chair: Eija Limnell, Ministry for Foreign Affairs of Finland and Henri Vogt, University of Helsinki
II Conflicts and Ethnicity, 5.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
III Political Transition, 12.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
IV EU Enlargement 19.11.2007
Chair: Eija Limnell, Ministry for Foreign Affairs of Finland
V The Western Balkans as a Pawn in International Politics, 26.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
VI Kosovo: Governance and the Prospects of the Future, 3.12.2007 NOTE! 15-18 Small Hall
Chair: State Secretary Teija Tiilikainen, Ministry for Foreign Affairs of Finland
Participation to all the lectures and writing a lecture diary (6 pages) on the basis of the lectures and the reading material (see below). The lecture diary can be written in English, Finnish, Swedish or French. More information will be available when the course starts.
Reading material:
Bideleux, Robert: "Kosova: the forgin of a nation and a state". (chapter 12) in Balkans a post-communist history. London, Routledge 2007. pp. 512-580.
Cohen, Lenard J.: "The Balkans Ten Years After: From Dayton to the Edge of Democracy". Current History. November 2005. pp. 365-373.
Tamminen, Tanja: "Cross-border Cooperation in the Southern Balkans: Local, National or European Identity Politics?". Southeast European and Black Sea Studies, Vol. 4, No. 3, September 2004, pp. 399-418.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua politiikan ja talouden vuorovaikutukseen eli siihen, miten poliittiset päätökset ja instituutiot vaikuttavat talouden toimintaan ja toisaalta siihen, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat poliittisiin päätöksentekijöihin ja heidän valintoihinsa. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi kyetä analysoimaan sekä ajankohtaista politiikan ja talouden keskustelua että merkittävämpiä hyvinvointivaltion rakenteellisia ongelmia teoreettiselta kannalta.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, kolme kirjaa seuraavista :
29.10.-10.12. Mon and Wed 10-12, Unioninkatu 37 seminar room 1. (No class on Wed 14.11., 21.11. and 5.12.) (N.B. Timetable update 4.9.2007.)
Registration for the course in WebOodi.
Basic studies.
The grading value of the course is 2 study points and it will replace Castles Francis: The Future of the Welfare State. Crisis Myths and Crisis Realities" of the study unit P220.
Primarily for students majoring in the Subprogramme of Politics. Also for minor and exchange students.
The course familiarises the students with the concept of civil society and its organisations. Students learn about theoretical explanations and organisational features of the civic sector which not only covers different forms of (political) involvement but is also a central element of welfare state arrangements. The course therefore pays attention to the relation between the civic sector, the state and the economy and provides insight into practical aspects of engagement, in particular in the organisational context of associations.
The course focuses on forms of civic engagement that go beyond formal participation in elections and political parties. At the outset conceptual issues and empirical dimensions of the civic sector are presented. One central question is the relation between political participation and other forms of civic activism, in particular those connected to welfare production. A look at current trends in engagement and empirical dimensions of the civic sector help to clarify the role the civic sector plays. The course then presents the main theories about why citizens take an active role and organise themselves in associations. Although civil society is commonly seen as a sphere independent from the state there are multiple forms of interaction between both. In particular attempts to organise and activate civil society/civic engagement are currently widespread. They are the focus of the final section.
Preliminary programme:
Conceptual and empirical issues:
Approaches to the civic/nonprofit/third sector:
Applied questions connected to civic engagement and civil society:
A more detailed programme with a reading list will be published at the teacher's home page http://www.mv.helsinki.fi/home/hilger/
The course consists of 10 lectures with seminar discussions. Active participation in lectures and a final 4-5-page essay on a chosen topic.
The course work will be graded on a scale from 0-5:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehtyä länsimaisen demokratian ja poliittisen kulttuurin viimeaikaisiin kehityspiirteisiin, ongelmiin ja ongelmia koskeviin ratkaisuihin kansallisesta, kansainvälisestä ja globaalista perspektiivistä.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
30.10.-29.11. ti ja to 10-12, U37 sh 1. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautuminen WebOodissa.
Perusopinnot.
Korvaa kokonaan opintojakson P225.
Yleisen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on muodostaa monipuolinen kuva poliittisen osallistumisen roolista, areenoista ja muodoista modernissa länsimaalaisessa demokratiassa. Lisäksi kurssi harjaannuttaa tieteelliseen argumentaatioon sekä luetun materiaalin soveltamiseen analyysiharjoituksissa ja itsenäisen kirjallisen työn laatimiseen. (Päivitetty 29.10.2007.)
KURSSIN KOTISIVU: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/polosa/
OHJELMA (Päivitetty 29.10.2007.)
HUOM! Johdantoluennolla päätetään työjärjestyksestä ja jaetaan alustusvuorot sekä ensimmäinen analyysitehtävä, joten on tärkeää, että kurssin osanottajat ovat mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Mikäli osallistumiselle on jokin este, opiskelijoita pyydetään ilmoittamaan siitä sähköpostitese etukäteen kurssin opettajille.
Kurssi koostuu lukuseminaarista (20 h) sekä seminaarin aikana kirjoitettavista analyysiharjoituksista sekä kirjallisesta harjoitustyöstä (10-15 sivua). Kullekin seminaarikerralle luetaan ennalta ilmoitettu teksti, jota analysoidaan yhdessä ja pienryhmissä. Tekstejä konkretisoidaan opettajien antamilla esimerkeillä. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat itsenäisesti neljä noin sivun mittaista analyysiä kurssilla ilmoitettujen tehtävänantojen mukaan. Kurssin jälkeen opiskelijat laativat itsenäisen kirjallisen harjoitustyön valitsemastaan aiheesta. Harjoitustyön laajuus on noin 10-15 sivua. (Päivitetty 29.10.2007.)
Kurssin arvosana muodostuu kurssin aikana laadittavista analyysiharjoituksista (1/3) sekä harjoitustyöstä (2/3). Työt arvostellaan asteikolla 0-5. Kirjallisessa harjoitustyössä ansioiksi luetaan perehtyminen tutkimuskohteeseen ja sen kriittinen tarkastelu sekä tutkimusongelman itsenäinen kehittely ja pohdinta.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson yleisenä tavoitteena on perehtyminen politiikan ajankohtaisiin ilmiöihin. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä (ks. Kirjallisuus) tai johonkin ajankohtaiseen poliittiseen ilmiöön keskittyvällä lukuvuosittain järjestettävällä kurssilla.
Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuuden tavoitteena on kertoa siitä, että maailmanlaajuistumisen seurauksena etiikan, etnisyyden, kulttuurin ja politiikan suhteet ovat aktualisoituneet uudella tavalla ja merkitykseltään kasvaneet voimakkaasti viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tästä todistavat politiikan alaan kuuluvien ilmiöiden kuten maahanmuutto- ja integraatiopoliitikkojen korostuminen hallituspolitiikassa, etnisten ja kulttuuristen ryhmien poliittinen mobilisoituminen sekä kulttuurimuutosta vastustavat poliittiset ryhmittymät. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia osa-alueita: maailmankansalaisuuden mahdollisuudet, monikulttuurisuus, kansalaisuus ja politiikan teoria.
Lukuvuosittain järjestettävä kurssi tai vaihtoehtoisesti kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
The course is organised in co-operation with the Department of Social Science History and the Christina Institute.
14.9. Fri 10-12, U40 sali 14 and 21.9.-30.11. Fri 10-12, U37 sh 1. Max 30 students (see Target Group).
Prior registration in WebOodi starting Tue 4 Sept at 10:00 am! Direct links to Political Science, World Politics and Political History study units below. Follow the links to the detailed information on Women's_Studies_registration .
Basic studies.
Political Science study unit P230:
Political Science study unit M230:
Women's Studies, 5 credits:
Political History, 5 credits:
Max 30 students: 10 Political Science and World Politics students, 10 Women's Studies students and 10 Political History students at Intermediate level.
The course aims to equip students with basic knowledge of feminist approaches to nationalism and how to engage in gendered analyses of it. The first half of the course consists of theoretical teaching and discussion of theories and interpretations of gender and nationalism. During the second part of the course, nationalism is approached through examples in various global contexts. Students are to engage with the topics in discussion and debate. At the end of the course students should understand the importance of feminist contributions to the study of nationalism and be able integrate gender as a regular category of analysis.
N.B. Political Science students: If a student doesn't attend other courses belonging to the study units P230 or M230 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Kurssi järjestetään yhdessä Avoimen yliopiston, Nuorisotutkimusverkoston ja UNET:in (Nuorisotutkimuksen verkkoyliopisto) kanssa.
11.3.-15.4. (ei opetusta ke 19.3.) ti ja ke 16-18, PR sali 13.
Ilmoittautuminen WebOodissa.
Perusopinnot.
Politiikan tutkimuksen linjan pää- ja sivuaineopiskelijat. Myös muiden valtiotieteellisen tiedekunnan opiaineiden opiskelijat voivat käyttää kurssia vapaavalintaisina opintosuorituksina. Avoimen yliopiston opiskelijoiden osallistumisesta ja (verkko)ilmoittautumisesta valtio-opin aineopintoihin, ks.
Tavoitteena on nostaa esiin tutkimuksessa koeteltuja (historiallisia, empiirisiä, vertailtuja) tulkintoja nuorten poliittisesta kulttuurista ja demokratiasta, pohtia ajan henkeä nuorten poliittisessa kulttuurissa sekä avata kiehtovien analyysien kohteena viime aikoina ollutta poliittisen sukupolven monimielistä käsitettä. Luennoilla pohditaan myöhäismodernia poliittista kulttuuria ja sen yhteyttä yksilöllistyneen ja kansainvälistyneen nuorison sukupolvikokemuksen. Toisaalta sukupolvet jakautuvat erilaisin ryhmiin, niillä politikoidaan ja sodanjälkeiset sukupolvet jarruttavat nuoremman sukupolven poliittista mobilisoitumista.
Luentojen aiheet:
Kuulustelut:
Luentosarja ja loppukuulustelu (2 op), loppukuulustelun yhteydessä mahdollisesti kirjoitettava essee (2 op).
Mikäli opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla viikko tentin jälkeen.
Uusintakuulustelut ovat ma 26.5.08 klo 17-19 ja ke 10.9.08 klo 17-19 (tenttipaikat ilmoitetaan myöhemmmin). (Uusintapäivät tarkennettu 12.9.2007)
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
11.3.-17.4. ti ja to 16-18, U40 sali 15.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssilla on alkutentti toisella kokoontumiskerralla (ks. Kurssin ohjelma). Kurssin loppukuulustelu ti 29.4. klo 16-18, U38 F211.
Aikataulu tarkennettu 17.9.2007.
Perusopinnot.
Korvaa kokonaan opintojakson P230.
Politiikan tutkimuksen linjan pää- ja sivuaineopiskelijat.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet eritellä, ymmärtää ja arvioida etnisen ja kulttuurisen erilaisuuden eri muotoja, politiikan ja kulttuurin historiallisia ja nykyaikaisia suhteita sekä aihepiirin keskeisiä teorioita ja toimintakäytäntöjä.
Kurssin aluksi kirjatentti: Saukkonen: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa (2 op)
Kurssin päätteeksi luentotentti (2 op)
Opiskelijoiden kurssitehtävät (2 op). Kurssitehtävä on 3-5-sivuinen essee (rivivälillä 1,5, fonttikoko 12), jonka aiheen voi valita kurssin alussa esitettävästä aihevalikoimasta. Opiskelijan tulee valmistautua pitämään aiheestaan lyhyt alustus. Poissaolo tältä opetuskerralta korvataan ylimääräisellä/kaksinkertaistetulla tehtävällä (6-10 sivua).
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kokonaissuoritus muodostuu kirjatentin, luentotentin ja tehtävien keskiarvosta.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Kurssin arviointimenettely kuvataan kurssin kotisivulla. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Useita eri luennoitsijoita (ks. Kurssin ohjelma)
Kurssi järjestetään yhteistyössä yhteiskuntahistorian laitoksen sekä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen kanssa.
18.1.-29.2. pe 10-12, P674 (Porthania, 6. kerros). (Sali muutettu 16.1.2008.)
Ilmoittautuminen
Vapaaehtoisen kirjallisuuden tenttipäivä on pe 14.3. klo 10-12, P674 tai pe 18.4. klo 10-12, P674 (tenteistä voi osallistua vain jompaankumpaan). Huom. uusintamahdollisuus on vain rästitentissä (ks. tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla kohdassa Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Yleinen valtio-oppi:
Poliittinen historia:
Afrikan tutkimus:
Arabian kielen ja islamin tutkimus:
Seemiläiset kielet ja kulttuurit:
Tarkemmat tiedot kohdassa Työtavat ja suorittaminen.
Humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan pää- ja sivuaineopiskelijat, ei edeltävyysvaatimuksia.
Kurssin aikana perehdytään viimeisten vuosikymmenten aikana eri puolilla maailmaa tehtyihin yrityksiin nousta valtaan väkivaltaisten keinojen avulla. Jotkin näistä yrityksistä ovat olleet menestyksellisiä, toiset taas hyytyneet alkumetreille. Kolmansissa tapauksissa lopullisiin tavoitteisiin ei ole vielä päästy, mutta merkittäviä tuloksia on jo saavutettu.
Tätä kautta kurssi avaa osallistujille näkökulmia pohtia vallasta kilpailun dynamiikkaa sekä erityisesti siinä väkivaltaisten menetelmien käytön problematiikkaa.
Halutessaan osallistujat voivat suorittaa luentojen ohella oheiskirjallisuutta, jonka tavoitteena on laajentaa poliittisen väkivallan käytön kysymysten tuntemusta sekä erityisesti niiden teoreettista ymmärtämystä.
Kurssikirjallisuuden kuulustelut:
14.3. klo 10-12, P674 tai 18.4. klo 10-12, P674. Näistä tenteistä voi osallistua vain jompaankumpaan. Uusintamahdollisuus ks. kohta Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Tarkemmat tiedot löytyvät luennoilla jaetusta kurssimonisteesta.
Yleinen valtio-oppi:
Mikäli opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojakson P230 tai M235 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Yleisen valtio-opin opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Poliittinen historia (11.1: 5 op / 2,5 ov):
Afrikan tutkimus (Aaf232 tai Kaf171: 5 op / 2 ov):
Arabian kielen ja islamin tutkimus:
Asa322B Moderni islam (kohta a), Asa343B Uskonnot ja politiikka: 2 op / 1 ov:
Asa322B Moderni islam (kohta a), Asa343B Uskonnot ja politiikka: 5 op / 2,5 ov:
Seemiläiset kielet ja kulttuurit:
Ash244 Lähi-idän ideologiat tai Ash314 Modernin Lähi-idän syventäviä opintoja: 2 op / 1 ov:
Ash244 Lähi-idän ideologiat, Ash314 Modernin Lähi-idän syventäviä opintoja: 5 op / 2,5 ov:
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuorituksen arviointi perustuu luentopäiväkirjaan ja kirjatenttiin / kirjaesseeseen.
Kurssin tulokset ilmoitetaan viimeistään XX.
Vapaaehtoisen kirjallisuuden uusintakuulustelu on yleisen valtio-opin laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. (Vapaaehtoista kirjallisuutta ei voi uusia tiedekuntatentissä!)
Yleisen valtio-opin eli P230-opintojakson laajempana suorittavat opiskelijat ilmoittautuvat rästitenttiin WebOodissa WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Muiden aineiden opiskelijat ilmoittautuvat rästitenttiin ilmoittautumisaikana (sama kuin WebOodin kautta ilmoittautuvilla, tiedekunnan ulko-ovien aukioloaika huomioon ottaen) yleisen valtio-opin laitoksen toimistoon (os. Unioninkatu 37). Ilmoittautumiseen käy mikä tahansa kokoa C4 oleva kirjekuori, joka voidaan sulkea. Toimiston aukioloaikana kuori jätetään toimistoon, toimiston aukioloaikojen ulkopuolella kirjekuori pudotetaan toimiston oven vieressä olevaan postilaatikkoon. Kuoren voi myös postittaa (toisessa kuoressa) laitoksen toimistoon (os. Yleisen valtio-opin laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto). Ilmoittautuminen tapahtuu kirjoittamalla C4 kokoa olevaan kirjekuoreen
Rästitenttiin ei voi ilmoittautua tiedekunnan opintotoimiston kautta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 0 - 12 Ov: 0 - 8
Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja politiikan tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.
Erkki Berndtson
Kurssi järjestetään yhdessä oikeustieteellisen tiedekunnan naisoikeuden laitoksen kanssa.
Kurssi järjestetään IV periodissa (10.3.-4.5): ma, ti, ja ke 14-16. Tarkemmat ajat ja paikat sekä ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin.
Naisoikeuden oppiaineen järjestämä ja koordinoima kurssi on tarkoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ao. laitosten sekä naistutkimuksen perustutkintovaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille.
Perehtyä tasa-arvoon filosofisena ja historiallisena yhteiskunnallisena ilmiönä; sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ym. perusteella tapahtuvalta syrjinnältä suojaaviin kansallisiin ja kansainvälisiin säädöksiin ja niiden taustaan; tasa-arvoa koskevaan politiikkaan; vähemmistöjen asemaan sekä moniperusteista syrjintää ja ns. intersektionaalisuutta koskeviin ongelmiin ja haasteisiin.
Oikeustieteen ja politiikan suomalaisia asiantuntijoita kokoava luentokurssi jakautuu neljään jaksoon:
Yksityiskohtainen kurssiohjelma ilmoitetaan lähemmin myöhemmin.
Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla. Luentokurssi (36 tuntia luentoja) sekä siihen liittyvä kirjallisuus suoritetaan luentokuulustelussa (6 op. suorittajat). Opintojakson voi suorittaa kolmen opintopisteen laajuisena pelkästään osallistumalla luennoille ja tenttimällä ne luentokuulustelussa. Kirjallisuudesta ilmoitetaan lähemmin myöhemmin.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kurssin järjestää Aleksanteri-instituutti.
Ilmoittautuminen: 10.1. mennessä hanna.o.peltonen at helsinki.fi
Katso ajantasaiset kurssitiedot Aleksanteri-instituutin_sivulta.
Aleksanteri-instituutin järjestämän kurssin suorittaminen korvaa suorituslaajuuden mukaan yleisen valtio-opin opintojaksosta
Katso myös alla Työtavat ja suorittaminen.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkimukseen perustuva kuva Venäjän vallan rakenteista ja käytänteistä. Tämän perusteella opiskelija pystyy sijoittamaan yksittäiset tapahtumat laajempien yhteiskunnallisten prosessien kontekstiin.
Luentokurssilla tarkastellaan laajasti valtaa Venäjällä eri lähtökohdista. Venäjän vallankäyttö sijoitetaan valtateorioiden ja kansainvälisten vertailujen kontekstiin. Eliitin ja poliittisen järjestelmän ohella perehdytään myös vallan rakenteellisiin ehtoihin ja nykyisen Venäjän strategisiin valintoihin. Ajankohtaisena asiana kurssilla käsitellään maaliskuun yhdeksäntenä järjestettävien presidentin vaalien vaikutusta Venäjän yhteiskuntaan.
Luentojen ohella kurssiin sisältyy myös poliittisen analyysin harjoituksia. Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
Yleisen valtio-opin korvaavuudet:
Opintojakson H225 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Laajuus: Op: 4 Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (Y320) ja aihekohtainen osa (P330, H330, M330) suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Aihekohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa on linjojen yhteinen.
Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.
Johanna Kantola
Bachelor's Thesis Seminar consists of:
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Taking the whole seminar covers the study units Y320 and P330., H330. or M330.
The Bachelor's Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.
The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students' argumentation and discussion skills.
To be specified in the seminar.
Bachelor's Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits, III period) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits, IV period) is a research seminar. These are to be completed in successive periods.
Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor's Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor's Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.
The course is graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Yhden periodin mittainen seminaari järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Ks. myös Kohderyhmä ja Edeltävät opinnot.
Kevätlukukausi: 24.1.-14.2. to 14-16, U37 ls sekä 21.2. to 12-16, U37 ls ja 28.2. to 12-16, P673. (Aikataulu tarkennettu 13.12.2007.)
Syyslukukausi: 3.9.-1.10. ma 14-16, U37 ls sekä 8.-15.10. ma 14-18, U37 ls.
Ennakkoilmoittauminen syksyn seminaariin 23.-27.8. ja kevään seminaariin 3.-7.1. Seminaariin osallistuvien on oltava läsnä ensimmäisellä luentokerralla.
Valtio-opin pääaineopintojen aikataulusuosituksesta, katso: http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkinnonuudistus/VOLsuositus.pdf
Korvaa kokonaan opintojakson Y320.
Pakollinen pääaineopiskelijoille. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.
P330., H330. tai M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa suoritetaan saman lukukauden aikana, yleisen osan jälkeen.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa kuuluu kandidaatin tutkielmaopintoihin. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisiä tavoitteita ovat harjaantuminen poliittisten ja hallinnollisten ilmiöiden erittelyyn kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä, pätevöityminen tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä argumentointi- ja keskusteluvalmiuksien kehittäminen.
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisessä osassa yllämainituista asioista annetaan yleisiä neuvoja, joita aihekohtaisessa seminaarissa voidaan soveltaa käytäntöön.
Kurssilla perehdytään valtio-opin metodologian ja tieteellisen kirjoittamisen kysymyksiin pohtimalla kandidaatin tutkielman suunnittelemiseen ja laatimiseen liittyviä tieteen tekemisen yleisiä kysymyksiä. Kurssi koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta seminaari-istunnosta. Kurssilla käytetään oheismateriaalina hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivuja. Oheismateriaaliin tulee perehtyä ja eri aihesisältöihin liittyviä tehtäviä tulee tehdä ennen luentoja.
Tämän työskentelytavan tarkoituksena on edistää kandidaatin tutkielman tekemisen konkretisointia alusta alkaen sekä luoda jäntevyyttä ja aikataulua tutkimussuunnitelman laatimiseen. Sen vuoksi kandidaatin tutkielman aihetta kannattaa miettiä jo ennen kurssia ja viimeistään heti sen alussa.
Kurssin ohjelma
1. luento torstai 24.1. 14–16 Kandidaatin tutkielma tieteellisenä tutkimuksena
Lue tutkielmanteon tukisivuilta kolme ensimmäistä kohtaa ("Yleistä tutkielmasta ja tutkielmaohjauksesta" (kandidaatin tutkielmaa koskevat kohta), "Tiede ja tutkimus" (vain taso 1), "Tutkimus prosessina") ja pohdi seuraavia asioita:
2. luento torstai 31.1. 14–16 Aiheen valinta ja tutkimusongelman rajaus
Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Aiheen valinta ja sen rajaaminen" sekä "Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin tämänhetkisten tietojesi ja käsitystesi mukaisesti:
3. luento torstai 7.2. 14–16 Teoreettinen viitekehys
Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Teoreettinen viitekehys", "Tutkimusmenetelmät" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin:
4. luento torstai 14.2. 14–16 Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimussuunnitelma
Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Tieteellinen kirjoittaminen" ja "Tutkimusasetelma ja tutkimussuunnitelma" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin:
1. seminaari-istunto torstai 21.2. 12–14, 14–16 Analyysi tieteellisestä artikkelista
A) Lue seuraavat neljä tieteellistä artikkelia
Valmistaudu keskustelemaan seminaari-istunnossa seuraavista asioista:
2. seminaari-istunto torstai 28.2. 12–14, 14–16 Tutkimussuunnitelma
Laadi kurssin aikana suoritettuja tehtäviä hyväksi käyttäen kandidaatin tutkielmasi tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:
Tutkimussuunnitelmat (pituus 5-7 sivua) toimitetaan kurssin vetäjälle Johanna Kantolalle 25.1. mennessä laitoksen toimistossa olevaan postilaatikkoon. Suunnitelmista keskustellaan kahteen ryhmään jakautuneena viimeisellä seminaarikerralla 14–16 tai 16–18. Opiskelijoiden tulee valmistautua pitämään lyhyt esitys (5 minuuttia) omasta tutkimussuunnitelmastaan. Ottakaa yksi oma kopio mukaan seminaari-istuntoon. Opiskelijat saavat myös halutessaan yksilöllistä palautetta tutkimussuunnitelmista kurssin päätyttyä.
Seminaari koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta pienryhmäistunnosta (ks. yllä). Seminaarin oheismateriaalina ovat yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivut.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Opiskelijoiden tulee hyväksytyn opintosuorituksen saadakseen laatia tutkimussuunnitelma kandidaatintutkielmansa aiheesta ja kirjoittaa arvio tieteellisestä artikkelista (lisätietoa myöhemmin).
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssi arvostellaan tutkimussuunnitelman perusteella. Hyvä tutkimussuunnitelma vakuuttaa lukijan aiheen mielekkyydestä ja kiinnostavuudesta, tutkijasta oikeana ihmisenä tekemään ko. tutkimuksen sekä tutkijan kyvystä tehdä tutkimus aikataulun mukaisesti.
Seminaarin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia seminaarin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Seminaarissa on kerätty viime vuosina systemaattisesti palautetta ja palaute on otettu huomioon seminaaria kehitettäessä.
Viimeisellä kokoontumiskerralla jaetaan lomake, jolla seminaaria voi arvioida anonyymisti. Jo seminaarin kuluessa voi seminaaria arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit seminaaria, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden seminaarilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos seminaarin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Aihekohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.
Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.
Johanna Kantola, Erkki Berndtson
Bachelor's Thesis Seminar consists of:
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Taking the whole seminar covers the study units Y320 and P330., H330. or M330.
The Bachelor's Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.
The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students' argumentation and discussion skills.
To be specified in the seminar.
Bachelor's Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits, III period) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits, IV period) is a research seminar. These are to be completed in successive periods.
Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor's Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor's Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.
The course is graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Lehtori Erkki Berndtson pitää politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin seuraavasti:
Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson P330.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella. Katso seminaari kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Johanna Kantola pitää politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin 17.-24.9. ma 10-12, U40 sali 5 sekä 8.11.-13.12. to 10-12, U37 sh 2. Huom.! Ei kokoontumista 15.11., sen sijaan kokoontuminen ti 13.11. klo 12-14, U37 sh 4. (Aikataulu muutettu 4.9.07) Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson P330.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa laadittuun seminaaritutkielmaan perustuva kandidaatin tutkielma on pakollinen.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneille opiskelijoille, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Kandidaatin tutkielman tekemistä suositellaan myös tätä ennen opintonsa aloittaneille. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen ja aihekohtaisen osan. Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Katso lisätietoa tiedekunnan sivuilta:
Tutkielmanteon tukisivut:
Kandidaatin tutkielma jätetään tarkastettavaksi kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan periodilla tai viimeistään sitä seuraavan periodin aikana.
Katso tarkemmin: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/kandiweboodi/
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. Ilmoittaudu oman linjasi mukaiseen opetustapahtumaan!
WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op: 90
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 25 Ov: 16
Pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset perusopinnot (19 op) ja valtio-opin pakollinen linjakohtainen perusopintojakso (6 op). Pääaineopiskelijoiden opiskelijavalinnassa määräytynyt opintolinja määrittelee pääaineopiskelijan valtio-opin opintojen etenemistä perusopinnoista lähtien.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat hallinnon uudistaminen ja kehittäminen Suomessa ja Euroopassa, suomalainen ja eurooppalainen hallintokulttuuri sekä Euroopan unionin hallinto. Oppimistavoitteena on näiden sisältöalueiden yleistuntemus.
Valinnainen luentokurssi, joka korvaa osan opintojaksosta sekä kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Opintojakso on pakollinen hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.
Luennoitsijoina julkisen hallinnon asiantuntijat.
29.10.-28.11. ma ja ke 16-18, U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
2 opintopistettä joko
tai
Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.
Luentokalvot julkaistaan kurssin kotisivulla
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tiili/luennot.htm.
1. / 29.10. Johdatus Suomen hallintojärjestelmään
Yliopisto-opettaja Minna Tiili, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
2. / 31.10. Suomalainen hallintopolitiikka: tapahtunut kehitys
Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
3. / 5.11. Suomi - kunnallisen itsehallinnon luvattu maa?
Kehitysjohtaja, dosentti Kaija Majoinen, Kuntakehitys ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto
4. / 7.11. Kunnallisen palvelutuotannon haasteet
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto
5. / 12.11. Tuloksellisuus valtionhallinnossa
Finanssineuvos Heikki Joustie, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
6. / 14.11. Mitä ministeriössä todella tapahtuu - esimerkkinä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Talousjohtaja, dosentti Eero Murto, Kauppa- ja teollisuusministeriö
7. / 19.11. Kriittinen näkökulma uuden julkisjohtamisen oppiin hallinnon ’kehittämisestä’
Professori Heikki Patomäki, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
8. / 21.11. Sisäisen turvallisuuden kehittämishaasteet julkisessa hallinnossa - arjen turvaa ja ajatuksia johtamisesta
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, Sisäasiainministeriö
9. / 26.11. Miten arvioida politiikkatoimenpiteiden onnistumista? Lähtökohtia tulosmittaukseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin
Erikoistutkija Ville Valovirta, VTT
10. / 28.11. Hallinnon kehittämisen eurooppalainen yhteistyö
Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5).
Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia
otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman
sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista
kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.
Luentopäiväkirja toimitetaan paperimuodossa (ei sähköpostin
tiedostoliitteenä) viimeistään 12.12. Minna Tiilin postilokeroon, joka
sijaitsee Yleisen valtio-opin laitoksen kansliassa (kanslian ollessa
suljettuna viereiseen postilaatikkoon).
Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2007-2008. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 11.1.2008. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteen kokosi syksyn 2006 vastuuopettaja Markku Koivusalo.
12.3.-23.4. ke 12-16 U37 sh 4. Tarkempi kokoontumisaikataulu täsmennetään krussin alussa. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu on ke 30.4. 10-12, U37 ls.
Kurssi korvaa opintojaksosta H115:
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijat.
Tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin.
Kurssin ohjelma julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.
Katso Kurssin korvaavuus. Opintojakson H115 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Hyväksytty opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 65 Ov: 43
Suoritustapa - pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset aineopinnot (22 op), pakolliset linjakohtaiset aineopinnot (12 op) ja valinnaiset aineopinnot (18 op) sekä kandidaatin tutkielmaopinnot (13 op).
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset lähestymistavat. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat julkisen hallinnon tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen suuntaukset. Oppimistavoitteena on keskeisten teorioiden ydinsisältöjen hallinta.
Pääaineopiskelijat: Pakollinen kurssi (3 op), jonka yhteydessä suoritetaan Denhardtin tai Morganin teos (ks. Kirjallisuus) kurssinpitäjän ohjeiden mukaan. Lue ohjeet kurssisivulta (linkki tämän sivun alalaidassa kohdassa Opetus).
Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille, mikäli tilaa on.
11.9.-11.10. ti ja to 10-12, U37 sh2. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 20 opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden linjan pääaineopiskelijoilla. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 18.10. klo 10-12, U37 sh1.
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Ensisijaisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan pääaineopiskelijat, toissijaisesti muut opiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset tutkimusotteet. Kurssin keskeisenä sisältönä on eri tutkimusotteiden ja -suuntausten esittely ja arviointi.
Täsmennetään kurssilla.
Kurssi koostuu luennoista ja niistä käydyistä keskusteluista. Kurssin ohjelma täsmennetään ensimmäisen kokoontumisen aikana 11.9.
Kurssin suorittaminen koostuu loppukuulustelusta sekä aktiivisesta osallistumisesta. Loppukuulustelussa suoritetaan luennot ja Morganin teos.
Opintojakson H210 muu osuus (Denhardt ja Kilduff - Tsai) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää koko opintojakson arvostelua lähettämällä sähköisen merkintäpyyntölomakkeen opintojakson vastuuopettajalle. Paperisena lomaketta saa laitoksen toimistoaulasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvostelussa painottuu loppukuulustelun suorituksen laatu. Toissisijaisesti arvosteluun vaikuttaa aktiivisuus kurssilla.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kuulustelupäivästä.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
KURSSIPALAUTE - syksy 2006
Kurssia pidettiin yleisesti kiinnostavana. Kurssin hyvinä puolina pidettiin selkeää rakennetta ja esitystapaa. Kurssilla jaettu materiaali (lähinnä kalvokopiot) koettiin hyödylliseksi. Positiiviseksi koettiin myös kurssin ilmapiiri ja keskustelut luentojen yhteydessä. Kurssin kytkeminen Morganin kirjaan nähtiin hyvänä ratkaisuna.
Parannusehdotuksista yleisin oli luentokalvojen ja mahdollisesti muunkin opetusaineiston laittaminen verkkoon. Samoin toivottiin parempaa koordinaatiota aineopintojen muihin jaksoihin sekä johtamisen sivuainekokonaisuuteen. Lisäksi ehdotettiin enemmän painotusta keskeisimpiin ja uusimpiin tutkimuksen suuntauksiin.
Palautteen kokosi Markku Kiviniemi.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisten toimintapolitiikkojen toimeenpanon ja arvioinnin tutkimukseen sekä näiden käytännön toteuttamiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat arvioinnin kasvu ja kehitys julkisella sektorilla, arvioinnin yhteys hallinnon kehittämiseen ja tilivelvollisuuden vahvistamiseen sekä arviointitutkimuksen lähestymistavat ja metodologiat. Oppimistavoitteena on arviointitutkimuksen lähtökohtien ja menetelmien yleistuntemus.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
16.1.-20.2. ke 10-14, U37 sh 1. Huom. ei luentoa 30.1.2008. (Tieto lisätty 18.1.2008.)
Huom. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) ja JOS-sivuainekokonaisuuden (JOS6) opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) opintojakson suorittajilla. Ilmoittaudu WebOodissa siihen opintojaksoon (=ryhmään), jonka haluat suorittaa.
JOS-opiskelijoiden edeltävyysvaatimuksena on opintojakso JOS1.
Ilmoittautuneille tiedotetaan sähköpostitse kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä viikon 2 aikana.
Kurssin loppukuulustelu on ke 27.2. klo 10-12, U37 ls.
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan ja JOS-sivuainekokonaisuuden opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoilla.
Täsmennetään kurssin alkaessa.
Luennot ja luentokuulustelu.
Opintojakson muu kirjallisuus (jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2007-2008) on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Kolme 6 op:n jaksoa, joista vähintään yksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta:
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisten organisaatioiden tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisistä organisaatioista ja niiden toiminnasta. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat kansainvälisten organisaatioiden kasvu ja tehtävien kehittyminen, tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden tehtävät, rakenne ja toiminta sekä kansainvälisten organisaatioiden erityispiirteet organisaatioteorian näkökulmasta. Oppimistavoitteena on kansainvälisten organisaatioiden ja niiden tutkimuksen yleistuntemus.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Guest lecturers
18.3.-29.4. Tue and Thu 16-18, U37 ls. Registration for the course in WebOodi.
Basic studies.
Completion of the course covers either Archer Clive: International Organizations (3rd ed.) OR Pease Kelly-Kate S: International Organizations. Perspectives on Governance in the Twenty-First Century (2nd ed.) - according to a student's choice - from the study unit H220. See also Course work and forms of study.
Students of Political Science (Subprogramme of Administration and Organisations).
The objective is to learn to know main international organizations and their action in the international system. Another objective is to learn to analyze international organizations by different criteria.
The first lecture on March 18 is a general introduction which is followed by a series of guest lectures by experts on different international organizations UN, World Bank, IMF, WTO, NATO, Amnesty, Attac, ILO). The fields of world economy and human rights will both be covered.
Lecture timetable to be added later.
The course is completed by attending the expert lectures and by writing a lecture diary which comments on the themes of the different lectures and also gives feedback on them. The lecture diary is not only referring to the lectures but it may also discuss and argument on them (for/against). The lecture diary must include reports of 1-2 pages on eight lectures. The lecture diary must be written clearly by a computer program, and it is to be returned to the post box of Markku Kiviniemi in the office of the Department of Political Science by May 16, at the latest.
If a student doesn't attend other H220 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The lecture diaries are graded on a scale 0-5. The main criteria of grading are analytical approach, comprehensiveness and clarity.
The results will be available at the information table of the Department of Political Science at the beginning of June. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
At the last lectures anonymous feedback sheets will be distributed. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Summary of the course feedback - Spring 2007
Feedback summed up by Markku Kiviniemi.
Kurssi järjestetään yhteistyössä Renvall-instituutin kanssa.
14.1.-18.2. ma 15-19 ja 25.2. ma 15-18, AUD II.
Kurssille otetaan enintään 8 H220-suorittajaa ja 5 JOS7-suorittajaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla välttämätöntä, muuten opiskelija menettää kurssipaikkansa.
Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijoiden ilmoittautumisesta katso Renvall-instituutin_sivulta.
Kurssin loppukuulustelu pe 29.2. klo 12-15, AUD II. (Tieto lisätty 22.1.2008.)
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pää- ja sivuaineopiskelijat, JOS-opiskelijat sekä KVV-opiskelijat. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Katso myös Aika, paikka ja ilmoittautuminen.
Opiskelija osaa suunnitella projektin ja hallitsee perusjohtamismenetelmät. Opiskelija osaa ottaa kansainvälisyyden huomioon sekä suunnitelmassa että projektin johtamisessa.
Kurssi sisältää kaksi toisiinsa liittyvää osuutta: projektijohtaminen ja monikulttuurinen projektijohtaminen. Projektijohtaminen sisältää yleisen projektijohtaminen vakioituneita menetelmiä, joita yleisesti sovelletaan kaikilla toimialoilla. Monikulttuurinen projektijohtaminen keskittyy ihmisen väliseen toimintaan ja johtamistyöskentelyyn ihmisten johtamisen kannalta.
Luentokohtainen sisältö (à 3 h):
1. luento
2. luento
3. luento
4. luento
5. luento
6. luento
7. luento
KIRJALLISUUS
Tenttikirjat:
Kirjareferaatit:
Artikkelit (jaetaan sähköisesti pdf-formaatissa):
Essee ja luento ja kirjallisuuspohjainen tentti.
Kurssi sisältää laajan lukupaketin, jonka pohjalta opiskelija laatii oman esseen. Lukupaketti ja esseen sisältövaatimus pyritään valitsemaan opiskelijan oppimistavoitteiden mukaisesti.
Luentojen yhteydessä on ryhmätyöharjoituksia.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Esseen hyväksyttävä suoritus kirjallisten arviointikriteerien pohjalta. Luento ja kirjallisuuspohjainen tentti, joka arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Yleisen valtio-opin H220-opintojakson ja JOS-sivuainekokonaisuuden JOS7-opintojakson suorittajat: Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-11 PR sali 1. (Tenttiaika tarkennettu 22.1.2008.) Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Renvall-instituutin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijat: Uusinta Renvall-instituutin yleisessä tenttipäivässä. Tarkemmat tiedot ks. Renvall-instituutin_sivulta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon muutosten vertailevaan tutkimukseen yleisesti sekä politiikan ja hallinnon muutosprosessien keskinäissuhteisiin. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat hallintojärjestelmien vertaileva tutkimus yleisesti sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus valinnaisena erityisalueena. Oppimistavoitteena on hallita vertailevan hallinnon tutkimuksen lähtökohdat, yleistulokset ja menetelmät sekä valitun maaryhmän keskeiset erityispiirteet.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Huom! Vaadittavat kirjat täsmennetty 9.8.2007.
Sekä kaksi seuraavista vaihtoehdoista:
Kurssin järjestävät Renvall-instituutti ja Aleksanteri-instituutti.
Intensiivikurssi 14.–24.1. joka arkipäivä klo 10-12. Luentosalit: ma, ti, ke ja pe aud XI, huom! to P722.
Tentti 31.1. klo 10-12 sali 10.
Ilmoittautuminen 5.1. mennessä hanna.o.peltonen at helsinki.fi
Katso ajantasaiset kurssitiedot Aleksanteri-instituutin_sivulta.
Renvall-instituutin ja Aleksanteri-instituutin järjestämän kurssin suorittaminen korvaa suorituslaajuuden mukaan yleisen valtio-opin opintojaksosta H225:
Venäjän poliittisessa keskustelussa on paikallistasolta haettu tukea keskushallinnon politiikalle, mutta paikallistason asema ei ole koskaan ollut kovin selkeä. Erityisesti perestroikan aikana paikallistaso sai tärkeän aseman valtakunnallisessa politiikassa. Kurssilla pohditaankin kuinka hyvin paikallistaso on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pystynyt vakiinnuttamaan asemansa mm. suhteessa ideaan paikallisesta itsehallinnosta.
Luennot 18 h:
Luennoille osallistuminen + tentti 2 op (1 ov) tai luennoille osallistuminen + tentti + essee 4 op (2 ov) (huom. yl. valtio-opin laajuus ov-muotoinen laajuus 3 ov).
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin järjestää Aleksanteri-instituutti.
Ilmoittautuminen: 10.1. mennessä hanna.o.peltonen at helsinki.fi
Katso ajantasaiset kurssitiedot Aleksanteri-instituutin_sivulta.
Aleksanteri-instituutin järjestämän kurssin suorittaminen korvaa suorituslaajuuden mukaan yleisen valtio-opin opintojaksosta
Katso myös alla Työtavat ja suorittaminen.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkimukseen perustuva kuva Venäjän vallan rakenteista ja käytänteistä. Tämän perusteella opiskelija pystyy sijoittamaan yksittäiset tapahtumat laajempien yhteiskunnallisten prosessien kontekstiin.
Luentokurssilla tarkastellaan laajasti valtaa Venäjällä eri lähtökohdista. Venäjän vallankäyttö sijoitetaan valtateorioiden ja kansainvälisten vertailujen kontekstiin. Eliitin ja poliittisen järjestelmän ohella perehdytään myös vallan rakenteellisiin ehtoihin ja nykyisen Venäjän strategisiin valintoihin. Ajankohtaisena asiana kurssilla käsitellään maaliskuun yhdeksäntenä järjestettävien presidentin vaalien vaikutusta Venäjän yhteiskuntaan.
Luentojen ohella kurssiin sisältyy myös poliittisen analyysin harjoituksia. Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
Yleisen valtio-opin korvaavuudet:
Opintojakson H225 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja Euroopan unionin instituutioista, niiden välisistä suhteista, päätöksenteosta ja hallintokäytännöistä. Oppimistavoitteena on kyky jäsentää ja analysoida Euroopan unionin kehitystä sekä jäsenmaiden ja eri toimijaryhmien tavoitteita unionin toiminnassa ja sen instituutioiden kehittämisessä.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Due to the staff changes of the department this course formerly planned to be given in II period 2007-2008 WILL NOT BE ORGANISED (information published in June 2007).
20.9.-13.12. to 14-16, Eco ls.
LUENTOAIKAPOIKKEUKSIA:
Ei opetusta periodien väliviikolla (43).
Seminaarin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Politiikan tutkimuksen linjan ja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä EU-opintokokonaisuuden suorittajille.
Ks. Kurssin sisältö / ohjelma.
Lukukauden mittainen seminaari, jossa suomalaiset asiantuntijat kertovat Euroopan unionista oman työnsä ja edustamansa organisaation kannalta. Seminaari tarjoaa laajan kokonaisuuden yleistä EU-tietoutta sekä eri näkökulmia Suomen toimintaan unionissa.
Seminaari antaa virikkeitä myös Euroopan unioniin liittyvistä tehtävistä työelämässä.
Ohjelma:
20.9. Laura Tuominen: luentosarjan avaus ja ohjeet luentopäiväkirjan laatimiseen.
27.9. EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston kanslia: "Suomen EU-politiikan johtaminen". Luentokalvot.
4.10. Kansanedustaja Heidi Hautala: "Kansanedustajana EU-Suomessa". HUOM.! klo 12-14.
11.10. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, HY: "Perustuslaillisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät EU:ssa". Luentokalvot.
18.10. MEP Piia-Noora Kauppi, Euroopan parlamentti: "Työ Euroopan parlamentissa". Luentokalvot
1.11. Yksikön apulaispäällikkö Juha Auvinen, Euroopan komissio: "EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytäntö".
8.11. Director for EU Affairs, Riku Eksymä, Metsäteollisuus ry: "Edunvalvonta EU:ssa". Luentokalvot
15.11. Osastopäällikkö Pentti Pikkarainen, Suomen Pankki: "Suomen Pankin rooli EMU-olosuhteissa". Luentokalvot
22.11. Kehityspäällikkö Sini Laitinen-Kuikka, Eläketurvakeskus: "Sosiaalipoliittinen yhteistyö EU:ssa". Luentokalvot
ma 3.12. klo 10-12 Training and Evaluation Expert Antti Häikiö, European Union Planning Team for Kosovo (EUPT), Pristina: ”EU:n siviilikriisihallinta”.
13.12. Seta ry:n puheenjohtaja, Juha Jokela: ”Kansalaisjärjestövaikuttaminen laajentuneessa EU:ssa”. Laura Tuominen kurssipalaute. Luentokalvot
Avausluennon lisäksi seminaarissa on 10 vierailuluentoa. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille sekä luentopäiväkirjan/esseen kirjoittamista luentojen pohjalta. Jos et pääse osallistumaan jollekin luennolle, on se korvattava osallistumalla Eurooppa-tutkimuksen verkoston järjestämän seminaarisarjan ”Helsingin yliopisto tutkii Eurooppaa” –luennolle. Syyslukukauden 2007 luennot ovat:
4.10 Hannu Nieminen: " Eurooppalainen julkisuus tutkimuksen kohteena: neljä plus yksi näkökulmaa".
1.11. Anja Kervanto Nevanlinna: " Teollisuus ja modernisaatio sodanjälkeisen Euroopan yhdistäjänä".
Muista mahdollisista korvaavista luennoista tiedotetaan kurssin aikana. Korvaavuuksista sovitaan koordinaattori Laura Tuomisen kanssa.
Valtio-opin opiskelijat (P215. tai H230., laajuus 2op/1ov):
Valtio-opin opiskelijat kirjoittavat kolmen (3) sivun laajuisen luentopäiväkirjan, jossa referoidaan luentojen sisältöä ja arvioidaan niillä käytyjä keskusteluja. Hyvä referaatti muodostaa loogisesti etenevän tekstikokonaisuuden, jossa luennoilla käsiteltyjen teemojen ja näkökulmien keskinäiset merkityssuhteet säilyvät. Kyse ei ole luentomuistiinpanojen tiivistämistä, vaan tekstissä kuuluu myös kirjoittajan oma ääni ja pohdinta luentoihin ja keskusteluihin liittyen.
Mikäli valtio-opin opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojaksojen P215. ja H230. muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä:
Opintojakson P215. muu kirjallisuus: kaksi seuraavista: Hix Simon: The Political System of the European Union (2nd ed.), Cini Michelle (ed.): European Union Politics tai Cremona Marise (ed.): The Enlargement of the European Union.
Opintojakson H230. muu kirjallisuus: Cremona Marise (ed.): The Enlargement of the European Union ja Nugent Neill: The European Commission.
Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
EU-opintokokonaisuuden opiskelijat (EU20., laajuus 3op/2ov):
Opiskelijat kirjoittavat laajemman noin kuuden (6) sivun luentopäiväkirjan, joka on luonteeltaan enemmän esseemäinen. Luentojen pääkohtien lyhyen referoinnin lisäksi esseessä on tarkoitus pohtia analyyttisesti luennoilla ja keskusteluissa esiin nousseita teemoja ja näkökulmia: Mikä oli ennestään tuttua tai uutta? Voit esimerkiksi arvioida luennoilla käsiteltyjä teemoja tai esitettyjä näkökulmia suhteessa aiempiin tietoihisi tai näkemyksiisi. Muuttuivatko ne mahdollisesti jotenkin? Kiinnitä huomiota myös siihen, miten esität asiat ja argumentoit; tavoitteena on loogisesti etenevä yhtenäinen ja hyvin jäsennelty tekstikokonaisuus.
Luentopäiväkirja on palautettava viimeistään perjantaina 21.12.2007 Economicum-rakennuksen (Arkadiankatu 7)ala-aulan vahtimestareille. HUOM! Economicum suljetaan 17.12. alkaen arkisin jo klo 16.15. Sähköpostitse lähetettyjä luentopäiväkirjoja ei arvostella.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan Laura Tuomisen kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisen luennon jälkeen järjestetään palautetilaisuus, jossa käydään arviointikeskustelu seminaarin ohjelmasta. Lisäksi tilaisuudessa jaetaan palautelomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
KURSSIPALAUTE SYKSY 2006
Kurssille osallistui 34 opiskelijaa ja 34 opiskelijaa myös palautti kurssityön, joko suppeamman luentopäiväkirjan tai laajemman esseen (EU20 suorittajat).
Luentokurssin palautelomakkeen palautti yhdeksän opiskelijaa. Palautelomakkeen jättäneistä seitsemän piti kurssia erittäin kiinnostavana ja loput kaksi hyvin kiinnostavana.
Kurssin sisältöä, kattavuutta ja luennoitsijoita kiiteltiin ja erityismaininnan saivat huippuasiantuntijat, jotka Suomen puheenjohtajuuskausi toi Eurooppa-tutkimuksen verkoston vieraiksi.
Seuraavaa vuotta ajatellen harkittavia parannusehdotuksia voisivat olla seuraavat.
Lisäksi useat toivoivat lisää aikaa keskustelulle. Tänä vuonna luennoitsijoita ohjeistettiin jättämään sille vähintään 15 min. Opiskelijat olivat aktiivisia kyselijöitä ja esittivät kriittisiä ja analyyttisiä kysymyksiä.
Palautteen kokosi syksyn 2006 kurssin koordinaattori Hanna Raijas.
4.9.-17.10. Tue and Wed 16-18, Eco sh 3-4. No sessions on 25 and 26 Sept (due to sickness). NB! Extra session dates will be on 3 and 17 October 16-18, Eco sh 3-4.
Registration for the course in WebOodi. Direct links to Political Science (P215) and Administration and Organisations (H230) study units below. Registration for EU3 study unit, see EU-studies_Study_Guide.
P215. Citizens, Institutions and Decision-Making in the European Union: taking the course compensates - according to a student's choice - one of the following books:
H230. EU Institutions, Decision-Making and Administration: taking the course compensates - according to a student's choice - one of the following books:
EU3. Citizens, Institutions and Decision-Making in the European Union
See also Course work and forms of study.
Students of Political Science and European Studies.
The objective of the course is to get a broad overview of the different forms EU-criticism takes, the ideological repertoires it employs and the channels it uses to influence decision making on the national and EU levels. The course also addresses a variety of theoretical approaches to the study of EU-criticism.
Preliminary programme:
To be specified in the first meeting of the course. N.B. Contrary to earlier information Course work is not an exam (updated 8.8.07).
If a student doesn't attend other P215, H230 or EU3 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work is graded on a scale 0-5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Confirmation of participation to Laura Tuominen, laura.e.tuominen@helsinki.fi
29.10-3.12.2007, Monday 15-17, PIII
NB! 3.12. 15-18 Main Building, Small Hall (Fabianinkatu 33)
N.B. No WebOodi registration for the course!
Basic studies.
I The History of the Western Balkans, 29.10.2007
Chair: Eija Limnell, Ministry for Foreign Affairs of Finland and Henri Vogt, University of Helsinki
II Conflicts and Ethnicity, 5.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
III Political Transition, 12.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
IV EU Enlargement 19.11.2007
Chair: Eija Limnell, Ministry for Foreign Affairs of Finland
V The Western Balkans as a Pawn in International Politics, 26.11.2007
Chair: Henri Vogt, University of Helsinki
VI Kosovo: Governance and the Prospects of the Future, 3.12.2007 NOTE! 15-18 Small Hall
Chair: State Secretary Teija Tiilikainen, Ministry for Foreign Affairs of Finland
Participation to all the lectures and writing a lecture diary (6 pages) on the basis of the lectures and the reading material (see below). The lecture diary can be written in English, Finnish, Swedish or French. More information will be available when the course starts.
Reading material:
Bideleux, Robert: "Kosova: the forgin of a nation and a state". (chapter 12) in Balkans a post-communist history. London, Routledge 2007. pp. 512-580.
Cohen, Lenard J.: "The Balkans Ten Years After: From Dayton to the Edge of Democracy". Current History. November 2005. pp. 365-373.
Tamminen, Tanja: "Cross-border Cooperation in the Southern Balkans: Local, National or European Identity Politics?". Southeast European and Black Sea Studies, Vol. 4, No. 3, September 2004, pp. 399-418.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Laajuus: Op: 0 - 12 Ov: 0 - 8
Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.
Markku Kiviniemi
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Aihekohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.
Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.
Suvi Vaarla, Jan-Erik Johanson
Bachelor's Thesis Seminar consists of:
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Taking the whole seminar covers the study units Y320 and P330., H330. or M330.
The Bachelor's Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.
The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students' argumentation and discussion skills.
To be specified in the seminar.
Bachelor's Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits, III period) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits, IV period) is a research seminar. These are to be completed in successive periods.
Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor's Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor's Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.
The course is graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Jan-Erik Johanson pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin 14.-21.1. ma 12-14, U37 sh 4 ja 11.3.-29.4. ti 12-14, U37 sh 2. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op) on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.
Korvaa kokonaan opintojakson H330.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
VTM Suvi Vaarla pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin syksyllä 2007. Kokoontumiset I periodiossa ti 18.9. klo 14-16, Eco sh 3-4 ja ti 25.9. lko 14-16, Eco sh2. II periodissa kokoontumiset 30.10.-20.11. ti 14-16, Eco sh 2. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
(Tiedot päivitetty 20.11.2007)
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson H330.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnossa vähintään Johtamisen sivuainekokonaisuuden (JOS) perusopinnot (25 op). Muut kuin hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat voivat suorittaa JOS-opintoja myös suorittamatta hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opintoja.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoiden pakolliset JOS-opintojaksot:
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kuva johtamisen eri osa-alueista ja johtamisesta erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristössä sekä perehdyttää johtamisen tieteelliseen tutkimukseen ja sen kehitykseen.
Pakollinen luento ja sen yhteydessä kuulusteltava luentomateriaali (3 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) JOS-tentissä. Kirjallisuuskuulustelussa suoritetaan kaksi teosta (eli pakollisen Robbinsin kirjan lisäksi suoritetaan Kauhasen tai Sennettin teos).
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.
Muut JOS-opiskelijat voivat aloittaa JOS-opinnot vasta, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä (15 opintoviikkoa), jotta opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen tai tutkinnon sisältöön.
Robbinsin Essentials-kirjan seitsemäs painos käy luonnollisesti tenttikirjaksi. Sen sijaan hänen aiempaa teostaan 'Organizational behavior' ei pidä käyttää tenttikirjana, vaikka se sisältääkin paljon samaa kuin Essentials-kirja.
Yliopisto-opettaja Minna Tiili (kirjallisuus), sähköposti: minna.tiili@helsinki.fi
4.9.-11.10. ti ja to 18-20, PR sali 1.
Opetustilojen sijainti, katso: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/opas/post3.htm
Luennon loppukuulustelu on ti 16.10. klo 18-20, PR sali 1 ja sali 5. Tenttisalijako nähtävissä kurssin kotisivulla (julkaistaan myöhemmin).
Koska kurssijärjestelyt vaativat tiedon osallistujien lukumäärästä, kurssille osallistuminen edellyttää sitovaa ennakkoilmoittautumista.
Ilmoittaudu kurssille ensin WebOodissa aikavälillä 1.8.-27.8.2007. Linkki WebOodiin on tällä sivulla, mutta lue ensin tämä loppuun. Tarvitset WebOodi-ilmoittautumisessa atk-käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotka olet saanut yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä. JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
WebOodi-ilmoittautuminen tarvitaan opintosuorituksen rekisteröintiä varten. Tutustu WebOodi-ohjeisiin, jos et ole ennen sitä käyttänyt. WebOodista löydät kurssin esimerkiksi kirjoittamalla ’hae’-kenttään kurssin nimen (Johtamisen perusteet) tai tunnuksen (JOS1).
Kurssin osanottajamäärä on verrattain suuri. Vältä turhaa ilmoittautumista, sillä se hankaloittaa kurssijärjestelyjä. Mahdollinen ilmoittautumisen peruutus on tehtävä WebOodissa viimeistään 27.8.
Luennon osuus opintojaksosta on 3 op. Kirjallisuuskuulustelu (4 op) tentitään JOS-tenttipäivinä. Tarkemmat ohjeet alla.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot tällä Johtamisen perusteet (JOS1) -kurssilla ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana. Heidän WebOodi-ilmoittautumisensa hoidetaan laitoksen toimiston puolesta.
Muut JOS-opiskelijat voivat aloittaa JOS-opinnot vasta, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä (15 opintoviikkoa), jotta opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen tai tutkinnon sisältöön.
Tavoitteena on oppia johtamisen tutkimuksen keskeiset käsitteet, pääsuuntaukset ja johtamiskäytännön osa-alueet ja luoda perusta johtamisen opiskelulle JOS-ohjelmassa. Tavoitteena on myös vahvistaa tieteelliseen argumentaatioon nojaavaa kriittistä suhtautumista johtamisoppeihin ja johtamisesta vallitseviin arkipäivän käsityksiin.
Kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-jos-2007/
Luento-opetus, aktiivinen osallistuminen luennoille, luentoihin liittyvän keskustelun käyminen verkossa (vapaaehtoinen, toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin). Luento on pakollinen suoritustapa, mutta luennolla ei ole läsnäolopakkoa. Kurssiin liittyy opetusmoniste, joka on maksullinen. Monisteen jakelu on ensimmäisellä luennolla. Sitä koskevat tiedot ilmoitetaan sähköpostitse kaikille kurssille ilmoittautuneille mahdollisimman pian ilmoittautumisajan päätyttyä.
Opintosuoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentoihin liittyvästä verkkokeskustelusta (vapaaehtoinen, toteutustapa täsmennetään myöhemmin), luentomonisteeseen ja luentomuistiinpanoihin perehtymisestä sekä luentokuulustelusta, joka kattaa luentojen ohella koko luentomonisteen sisällön. Luennon loppukuulustelu on ti 16.10. klo 18-20, PR sali 1 ja sali 5. Opintojaksoon JOS1 sisältyy tämän luentokurssin (3 op) ohella kirjallisuuskuulustelu (4 op). Opintojakson kirjallisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna JOS-tentissä saman lukukauden aikana tai viimeistään kevätlukukaudella vuonna 2008.
Kirjallisuuskuulustelua koskevat tiedustelut osoitetaan yliopisto-opettaja Minna Tiilille (yhteystiedot yllä).
Syyslukukauden aikana voi osallistua myös muille JOS-kokonaisuuden kursseille rinnan Johtamisen perusteet -kurssin kanssa. Syyslukukauden aikana on myös mahdollista suorittaa muihin opintojaksoihin liittyviä kirjallisuuskuulusteluja, mikäli ko. opintojaksojen yhteydessä ei suoritustavoista anneta muita ohjeita (ks. muut JOS-kurssien kuvaukset tässä kurssisivustossa).
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Kurssin tai mahdollisesti koko opintojakson JOS1 voi korvata vastaavalla johtamisen perusteita käsittelevällä kurssilla. Kysymykseen tulevat vain yliopistotasoista opetusta vastaavat kurssit (esim. kauppakorkeakoulut, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto). Kurssin korvaavuutta haetaan lomakkeella (muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen), joka on jaossa yleisen valtio-opin laitoksen toimistoaulassa. Hakemukseen liitetään viralliset suoritustodistukset sekä suoritusta koskevat kurssikuvaukset (opettajat, työskentelymuodot, opintosuoritukset, kirjallisuus yms. - yleensä kopio vastaavat tiedot sisältävästä opinto-oppaasta). Hakemuksessa on hyvä alustavasti yksilöidä, mikä aiempi suoritus hakijan mielestä korvaisi mitäkin JOS-vaatimuksista. Hakemus jätetään laitoksen toimistoon osoitettuna yliopisto-opettaja Minna Tiilille (toimiston ollessa suljettuna oven vieressä olevaan postilaatikkoon). Korvaavuudesta ei anneta ennakkopäätöksiä ilman hakemusta eikä korvaavuutta voi hakea ilman voimassa olevaa opinto-oikeutta Helsingin yliopistossa. Samaan hakemukseen voi liittää kaikki muualla suoritetut johtamiseen liittyvät opinnot, jotka hakija haluaa otettavaksi huomioon ratkaistaessa myös muita (valtio-opin laitoksen vastuulla olevia) JOS-opintojaksoja koskevat korvaavuudet. Myönteisen korvaavuuspäätöksen mukainen korvaavuus rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin (Oodi) ilman eri pyyntöä. Korvaavuushakemukseen pyritään antamaan päätös kahden viikon sisällä, mutta etenkin lukukausien lopulla toimitusaika voi olla pitempi rekisteröinnin mahdollisen ruuhkautumisen johdosta. Hakijan kannattaa selvittää omasta opintosuoritusotteestaan mahdollinen korvaavuuspäätös ennen yhteydenottoa. Yhteyshenkilö korvaavuuspäätösten rekisteröinnissä ja niistä tiedottamisessa on toimistosihteeri Erja Enberg (p. 191 24831; erja.enberg@helsinki.fi).
Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Luentokuulustelun yhteydessä ilmoitetaan pisteraja, joka riittää kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen.
Luentokuulustelun tulokset ilmoitetaan kurssin kotisivulla (mikäli opiskelija antaa siihen kuulustelun yhteydessä luvan) ja laitoksen ilmoitustaululla kuulustelun yhteydessä ilmoitettavana ajankohtana.
Ensimmäinen uusintakuulustelu on yleisen valtio-opin llaitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. Toinen rästitenttimahdollisuus on toukokuun rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Muita uusintoja ei ole. Kurssille ei ole myöskään vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Mikäli kurssia ei ole suoritettu viimeistään toisessa uusinnassa, tulee opiskelijan osallistua seuraavan syyslukukauden kurssille.
Mikäli kirjallisuuskuulustelu (4 op) on suoritettu ennen luentokuulustelun tulosten valmistumista, kokonaissuoritus (7 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Arvosana määräytyy opintosuoritusten opintoviikoilla painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli kirjallisuuskuulustelua ei ole suoritettu, rekisteröidään vain luentokuulustelun osuus (3 op). Kun puuttuva osuus on suoritettu, arvostellaan koko opintojakso automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Tarkista opintosuoritusotteelta aina opintojakson arvostelu ennen kuin otat yhteyttä.
Kurssin alussa valitaan kurssille arviointiraati, joka kokoontuu viimeisen luennon lopuksi. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva strategisesta johtamisesta organisaatioissa, jotka toimivat julkisella tai yksityisellä sektorilla.
Pakollinen luento: Strateginen johtaminen (2 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään muuta opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
17.1.-28.2. to 14-18, PR sali 1. Huom. ei luentoa 24.1.! (Kurssin aikataulu tarkennettu 7.1.2008.)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Loppukuulustelu on to 13.3. klo 16-18, PR sali 1.
Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta. Loppukuulustelun suorittamisesta annetaan tarkemmat ohjeet luennoilla. Uusintakuulustelusta ks. alla Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Opintojakso JOS1.
Opintojakson JOS2 pakollinen luento, 2 op.
Pakollinen JOS-opiskelijoille.
Strategisen johtamisen luentokurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija strategisen ajattelun, päätöksenteon, suunnittelun ja johtamisen peruskäsitteisiin, strategisen johtamisen keskeisiin ajattelutapoihin ja välineisiin, strategista päätöksentekoa ja johtamista koskevaan tutkimukseen sekä strategisen johtamisen merkitykseen ja käyttöön julkisessa hallinnossa. Kurssin eräänä keskeisenä teemana on selventään, miten julkisten organisaatioiden strateginen johtaminen eroaa yritysten strategisesta johtamisesta.
Luentomateriaalia:
Kurssin sisältö
Kurssin aikana strategista johtamista kuvataan prosessina, joka käynnistyy toimintaympäristön analyysistä, etenee strategian muotoilun kautta sen toimeenpanoon ja arviointiin. Strategiaprosessin vaiheiden ja välineiden käsittelyä havainnollistetaan pääasiassa julkisista organisaatioista poimituilla esimerkeillä ja keiseillä.
Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentokeskustelut, loppukuulustelu to 13.3. klo 16-18, PR sali 1.
Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta. Loppukuulustelun suorittamisesta annetaan tarkemmat ohjeet luennoilla.
Pakollinen luentokuulustelu. Opintojakson JOS2_kirjallisuus tentitään erikseen. Kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 - 10 Ov: 4 - 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva organisaation henkilöstöasioista johtamisen ja organisaation toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Opintojaksoon liittyy valinnaisia vaihtoehtoisia kursseja: Adaptiivinen muutosjohtaminen (4 op) ja Neuvottelutaidon perusteet (4 op).
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
1.4.-24.4. ti 10-12 ja to 14-16, S20A Aud 107 (Siltavuorenpenger 20 A) sekä 9.-23.4. ke 17-20, S20A Aud 107 (Siltavuorenpenger 20 A). (Kurssin alkamisaika tarkennettu 7.2.2008)
Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla 1.4. on välttämätöntä.
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
JOS1.
JOS–opiskelijat.
Kurssin tavoite on parantaa tulevien johtajien kykyä toimia muutosagentteina monimutkaisessa toimintaympäristössä ja käyttää vaikutusvaltaansa ja/tai auktoriteettiasemaansa vastuullisesti ja tehokkaasti. Samalla kurssilla tehdään selvä analyyttinen ero auktoriteettiaseman ja johtamisen välille. Johtaminen nähdään prosessina, joka mobilisoi ihmiset tekemään adaptiivista työtä, eli kyseenalaistamaan sellaisia vakiintuneita arvoja, asenteita tai käytäntöjä, joiden olemassaoloa tai ongelmallisuutta organisaatio ei halua käsitellä.
Kurssi kehittää opiskelijoiden diagnostista kykyä ja strategista ymmärrystä muutosta jarruttavista intressiristiriidoista. Akateemiselta taustaltaan monitieteellisen kurssin aikana kehitetään käytännönläheinen viitekehys organisaatioiden poliittisten ja sosiaalisten ongelmien strategiseen ymmärtämiseen. Tämä viitekehys tarjoaa työvälineen adaptiivisen muutosjohtamisen harjoittamiseen.
Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on kansainvälisen kirjallisuuden ja dokumenttien tarjoamien johtamisoppien soveltaminen suomalaisen yhteiskunnan sekä Euroopan Union tämänhetkisiin haasteisiin.
Kurssi perustuu Harvardin yliopiston julkisen johtamistaidon keskuksessa parinkymmenen vuodan aikana kehitettyihin johtamiskoulutuksen käsitteisiin. Opetusmetodi on eksperimentaalinen ja perustuu opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen. Opiskelijoiden edellytetään havainnoimaan luokan sisäistä dynamiikkaa ja käyttämään sitä datana muutosjohtamisen kannalta keskeisten sosiaalisten haasteiden omaksumiseen. Mitä luokan kyynisyys, muodostuvat klikit ja niiden välinen kilpailu, problemaattisten tosiasioiden kohtaamisen ja adaptiivisen työn välttäminen, henkilökohtaiset roolit ja ryhmän kollektiivinen kehitys kertovat johtamisen haasteista? Normaalien oppituntien lisäksi kurssilla katsotaan myös 3 kansainvälistä elokuvaa/dokumenttia, jotka syventävät kurssin johtajuuskäsitteistön omaksumista.
Aikataulu (opetusta täydentävä ja selventävä oheiskirjallisuus ja artikkelit julkaistaan ennen kurssin alkua kunkin luentopäivän kohdalla)
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä kyseiseen dokumenttiin. (Taivaallisen rauhan aukion tapahtumiin johtanut kehitys Kiinassa 1989).
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan elokuvan pohjalta laadittuun kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä.
Tunnilla katsotaan 50 minuutin dokumentti Breaking Bows and Arrows.
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa opittuja käsitteitä tähän tositapahtumiin perustuvaan elokuvaan.
Kurssi edellyttää säännöllistä osallistumista oppitunneille, sekä opetusta täydentävän ja selventävän oheiskirjallisuuden (Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers") ja artikkelien huolellista lukemista. Kurssimoniste on opiskelijoiden kopioitavissa opettajan kurssilla ilmoittamalla tavalla. Kurssin aikana tehdään 3-4 lyhyttä kirjallista välityötä sekä 10 – 15 sivun loppuessee, joka palautetaan kaksi viikkoa kurssin päättymisen jälkeen.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana, mutta eri elementtejä painotetaan seuraavasti:
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 25.5.2008.
Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
10.3.-30.4. ma ja ke 16-18, U35 ls. HUOM! Ensimmäisen luentokerran ma 10.3. kesto on klo 16-20! (Tieto lisätty 9.1.2008.)
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu ma 5.5. klo 16-18, U40 sali 1.
JOS1.
Luento korvaa Viitalan (ent. Strömmerin) ja Herseyn et Blanchardin teokset (4 op) opintojaksosta_JOS3.
HUOM! Kurssin laajuus on suurempi kuin keväällä 2007. Kevään 2007 kurssi oli laajudeltaan vain 2 op ja se korvaa Viitalan teoksen. Kevään 2007 kurssisivu.
JOS-opiskelijat.
Kurssin tuloksena opiskelija hallitsee yrityksen ja julkisorganisaation strategisen henkilöstöjohtamisen systematiikan ja toimintasisältöjen pääpiirteet sekä osaa tunnistaa erityisesti niitä kausaalisia mekanismeja, joilla henkilöstöjohtamisella voidaan edistää työorganisaation tuloksellisuutta sekä henkilöstön työelämän laatua ja työhyvinvointia.
Täsmennetään myöhemmin.
Työskentelymuodot täsmennetään kurssin alkaessa.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintojakson suorittamista voi täydentää suorittamalla kurssin Neuvottelutaidon_perusteet_(4_op) tai Adaptiivinen_muutosjohtaminen_(4_op).
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Pe 2.11.-16.11. klo 10-14, pe 23.11. klo 10-16 ja pe 14.12. klo 10-14, M11 ls 6. Huom. ei kokoontumisia 30.11. eikä 7.12.
Opettaja ilmoittaa tarkemmat käytettävät tilat kurssin alussa. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla on välttämätöntä.
Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 25 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen.
JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ajoissa.
JOS1.
Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä 4 op / 2 ov (opintojakson kokonaislaajuus tällöin 10 op / 6 ov). HUOM! Kurssi on vaihtoehtoinen Adaptiivinen_muutosjohtaminen-kurssin kanssa (eli molempia kursseja ei voi käyttää jaksossa JOS3). Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat.
Kurssilla käsitellään neuvottelutaidon eri osa-alueita, painotus on ns. periaatteellisessa neuvottelussa.
Kurssikertoja on 5, joista yksi on pitkä (5 h) neuvotteluharjoitus. Kurssilla on luentoja, neuvotteluharjoituksia ja kirjallinen harjoitustyö (15-20 sivua).
Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä neljällä (kokonaisopintopistemäärä on tällöin 10 op).
Mikäli opintojakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (10 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla 20.12. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisesta julkisen hallinnon käytännön näkökulmasta.
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
16.1.-20.2. ke 10-14, U37 sh 1. Huom. ei luentoa 30.1.2008. (Tieto lisätty 18.1.2008.)
Huom. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) ja JOS-sivuainekokonaisuuden (JOS6) opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan (H215) opintojakson suorittajilla. Ilmoittaudu WebOodissa siihen opintojaksoon (=ryhmään), jonka haluat suorittaa.
JOS-opiskelijoiden edeltävyysvaatimuksena on opintojakso JOS1.
Ilmoittautuneille tiedotetaan sähköpostitse kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä viikon 2 aikana.
Kurssin loppukuulustelu on ke 27.2. klo 10-12, U37 ls.
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan ja JOS-sivuainekokonaisuuden opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoilla.
Täsmennetään kurssin alkaessa.
Luennot ja luentokuulustelu.
Opintojakson muu kirjallisuus (jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2007-2008) on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
KURSSI ALKAA OPETTAJAN VIRKAMATKAN VUOKSI VASTA TORSTAINA 1.11.
1.11.-29.11. ti ja to 16-18, U37 ls. Lisäluentokerran ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ti 11.12. klo 16-18, M11 ls 5.
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat.
Oppimistavoite täsmennetään kurssilla.
Luentokalvot julkaistaan tällä sivulla kurssin aikana.
Aktiivinen osallistuminen luennolle, luentokeskustelut, luentokuulustelu.
Hyväksytty luentokuulustelu korvaa 1 teoksen (opiskelijan valinnan mukaan) opintojaksosta JOS6. Jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2007-2008, kurssilla korvaamatta jäänyt kirjallisuus (4 op) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun puuttuva osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 90
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 25 Ov: 16
Pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset perusopinnot (19 op) ja valtio-opin pakollinen linjakohtainen perusopintojakso (6 op). Pääaineopiskelijoiden opiskelijavalinnassa määräytynyt opintolinja määrittelee pääaineopiskelijan valtio-opin opintojen etenemistä perusopinnoista lähtien.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueiden (ulkopolitiikka ja diplomatia; rauhan- ja konfliktintutkimus; globaali poliittinen talous ja globaali hallinta) keskeisiin kysymyksiin avaamalla näitä Suomen ja sen kansainvälisten suhteiden kautta. Näin pyritään myös Suomen globaalin aseman ja sen kehityksen parempaan ymmärtämiseen.
Opintojakson voi suorittaa kokonaisuudessaan joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai luentokurssina. Pääaineopiskelijoille suositetaan luentokurssin suorittamista, sillä kurssi luo pohjaa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueen valinnalle aineopinnoissa.
Luentokuulustelun yhteydessä tentitään joko Visuri (toim.) tai Hansen & Waever (eds.) (ks. alla) sekä lisäksi neljästä kuuteen luennoilla täsmennettävää artikkelia, joista puolet on rauhan- ja konfliktintutkimuksen ja puolet globaalin poliittisen talouden ja hallinnan alueelta.
Opintojakso on pakollinen maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.
Guest lecturers.
No lecture on Thu 1 Nov! The course will start on Thu 8 Nov 07.
Due to the teacher change this course will start one week later than earlier informed. Same place and time as initially announced. (Updated 1 Nov 07.)
COURSE TIMETABLE and REGISTRATION
The grading value of the course is 2 study points and it will replace Jakobson Max: "Finland in the New Europe" of the study unit M115 (the English degree requirements). See also Course Work and Forms of Study.
The course is targeted for international degree students of political science (following the English degree progamme) and for exchange and visiting students.
The aim of this course is to acquaint students with the historical background of Finnish foreign policy and recent developments therein and with the connection between Finnish foreign policy and world politics generally.
PRELIMINARY PROGRAMME
Thu 8.11. 12-14: Opening of the lecture series
Thu 15.11. at 12-16 Researcher Hiski Haukkala, The Finnish Institute of International Affairs (UPI-FIIA): Finnish Russian Relations
Thu 22.11. 12-16 Professor Tuomas Forsberg: Finland, the EU and NATO Slides
Thu 29.11. 12-16: The end of the lecture series
Course exam Thu 13.12. 12-14, U37 ls
The lectures are basing on the major research in the field, additional examples from current political developments are used. The course ends with a written exam based on lectures and course reading.
N.B. The remaining credits (4 cr / 3 cu) of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B.2. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
The exam retake will be held Fri 18.1. at 14-16, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 3.-10.1. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Evaluation of the course, spring 2006
Out of 22 respondents 18 deemed the course as very interesting or interesting, 4 as neither interesting nor uninteresting, and nobody as uninteresting. As a consequence of previous criticism the course on Finnish Foreign was this time oriented mainly towards the needs of exchange students (more basic level) and less towards the Finnish students. Nevertheless, the course was not purely a story-telling one on Finland in the world, but also theory- and history-oriented.
A majority of the participants stressed, that the course had been well structured. The use of current examples for basically important structural issues was noted positively. But as usually: whilst some students would have preferred to get less theory and more contemporary material, more especially on issues like Baltic/Nordic cooperation in the EU, others would have preferred the opposite. The dominating view is that a good balance had been found of theory and empirical material, clear examples and "story telling". Again, some wanted less history, and less on Russia (others liked this). One student proposes to have a course on Finnish foreign and domestic policies for the ERASMUS students - others underlining that it was positive that foreign policy had been linked to domestic and current issues in Finnish politics. Generally positively seen was the comparison with the foreign policy-making in other European countries. One participant would have liked more on Finnish development policy, esp. Africa.
Generally positively evaluated was the communicative way of the lecturing; some students nevertheless were wishing that the students should have been involved even more. A majority of the participants wanted more time for discussion. The use of power point slights and the internet was underlined by most students as a very positive feature; some of them criticising the use of pictures, others understand it positively as a tool to make a 4-hours lecture possible- and wanted even more.
Evaluation summed up by Burkhard Auffermann.
VTM Tapio Lovio ja Dr. Phil. Burkhard Auffermann
10.3.-23.4. ma ja ke 12-14, U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään ma 28.4. 12-16, PII.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson M115.
Kurssi luo pohjaa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueen valinnalle aineopinnoissa, joten sitä suositellaan erityisesti maailmanpolitiikan linjan pääaineopiskelijoille. Katso myös Korvaavuudet.
Kurssi on avoin myös sivuaineopiskelijoille. Mikäli opiskelija ei pysty osallistumaan M115-kurssille, on sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä (ks. kirjallisuus ja ilmoittautuminen opintojakson_sivulta ).
Maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueiden (ulkopolitiikka ja diplomatia; rauhan- ja konfliktintutkimus; globaali poliittinen talous ja globaali hallinta) esittely.
Kurssi toimii johdatuksena erikoistumisalueisiin esitellen muun muassa niiden syntyvaiheita, määrittelymahdollisuuksia ja itseymmärrystä, keskeisiä tutkimuskohteita, -kysymyksiä ja -tuloksia, merkittävimpiä suuntauksia ja tulevaisuuden haasteita. Tarkoituksena on yhtäältä antaa yleiskuva eri tutkimustraditioista ja toisaalta selkeyttää maailmanpolitiikan aine- ja syventävissä opinnoissa eteen tulevia valintoja.
Kurssin ohjelma tarkennetaan myöhemmin.
Luentokurssi loppukuulusteluineen, loppukuulustelun yhteydessä tentitään myös luennoitsijoiden täsmentämä kirjallisuus ja lisämateriaali.
Kurssin loppukuulustelu pidetään ma 28.4. 12-16, PII. Ei erillistä ilmoittautumista (WebOodi-ilmoittautuminen kurssille riittää). Uusintakuulustelusta ks. alla Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-12 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 65 Ov: 43
Suoritustapa - pääaineopiskelijat: Valtio-opin yhteiset aineopinnot (22 op), maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan yhteiset aineopinnot (12 op), eriytyvät aineopinnot jostakin erikoistumisalueesta (12 op), yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta sekä kandidaatin tutkielmaopinnot (13 op).
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojaksossa perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriasuuntauksiin ja metodologisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kaikki keskeiset maailmanpolitiikan tutkimuksessa esillä olevat teoreettiset lähestymistavat, ymmärtää niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa yhdistää ne laajempiin tieteenfilosofisiin kehyksiin.
Pääainepiskelijat: Ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille tarkoitettu työseminaarityyppinen luentosarja (2 op), jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Mikäli työseminaariin ei mahdu, kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille, mikäli tilaa on.
3.9.-15.10. ma 10-14, U37 sh 4. Ei kokoontumisia 10.9. ja 17.9. Kurssille otetaan vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoita. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ma 29.10. klo 14-16, U37 ls.
Kurssin loppukuulustelutiedot tarkennettu 30.7.07.
Perusopinnot.
Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Kurssille otetaan vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoita. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Ks. M210.
Ks. M210.
Kurssilla perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriasuuntauksiin ja metodologisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kaikki keskeiset maailmanpolitiikan tutkimuksessa esillä olevat teoreettiset lähestymistavat, ymmärtää niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa yhdistää ne laajempiin tieteenfilosofisiin kehyksiin.
Yksityiskohtainen opetussuunnitelma, josta selviää muun muassa kurssin työskentelytavat, keskeiset kysymykset ja kirjallisuus jaetaan ensimmäisessä seminaarissa.
Seminaariaiheet ja aikataulu:
Työseminaarityyppinen luentosarja (2 op / 1 ov), jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus 4 op / 3 ov.
Kurssilla käytetään seuraavia oppimismenetelmiä: itseopiskelu, keskustelu ja ryhmätyö, suullinen seminaarialustus ja opponointi sekä kirjallisuustentti.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on antaa kuva maailmanpolitiikan suurista muutoksista - erityisesti kylmän sodan päättymisestä ja globalisaatiosta - ja normatiivisista argumenteista pysyvyyden tai muutosten puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisten muutosten luonteen ja niiden vaikutukset maailmanpolitiikkaan sekä tuntee pääpiirteissään sen keskustelun, joka koskee muutosten tulkintaa, selittämistä ja oikeutusta.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus (3 teosta):
30.10.-29.11. Tue and Thu 8-10, U37 sh 1.
Participation is limited to 25 students. Prior registration for the course in WebOodi.
NOTE 22.10.2007: The registration period for the course is now closed. All
those who have registered but have been placed on the Weboodi witing list
are nonetheless welcome to attend the course.
Basic Studies.
The course forms part of study unit M215. Changes in World Politics. Successful completion of the course (of which the essay is a mandatory part) replaces two books from the M215 book exam:
Students majoring in World Politics (Intermediate level).
The aim of the course is to introduce students to the major philosophical questions underlying political debates on global problems. Students of world politics are confronted from the beginning with an enormous range of controversial and often interrelated issues such as war/organized violence, international law and global governance, gender-related concerns, environmental problems, poverty, nationalism, ethnicity, migration, racial tensions, and so forth. Rather than discussing specific details of current global political issues, however, this course takes a more abstract approach, and is aimed at giving an overview of the most frequent and significant philosophical questions that can be identified within these debates. For instance, the course will introduce some of the various and often conflicting views on the relationship between individual and society, the question of whether there are essential needs, rights, obligations etc. common to all persons, the role and significance of religious, cultural and other differences, the role of the state and other boundaries in an interdependent world, and so on.
The aim of the course is to emphasize that beneath the surface of every political issue which students will encounter throughout their studies, a broad diversity of philosophical debates and disagreements can be seen to be at work. Because philosophizing means thinking at a higher level of generality than is involved in practical problem-solving, it provides the transferable analytical skills and ability to think in abstractions essential to understanding how and why global issues and problems come to be so complex and recurrent in the first place. By developing student’s awareness of the philosophical background of global political debates, the course should help students develop the skills essential to the adequate study of world politics.
PART 1: Introduction and Basic Starting Points
Class 1, Tuesday 30.10: What the course is about; its potential contribution to your studies
Assigned reading for this class:
Held, David (2002) ‘Violence, Law and Justice in a Global Age’, available on the Polity Press Global Transformations website co-run by Held: http://www.polity.co.uk/global/violence-law-and-justice-in-a-global-age.asp Incidentally, this is an excellent site with a great many resources helpful for student’s research for essays, bachelor’s theses, etc. I suggest using the site, and the extensive list of links provided there, for ideas on the essay to be written for this course.
Class 2, Thursday 1.11: The roles of philosophy in studying world politics
Assigned reading:
Singer, Peter (1993) ‘About Ethics’, Chapter one of Singer’s Practical Ethics, Second Edition (Cambridge), pp. 1-15. Copies of the chapter will be made available in advance.
Class 3, Tuesday 6.11: Basic analytical/research skills useful for this course (and in general)
Assigned reading: TWO texts:
1. Adler, Mortimer J. (1942) How to Read a Book: The Art of Getting a Liberal Education, New York. This book is hard to find but well worth reading. The section to read is Chapter 14, ‘And Still More Rules’, pp. 266-291. This section will be made available in advance.
2. Grix, Jonathan (2002) ‘Introducing Students to the Generic Terminology of Social Research’, Politics Vol. 22, Issue 3, pp. 175-186. Available through Nelli, one of the main search engines/databases provided by the University: http://www.nelliportaali.fi/
PART 2: Philosophical Issues in World Politics from a Cosmopolitan Perspective
Class 4, Thursday 8.11: Ideals, norms and ethics in world politics: classical and contemporary disputes
Assigned reading: TWO short texts:
1. Wight, Martin [1959-60] ‘Kant, 22 April 1724-12 February 1804’, in Wight, Martin (2005) Four Seminal Thinkers in International Theory: Machiavelli, Grotius, Kant, and Mazzini, pp. 63-88. Oxford. Copies of the chapter on Kant will be made available in advance.
2. Frost, Mervyn (1998) ‘A Turn Not Taken: Ethics in IR at the Millennium’, Review of International Studies 24, 119-132. Copies made available in advance.
Class 5, Tuesday 13.11: Cosmopolitanism: main characteristics and controversies
Assigned reading:
Entry on cosmopolitanism in the Stanford Encyclopedia of Philosophy: http://plato.stanford.edu/ This is a free online encyclopaedia with excellent introductory essays, many of which are as helpful to world politics students as they are to philosophers.
Class 6, Thursday 15.11: Political problems in philosophical perspective, 1: Cosmopolitan responsibilities, moral dilemmas and our
Compulsory lectures and final essay (about 15 pages; essay topics etc. will be specified during the course). In addition to regular attendance, active participation in the sessions through questions, discussion etc. is important.
Regular attendance of the lectures and active participation in discussions is essential. There is no final exam. Instead, to receive the course credits (4 cr / 3 cu) students will write an essay of no less than 3500 words (instructions and topics of the essays will be given early on in the course). Because the course is aimed at undergraduate level, students whose native language is not English are strongly encouraged to concentrate on learning basic academic writing skills by first doing so in their own language (insofar as the lecturer’s capabilities allow) before taking on the additional difficulty of learning how to write academic text in a foreign language. Apart from English, essays can be submitted in Finnish, Swedish, German or Spanish.
If a student doesn't attend other M215 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on the standard scale now used at the University, i.e. 0-5. In addition to the essay, attendance and participation in discussion will be taken into consideration when assigning grades.
The results of the course will be posted on the Department notice board by XX. The lecturer will give detailed feedback to all students on their essays (instructions and deadline, etc. for the essays will be specified during the course). Students who are dissatisfied with their final grade are welcome to re-submit their essays after revision if they wish to improve their grade.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. When giving feedback, students evaluate the contribution of the teacher, their own contribution, and that of other students
Feedback summed up by James O'Connor
10.3.-21.4. ma ja to 14-16, Eco sh 3-4.
Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Loppukuulustelu pidetään ma 28.4. 14-16, Eco sh 3-4.
Perusopinnot.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen opiskelijat.
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimmät näkökulmat (teoriaperustat) globalisaation määrittelemiseksi ja tarkastelemiseksi, sekä kykenee arvioimaan niitä kriittisesti. Maailmanpolitiikassa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan erityisesti suhteessa kansallisvaltioon ja demokraattiseen päätöksentekoon: Miten eri kirjoittajat näkevät globaalissa järjestelmässä tapahtuneet muutokset? Onko valtion merkitys muuttunut, ja jos on, niin millä tavoin? Kurssin läpäissyt opiskelija tuntee globalisaation poliittisiin aspekteihin liittyvien keskeisten käsitteiden – mm. valtio, suvereniteetti, autonomia, territoriaalisuus, globalisaatio, integraatio, maailmanjärjestelmä – taustat ja merkitykset pystyen siten ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti maailmanpoliittisista muutoksista käytävää keskustelua. Kurssi tutustuttaa opiskelijan konkreettisen (historiallisen) tarkastelun avulla maailmanjärjestelmän toimija-rakenne-problematiikkaan sekä antaa valmiudet teoreettisesti perustellulle pohdinnalle valtion merkityksestä nykymaailmassa.
Luennot käsittelevät seuraavia aiheita:
Kurssi koostuu luennoista sekä artikkeli- ja ryhmätyöseminaareista. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista sekä luennoille että seminaareihin sekä joko lyhyen artikkelialustuksen valmistelemista tai pienimuotoisen ryhmätyön tekemistä ja esittämistä. Aktiivisen osallistumisen lisäksi kurssin suorittaminen edellyttää luentojen muistiinpanoihin perustuvan tentin läpäisemistä. Opetustilanteita on yhteensä 16 tuntia (+ 2h tentti), joista 6-8 tuntia varataan ryhmätöiden esittämiselle ja niistä keskustelulle. Kurssin puolivälissä pidetään kokoontumisissa noin kahden viikon mittainen tauko, jonka aikana ryhmät voivat valmistaa esityksensä.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Yliopistossa käytössä 0-5 asteikko. Opintosuorituksen kokonaisarvosana muodostuu ryhmätyöstä/artikkelialustuksesta (1/2 arvosanasta) ja tentistä (1/2 arvosanasta), joista molemmista on saatava hyväksytty arvosana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Luento-osuuden uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Kirjallisten töiden uusintamahdollisuudesta tiedotetaan kurssilla.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 12 - 18 Ov: 8 - 12
Yksi kolmesta maailmanpolitiikan erikoistumisalueesta:
sekä yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakso antaa perusteita kansainvälisen järjestelmän ja valtion luonnetta ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana koskevaan keskusteluun. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kansainvälistä järjestelmää voidaan käsitteellistää toimintaympäristönä ja miten sen voi ajatella vaikuttavan valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ulkopoliittiseen käyttäytymiseen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
18.9.-18.10. ti 12-14 ja to 16-18, U37 sh 4. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Huom. ti 2.10. 12-14 luento peruutettu.
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuden opiskelijat.
Oppia ymmärtämään kansainvälisten neuvottelujen prosesseja kv. toimintaympäristön ja eri toimijoiden näkökulmista. Teorioiden ja käytännön suhdetta tarkastellaan ajankohtaisten neuvottelutapausten kautta.
Edellisvuoden kurssiin verrattuna kirjallisen työn laajuutta on hieman supistettu ja entistä enemmän painoa laitetaan käytännön neuvottelutapausten analysointiin
1. / Tiistai 18.9. klo 12-14 Johdanto, toimijat
2. / Torstai 20.9.klo 16-18 Neuvottelujen tyypit, neuvotteluprosessin vaiheet
3. / Tiistai 25.9. klo 12-14 Neuvottelutilanteen mallintaminen ja arviointi
4. / Torstai 27.9.klo 16-18 Tavoitteiden asettaminen, strategia
5. / Tiistai 2.10. 12-14 PERUUTETTU Korvaava luento myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
6. / Torstai 4.10. klo 16-18 Case-analyysit 1-2: Monenkeskinen neuvottelu
7. / Tiistai 9.10. klo 12-14 Simulaatioharjoitus: Monenkeskinen neuvottelu
8. / Torstai 11.10. klo 16-18 Case-analyysit 3-4: Kahdenvälinen neuvottelu
9. / Tiistai 16.10. klo 12-14 Simulaatioharjoitus: Kahdenvälinen neuvottelu
10. / Torstai 18.10. klo 16-18 Kansainväliset neuvottelut ja globaalin toimintaympäristön muutos
Luentosarja 20 h ja noin 3 sivun mittainen kirjallinen työ.
Opintojakson M220 tai H415 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5:
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojaksossa perehdytään ulkopolitiikan tutkimukseen tarkastelemalla lähemmin eräitä keskeisiä toimijoita (Yhdysvallat, Venäjä, EU) ja tutustutaan erilaisiin teoreettisiin lähestymistapoihin, joita näiden toimijoiden ulkopolitiikan tutkimuksessa on käytetty. Tavoitteena on, että opiskelija saa suhteellisen kattavan käsityksen erilaisista ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista lähestymistavoista ja että hän tuntee myös, miten ne yhdistyvät eräiden keskeisten toimijoiden konkreettiseen ulkopoliittiseen toimintaan.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Due to the staff changes of the department this course formerly planned to be given in II period 2007-2008 WILL NOT BE ORGANISED (information published in June 2007).
14.1.-20.2. according to the following timetable (Timetable change added 8.1.08.):
Registration for the course between in WebOodi.
The course exam will be held Wed 27.2. 16-18, U35 ls.
Basic studies.
The grading value of the course is 2 study points (1 cu) and it will replace Tonra Ben et Christiansen Thomas (eds.): Rethinking European Union Foreign Policy of the study unit M225. See Course work and forms of study.
Students of World Politics.
The goal of the course is to give the students a good overall view and understanding of the European Union as an actor in security and defence policy, including the historical development of a common EU foreign and security policy and the EU's current relations with other actors. In addition to the empirical side, also alternative theoretical explanations will be dealt with, linking the analysis to theories of European integration in general, and to the evolution of the conceptual framework. The students are also encouraged to put forward their own analyses and look at possible future developments.
Programme: (Published 9.1.2008)
COURSE MATERIAL (Added 9.1.2008)
The course consists of lectures and discussion based on readings, and a written exam in two parts: a short written assignment to be prepared at home, and a written exam proper at the end of the course. (Updated 9.1.2008.)
N.B. The remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by 16th March.
The exam retake will be held Fri 23.5. at 8-10, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 8.-15.5. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojaksossa perehdytään moniulotteiseen rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä turvallisuustutkimukseen tarkastelemalla suuntausten keskeisiä teoreettisia suuntauksia, käsitteistöä ja problematiikkaa. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee muodostamaan käsityksen erilaisista ajattelumalleista sekä ymmärtää konfliktinratkaisun perusteet.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
The course is organised in co-operation with the Department of Social Science History and the Christina Institute.
14.9. Fri 10-12, U40 sali 14 and 21.9.-30.11. Fri 10-12, U37 sh 1. Max 30 students (see Target Group).
Prior registration in WebOodi starting Tue 4 Sept at 10:00 am! Direct links to Political Science, World Politics and Political History study units below. Follow the links to the detailed information on Women's_Studies_registration .
Basic studies.
Political Science study unit P230:
Political Science study unit M230:
Women's Studies, 5 credits:
Political History, 5 credits:
Max 30 students: 10 Political Science and World Politics students, 10 Women's Studies students and 10 Political History students at Intermediate level.
The course aims to equip students with basic knowledge of feminist approaches to nationalism and how to engage in gendered analyses of it. The first half of the course consists of theoretical teaching and discussion of theories and interpretations of gender and nationalism. During the second part of the course, nationalism is approached through examples in various global contexts. Students are to engage with the topics in discussion and debate. At the end of the course students should understand the importance of feminist contributions to the study of nationalism and be able integrate gender as a regular category of analysis.
N.B. Political Science students: If a student doesn't attend other courses belonging to the study units P230 or M230 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on luoda kuva konfliktien ratkaisumalleista tarkastelemalla sekä eräitä keskeisiä viimeaikaisia konflikteja että maailmanpolitiikan lähestymistapoja konfliktien ratkaisemiseksi. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erilaisia ratkaisumalleja niin kansainvälisiin kuin kansallisia vähemmistöjäkin koskeviin konflikteihin ja osaa arvioida niitä myös normatiivisesti.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Useita eri luennoitsijoita (ks. Kurssin ohjelma)
Kurssi järjestetään yhteistyössä yhteiskuntahistorian laitoksen sekä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen kanssa.
18.1.-29.2. pe 10-12, P674 (Porthania, 6. kerros). (Sali muutettu 16.1.2008.)
Ilmoittautuminen
Vapaaehtoisen kirjallisuuden tenttipäivä on pe 14.3. klo 10-12, P674 tai pe 18.4. klo 10-12, P674 (tenteistä voi osallistua vain jompaankumpaan). Huom. uusintamahdollisuus on vain rästitentissä (ks. tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla kohdassa Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Yleinen valtio-oppi:
Poliittinen historia:
Afrikan tutkimus:
Arabian kielen ja islamin tutkimus:
Seemiläiset kielet ja kulttuurit:
Tarkemmat tiedot kohdassa Työtavat ja suorittaminen.
Humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan pää- ja sivuaineopiskelijat, ei edeltävyysvaatimuksia.
Kurssin aikana perehdytään viimeisten vuosikymmenten aikana eri puolilla maailmaa tehtyihin yrityksiin nousta valtaan väkivaltaisten keinojen avulla. Jotkin näistä yrityksistä ovat olleet menestyksellisiä, toiset taas hyytyneet alkumetreille. Kolmansissa tapauksissa lopullisiin tavoitteisiin ei ole vielä päästy, mutta merkittäviä tuloksia on jo saavutettu.
Tätä kautta kurssi avaa osallistujille näkökulmia pohtia vallasta kilpailun dynamiikkaa sekä erityisesti siinä väkivaltaisten menetelmien käytön problematiikkaa.
Halutessaan osallistujat voivat suorittaa luentojen ohella oheiskirjallisuutta, jonka tavoitteena on laajentaa poliittisen väkivallan käytön kysymysten tuntemusta sekä erityisesti niiden teoreettista ymmärtämystä.
Kurssikirjallisuuden kuulustelut:
14.3. klo 10-12, P674 tai 18.4. klo 10-12, P674. Näistä tenteistä voi osallistua vain jompaankumpaan. Uusintamahdollisuus ks. kohta Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Tarkemmat tiedot löytyvät luennoilla jaetusta kurssimonisteesta.
Yleinen valtio-oppi:
Mikäli opiskelija ei suorita muita korvaavia kursseja, opintojakson P230 tai M235 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Yleisen valtio-opin opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Poliittinen historia (11.1: 5 op / 2,5 ov):
Afrikan tutkimus (Aaf232 tai Kaf171: 5 op / 2 ov):
Arabian kielen ja islamin tutkimus:
Asa322B Moderni islam (kohta a), Asa343B Uskonnot ja politiikka: 2 op / 1 ov:
Asa322B Moderni islam (kohta a), Asa343B Uskonnot ja politiikka: 5 op / 2,5 ov:
Seemiläiset kielet ja kulttuurit:
Ash244 Lähi-idän ideologiat tai Ash314 Modernin Lähi-idän syventäviä opintoja: 2 op / 1 ov:
Ash244 Lähi-idän ideologiat, Ash314 Modernin Lähi-idän syventäviä opintoja: 5 op / 2,5 ov:
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuorituksen arviointi perustuu luentopäiväkirjaan ja kirjatenttiin / kirjaesseeseen.
Kurssin tulokset ilmoitetaan viimeistään XX.
Vapaaehtoisen kirjallisuuden uusintakuulustelu on yleisen valtio-opin laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. (Vapaaehtoista kirjallisuutta ei voi uusia tiedekuntatentissä!)
Yleisen valtio-opin eli P230-opintojakson laajempana suorittavat opiskelijat ilmoittautuvat rästitenttiin WebOodissa WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Muiden aineiden opiskelijat ilmoittautuvat rästitenttiin ilmoittautumisaikana (sama kuin WebOodin kautta ilmoittautuvilla, tiedekunnan ulko-ovien aukioloaika huomioon ottaen) yleisen valtio-opin laitoksen toimistoon (os. Unioninkatu 37). Ilmoittautumiseen käy mikä tahansa kokoa C4 oleva kirjekuori, joka voidaan sulkea. Toimiston aukioloaikana kuori jätetään toimistoon, toimiston aukioloaikojen ulkopuolella kirjekuori pudotetaan toimiston oven vieressä olevaan postilaatikkoon. Kuoren voi myös postittaa (toisessa kuoressa) laitoksen toimistoon (os. Yleisen valtio-opin laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto). Ilmoittautuminen tapahtuu kirjoittamalla C4 kokoa olevaan kirjekuoreen
Rästitenttiin ei voi ilmoittautua tiedekunnan opintotoimiston kautta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen ja globaalin poliittisen taloustieteen keskeisiin kysymyksiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija hallitsee sekä perinteiset (realismi/liberalismi/marxismi) että erilaiset uudet konstruktivistiset ja kriittiset poliittisen talouden teoriat ainakin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelijan tulee tuntea maailmanlaajuisen tuotannon, vaihdon ja rahoituksen suhteiden historiallista kehitystä ja niihin liittyviä keskeisiä ajankohtaisia ongelmia.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Kurssi on yleisen valtio-opin laitoksen ja Renvall-instituutin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen yhteiskurssi.
HUOMIO! Ilmoittautumisajan päätyttyä tälle luento- ja seminaarikurssille mahtuisi vielä muutama opiskelija. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kurssin vetäjään Petri Minkkiseen (petri.minkkinen@helsinki.fi) ja/tai tulla ensimmäiselle luennolle perjantaina 7.9. kello 12-14, Aud II (seuraavat luennot järjestetään perjantaisin samassa salissa mutta kello 14-16).
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa (huom. poikkeuksellinen ilmoittautumisaika!), osallistujamäärä on rajattu 15 opiskelijaan (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja 8 / Latinalaisen Amerikan tutkimus 7). Alla linkki maailmanpolitiikan tutkimuksen M240 opiskelijoiden WebOodi-ilmoittautumiseen. Lam-opiskelijoiden ilmoittautuminen, katso Renvall-instituutin_opinto-opas.
Perusopinnot. Lisäksi opiskelijan tulee hallita seminaarityöskentelyn ja seminaarityön kirjoittamisen perusteet.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan ja Renvall-instituutin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen opiskelijat.
Katso Kurssin sisältö.
Kurssilla perehdytään Meksikon pitkän 1900-luvun historiaan aikajänteellä, joka ulottuu 1800-luvun viimeiseltä kolmannekselta aina nykypäivään saakka. Tätä pohjustetaan tutustumisella koloniaalisen ajan ja itsenäisyyden alun historiaan. Tavoitteena on yhtäältä perehdyttää opiskelija Meksikon poliittisen, taloudellisen ja ulkopolitiikan historian olennaisiin ilmiöihin ja prosesseihin. Toisaalta Meksikon historian tapahtumat kytketään globaaleihin prosesseihin sekä maan lähialueiden (Karibian alue ja Keski-Amerikka), Latinalaisen Amerikan ja etenkin maantieteellisen Pohjois-Amerikan kehitykseen. Kurssi muodostaa kokonaisuuden, jonka puitteissa perehdytään yhtäältä Meksikon kansalliseen historiaan ja "sisäisiin" prosesseihin ja toisaalta niiden kytkeytymiseen laajempiin "ulkoisiin" ilmiöihin ja kehityskulkuihin sekä niiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lisäksi opiskelijat oppivat perustiedot aihepiiriin kytkeytyvästä teoreettisesta keskustelusta (katso M240) ja etenkin luennoitsijan kehittämästä kriittisestä avointen historiallisten kontekstien ja muutoksellisen politiikan tutkimussuuntauksesta.
Oheismateriaali
Kurssilla hyödynnetään oheislukemistoa, pääosin luennoitsijan kirjoittamia artikkeleita ja kirjoja (KAKTUS, Bush ja Pohjois-Amerikan tulevaisuus. Kriittinen avointen historiallisten kontekstien tutkimus ja muutoksellinen politiikka sekä Meksikon 1900-luku. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka).
Kurssi on luentojen ja seminaarin yhdistelmä. Luentoja on 8 h (4 kahden tunnin luentoa, perjantaisin, 7-28.9.2007). Luentojakso jälkeen opiskelijoilla on noin kuukausi aikaa kirjoittaa 12-15 sivun mittainen seminaarityö. Itse seminaari järjestetään kaksipäiväisenä ma-ti 29.10.-30.10.2007.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Kurssi arvioidaan kokonaisuutena, kuitenkin niin, että seminaarityön ja aktiivisen seminaarityöskentelyyn osallistumisen painoarvo korostuvat.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ja Renvall-instituutin ilmoitustauluilla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää globalisaation ja globaalin hallinnan kriittiseen tutkimukseen. Onko globalisaatio niin selvä ja perustava prosessi kuin usein annetaan ymmärtää? Miten globalisaatioon ja globaalin hallinnan tutkimuksessa voidaan soveltaa valta-analyysia ja normatiivisia muutosteorioita? Oppimistavoitteena on saavuttaa kyky soveltaa maailmanpolitiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita globalisaation ja globaalin hallinnan erittelyssä.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Lecture course is organised jointly by the Departments of Philosophy and Political Science.
15.1.-11.3. Tue 10-12, U35 ls. Registration in WebOodi.
N.B. Due to a force majeure no lecture on Tue 29 Jan! Date of the compensative lecture will be announced later. The next lecture will be held on Tue 5 Feb at 10-12, U35 ls. (Information added on 29.1.2008)
Basic studies.
Political Science (World Politics) students: The grading value of this course in Political Science is 2 study points and it will replace one book - according to a student's choice - of the study unit M245.
Preliminary programme:
LECTURE 1, 15.1.
LECTURE 2, 22.1.
LECTURE 3, 29.1. - N.B. Due to a force majeure no lecture on Tue 29 Jan! Date of the compensative lecture will be announced later. (Updated 29.1.2008)
LECTURE 4, 5.2.
LECTURE 5, 12.2.
LECTURE 6, 19.2.
LECTURE 7, 26.2.
3rd to 7th March
LECTURE 8, 11.3.
To be specified later.
Political Science (World Politics) students: If a student doesn't attend other M245 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking Political Science major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work is graded on a scale 0-5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Aihekohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.
Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.
Sinikukka Saari, Riikka Kuusisto
Bachelor's Thesis Seminar consists of:
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Taking the whole seminar covers the study units Y320 and P330., H330. or M330.
The Bachelor's Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.
The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students' argumentation and discussion skills.
To be specified in the seminar.
Bachelor's Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits, III period) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits, IV period) is a research seminar. These are to be completed in successive periods.
Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor's Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor's Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.
The course is graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
Yliopistonlehtori Riikka Kuusisto maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin kevätlukukaudella III ja IV periodissa. Kokoontumiset III periodissa 14.-21.1. ma 14-16, U37 sh 1 ja IV periodissa 10.3.-28.4. ma 14-18, U40 sali 33.
Huom. Ilmoittautuneiden suuren määrän vuoksi osa opiskelijoista suorittaa seminaarin yliopistonlehtori Petri Minkkisen ryhmässä, joka kokoontuu englanninkielisen kandidaatintutkielmaseminaarin ajalla. (Tieto lisätty 7.2.2008.)
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson M330.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Kandidaatintutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
Ryhmiin otetaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osallistua seminaariin haluamanaan periodina, jos vaadittavat edeltävät opinnot on suoritettu.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmät ovat täynnä (yli 10 osanottajaa), varasijoilla olevat opiskelijat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa tai heitä varten perustetaan uusi ryhmä.
PhD Sinikukka Saari pitää maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin 14.9. ja 28.9. pe 10-12, U37 sh 2 ja 2.-16.11 pe 10-12, U37 sh 2, ei kokoontumista pe 23.11., viimeinen kokoontuminen pe 30.11. klo 9-12, U37 sh 2. (Huom. II periodin aikataulua muutettu 16.11.07.)
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.
Korvaa kokonaan opintojakson M330.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.
Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.
Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.
Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat: Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.
Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).
Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).
Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.
Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.
Laajuus: Op: 85 - 96 Ov: 43 - 49
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradua) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 1 Ov: 0
Vanhan tutkintorakenteen mukaan etenevät: Pääaineopiskelijoiden HOPS3 (Henkilökohtainen_maisteriopintosuunnitelma_vanha_tutkintorakenne) laaditaan syventävien opintojen alussa, viimeistään pro gradu -tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan alkaessa.
Uuden tutkintorakenteen mukaan etenevät: Pääaineopiskelijoiden HOPS3 (Henkilökohtainen_maisteriopintosuunnitelma_uusi_tutkintorakenne) laaditaan syventävien opintojen alussa. Huom. Vanhan tutkintorakenteen mukaisen VTK-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden linjakohtaisista täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Vastuuopettajat linjoittain:
Politiikan tutkimuksen linja
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja
Allmän statslärä
Political Science
Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opettaja
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimmät normatiiviset teoriat demokratiasta, kansalaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, poliittisista oikeuksista ja velvollisuuksista, poliittisista hyveistä, vapauden ja tasa-arvon suhteesta, poliittisesta väkivallasta sekä toiseuden kohtaamisesta. Opiskelija tietää mitä perustavia ongelmia eri teorioihin liittyy, ja miten noita ongelmia voidaan ainakin osin ratkaista. Hän tuntee moraaliepistemologiaa ja tyypillisiä tapoja esittää normatiivinen argumentti. Opiskelija osaa myös arvioida eri normatiivisten argumenttien ja evidenssityyppien relevanssia suhteessa johonkin tutkimusongelmaan. Opintojaksoon kuuluvan kurssin päätteeksi opiskelijan hallitsee keskeiset politiikan teorian positiot ja valinnat ja osaa esittää systemaattisen normatiivisen eettis-poliittisen argumentin jostakin keskeisestä politiikan tutkimuksen ongelmasta.
Luentosarja (2 op) sekä kaksi tentittävää kirjaa (4 op), jotka voi korvata kursseilla, mikäli opetusta järjestetään. Kirjat tentitään kirjallisuuskuulustelussa viimeistään kurssia seuraavan lukukauden loppuun mennessä, mieluiten kurssin kurssin aikana.
Uuden op-muotoisen tutkintorakenteen mukaan opiskelevat.
Huom! Tälle opintojaksolle ei ole vastaavuutta vanhassa ov-muotoisessa tutkintorakenteessa. Katso myös tutkintorakenteiden_vertailu.
Sekä jokin toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikko:
11.9.-9.10. ti 14-18, U37 sh 4.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 14-16, U37 sh 4.
Perus- ja aineopinnot.
Vapaaehtoinen Y401/Y601-kurssi, korvaa valinnaisen teoksen (jokin toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikko) opintojakson kirjallisuudesta. Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Weberin herruuden, politiikan ja valtion käsitteet ja niiden käyttäminen analyyttisinä työkaluina.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 14-16, U37 sh 4.
Opintojaksoon Y401/Y601 kuuluu pakollinen vähintään 2_op:n_kurssi, jonka kurssisivulla ohjeistetaan opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden suorittamisesta, mikäli opintojaksoa ei suorita kokonaan kursseilla.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
The course is organised by the Department of Social and Moral Philosophy.
Period III: 16.1.-28.2. Wed 12-14, S20A lr 334d and Thu 12-14, U40 lr 14.
Registration for the course in WebOodi via Department of Social and Moral Philosophy. See also the_course_page of the Department of Social and Moral Philosophy.
Basic and intermediate studies.
Political Science Students following the English Degree Programme:
The course is intended for students in political philosophy and related subjects on an intermediate and advanced level.
The starting point of the course is:
A commonly agreed upon norm is that a society ought to respect and secure the presence of a plurality of ways of life and world views. Domination or oppression can in that case be defined as a regime that suppresses plurality. On the other hand, pluralism is not as such and by itself opposed to domination, and a pluralistic society may for example entail deep inequalities, few real possibilities of citizens influence in political natters and opt for the individual liberal rights of one's own citizens over the respect for global human rights. The interpretation of pluralism varies and its meaning and value shall not, for example, be reduced to the liberal interpretation, primarily oriented towards securing individual rights as against political power. Many other approaches contest this conception. For example the various democratic interpretations (deliberative democracy, republicanism, agonistic pluralism etc.) reflect on the relation between political participation as pluralistic and the condition of plurality itself. From the perspective of a critical theory of society, again, plurality, pluralism and democracy are investigated starting off from the overall diagnostic issue of domination vs. our possibilities to counter domination. The process of globalization has given rise to new questions and perspectives on all of these issues, as is clearly visible in recent debates in political philosophy and political theory. The political =96 and conceptions of citizenship, democracy and political participation =96 can no longer be understood as confined within the boundaries of the paradigm of a nation-state but must be rethought on an inter-state level. If we stick with the thesis that pluralism is a value to be upheld, and upheld globally, how shall it be understood? Are there forms of pluralism that in fact is counter to this value? How shall we understand the relation between plurality, pluralism and democracy as popular sovereignty and thus as at least potentially dependant on unity?
The course consists of lectures, readings of related texts, discussions and a final essay on an agreed upon subject.
The remaining credits of the study unit Y401 or Y601, i.e. two books:
are to be completed in the form of a book exam in a Faculty examination within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
N.B. When a degree student takes this "Plurality, Pluralism and Democracy" course worth 3 cr / 2 cu the credit amount of the whole Y401/Y601 study will be 7 cr / 4 cu.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
11.9.-11.10. ti ja to 8-10, U37 sh 4. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 8-10, U37 ls.
Perus- ja aineopinnot.
Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut poliittisen filosofian ja modernien yhteiskuntatieteiden perusteisiin ja niiden suhteisiin. Hänellä on myös käsitys keskeisistä ja vaihtoehtoisista tavoista yrittää käsitteellistää ja teoretisoida sekä valtaa että politiikkaa moderneissa yhteiskunnissa. Hän tuntee poliittisen ja vallan keskeisten ajattelijoiden lähtökohdat, näkemykset, ongelmat ja kritiikin.
Länsimaisen filosofian käsite syntyi samaan aikaan Antiikin kreikassa länsimaisen politiikan käsitteen kanssa. Länsimaisen filosofian voidaankin nähdä olevan alkuperäisesti poliksen filosofiaa, siis poliittista filosofiaa. Poliittinen filosofia olikin lähes kaksituhatta vuotta yksi arvostetuimpia tiedon aloja länsimaisessa traditiossa.
Modernissa maailmassa poliittinen filosofia kuitenkin koki kriisin. Positivistiset yhteiskuntatieteet ja erityisesti politiikan tiede yrittivät haudata poliittisen filosofian. Kuitenkin nämä joutuivat lainamaan lähes kaikki perustavat käsitteensä ja teemansa politiikan filosofialta. Nyt kun "yhteiskuntatieteet" ovat vähitellen heränneet tästä naivista unestaan on poliittinen filosofia kokenut uuden Renessanssin.
Kurssilla ei kuitenkaan yritetä käsitellä poliittisen filosofian paluuta ongelmattomasti vaan käsitellään poliittisen filosofian mahdollisuutta modernissa maailmassa juuri klassisen poliittisen filosofian mahdottomuuden kautta.
Poliittisella filosofialla ei tässä ymmärretä niinkään yritystä asettaa normatiivinen perusta politiikalle vaan pyrkimystä käsitteellistää, ongelmallistaa ja teoretisoida poliittisen ja vallan kokemusta. Kurssilla käsitellään ajattelijoita, jotka ovat vaikuttaneet keskeisesti poliittisen ja vallan kokemuksen käsitteellistämiseen ja ajatteluun modernissa maailmassa. Vaikka nämä ajattelijat (Weber, Schmitt, Arendt, Foucault) eivät olisi itse tunnustautuneet varsinaiseksi poliittisen filosofian edustajiksi, heitä käsitellään kuitenkin juuri modernin poliittisen filosofian ajattelijoina. Näiden ajattelijoiden kautta kurssi myös pyrkii tarjoamaan toisiaan kritisoivia ja vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää poliittista.
Kurssiohjelma:
Aineisto (tekstit aukeavat kurssilla ilmoitettavalla salasanalla)
Joko luennot ja tentti (2 op / 1 ov) tai luennot ja kirjallinen tehtävä (4 op / 2 ov).
Mikäli opiskelija ei osallistu muuhun opintojaksossa järjestettävään opetukseen, opintojakson kirjallisuuteen kuuluvat kirja (2 op) tai kaksi kirjaa (4 op) tentitään kirjallisuuskuulustelussa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä, mieluiten kurssin aikana.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Tavoitteena on syventää yhteiskuntatieteiden menetelmällisiä valmiuksia jollakin menetelmäalueella, joka tukee pro gradu –tutkielman laadintaa.
Yleisen valtio-opin laitoksen järjestämä menetelmäkurssi tai jokin muu kurssi valtiotieteellisen tiedekunnan syventävien opintojen menetelmäopinnoista (laitosten opetustarjonnasta muodostuva menetelmäkori). Mikäli valtio-opin laitoksen järjestämän kurssin laajuus on Y405-opintojakson laajuutta pienempi, opintojakson suoritusta täydennetään valtiotieteellisen tiedekunnan syventävien opintojen menetelmäopinnoista: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/menetelmakori.html
Uuden op-muotoisen tutkintorakenteen mukaan opiskelevat.
Huom! Vanhassa ov-muotoisessa tutkintorakenteessa tätä opintojaksoa vastaa vapaaehtoinen opintojakso S3. Tutkimusmenetelmien täydennyskurssi, 2-4 ov. Katso myös tutkintorakenteiden_vertailu.
Mikko Mattila
3.9.-10.10. Mon and Wed 16-18, U37 sh 4. Conference participation 7-8 September (Laclau’s lecture on 7.9. - covers lecture on 10.9.). Read more about the conference: http://blogit.helsinki.fi/discourse/
Prior registration for the course in WebOodi. Max 30 participants (8 places are reserved for new international degree students). Priority given to Political Science degree students at Helsinki University.
N.B. This is a Master/PhD level course, i.e. for students in research phase, or near to beginning their Master research.
N.B. All the students must apply for the course in the same (Political Science study unit Y401) WebOodi registration window. Write down in the Further Information field the name of study unit you plan to use this course for. You will be informed after the registration time via email if you fitted in the course.
The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
See Target group.
Masters level (or doctoral) students in any field of politics (and social sciences). The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
To make a distinction with a variety of discourse theoretical approaches with a main focus on Laclauian discourse theory. Develop strong analytical skills, an ability to interpret and analyse texts, objects and wider political phenomena. Critically analyse underlying values of statements and phenomena. Learn to study politics as an object of both empirical and theoretical inquiry. Critically reflect on the consequences of the choice of methods for reseach and meaning-making in general. The essay will be demonstrating ability to grasp and analyse a specific topic in politics in a structured, well-argued and -referenced manner. This offers the basis for future research and understanding politics.
Lectures:
Part A – Discourse theory: the basics
Part B – Application: theory in praxis
Part C – Theory: focus on the background
Part C – Conclusions and future case studies
COURSE MATERIALS:
The reading list will be made available before the course. Materials are provided in electronic format/links when possible.
Key reading:
ARTICLES (available electronically through Nelli at the University Library):
Lectures with 20-minute participatory discussion (20 hours), course reading, conference 7-8 September and 15 page referenced essay (6 cr / 3 cu).
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Course Feedback and teacher's comments - autumn 2006
The course was rated as interesting (4/5 scale).
The main problem was the reading, the lack of reading list in the beginning and the availability of books.
The second problem was lack of structure.
On the positive sides, the enthusiasm and knowledge of the teacher, the explanations and examples were praised.
Feedback summed up and commented by Johanna Palonen.
Laajuus: Op: 24 Ov: 12
Kolme 8 op:n jaksoa, joista vähintään kaksi politiikan tutkimuksen linjalta:
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää näkemystä politiikan ja poliittisten ilmiöiden käsitteellistämisestä ja teoreettisesta tarkastelusta. Opintojaksossa syvennetään ja monipuolistetaan tietoa niistä keskeisistä käsitteistä, joiden kautta poliittisia ilmiöitä on historiallisesti tarkasteltu sekä pohditaan sitä, miten nämä käsitteet ovat vaikuttaneet politiikan tulkintaan. Samalla jaksossa perehdytään erityisesti politiikan tutkimuksessa ja teoretisoinnissa esitettyihin politiikan käsitteisiin sekä erilaisiin tapoihin käsitteellistää politiikkaa.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
30.10.-11.12. ti 16-18, U37 sh 2. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
P410: Perus- ja aineopinnot.
Politiikan tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja jatko-opiskelijat.
Luennon tavoitteena on tarkastella politiikkaa esteettisen käsitteen näkökulmasta: erityisesti sitä, minkälainen rooli ja merkitys esteettisellä on politiikkaa koskevissa tulkinnoissa. Kurssin tavoitteena on oppia havaitsemaan, ettei esteettisen merkitys politiikassa ole suinkaan mikään pieni kuriositeetti. Pikemminkin kyse on näiden kahden käsitteen elimellisestä ja ikään kuin luonnostaan tapahtuvasta yhteen kietoutumisesta. Yhteen kietoutumisen havaitseminen ja yhteen sulautumisen vaikutusten purkaminen edellyttävät käsitteellisiä välineitä, joiden käyttämiseen kurssilla harjaannutaan.
Alustava luentorunko:
Luento suoritetaan kirjoittamalla luentoon liittyvä laajahko essee (noin 8 s.) ja osallistumalla aktiivisesti luennoille. Luento ja siitä kirjoitettava essee korvaavat Ankersmitin teoksen opintojaksosta P410 (tai 2 op jatko-opintojen erikseen sovittavista täydentävistä opinnoista). Opintojakson loput teokset suoritetaan joko osallistumalla muuhun korvaavaan opetukseen tai tiedekuntakuulustelussa viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (8 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Suoritustapa:
Luento suoritetaan kirjoittamalla annetusta aiheesta essee (noin 10 s.). Esseen voi palauttaa (vain paperiversiona) luentosarjan päätyttyä, mutta kuitenkin viimeistään 28.1.2008. Luentokurssin esseesuoritus on mahdollinen vain niille, jotka ovat ilmoittautuneet kyseiselle luennolle ja osallistuneet siihen aktiivisesti.
*Esseetehtävän aihe ilmoitetaan luentokurssin alussa.¤
Essee
Essee on vapaamuotoisesti toteutettu pienimuotoinen pohdiskeleva tutkielma annetusta aiheesta. Esseessä ei ole tarkoitus kirjoittaa referaattia luennoista, vaan soveltaa luennoilla esille tulleita käsitteitä ja näkökulmia annettuun tehtävään. Tarkoituksena ei ole referoida luentoja ja lähdekirjallisuutta eikä yleensäkään luetella asioita, vaan pohdiskella aihetta kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta. Valitun näkökulman peruskäsitteet ja niiden merkitys on esitettävä riittävän perusteellisesti ja selkeästi.
Esseessä kirjoittaja käsittelee asianmukaisin lähdeviittein tekstissä lähdeaineistoaan ja käyttämäänsä materiaalia pohdiskellen ja esittäen omia näkemyksiään. Olennaista on se, että esseessä tulee esille kirjoittajan kyky hallita luennolla esitetyt keskeiset käsitteet ja näkökulmat, perehtyneisyys aiheeseen ja kirjoittajan oma mahdollisimman hyvin ja selkeästi perusteltu näkemys ja tulkinta esseessä asetetusta ongelmasta.
Hyvä essee on luentojen ja muun kirjallisuuden pohjalta laadittu itsenäinen, rakenteeltaan hallittu kirjoitelma. Esseen tekemisessä on tärkeää hahmottaa selkeä kokonaiskuva kirjoitettavasta aiheesta ja asetetusta tutkimusongelmasta ja pyrkiä kirjoittamaan omin sanoin näkemyksensä asiasta. Asiat on liitettävä jäntevästi ja johdonmukaisesti toisiinsa.
Esseen loppuun tulee liittää lähdeluettelo ja siihen tulee merkitä kaikki lainatut ja työssä käytetyt lähteet.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Esseen arvostelu
Esseen arvostelussa kiinnitetään erityisesti huomiota:
Arvostelussa kiinnitetään myös huomiota kirjoittajan tekemiin johtopäätöksiin kuitenkin niin, ettei kyse ole esitettyjen johtopäätösten, tulkintojen, näkemysten ja mielipiteiden hyväksymisestä, toisin sanoen joistakin ”oikeista” johtopäätöksistä ja samaa mieltä olemisesta, vaan nimenomaan argumentoinnin laadusta ja siitä, miten hyvin ja johdonmukaisesti argumentteja esseessä perustellaan.
Esseen kokonaisrakennetta arvioidaan seuraavin kriteerein. Kerrotaanko esseen keskeiset tavoitteet ja näkökulmat napakasti tekstin alussa? Niveltyvätkö tekstin osat hyvin toisiinsa? Puuttuuko tekstistä jotain olennaista? Onko perustelu pitävää ja havainnollista?
Lisäansioksi esseessä luetaan muun aiheeseen liittyvän lähde- ja tutkimusmateriaalin käyttö.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
15.1.-26.2. ti 14-16, Eco sh 1.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa (10 P410-jakson suorittajaa ja 10 JOS5-jakson suorittajaa). Ilmoittaudu WebOodissa siihen opintojaksoon, jonka haluat suorittaa. Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Politiikan tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja JOS-opiskelijat.
Hallinnon avoimuus on noussut nykymuotoisen vallankäytön kritiikissä keskeiseksi teemaksi, kuten myös vallan legitimaatiossa. Samaan aikaan kehittyvät uudet tiedonhallinnan tavat mahdollistavat entistä läpäisevämpiä vallankäytön muotoja. Kurssi tarjoaa opiskelijoille teoreettisia näkökulmia tietoon ja julkisuuteen yhtäältä hallintovallan lähteinä ja toisaalta vallan kontrollin ja vastavallan välineinä. Lukemisseminaarissa käsiteltävien artikkeleiden avulla perehdytään tietoperäisen hallinnan ja julkisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin erikseen valittujen tapausesimerkkien kautta.
Alustava ohjelma:
Kurssin opetusmuoto on lukemisseminaari. Suoritustapa:
Opintojakson muun osuuden suorittaminen:
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua monitasoiseen Euroopan unionin päätöksentekoon ja eri päätöksentekoinstituutioihin sekä näitä koskeviin tutkimustapoihin ja teoreettisiin keskusteluihin. Lisäksi tarkastellaan EU:n demokraattisuuteen ja legitimiteettiin liittyviä kysymyksiä.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä kirjaa seuraavista :
12.3.-17.4. Wed and Thu 14-16, U37 sh 2. Prior registration in WebOodi. Max 25 students. (Participation maximum added 27.9.07.)
Basic and advanced studies.
Study unit P415: 4 cr / 2 cu = two books i.e.
Advanced students of Political Science.
The course covers, first, the question how gender came into the EU agenda and how feminists came to study it. Second, it focuses on the current gender policies including the institutions and actors relevant in advancing gender equality, gender specific policy initiatives, gender mainstreaming (i.e. the gender aspects of other policies) and recent moves to theorising gender in connection with other bases of equality. Third, the course explores how the EU gender model is being exported, first, to old member-states (Europeanisation), second to the new member-states (enlargement) and third to countries outside the EU (foreign and security policy).
Preliminary programme:
To be specified later.
If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work is graded on a scale 0-5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
8.2.-25.4. Fri 14-16, Eco sh 1.
Prior registration for the course in WebOodi. Max 30 participants: 15 Political Science students (study unit P415) and 15 EU students (study unit EU3). Register in WebOodi only for the study unit you wish to take with this course!
This course is designed for students who already have a basic knowledge of European integration: Students of Political Science (advanced level) and EU-students. For EU-studies see EU-studies_Study_Guide.
Using a mixed lecture-seminar format, it aims to give students a systematic and critical introduction to social science approaches to European integration; to capture the complexity of the evolving European polity; to discuss theories in relation to their intellectual and political contexts; and to sharpen the students' analytical skills (theoretical literacy).
Timetable:
No class at 22.2. (Hiihtoloma) and at 21.3. (Easterweek).
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The final grade will be based on:
The results of the course will be posted on the notice board of the Department.
If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua uuteen kansainväliseen poliittisiin instituutioihin ja poliittiseen toimintaan liittyvään tutkimukseen. Opintojakson aiheina ovat mm. äänestäminen, puolueet, poliittiset liikkeet ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä kirjaa seuraavista :
The course is organised by the Institute for Asian and African Studies.
11.3.-24.4. Tue and Thu 14-16, M11 ls 9.
Prior registration for the course via Renvall Institute in WebOodi between 11-28 Feb. Number of participants: Max 30 students.
The grading value of the course is 5 cr (ECTS) / 2,5 cu and in Political Science it will replace 2 optional books of the study unit P420.
The remaining credits of the study unit P420 are to be completed in the form of a book exam in a Faculty examination within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
Mer information: http://www.sockom.helsinki.fi/studie.php?t=1&s=politik+i+norden
Kandidatexamen eller motsvarande kunskaper.
Problemorienterad genomgång av centrala institutioner och processer i nordisk politik.
Laajuus: Op: 0 - 8 Ov: 0 - 4
Vapaavalinnaiset syventävät opinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja politiikan tutkimuksen syventäviä opintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen syventäviä opintoja.
Kyösti Pekonen
The course is organised by the Swedish School of Social Science.
Time and place:
Registration: limit of 25 participants, registration in WebOodi.
P460. Elective Advanced Studies in the Politics.
A great number of democracies confront the challenge of combining the equality of all citizens with the recognition of specific group identities. The challenge seems to attain especially explosive political forms when it comes to ethnic and cultural diversity. In recent years, its implications for democratic government have been a topic of intense debates in the fields of both comparative politics and political theory. The course will begin with an overview of theoretical approaches to multiculturalism and identity politics. On this basis, subsequent sessions will assess the empirical variety of institutional strategies vis-à-vis different layers of cultural diversity, focusing mainly on the political context of Europe and North America.
Literature:
Course participants are examined on the basis of lecture participation, lecture diaries and an assignment presentation/essay.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The course is organised by the Swedish School of Social Science.
P460. Elective Advanced Studies in the Politics.
For the European Union and its member states, the regulation of immigration has become a salient political issue. The course will start with a brief assessment of the dynamics of migration in Western Europe from the 1950s up to the present. This will serve as the background for discussing the factors that shape the conditions of integration in different political and institutional settings. Special attention will be given to the interplay of the dynamics of European polity-building and the management of diversity, in general, and the impact of Europeanization on the field of immigration policies, in particular. Finally, the increasing differentiation of the citizenship status and its consequences will be analyzed in the comparative "micro-context" of European urban settings.
Literature:
Course participants are examined on the basis of lecture participation, lecture diaries and an assignment presentation/essay.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen.
Seminaarin toisessa, yleisessä osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Pro gradu -tutkielmaseminaari: Y501. Yleinen osa, 7 op ja P510, H510 tai M510. Aihekohtainen osa, 7 op = 14 op suoritetaan kolmessa periodissa: aihekohtainen osa 1 (periodi I tai III), yleinen osa (periodi II tai IV), aihekohtainen osa 2 (periodi III tai I). Pro gradu -tutkielmaseminaarin suorittaminen aloitetaan siis 1 aihekohtaisella osalla joko syys- tai kevätlukukauden alussa.
Juri Mykkänen (suom. ja eng.), Jan Sundberg (ruots.)
3.9.-10.12. Mon 9-12, U37 sh 3 and 14.1.-28.4. Mon 9-12, U37 sh 3.
N.B. Registration in WebOodi before each term.
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Since the purpose of the seminar is to get the student’s thesis writing well on its way, the topic of the thesis should be chosen before registering for the seminar. Students should time the seminar in such a way that they have sufficient energy to concentrate in research work during the course.
Basic and intermediate studies.
Study unit Y501 and Study unit P510., H510. or M510.
Political Science Degree Majors (Advanced level). Exchange and visiting students can't attend the course!
See the Study_Guide.
The course program will be specified during the first session.
To be specified in the beginning of the course.
Students’ work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Yhden periodin mittainen seminaari järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Ks. myös Kohderyhmä ja Edeltävät opinnot.
Seminaariin osallistuvien on oltava läsnä ensimmäisellä luentokerralla.
P510., H510. tai M510. Pro gradu -tutkielmaseminaarin aihekohtainen osa on aloitettava edeltävällä periodilla.
Korvaa kokonaan opintojakson Y501.
Pakollinen pääaineopiskelijoille. Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.
Kurssi on osa pro gradu -tutkielmaopintoja, johon kuuluu myös pro gradu -tutkielmaseminaarin aihekohtainen osa ja pro gradu -tutkielman tekeminen.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset (ks. tarkemmin tutkintovaatimuksista).
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Kurssin sisältö täsmennetään kurssilla.
Katso myös tutkielmanteon_tukisivut.
Täsmennetään kursilla.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Kurssipalautteen keruu: Ryhmätapaamisten lopussa käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
PM Christian Starck håller svenskspråkiga metodkurser (8 sp) både hösten 2007 och våren 2008. Kurserna är tänkta för dem som arbetar med sina pro gradu avhandlingar.
Höstens kurs börjar 4.9.:
Vårens kurs börjar 10.3.:
Grund- och ämnesstudier.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Pro gradu -tutkielmaseminarin yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Pro gradu -tutkielmaseminaari: Y501. Yleinen osa, 7 op ja P510, H510 tai M510. Aihekohtainen osa, 7 op = 14 op suoritetaan kolmessa periodissa: aihekohtainen osa 1 (periodi I tai III), yleinen osa (periodi II tai IV), aihekohtainen osa 2 (periodi III tai I). Pro gradu -tutkielmaseminaarin suorittaminen aloitetaan siis 1 aihekohtaisella osalla joko syys- tai kevätlukukauden alussa.
Kyösti Pekonen, Mikko Mattila, Jan Sundberg (ruots.), Juri Mykkänen (eng.)
3.9.-10.12. Mon 9-12, U37 sh 3 and 14.1.-28.4. Mon 9-12, U37 sh 3.
N.B. Registration in WebOodi before each term.
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Since the purpose of the seminar is to get the student’s thesis writing well on its way, the topic of the thesis should be chosen before registering for the seminar. Students should time the seminar in such a way that they have sufficient energy to concentrate in research work during the course.
Basic and intermediate studies.
Study unit Y501 and Study unit P510., H510. or M510.
Political Science Degree Majors (Advanced level). Exchange and visiting students can't attend the course!
See the Study_Guide.
The course program will be specified during the first session.
To be specified in the beginning of the course.
Students’ work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
Professori Mikko Mattila pitää politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn syksyllä 2007 aloittaville politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille 13.9.-18.10. to 16-18, U37 sh 1 (huomaa seminaarin alkamisen myöhentyminen viikolla!) sekä 17.1.-28.2. to 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Mattilan aihekohtaiseen seminaariin ei oteta uusia opiskelijoita III periodin alussa. Kevätlukukauden alussa politiikan tutkimuksen linjan pro gradu -tutkielmaseminaarin aloittavat ilmoittautuvat Pekosen aihekohtaiseen seminaariin.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleinen osa suoritettava aihekohtaisen seminaarin ensimmäisen ja toisen osan välissä. Ennakkoilmoittautumisesta yleiseen osaan katso Y501.
Opintojakso P510.
Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintoakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
I periodin seminaari 4.9.-16.10. ti 16-18, U37 sh 2 on vain Pekosen aihekohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2007 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
III periodin seminaari 15.1.-26.2. ti 16-18, U37 sh 2 politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2008 aloittaville politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Ks. Kohderyhmä. Y501. Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleinen osa suoritettava aihekohtaisen seminaarin ensimmäisen ja toisen osan välissä. Ennakkoilmoittautumisesta yleiseen osaan katso Y501.
Opintojakso P510.
I periodin seminaari: Vain Pekosen aihekohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2007 aloittaneet pääaineopiskelijat.
III periodin seminaari: Politiikan tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2008 aloittavat politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Tarkennetaan myöhemmin.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
12.9.-19.12. och 16.1.-30.4. ons 16.00-18, sal 108 och 107 (SSKH). Seminariet pågår hela läsåret. Närvaron vid det första mötet är obligatorisk.
Anmälan via WebOodi.
OBS. Anmälningen förutsätter grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik). Studeranden som fortsätter från Svenska social- och kommunalhögskolan kan inte automatiskt välja linjen för världspolitik. Detaljerade övergångsbestämmelser för den nya examensstrukturen specificeras senare.
Grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik).
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Katso lisätietoa tiedekunnan sivuilta:
Tutkielmanteon tukisivut:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Työharjoittelu on vapaaehtoinen. Tavoitteena on perehtyä työkäytäntöihin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä.
Vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa, laitoksen johtajan hyväksymässä harjoittelupaikassa sekä kirjallinen työharjoitteluraportti alla esitettyjen ohjeiden mukaan. Hyväksytty työharjoittelu kartuttaa viidellä opintopisteellä / kolmella opintoviikolla yleisen valtio-opin pääaineopintoja (opintojakso Y550.).
Suoritettuaan harjoittelun opiskelijan tulee palauttaa laitoksen amanuenssille kahden kuukauden sisällä harjoittelun päättymisestä täytetty työharjoitteluraporttilomake, kopio työtodistuksesta ja noin kolmen sivun mittainen essee harjoittelusta.
Esseestä tulisi ilmetä ainakin seuraavat asiat:
Yliopiston tukema harjoittelujärjestelmä
Yliopisto tukee harjoittelua jakamalla määrärahoja tiedekunnille harjoittelijoiden palkkaa varten. Tiedekunnat jakavat määrärahat omien kriteereidensä mukaan laitoksille. Yleisen valtio-opin laitoksen käytännön mukaan laitos valitsee ne opiskelijat, jotka saavat harjoittelupalkkaa. Edellytyksenä valituksi tulemiselle on 180 opintopistettä / 120 opintoviikkoa, joista vähintään 105 opintopistettä (kandidaatin tutkinto eli 90 op valtio-oppia sekä 15 op valtio-opin syventäviä opintoja) / 52 opintoviikkoa pitää olla valtio-opista. Mikäli hakijoita on enemmän kuin laitoksella on varaa ottaa harjoittelijoita, suoritetaan arvonta minimivaatimusten täyttäneiden kesken. Hakuaika seuraavan vuoden harjoitteluun päättyy joulukuun puolivälissä. Haku tapahtuu täyttämällä laitokselta saatava hakulomake ja liittämällä siihen opintosuoritusote ja hyväksytyn maisteriopintosuunnitelman_(HOPS3) kopio. Tarkemmat hakuohjeet ilmoitetaan laitoksen sähköisellä ilmoitustaululla kuukautta ennen hakuajan päättymistä.
Harjoittelumäärärahojen niukkuuden vuoksi viime vuosina on voitu osoittaa määräraha vain kahden kuukauden pituiseen harjoitteluun.
Tultuaan valituksi harjoittelijaksi opiskelijalla on tavallaan palkka "taskussaan" ja hän voi hakeutua itsenäisesti häntä kiinnostaviin harjoittelupaikkoihin tai yrittää hakeutua laitokselle tarjottuihin, häntä kiinnostaviin paikkoihin. Harjoittelupaikka voi olla julkisella tai yksityisellä sektorilla sekä Suomessa että ulkomailla. Kaikissa tapauksissa harjoittelijan valinnan harjoittelupaikkaan suorittaa harjoittelupaikka, ei laitos. Laitokselle tarjottujen harjoittelupaikkojen soveltuvuus varmistetaan laitoksen puolesta, joten niihin ei tarvitse erikseen hakea laitoksen hyväksyntää. Mikäli opiskelija hankkii itsenäisesti harjoittelupaikan, sen soveltuvuudesta on sovittava etukäteen laitoksen amanuenssin kanssa (tästä on mainittava myös työharjoitteluraportissa).
Sen jälkeen kun opiskelija on hyväksytty johonkin harjoittelupaikkaan, tulee hänen ilmoittaa siitä harjoittelusopimuksen tekoa varten laitoksen amanuenssille. Harjoittelusopimuksen tekevät laitos ja harjoittelupaikka opiskelijan saadessa sopimuksesta vain kopion. Harjoittelu voidaan suorittaa vuoden kuluessa mihin aikaan tahansa – siitä sopivat keskenään harjoittelupaikka ja opiskelija.
Harjoittelijan palkan maksaa harjoittelupaikka, joka veloittaa sitten laitosta. Verokortti toimitetaan harjoittelupaikkaan. Harjoittelijan minimipalkka on vuonna 2007 vähintään 930 €/kk.
Ennen työharjoittelun alkamista opiskelijan on syytä perehtyä yliopisto-opiskelijan_yleisiin_työharjoitteluohjeisiin. Katso myös valtiotieteellisen_tiedekunnan_ja_Kannunvalajien_työelämäsivut.
Muu harjoittelu
Opiskelija voi suorittaa harjoittelun ja saada siitä opintopisteitä / opintoviikkoja myös yliopiston tukeman harjoittelujärjestelmän ulkopuolella. Tällöin harjoittelupaikka maksaa yleensä palkan. Opiskelijan tulee etukäteen käydä sopimassa harjoittelupaikan soveltuvuudesta laitoksen amanuenssin kanssa. Harjoittelusopimuksen tekeminen on vapaaehtoista. Harjoittelun raportoinnissa noudatetaan samoja menettelytapoja kuin yliopiston tukemassa harjoittelussa.
Uutta Erasmus-ohjelmassa: Erasmus-työharjoittelu harjoittelupaikan ulkomailta itse hankkiville opiskelijoille (linkki Almaan lisätty 25.9.07)
Työharjoittelu suositellaan suoritettavaksi syventävien opintojen aikana ennen tutkielmaseminaarien suorittamista. Huom! Uuden op-muotoisen tutkintorakenteen mukaan opiskelevat voivat suorittaa työharjoittelun vasta maisteriopinnoissa. Työharjoittelua ei voi suorittaa, mikäli opiskelija on suorittanut kaikki valtio-opin opinnot pro gradu –tutkielma mukaan lukien (tutkielma jätetty arvosteltavaksi).
Yleisen valtio-opin työharjoittelupaikat 2008 on jaettu. Lue lisää: http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/vol/thvalt08.pdf
Esko Tantarimäki
Laajuus: Op: 24 - 35
Opiskelijan vapaasti valittavissa olevia opintoja.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 op, josta yleisen valtio-opin pakollisten pääaineopintojen laajuus on 85-96 op. Näiden lisäksi on suoritettava 35-24 op, jotta VTM-tutkinnon minimilaajuus 120 op täyttyy.
Nämä 35-24 op voivat olla muiden aineiden opintoja tai valtio-opin lisäopintoja. Valtio-opin lisäopinnoiksi hyväksytään muiden linjojen syventävät opintojaksot, muissa kotimaisissa yliopistoissa suoritetut yleisen valtio-opin syventävät opinnot tai ulkomailla suoritetut vähintään aineopintotasoiset valtio-opin opinnot. Lisäopinnoiksi voidaan myös hyväksyä MAP-linjalla siirtymäkauden säännöksistä aiheutuvat ylimääräiset aineopinnot.
Muiden aineiden opintojen hyväksymisestä osaksi maisteritutkintoa neuvoo valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimisto.
Opintojakson tekstiä tarkennettu muiden aineiden suorittamisesta 19.9.2007.
Kyösti Pekonen, Turo Virtanen, Riikka Kuusisto, Jan Sundberg
Laajuus: Op: 85 - 96 Ov: 43 - 49
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradua) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 24 Ov: 12
Pakollinen linjakohtainen opintojakso
ja valinnaisia opintoja (16 op):
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja organisaatioiden ja julkisen hallinnon teorioista ja niiden metodologisesta taustasta sekä käytännön hallinnon ajatustapojen perusteista. Oppimistavoitteena on näiden tiedonalojen monipuolinen hallinta tutkimuksellisen orientaation lähtökohtana.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sekä valinnainen kurssi tai seminaari, joka korvaa osan opintojaksosta.
1.11.-13.12. ja 17.1.-28.2. to 12-14, U37 sh 1 (sali korjattu oikeaksi 21.8.2007). Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari korvaa opintojakson H410 valinnaisen kirjallisuuden.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Kurssin sisällöllisenä tavoitteena on syventyä uuden institutionalismin tutkimukseen ja erityisesti sen sovelluksiin organisaatioympäristössä. Toisiaan täydentäviin ja osin ristiriitaistenkin tutkimusten lukemisen perusteella pystytään luomaan kokonaisnäkemys uuden institutionalismin tutkimuksellisista ja käytännöllisistä soveltamismahdollisuuksista työelämässä.
Tarkemmmat tiedot ensimmäisessä tapaamisessa.
Täsmennetään myöhemmin.
Opintojakson H410 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla XX mennessä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
10.3.-16.4. ma ja ke 12-14, U37 ls.
Ilmoittautuminen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu ke 23.4. ko 12-14, U40 sali 1.
Laajuus: Op: 16 Ov: 8
Kaksi seuraavista:
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen hallinnon tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisestä hallinnosta johtamisena ja virkamiesten toimintana. Oppimistavoitteena on tämän tiedonalueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
18.9.-18.10. ti 12-14 ja to 16-18, U37 sh 4. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Huom. ti 2.10. 12-14 luento peruutettu.
Katso myös Työtavat ja suorittaminen.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan sekä kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuden opiskelijat.
Oppia ymmärtämään kansainvälisten neuvottelujen prosesseja kv. toimintaympäristön ja eri toimijoiden näkökulmista. Teorioiden ja käytännön suhdetta tarkastellaan ajankohtaisten neuvottelutapausten kautta.
Edellisvuoden kurssiin verrattuna kirjallisen työn laajuutta on hieman supistettu ja entistä enemmän painoa laitetaan käytännön neuvottelutapausten analysointiin
1. / Tiistai 18.9. klo 12-14 Johdanto, toimijat
2. / Torstai 20.9.klo 16-18 Neuvottelujen tyypit, neuvotteluprosessin vaiheet
3. / Tiistai 25.9. klo 12-14 Neuvottelutilanteen mallintaminen ja arviointi
4. / Torstai 27.9.klo 16-18 Tavoitteiden asettaminen, strategia
5. / Tiistai 2.10. 12-14 PERUUTETTU Korvaava luento myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
6. / Torstai 4.10. klo 16-18 Case-analyysit 1-2: Monenkeskinen neuvottelu
7. / Tiistai 9.10. klo 12-14 Simulaatioharjoitus: Monenkeskinen neuvottelu
8. / Torstai 11.10. klo 16-18 Case-analyysit 3-4: Kahdenvälinen neuvottelu
9. / Tiistai 16.10. klo 12-14 Simulaatioharjoitus: Kahdenvälinen neuvottelu
10. / Torstai 18.10. klo 16-18 Kansainväliset neuvottelut ja globaalin toimintaympäristön muutos
Luentosarja 20 h ja noin 3 sivun mittainen kirjallinen työ.
Opintojakson M220 tai H415 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5:
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja governance-ilmiöstä globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Opintojakson keskeisenä sisältönä on governance-tutkimus eri teema-alueineen. Oppimistavoitteena on governance-tutkimuksen tuntemus ja sen tuoma valmius soveltaa hallinnan näkökulmaa tutkimuksessa ja käytännön toiminnassa.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
5.9.-4.10. ke ja to 10-12, U37 sh 1. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Kurssi korvaa opintojaksosta H420. Governance-tutkimus kirjan John, Peter: Local Governance in Western Europe.
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan syventävien opintojen opiskelijoille.
Kurssin tarkoituksena on syventää tietoja hallinnan käsitteestä, siihen liittyvistä keskusteluista ja käytännön sovelluksista ennen kaikkea paikallisen ja urbaanin hallinnan (local governanca/ urban governance) kontekstissa.
Luentorunko:
Kurssi suoritetaan osallistumalla luentosarjalle ja noin 4–5 sivun kirjallisella työllä jostain kurssilla esillä olleesta tai paikalliseen hallintaan muuten liittyvästä teemasta. Esseetä varten annetaan vapaaehtoisia lukuvinkkejä (artikkeleita ym.), jotka ovat saatavilla joko yliopiston e-lehdissä tai kopioitavissa laitoksen aulassa olevasta kansiosta. Palautusaikaa esseelle on kolme viikkoa kurssin jälkeen.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Kurssi arvostellaan kirjallisen työn perusteella asteikolla 0–5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon uudistamisen ja kehittämisen tutkimukseen ja käytännön ongelmiin. Oppimistavoitteena on valmius analysoida hallinnon uudistamisen ja kehittämisen politiikkaa ja sen toteutustapoja.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon ja liike-elämän etiikan sekä korruption tutkimukseen ja liittää tämä tutkimusalue hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen kenttään. Oppimistavoitteena on alueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
Kurssin aikataulu (muutettu 27.12.07):
Loppukuulustelu ti 6.5. 12-14 U37 ls.
HUOM! Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 30 opiskelijaa: 15 hallinnon ja organisaatioiden linjan opiskelijaa ja 15 JOS-opiskelijaa. Ilmoittaudu WebOodissa vain siihen opintojaksoon, jonka aiot suorittaa! Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja JOS-opiskelijat.
Kurssin sisällöllisenä tavoitteena on syventyä organisaatioetiikkaa koskevaan tutkimukseen erityisesti julkishallinnon kehyksessä. Kurssi luo kokonaiskuvan alan tutkimuksesta ja tarkentuu muutamiin keskeisiin aihealueisiin.
Alustava ohjelma:
Luento-opetus, aktiivinen osallistuminen luennoille, oheismateriaali. Kurssi suoritetaan lopuksi järjestettävässä luentokuulustelussa. Kuulustelu pitää sisällään luentoilla käsitellyt asiat sekä oheismateriaaliin kuuluvat artikkelit.
Mikäli opiskelija ei lukuvuonna 2007-2008 osallistu muille mahdollisille opintojaksoja H430 tai JOS8 korvaaville kuirsseille, opintojaksoihin kuuluva muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kurssipalaute_kevät_2007
Kurssia pidettiin yleisesti ottaen mielenkiintoisena ja selkeästi jäsenneltynä. Hyvinä puolina mainittiin mm. ajankohtaisen tutkimuksen esittely, konkreettiset esimerkit sekä luentokalvojen ja muun materiaalin saatavuus. Kurssimateriaaliin kuuluneet artikkelit (7 kpl) täydensivät luentoja ja tukivat oppimista. Huonona puolena esille nousi erityisesti se, että neljän tunnin luennot olivat liian pitkiä. Lisäksi toivottiin voimakkaampaa kytkentää moraalifilosofiseen tutkimukseen sekä esimerkkejä yksityisen sektorin organisaatioista. Muina asioina ehdotettiin mahdollisuutta käydä pari- tai pienryhmäkeskustelua sekä mahdollisia vierailuluentoja eri organisaatioista.
Luennoitsijan kommentti: tämä oli ensimmäinen kerta kun pidin kurssin, joten palaute on erityisen arvokasta. Ehdotukset ovat hyvin perusteltuja, ja vien kurssia sisällöllisesti niiden suuntaan. Luentoaika on syytä pitää kahdessa tunnissa, keskustelu pitää saada paremmin osaksi opetusmuotoa ja kurssimateriaalina käytetyt artikkelit tullaan jatkossa jakamaan heti kurssin alussa.
Palautteen keräsi Timo Moilanen.
Laajuus: Op: 0 - 8 Ov: 0 - 4
Vapaavalinnaiset syventävät opinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen syventäviä opintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen syventäviä opintoja.
Turo Virtanen
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Pro gradu -tutkielmaseminarin yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Markku Temmes, Turo Virtanen, Jan Sundberg (ruots.), Juri Mykkänen (eng.)
3.9.-10.12. Mon 9-12, U37 sh 3 and 14.1.-28.4. Mon 9-12, U37 sh 3.
N.B. Registration in WebOodi before each term.
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Since the purpose of the seminar is to get the student’s thesis writing well on its way, the topic of the thesis should be chosen before registering for the seminar. Students should time the seminar in such a way that they have sufficient energy to concentrate in research work during the course.
Basic and intermediate studies.
Study unit Y501 and Study unit P510., H510. or M510.
Political Science Degree Majors (Advanced level). Exchange and visiting students can't attend the course!
See the Study_Guide.
The course program will be specified during the first session.
To be specified in the beginning of the course.
Students’ work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
I periodin seminaari 5.9.-17.10. ke 12-16, U37 sh 1 on vain Temmeksen aihekohtaisen pro gradu -seminaarin kevätlukukaudella 2007 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
III periodin seminaari 16.1. sekä 20.2. ja 27.2. ke 14-18, U37 sh 1 (aikataulu tarkennettu 18.1.2008) hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn keväällä 2008 aloittaville hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Seminaarin tarkempi kokoontumisaikataulu täsmennetään kunkin lukukauden alussa.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleinen osa suoritettava aihekohtaisen seminaarin ensimmäisen ja toisen osan välissä.
Opintojakso H510.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautetta syksyn 2006 seminaarista:
Palautteen kokosi Markku Temmes.
Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin). Jos ryhmään on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muiden professorien seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
Professori Turo Virtanen pitää hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aihekohtaisen seminaarin pro gradu -seminaarityöskentelyn syksyllä 2007 aloittaville hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoille
4.9.-16.10. ti 8.30-10.00 U37 sh2 (Huom. ei 25.9. ja 2.10.)
ja 4.-11.10. to 16-18, U37 sh 2
sekä 16.1.-27.2. ke 16-18, U40 sali 5.
Läsnäolo ensimmäisellä kerralla on välttämätöntä. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa. Ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava alustava graduaiheensa!
Virtasen aihekohtaiseen seminaariin ei oteta uusia opiskelijoita III periodin alussa. Kevätlukukauden alussa hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pro gradu -tutkielmaseminaarin aloittavat ilmoittautuvat Temmeksen aihekohtaiseen seminaariin.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Y501. Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleinen osa suoritettava aihekohtaisen seminaarin ensimmäisen ja toisen osan välissä.
Opintojakso H510.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
12.9.-19.12. och 16.1.-30.4. ons 16.00-18, sal 108 och 107 (SSKH). Seminariet pågår hela läsåret. Närvaron vid det första mötet är obligatorisk.
Anmälan via WebOodi.
OBS. Anmälningen förutsätter grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik). Studeranden som fortsätter från Svenska social- och kommunalhögskolan kan inte automatiskt välja linjen för världspolitik. Detaljerade övergångsbestämmelser för den nya examensstrukturen specificeras senare.
Grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik).
Laajuus: Op: 85 - 96 Ov: 43 - 49
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradua) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan teoreettisia tietoja ja analyysikykyä sekä kykyä hyödyntää tätä osaamista tutkimuksenteon yhteydessä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakso antaa valmiuksia maailmanpolitiikan ilmiöiden itsenäiseen analysoimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen, joten se on hyvä olla suoritettuna ennen kuin aloittaa erikoistumisvaihtojen opinnot tai tutkielmaseminaarin. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen sekä luetaan yksi valinnainen uusi klassikko.
Pakollinen luentokurssi (2 op), jonka yhteydessä voi tenttiä (ks. Kirjallisuus) pakollisista kirjoista Patomäki (2 op). Lisäksi 2 muuta kirjaa, joista toinen on pakollinen (Wendt 2 op) sekä yksi valinnainen uusi klassikko (2 op). Wendt ja yksi valinnainen uusi klassikko tentitään kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.
Pakollisen kurssin suorittamiselle ei ole enää vaihtoehtoa.
Huom. myös: Opinto-oppaassa ilmoitettuihin opintojakson suoritusohjeisiin ei tehdä mitään poikkeuksia. Esim. yhdenkään kirjan tenttimistä ei voi korvata kirjoittamalla essee. Opintojakson suorittamista koskevat mahdolliset tiedustelut ainoastaan henkilökohtaisesti vastaanotolla - ei sähköpostitse!
Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakson on oltava suoritettu ennen maailmanpolitiikan pro gradu -seminaarin aloittamista.
4.9.-4.10. Tue 10-12, U37 ls and Thu 10-12, Eco ls. Lecture room change on Thursdays added 21.8.2007.
Registration for the course in WebOodi.
Course exam Thu 18.10. at 10-12, PIII. N.B. the correct weekday and date!
Basic and Intermediate Studies.
The compulsory lecture course with exam compensates 2 study points for the study unit M410.
Majors in World Politics (Advanced level).
The study unit M410 aims to enhance students' theoretical and analytical skills, as well as the ability to apply these skills when doing research. The unit provides students with the skills needed to independently analyse phenomena related to global politics and to write the thesis.
The aim of the course: to deepen students' understanding of some of the most important current theoretical approaches to IR/World Politics, and to critically reflect upon them. The course should also help the participants’ ability to read the required literature of this study unit.
Method of teaching: dialogical, discussion – theories are always, to some extent, matters of interpretation, i.e. any student can indeed have an individual understanding of any (meta)theoretical view, of its validity, usefulness, and methodological/ practical implications. In spite of the high number of students, this is a workshop rather than a lecture series. NB! This is meant to be possibly the intellectually most demanding course (except for the master's thesis) in the curriculum of world politics – please, have an attitude that corresponds to this demanding nature.
Homework for all sessions: The articles mentioned in the programme below MUST be read BEFORE the lecture (they are all downloadable on http://ejournals.helsinki.fi/). Everyone must also formulate two essential questions in advance, about or related to the article, that s/he can present in the class if so asked (the formulation may be in Finnish/ Swedish – translating complicated theoretical ideas into one’s own mother tongue is always useful). The course exam will also largely deal with these articles.
Underlying themes: the question of causality; the nature of anarchy (and thereby that of the international/global system); different forms of constructivism and the relationship of constructivism with other main theoretical approaches.
We will mostly talk about theories, but as the title of the course in fact indicates, the difference between theory and method is often a line drawn on water.
PROGRAMME
NB! The articles and themes of each lecture are still subject to change (depending on how the course evolves) – please follow the website of the study guide!
Tue 4/9, 10-12, U37 ls: Introduction
Thu 6/9, 10-12, Eco ls, Constructivism, Causality and Anarchy
Tue 11/9, 10-12, U37 ls, Constructivism as a Middle Ground
Thu, 13/9, 10-12, Eco ls, Securitization and the Copenhagen School
Tue 18/9, 10-12, U37 ls, From Constructivism to Critical Realism
Thu 20/9, 10-12, Eco ls, On the Notion of Hegemony – or on the condition without norms
Tue 25/9, 10-12, U37 ls, Towards a World State – or an Empire?
Thu 27/9, 10-12, Eco ls, Cosmopolitanism and/or Discursive Democracy
Tue 3/10, 10-12, U37 ls, On the Role of Identity
Thu 5/10, 10-12, Eco ls, Norms and Ethics in International Relations
Course exam 18/10, 10-12, PIII
Compulsory lecture course (2 credits).
The remaining credits of the study unit M410, i.e. three books: Patomäki, 2 credits, the other compulsory book (Wendt, 2 credits) and a new classic selected from the list mentioned on the study unit page (2 credits) are to be completed in the form of a book exam in a Faculty examination within six months, at the latest, after the date of the course completion.
See the study unit M410 page for dates:
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX.
The exam retake will be held Fri 18.1. at 14-16, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 3.-10.1. in WebOodi. Don't mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Laajuus: Op: 16 Ov: 8
Jokaisella maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueella on pohjana työseminaarityyppinen luentosarja, jonka kuluessa luetaan ja analysoidaan muutamia kunkin erikoistumisalueen keskeisimpiä artikkeleita ja tentitään suullisesti oman suuntautumisalan kausijulkaisun viimeisestä vuosikerrasta itse valitut viisi artikkelia. Lisäksi vaatimuksena on neljän kirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä, jossa opiskelijalla on mahdollisuus valita 6-8 tärkeän tutkimuksen joukosta omaan suuntautuneisuuteensa sopivimmat; yksi kirjoista voidaan myös sopia opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen (eli se voi olla myös kirjallisuuslistan ulkopuolelta).
Laajuus: Op: 16 Ov: 8
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietämystä ulkopolitiikan ja diplomatian teoriasta. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tarkennetun käsityksen niin aihepiirin viimeaikaisesta teoreettisesta keskustelusta kuin sen klassikoista ja voi edelleen syventää tietämystään valitsemalla oman kiinnostuksensa mukaan niin tuoreita artikkeleita alan keskeisestä kausijulkaisusta kuin klassikkokirjoja.
14.1.-25.2. ma 12-14, U37 sh 2. Kokoontumisaikataulu tarkennetaan ensimmäisellä kerralla.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaarin tarkoituksena on perehdyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevaan viimeaikaiseen tutkimukseen ja ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun sekä valmistaa opiskelijoiden valmiuksia omaa itsenäistä tutkimustyötä ajatellen niin aiheenvalinnan, lähestymistapojen, teorioiden kuin metodologioidenkin osalta.
Seminaari koostuu luennoista sekä oheislukemistosta.
Seminaari (2 op) suoritetaan kirjoittamalla lyhyt essee oman pro gradu -tutkielman aihepiirin kirjallisuudesta.
Opintojakson M420 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tarkoituksena on syventää tietämystä ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä erilaisista teoreettisista lähestymistavoista ja eräiden keskeisten toimijoiden ulkopolitiikkaa koskevista ajankohtaisista teoreettisista keskusteluista. Tavoitteena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa tutkielmaansa ajatellen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä seuraavista teoksista :
The course is organised in cooperation with the Aleksanteri Institute.
N.B. Timetable change! The course will be lectured as follows:
Place: M11 ls 4 (Mariankatu 11, lecture room 4).
Registration for the course:
Political Science Students: Basic and intermediate studies.
For Political Science 2 ECTS credits (study points) / 1 study week (cu):
For Aleksanteri Institute students, see the_AI-page.
The course is primarily aimed at advanced undergraduate or graduate students in political science (world politics) and master’s degree students in the Aleksanteri Institute’s master’s programme.
Lectures:
8 Lectures and 2-3 obligatory readings (articles) provided by the course tutor during the course. A lecture diary to be prepared on the basis of the lectures and obligatory readings (familiarity with the readings must be shown by proper referencing in the lecture diary).
For Political Science students: If a student doesn't attend other M425 or M445 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5 based on active attendance in the lectures and the submitted lecture diary.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
The course is organised by the Renvall Institute.
Tue 14-16 U40 hall 5 and Thu 14-16 U40 hall 7.
For registration and other up-to-date information of the course see the_Renvall_Institute_page.
The grading value of this Renvall Institute course in Political Science is 2 study points and it will replace one book - according to a student's choice - of the study unit M425.
After the Meiji Restoration of 1868, the Japanese government officially opened diplomatic relations with European countries. During the process of the modernization, Japan introduced a lot of European culture and technology, and became a great power in Asia-Pacific region after wars with China (1894-95) and Russia (1904-05). Still Japan was eager to preserve good relations with the European powers and to establish diplomatic ones with newly independent countries after WW I. When Japan started the Sino-Japanese War in 1937, it devoted itself to the Axis Powers. During WW II, there were only the diplomatic relations with the Axis and neutrals. This course intends to show what kinds of relations between Japan and each European country existed from the beginning of the Meiji era to the end of World War II.
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit M425 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of either of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course is organised by the Renvall Institute.
Tue and Thu 14-16 U40 sali 13.
For registration and other up-to-date information of the course see the_Renvall_Institute_page.
The grading value of this Renvall Institute course in Political Science is 2 study points and it will replace one book - according to a student's choice - of the study unit M425.
Today, we can look at the south part of Kuril Islands from the east coast of Hokkaido Island, though the Japanese in general can not visit them. Because the Japanese government, which has stressed them as Japan’s own territory, forbids its citizens to visit those islands with Russian visas. How did this all happen? The first contacts between Russia and Japan in the 18 th Century in Kuril Islands and Sakhalin were very peaceful and friendly. Nationalism in the both countries in the 19 th Century tensed the relations worse and worse: the Russo-Japanese War (1904-05); the Siberian Intervention (1918-1922); the Nomonhan (Khalkhin-Gol) Incident (1939), the Soviet-Japanese War (1945), and the Internment of the Japanese in Siberia (1945-1957). Yet the Kuril Islands problem has not been resolved. This course shows how the antipathy was born and enlarged, and evaluates how it should be dissolved.
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit M425 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of either of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course is organised by the Renvall Institute.
Mon 12-16 U38 D112.
For registration and other up-to-date information of the course see the_Renvall_Institute_page.
The grading value of this Renvall Institute course in Political Science is 2 study points and it will replace one book - according to a student's choice - of
What are perceived to be the major security issues in East and Southeast Asia today? Applying the regional security complex theory approach, the course explores the security constellations of the major powers in East and Southeast Asia in various sectors of security issues, and discusses issues of non-traditional security within the region. In addition to attending the lectures and taking an examination, the completion of the course requires writing an essay focusing on a specific security issue within East and Southeast Asia.
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit M425 or M435 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of either of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
Laajuus: Op: 16 Ov: 8
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Tavoitteena on sekä vahvistaa että syventää opiskelijan tietämystä rauhan- ja konfliktintutkimuksen teoriasta. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja alan klassikoihin. Opiskelijan on oman tutkimussuuntauksensa mukaan luettava sekä klassikkokirjallisuutta että uudempaa alan tutkimusta. Tarkoitus on, että opiskelija saa kattavat ja perusteelliset valmiudet tutkimussuuntauksen perusteista ja viimeaikaisesta kehityksestä.
16.1.-27.2. ke 12-14, U37 sh 2 (salitieto korjattu oikeaksi 17.1.2008).
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti rauhan- ja konfliktintutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Täsmennetään myöhemmin.
Täsmennetään kurssilla.
Täsmennetään kursilla.
Opintojakson M430 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää ja täsmentää osaamista erikoistumisalan teoreettisista perusteista sekä perehtyä viimevuosien aikana esiin nousseisiin keskeisiin suuntauksiin ja keskusteluihin. Tarkoituksena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa pro gradu -tutkielmaansa ajatellen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä seuraavista teoksista :
The course is organised by the Renvall Institute.
Mon 12-16 U38 D112.
For registration and other up-to-date information of the course see the_Renvall_Institute_page.
The grading value of this Renvall Institute course in Political Science is 2 study points and it will replace one book - according to a student's choice - of
What are perceived to be the major security issues in East and Southeast Asia today? Applying the regional security complex theory approach, the course explores the security constellations of the major powers in East and Southeast Asia in various sectors of security issues, and discusses issues of non-traditional security within the region. In addition to attending the lectures and taking an examination, the completion of the course requires writing an essay focusing on a specific security issue within East and Southeast Asia.
N.B. If a student doesn't attend other courses belonging to the study unit M425 or M435 during the academic year 2007-2008 the remaining credits of either of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
Laajuus: Op: 16 Ov: 8
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää ymmärrystä globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan teoreettisista kysymyksistä ja lähestymistavoista. Työseminaarissa käsitellään useampia teorioita ja näkökulmia sekä pohjustetaan artikkelien ja kirjojen valintaa. Sen jälkeen opiskelija valitsee omasta näkökulmastaan relevanteimmat teoriat suullista ja kirjallista tenttiä varten.
22.1.-12.2. ti 16-20, U37 sh 4.
Huomio! Sairastumisen vuoksi ei kokoontumista ti 29.1. Korvaava kokoontuminen sovitaan myöhemmin. (Tieto lisätty 29.1.2008)
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa. Seminaariin on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
Perus- ja aineopinnot.
Seminaari on pakollinen globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan tutkimuksen (maailmanpolitiikan linjan) pääaineopiskelijoille.
Seminaarin tarkoituksena on perehdyttää globaalia poliittista taloutta ja globaalia hallintaa koskevaan viimeaikaiseen tutkimukseen ja ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun sekä valmistaa opiskelijoiden valmiuksia omaa itsenäistä tutkimustyötä ajatellen niin aiheenvalinnan, lähestymistapojen, teorioiden kuin metodologioidenkin osalta.
Seminaari koostuu luennoista sekä oheislukemistosta (tarkemmat tiedot myöhemmin).
Seminaari (2 op) suoritetaan kirjoittamalla lyhyt essee oman pro gradu -tutkielman aihepiirin kirjallisuudesta.
Opintojakson M440 muun osuuden suorittaminen ks. opintojakson_sivu. Huom. Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää tietoa globaalista hallinnasta ja omasta erityisestä aihepiiristä tämän erikoistumisalueen sisällä. Tarjolla on niin pitkälle kehitettyä globaalin demokratian normatiivista teoriaa, taloustieteen ja sen yhteiskunnallisen roolin kriittistä analyysia, globaalien rahoitusmarkkinoiden ja verkostoyhteiskunnan teoriaa kuin yrityksiä ottaa käsitteellisesti ja empiirisesti haltuun kapitalistisen maailmantalouden keskeisiä mekanismeja ja trendejä. Opiskelija voi valita kirjat ja niitä korvaavia kursseja (jos tarjolla) sen mukaan mikä tukee parhaiten valmistautumista pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Suoritustapaa täsmennetty 27.11.2007.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
The course is organised in cooperation with the Aleksanteri Institute.
N.B. Timetable change! The course will be lectured as follows:
Place: M11 ls 4 (Mariankatu 11, lecture room 4).
Registration for the course:
Political Science Students: Basic and intermediate studies.
For Political Science 2 ECTS credits (study points) / 1 study week (cu):
For Aleksanteri Institute students, see the_AI-page.
The course is primarily aimed at advanced undergraduate or graduate students in political science (world politics) and master’s degree students in the Aleksanteri Institute’s master’s programme.
Lectures:
8 Lectures and 2-3 obligatory readings (articles) provided by the course tutor during the course. A lecture diary to be prepared on the basis of the lectures and obligatory readings (familiarity with the readings must be shown by proper referencing in the lecture diary).
For Political Science students: If a student doesn't attend other M425 or M445 courses during the academic year 2007-2008 the remaining credits of the study unit are to be completed in the form of a book exam within six months, at the latest, after the date of the course completion. N.B. This applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5 based on active attendance in the lectures and the submitted lecture diary.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Pro gradu -tutkielmaseminarin yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Tuomas Forsberg, Teivo Teivainen, Riikka Kuusisto, Henri Vogt (syyslukukausi), Jan Sundberg (ruots.), Juri Mykkänen (eng.)
3.9.-10.12. Mon 9-12, U37 sh 3 and 14.1.-28.4. Mon 9-12, U37 sh 3.
N.B. Registration in WebOodi before each term.
N.B. Students need to register in WebOodi for two study units:
Since the purpose of the seminar is to get the student’s thesis writing well on its way, the topic of the thesis should be chosen before registering for the seminar. Students should time the seminar in such a way that they have sufficient energy to concentrate in research work during the course.
Basic and intermediate studies.
Study unit Y501 and Study unit P510., H510. or M510.
Political Science Degree Majors (Advanced level). Exchange and visiting students can't attend the course!
See the Study_Guide.
The course program will be specified during the first session.
To be specified in the beginning of the course.
Students’ work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Pro gradu -tutkielmasseminaarin aihekohtainen osa kokoontuu kahden periodin (I ja III) ajan linjoittain eri opettajien pitämissä ryhmissä.
RYHMÄT KOKOONTUVAT SEURAAVASTI:
Tutkintorakenneuudistuksen siirtymävaiheessa (2005-2008) opiskelijat, jotka eivät ole siirtyneet opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti eivätkä ole valinneet opintolinjaansa, voivat valita minkä seminaariryhmän tahansa (linjansa valinneilla on kuitenkin etuoikeus osallistua oman linjansa seminaariin).
Yksittäiseen seminaariryhmään otettavien uusien seminaarilaisten määrää on rajoitettu. Jos ryhmään on tulossa enemmän uusia opiskelijoita kuin voidaan ottaa, sijoitetaan osa heistä muihin seminaareihin tutkielman aihepiiristä riippuen.
HUOM! Kaikkiin seminaareihin ilmoittaudutaan ennakkoon WebOodissa, yhdessä ja samassa WebOodi-ikkunassa! I periodin seminaarin ilmoittaudutaan 23.-27.8. ja III periodin seminaariin 3.-7.1. Jokaisen ilmoittautujan on WebOodin Lisätietoja-kentässä EHDOTTOMASTI kerrottava mihin ryhmään haluaisi osallistua ja alustava graduaiheensa! Kaikki seminaariin osallistuvat, myös jo yhden periodin ajan seminaarityöskentelyssä mukana olleet, ilmoittautuvat seminaariin kunkin periodin alussa. Seminaarityöskentelyä jatkavat ilmoittavat myös gradu-aiheensa ja mainitsevat Weboodin Lisätietoja-kentässä, että ovat jo suorittaneet seminaarin ensimmäisen osan. Ilmoittautujat saavat tiedon seminaariryhmästään sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä.
Koska seminaarityöskentelyssä pyritään pro gradu -tutkielman tehokkaaseen käynnistämiseen ja tutkimusprosessin tuloksekkaaseen edistämiseen sekä parhaimmillaan valmiin tutkielmatekstin tuottamiseen, on seminaariin ilmoittautumisen edellytyksenä, että tutkielman aihe on selvillä. Seminaari on syytä ajoittaa niin, että opiskelijalla on riittävästi aikaa tutkimustyöhön keskittymiseen.
Opintojakso M510.
Maailmanpolitiika tutkimuksen pääaineopiskelijat. Ks. myös Aika ja paikka.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia toteuttaa pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät.
Lisäksi pro gradu -tutkielmaseminaarin tavoitteena on lähdeaineistojen käytön sekä kielellisen ja asiasisällöllisen esitystavan kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida tieteellistä tutkimusta ja esitystapaa yleisemminkin.
Seminaarissa kehitetään kykyä analysoida ja arvioida toisten opiskelijoiden tekemiä tutkimusasetelmapapereita ja tutkimussuunnitelmia sekä parannetaan taitoa keskustella niistä kriittisesti kommentoiden. Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.
Pro gradu -tutkielmaseminaarin yleisenä tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella kriittisesti ja itsekriittisesti tutkimusta ja tutkimustuloksia sekä valmiutta avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.
Täsmennetään seminaarissa.
Pro gradu -tutkielmaseminaari koostuu kolmesta seminaariosiosta, joista kukin on yhden opetusperiodin mittainen. Seminaarin ensimmäisessä aihekohtaisessa osassa keskitytään oman pro gradu -tutkielman tutkimusaiheen täsmentämiseen. Tässä yhteydessä perehdytään pro gradu -tutkielman teemaan liittyvään aikaisempaan tutkimukseen, tutkimusperinteeseen ja tutkimusaihetta jäsentävään kirjallisuuteen. HOPS3 jätetään viimeistään ensimmäisen aihekohtaisen osan aikana.
Seminaarin toisessa, yleisessä_osassa, syvennetään ja konkretisoidaan tieteen tekemisen yleisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin nojaten oman tutkielman tutkimusasetelmaa ja laaditaan konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Yleisessä osassa laadittua tutkimussuunnitelmaa toteutetaan seminaarin toisessa aihekohtaisessa osassa (kolmannen periodin aikana) prosessikirjoittamisen muodossa. Pro gradu -tutkielma pyritään laatimaan mahdollisimman pitkälle tutkielmaseminaarin yhteydessä.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kaikissa seminaareissa arvostelu noudattaa seuraavia periaatteita: oman kirjallisen esitelmän ja sen esittämisen paino on 75 %, opponoinnin ja keskusteluaktiivisuuden osuus 25 %. Tarkemmat arvosteluperusteet esitetään seminaarikeskustelun aikana.
Tulokset ilmoitetaan yleisen valtio-opin laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
12.9.-19.12. och 16.1.-30.4. ons 16.00-18, sal 108 och 107 (SSKH). Seminariet pågår hela läsåret. Närvaron vid det första mötet är obligatorisk.
Anmälan via WebOodi.
OBS. Anmälningen förutsätter grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik). Studeranden som fortsätter från Svenska social- och kommunalhögskolan kan inte automatiskt välja linjen för världspolitik. Detaljerade övergångsbestämmelser för den nya examensstrukturen specificeras senare.
Grund- och ämnesstudier i motsvarande linje i allmän statslära (politologi, administration och organisation eller världspolitik).
Laajuus: Op: 25 - 60
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Yleinen valtio-oppi soveltuu toisaalta yleisyytensä, toisaalta linjajakonsa vuoksi sivuaineeksi monien muiden pääaineiden opiskelijoille sekä valtiotieteellisestä että muista tiedekunnista.
Muita aineita pääaineenaan Helsingin yliopistossa opiskelevat voivat opiskella yleistä valtio-oppia sivuaineena seuraavasti: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Sivuaineopiskelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ks. Suoritustapa.
Perusopinnot (25 op)
Pakolliset opintojaksot:
Lisäksi yksi seuraavista linjakohtaisista perusopintojaksoista:
Aineopinnot (35 op)
Toinen seuraavista:
Lisäksi yksi linjakohtaisista aineopinnoista (30 op):
Pääsääntöisesti tutkintovaatimukset yleisessä valtio-opissa ovat samat pääaine- ja sivuaineopiskelijoille.
Poikkeuksia tästä ovat:
Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa.
Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:
Tällöin opintolinjan valinta aloitetaan valtio-opin johdantokurssilla, jossa valinta määrää toisen luentokuulustelussa tentittävän teoksen ja perusopintojen linjakohtaisista opintojaksoista valitaan se, jonka mukaiset opinnot aiotaan valtio-opin sivuaineopinnoissa suorittaa.
Niiden sivuaineopiskelijoiden, jotka aikovat vaihtaa valtio-opin pääaineekseen, edellytetään suorittavan valtio-opin perusopinnot ja aineopinnoista linjakohtaiset opinnot kokonaan (30 op) sillä linjalla, johon aikoo pyrkiä.
Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden pääaineen vaihdosta yleiseen valtio-oppiin ja tällöin edellytettävistä opinnoista, katso opinto-opas.
Laajuus: Op: 25 Ov: 16
Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:
Tällöin opintolinjan valinta aloitetaan valtio-opin johdantokurssilla, jossa valinta määrää toisen luentokuulustelussa tentittävän teoksen. Sivuaineopiskelijan opintolinjaa ei vahvisteta erillisellä päätöksellä. - Sivuaineopiskelijoiden opintojen suunnittelu, ks. opinto-oppaan kohta Opintoneuvonta.
Laajuus: Op: 7 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuus). Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Mikko Mattila, Turo Virtanen, Tuomas Forsberg (syyslukukausi); Kari Paakkunainen (kevätlukukausi)
3.9.-15.10. ma 14-16 PII, to 12-14 U40 sali 1 ja pe 12-14 U40 sali 1. Huom. Ei luentoa ma 10.9. ja pe 14.9. Ylimääräinen luento ti 11.9. klo 14-16, PII.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu pidetään pe 19.10. klo 12-16 U40 sali 1 ja U40 sali 6. Tenttisalijako ilmoitetaan myöhemmin julkaistavilla kurssin kotisivulla.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.
Valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat.
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.
Kurssin sisältö täsmennetään luennoilla.
Linkki kurssin verkkosivuille: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-johd-2007/
Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi, joka jatkuu toisen opiskeluvuoden syyslukukaudelle saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n (1 op).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Suoritustapoja tarkennetaan luennon kuluessa ja luentojen alkaessa avattavalla kurssin kotisivulla.
Kirjallisuus: (kaksi seuraavista, ks. yllä)
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-18 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
13.3.-25.4. to ja pe 12-14, U40 sali 1. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Luentokuulustelu ma 5.5. 16-18, PR sali 1 (kuulusteluun ei ilmoittauduta). Uusintakuulustelusta ja siihen ilmoittautumisesta katso Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet.
Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.
Yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Tavoitteena on perehtyä politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksessa käytettäviin käsitteisiin sekä antaa yleiskuva politiikan tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Käsitteitä, tutkimussuuntauksia ja tutkimuskohteita valaistaan liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin rakenteen ja toiminnan tarkasteluun. Kurssin laajat verkkosivut ovat opiskelijoiden käytettävissä. Näin luennolla on mahdollisuus myös keskustella erilaisista politiikan peruskäsitteistä, politiikan ajankohtaisista ongelmista ja tutkimusperinteiden vaihtoehdoista.
Luentokurssin sisältö selviää systemaattisesti kurssin verkkoaineistosta ja sen sisällysluettelosta: http://www.avoin.helsinki.fi/Kurssit/valJohd/avoin.html
Luentokurssi on pakollinen suoritustapa, jota ei voi korvata muilla suorituksilla. Kevätlukukauden luentokurssi on tarkoitettu vain yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijoille.
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentokuulustelu.
Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.
Kirjallisuus: (kaksi seuraavista, ks. yllä)
Luentokuulustelun yhteydessä kirjoitetaan myös pieni harjoitustehtävä, jonka muoto selviää luennolla.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Kirjakysymysten (2) paino on 50 %, luentokysymys 30 % ja pienimuotoinen harjoitustehtävä 20 % kokonaisuudesta.
Tulokset viikon kuluttua tentistä verkossa ja laitoksen ilmoitustaululla.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat Suomen poliittisen järjestelmän rakenteet, instituutiot, ideologiat ja toiminnalliset piirteet ja niiden kehitys (em. teemojen käsittely kansallisesta, kansainvälisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta) sekä Euroopan unioni poliittisena ja hallinnollisena järjestelmänä (unionin instituutiot, päätöksenteko ja keskeiset politiikka-alueet). Oppimistavoitteena on syventää tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja Euroopan unionista, oppia analysoimaan niiden rakenteita ja toimintaa sekä oppia käyttämään niihin liittyviä tietolähteitä.
Sivuaineopiskelijat: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.
Ilmoittaudu WebOodissa:
Johanna Kantola (suom. sivuaineopiskelijat)
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien sivuaineopiskelijoiden kirjallisuus:
1.11.-23.11. to 16-19 ja pe 8-10, M11 ls 5. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on to 29.11. 16-18, PII.
HUOMIO! Niille opiskelijoille, jotka EIVÄT tenttineet to 29.11. myöhässä alkaneessa Johdatus Euroopan unioniin -loppukuulustelussa, järjestetään uusi loppukuulustelu keskiviikkona 5.12. klo 14 - 16 PIII:ssa. (Tieto lisätty 30.11.2007.)
Yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijat.
Tavoitteena on muodostaa käsitys Euroopan unionista poliittisena järjestelmänä: unionin instituutioista, päätöksenteosta ja keskeisistä politiikka-alueista. Lisäksi perehdytään tärkeimpiin integraatioteorioihin, alan keskeiseen tutkimukseen, sekä unionin tulevaisuuden haasteisiin. Oppimistavoite saavutetaan perehtymällä EU:n kehitykseen ja toimintaperiaatteisiin luentojen sekä tapausesimerkkien avulla.
Aihepiirit esitysjärjestyksessä (luentokalvot)
Kurssin aikana käytetään oheisaineistona EU-verkko-oppikirjaa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/eu-kirja/
Luennot perustuvat alan keskeiseen tutkimukseen ja ajankohtaisiin esimerkkeihin. Kurssi päättyy luentokuulusteluun.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella. Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Luennoitsijoina julkisen hallinnon asiantuntijat.
29.10.-28.11. ma ja ke 16-18, U35 ls.
Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
2 opintopistettä joko
tai
Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.
Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.
Luentokalvot julkaistaan kurssin kotisivulla
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tiili/luennot.htm.
1. / 29.10. Johdatus Suomen hallintojärjestelmään
Yliopisto-opettaja Minna Tiili, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
2. / 31.10. Suomalainen hallintopolitiikka: tapahtunut kehitys
Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
3. / 5.11. Suomi - kunnallisen itsehallinnon luvattu maa?
Kehitysjohtaja, dosentti Kaija Majoinen, Kuntakehitys ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto
4. / 7.11. Kunnallisen palvelutuotannon haasteet
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto
5. / 12.11. Tuloksellisuus valtionhallinnossa
Finanssineuvos Heikki Joustie, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
6. / 14.11. Mitä ministeriössä todella tapahtuu - esimerkkinä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Talousjohtaja, dosentti Eero Murto, Kauppa- ja teollisuusministeriö
7. / 19.11. Kriittinen näkökulma uuden julkisjohtamisen oppiin hallinnon ’kehittämisestä’
Professori Heikki Patomäki, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto
8. / 21.11. Sisäisen turvallisuuden kehittämishaasteet julkisessa hallinnossa - arjen turvaa ja ajatuksia johtamisesta
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, Sisäasiainministeriö
9. / 26.11. Miten arvioida politiikkatoimenpiteiden onnistumista? Lähtökohtia tulosmittaukseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin
Erikoistutkija Ville Valovirta, VTT
10. / 28.11. Hallinnon kehittämisen eurooppalainen yhteistyö
Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö, Hallinnon kehittämisosasto
Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5).
Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia
otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman
sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista
kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.
Luentopäiväkirja toimitetaan paperimuodossa (ei sähköpostin
tiedostoliitteenä) viimeistään 12.12. Minna Tiilin postilokeroon, joka
sijaitsee Yleisen valtio-opin laitoksen kansliassa (kanslian ollessa
suljettuna viereiseen postilaatikkoon).
Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2007-2008. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 11.1.2008. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteen kokosi syksyn 2006 vastuuopettaja Markku Koivusalo.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Opintojaksossa korostetaan myös feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso on pakollinen sivuaineopiskelijoille, jotka voivat suorittaa jakson ainoastaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Suoritustapa – sivuaineopiskelijat: Yksi kolmesta linjakohtaisesta opintojaksosta. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava se linjakohtainen opintojakso (toinen johdantokurssin kirjallisuuskuulustelua varten valituista linjoista, ks. Y101. Johdatus valtio-oppiin), jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija aikoo valtio-opin aineopinnoissaan suorittaa.
Opintojakson numeron edessä esiintyvä kirjaintunnus ilmaisee opintojakson linjan.
Laajuus: Op: 35 Ov: 23
35 op = joko Y201. Valtio-opin metodologia (5 op) tai Y205. Vallan tutkimus (5 op) sekä yksi linjakohtaisista aineopinnoista (30 op).
Laajuus: Op: 30 Ov: 20
Sivuaineopiskelijat suorittavat linjakohtaiset sivuaineopinnot valtio-opin perusopinnoissa valitsemallaan opintolinjalla:
Laajuus: Op: 30 Ov: 20
Viisi 6 op:n jaksoa, joista vähintään kolme politiikan tutkimuksen linjalta:
Laajuus: Op: 30 Ov: 20
Pakolliset linjakohtaiset aineopinnot (12 op) ja valinnaiset aineopinnot (18 op).
Kolme 6 op:n jaksoa, joista vähintään yksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta:
Laajuus: Op: 30 Ov: 20
Suoritettava maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Yksi kolmesta maailmanpolitiikan erikoistumisalueesta:
sekä yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 18 Ov: 12
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
Laajuus: Op: 60 Ov: 35
Valtio-opin laitoksella on postituslista laitoksen jatko-opiskelijoille. Listaa ylläpitää laitoksen jatko-opintovastaava Johanna.Kantola@helsinki.fi, johon voit ottaa yhteyttä, jos haluat liittyä listalle.
Ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
WebOodi-ilmoittautumisessa on käytettävä yliopiston atk-tunnuksia. Laitoksen atk-yhdyshenkilö on Esko_Tantarimäki. Ohjeet_atk-tunnuksen_hakemiseksi_ja_WebOodin_käyttöohjeet. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ajoissa ilmoittautumaan.
Yleisen valtio-opin laitoksen www-sivuilla esillä olevat jatko-opintoja_koskevat_ohjeet (mm. jatko-opinto-oikeuden hakemisesta ja jatko-opiskelijoiden ilmoittautumisvelvollisuuksista sekä yleistä jatko-opiskelusta, esim. siirtymäsäännökset) täydentävät valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opintoja koskevia pysyväismääräyksiä (mm. lisensiaatintutkimusta koskevat säännökset sekä väitöskirjoja ja väittelemistä koskevat ohjeet ja määräykset). Jatko-opintojen tutkintovaatimukset tulostettavassa_muodossa (ei opetusta).
Hyvän_ohjauksen_periaatteet_ja_käytännöt sitovat sekä ohjaajia että jatko-opiskelijoita.
Jokainen jatko-opiskelija suorittaa jatko-opintoja 60 op. Katso alla opintojaksot (keltaiset kansiot) ja opetus (karttakeppihahmo). Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut lisensiaatin tutkinnon, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja.
Laajuus: Op: 24 Ov: 12
Tämän kokonaisuuden tavoitteena on täydentää ja syventää tietoja politiikan teoriasta, yhteiskuntatieteiden metodologiasta ja filosofiasta sekä tieteen, yhteiskunnan ja politiikan teorian keskinäissuhteista. Näin luodaan parempia valmiuksia omaehtoisen tutkimuksen tekemiselle. Metodologia- ja teoriaopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Toinen seuraavista yleisen valtio-opin maisteriopintojen opintojaksoista:
Jakson suorittamisen edellytyksenä on, että samaa opintojaksoa ei ole suoritettu maisteritutkinnon yhteydessä. Jos molemmat on jo suoritettu, neuvotellaan vaihtoehtoisista opinnoista jatko-opintojen ohjaajan kanssa.
Y401-opintojakson kirjallisuus: 2 kirjaa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä (ilmoittautumislinkit ks. Kuulustelut), minkä lisäksi pakollinen kurssi. Kirjat voi korvata kursseilla, mikäli opetusta järjestetään.
Sekä jokin toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikko:
3.9.-10.10. Mon and Wed 16-18, U37 sh 4. Conference participation 7-8 September (Laclau’s lecture on 7.9. - covers lecture on 10.9.). Read more about the conference: http://blogit.helsinki.fi/discourse/
Prior registration for the course in WebOodi. Max 30 participants (8 places are reserved for new international degree students). Priority given to Political Science degree students at Helsinki University.
N.B. This is a Master/PhD level course, i.e. for students in research phase, or near to beginning their Master research.
N.B. All the students must apply for the course in the same (Political Science study unit Y401) WebOodi registration window. Write down in the Further Information field the name of study unit you plan to use this course for. You will be informed after the registration time via email if you fitted in the course.
The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
See Target group.
Masters level (or doctoral) students in any field of politics (and social sciences). The course is part of the "Method_Basket" of the Faculty of Social Sciences.
To make a distinction with a variety of discourse theoretical approaches with a main focus on Laclauian discourse theory. Develop strong analytical skills, an ability to interpret and analyse texts, objects and wider political phenomena. Critically analyse underlying values of statements and phenomena. Learn to study politics as an object of both empirical and theoretical inquiry. Critically reflect on the consequences of the choice of methods for reseach and meaning-making in general. The essay will be demonstrating ability to grasp and analyse a specific topic in politics in a structured, well-argued and -referenced manner. This offers the basis for future research and understanding politics.
Lectures:
Part A – Discourse theory: the basics
Part B – Application: theory in praxis
Part C – Theory: focus on the background
Part C – Conclusions and future case studies
COURSE MATERIALS:
The reading list will be made available before the course. Materials are provided in electronic format/links when possible.
Key reading:
ARTICLES (available electronically through Nelli at the University Library):
Lectures with 20-minute participatory discussion (20 hours), course reading, conference 7-8 September and 15 page referenced essay (6 cr / 3 cu).
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.
During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.
When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.
Course Feedback and teacher's comments - autumn 2006
The course was rated as interesting (4/5 scale).
The main problem was the reading, the lack of reading list in the beginning and the availability of books.
The second problem was lack of structure.
On the positive sides, the enthusiasm and knowledge of the teacher, the explanations and examples were praised.
Feedback summed up and commented by Johanna Palonen.
11.9.-9.10. ti 14-18, U37 sh 4.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 14-16, U37 sh 4.
Perus- ja aineopinnot.
Vapaaehtoinen Y401/Y601-kurssi, korvaa valinnaisen teoksen (jokin toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikko) opintojakson kirjallisuudesta. Ks. Työtavat ja suorittaminen.
Weberin herruuden, politiikan ja valtion käsitteet ja niiden käyttäminen analyyttisinä työkaluina.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 14-16, U37 sh 4.
Opintojaksoon Y401/Y601 kuuluu pakollinen vähintään 2_op:n_kurssi, jonka kurssisivulla ohjeistetaan opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden suorittamisesta, mikäli opintojaksoa ei suorita kokonaan kursseilla.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
The course is organised by the Department of Social and Moral Philosophy.
Period III: 16.1.-28.2. Wed 12-14, S20A lr 334d and Thu 12-14, U40 lr 14.
Registration for the course in WebOodi via Department of Social and Moral Philosophy. See also the_course_page of the Department of Social and Moral Philosophy.
Basic and intermediate studies.
Political Science Students following the English Degree Programme:
The course is intended for students in political philosophy and related subjects on an intermediate and advanced level.
The starting point of the course is:
A commonly agreed upon norm is that a society ought to respect and secure the presence of a plurality of ways of life and world views. Domination or oppression can in that case be defined as a regime that suppresses plurality. On the other hand, pluralism is not as such and by itself opposed to domination, and a pluralistic society may for example entail deep inequalities, few real possibilities of citizens influence in political natters and opt for the individual liberal rights of one's own citizens over the respect for global human rights. The interpretation of pluralism varies and its meaning and value shall not, for example, be reduced to the liberal interpretation, primarily oriented towards securing individual rights as against political power. Many other approaches contest this conception. For example the various democratic interpretations (deliberative democracy, republicanism, agonistic pluralism etc.) reflect on the relation between political participation as pluralistic and the condition of plurality itself. From the perspective of a critical theory of society, again, plurality, pluralism and democracy are investigated starting off from the overall diagnostic issue of domination vs. our possibilities to counter domination. The process of globalization has given rise to new questions and perspectives on all of these issues, as is clearly visible in recent debates in political philosophy and political theory. The political =96 and conceptions of citizenship, democracy and political participation =96 can no longer be understood as confined within the boundaries of the paradigm of a nation-state but must be rethought on an inter-state level. If we stick with the thesis that pluralism is a value to be upheld, and upheld globally, how shall it be understood? Are there forms of pluralism that in fact is counter to this value? How shall we understand the relation between plurality, pluralism and democracy as popular sovereignty and thus as at least potentially dependant on unity?
The course consists of lectures, readings of related texts, discussions and a final essay on an agreed upon subject.
The remaining credits of the study unit Y401 or Y601, i.e. two books:
are to be completed in the form of a book exam in a Faculty examination within six months, at the latest, after the date of the course completion.
N.B. The above mentioned completion of a study unit applies to degree taking major and minor students, not to exchange and visiting students unless they wish to take the whole study unit.
N.B. When a degree student takes this "Plurality, Pluralism and Democracy" course worth 3 cr / 2 cu the credit amount of the whole Y401/Y601 study will be 7 cr / 4 cu.
The course work will be graded on a scale from 0 to 5.
11.9.-11.10. ti ja to 8-10, U37 sh 4. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
Kurssin loppukuulustelu on ti 16.10. 8-10, U37 ls.
Perus- ja aineopinnot.
Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut poliittisen filosofian ja modernien yhteiskuntatieteiden perusteisiin ja niiden suhteisiin. Hänellä on myös käsitys keskeisistä ja vaihtoehtoisista tavoista yrittää käsitteellistää ja teoretisoida sekä valtaa että politiikkaa moderneissa yhteiskunnissa. Hän tuntee poliittisen ja vallan keskeisten ajattelijoiden lähtökohdat, näkemykset, ongelmat ja kritiikin.
Länsimaisen filosofian käsite syntyi samaan aikaan Antiikin kreikassa länsimaisen politiikan käsitteen kanssa. Länsimaisen filosofian voidaankin nähdä olevan alkuperäisesti poliksen filosofiaa, siis poliittista filosofiaa. Poliittinen filosofia olikin lähes kaksituhatta vuotta yksi arvostetuimpia tiedon aloja länsimaisessa traditiossa.
Modernissa maailmassa poliittinen filosofia kuitenkin koki kriisin. Positivistiset yhteiskuntatieteet ja erityisesti politiikan tiede yrittivät haudata poliittisen filosofian. Kuitenkin nämä joutuivat lainamaan lähes kaikki perustavat käsitteensä ja teemansa politiikan filosofialta. Nyt kun "yhteiskuntatieteet" ovat vähitellen heränneet tästä naivista unestaan on poliittinen filosofia kokenut uuden Renessanssin.
Kurssilla ei kuitenkaan yritetä käsitellä poliittisen filosofian paluuta ongelmattomasti vaan käsitellään poliittisen filosofian mahdollisuutta modernissa maailmassa juuri klassisen poliittisen filosofian mahdottomuuden kautta.
Poliittisella filosofialla ei tässä ymmärretä niinkään yritystä asettaa normatiivinen perusta politiikalle vaan pyrkimystä käsitteellistää, ongelmallistaa ja teoretisoida poliittisen ja vallan kokemusta. Kurssilla käsitellään ajattelijoita, jotka ovat vaikuttaneet keskeisesti poliittisen ja vallan kokemuksen käsitteellistämiseen ja ajatteluun modernissa maailmassa. Vaikka nämä ajattelijat (Weber, Schmitt, Arendt, Foucault) eivät olisi itse tunnustautuneet varsinaiseksi poliittisen filosofian edustajiksi, heitä käsitellään kuitenkin juuri modernin poliittisen filosofian ajattelijoina. Näiden ajattelijoiden kautta kurssi myös pyrkii tarjoamaan toisiaan kritisoivia ja vaihtoehtoisia tapoja käsitteellistää poliittista.
Kurssiohjelma:
Aineisto (tekstit aukeavat kurssilla ilmoitettavalla salasanalla)
Joko luennot ja tentti (2 op / 1 ov) tai luennot ja kirjallinen tehtävä (4 op / 2 ov).
Mikäli opiskelija ei osallistu muuhun opintojaksossa järjestettävään opetukseen, opintojakson kirjallisuuteen kuuluvat kirja (2 op) tai kaksi kirjaa (4 op) tentitään kirjallisuuskuulustelussa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä, mieluiten kurssin aikana.
Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 18.1. pe 14-16 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 3.–10.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Kurssi suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla yleisen valtio-opin laitoksen, tutkijakoulun tai kansainvälisen kesäkoulun järjestämälle kurssille. Jos kurssikuvauksen yhteydessä ei ole mainittu kurssin soveltuvuudesta korvaamaan tämän kohdan, asiasta pitää neuvotella pääohjaajan kanssa. Opiskelijan vastuulla on löytää tai valita sopiva kurssi ja ilmoittautua sille.
Juri Mykkänen
La 1.3. ja 15.3. klo 10-18, P722 (Porthanian seminaarihuone 722, 7. kerros). Katso myös Kurssin sisältö/ohjelma alla.
Ilmoittautumiset 15.2.2008 mennessä Juri Mykkäselle (juri.mykkanen@helsinki.fi), jolloin tulee ilmoittaa myös mahdollisesti esitettävän paperin otsikko ja abstrakti. Katso myös Kohderyhmä.
Y605.
Jatko-opiskelijat. Kurssille voidaan ottaa 30 opiskelijaa, joista 8 voi esittää paperin.
Kurssin tarkoituksena on tarjota jatko-opiskelijoille tuntuma yhteiskuntatieteiden metodologisiin perusvalintoihin. Käsiteltäviksi teemoiksi on valittu klassisia vastakkainasetteluja (objektivismi vs. subjektivismi, määrällinen vs. laadullinen, selittäminen vs. ymmärtäminen ja moderni vs. postmoderni. Kurssin tarkoituksena on tarjota katsaus siihen, mikä on näiden vastakkainasettelujen tämänhetkinen 'state of the art' on yhteiskuntatieteissä yleisesti ja politiikan tutkimuksessa erityisesti. Minkälaisiin johtopäätöksiin keskusteluissa on päästy? Samalla kurssin tavoitteena on tuoda esiin argumentteja joidenkin valintojen tai vastakkainasettelujen ylittämisen puolesta.
Ohjelma:
La 1.3.
La 15.3.
Kurssi voidaan suorittaa joko 4:n tai 8:n opintopisteen laajuisena.
Suppea vaihtoehto (4 op) edellyttää loppuraportin laatimista kurssista oman tutkimuksen näkökulmasta (n. 15s.) sekä läsnäoloa seminaariosuudessa, mikäli se järjestetään.
Laaja vaihtoehto (8 op) edellyttää lisäksi etukäteen valmisteltua seminaariesitelmää (n. 20 s.) ja osallistumista molempiin seminaari-istuntoihin.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Laajuus: Op: 10 Ov: 5
Yhdessä tiedekuntatentissä suoritetaan kolme kirjaa. Yksi teoksista on pakollinen ja kaksi valitaan useamman kirjan luettelosta.
Laajuus: Op: 36 Ov: 25
Tämän kokonaisuuden tavoitteena on täydentää ja syventää tietoja opintolinjan teoreettisista perusteista. Näin opitaan hallitsemaan oppialaa laajemmin ja kehitetään kykyä keskustella tieteenalan peruskysymyksistä syvimmällä mahdollisella tasolla.
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Opinnot suoritetaan tenttimällä oman linjan mukaisesta opintojaksosta (P615., H615. tai M615.) kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Kirjat valitaan oman opintolinjan alla olevasta opintojaksosta. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Kirjallisuuskuulustelu yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä.
Kaksi kirjaa seuraavista (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Kirjallisuuskuulustelu yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä.
Valitaan yksi kohta kummastakin luettelosta (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
KLASSISIA TUTKIMUKSIA (luettelon viimeinen kohta sisältää kaksi teosta):
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Kirjallisuuskuulustelu yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä.
Kaksi kirjaa seuraavista (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):
Laajuus: Op: 10 Ov: 5
Kukin jatko-opiskelija opiskelee oman opintolinjansa jatkokoulutusseminaarissa (P620., H620. tai M620.). Mahdollisesta muiden opintolinjojen seminaareihin osallistumisesta sovitaan pääohjaajan kanssa.
Seminaarin tavoitteena on luoda keskusteluyhteisö, jonka kanssa voi harjoitella tieteellistä esiintymistä ja argumentaatiota. Seminaarin osallistujilta saa lisäksi palautetta ja kommentteja tutkimuksen eri osille tutkimustyön eri vaiheissa.
Jatko-opiskelijat esittävät tutkimussuunnitelmansa ensimmäisen lukukauden aikana. Seminaaria voi jatkaa kun on suorittanut opintojakson Y610. ja jonkin seuraavista: P615., H615. tai M615. Henkilökohtaisen ohjauksen edellytyksenä on jatkuva aktiivinen osallistuminen seminaariin. Suoritusmerkintä annetaan vasta, kun väitöskirjan käsikirjoitus on jätetty esitarkastukseen tai lisensiaattitutkimuksen käsikirjoitus tarkastettavaksi. Seminaarisuorituksen hyväksymisen edellytys on tutkimussuunnitelman ja ainakin kahden paperin esittäminen.
Jatkokoulutusseminaarien vetäjät.
Syys- ja kevätlukukaudella ti 16.30–18.00 yleisen valtio-opin laitoksen kirjastossa. Huom. aloitusajankohta täsmennetään osallistujille lähetettävällä kirjeellä. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
12.9.-12.12. Wed 16-18, U40 sali 26 and 16.1.-23.4. Wed 16-18, U40 sali 26.
No WebOodi registration.
Only for Postgraduate students.
12.9.-28.11. ja 16.1.-23.4. ke 16-18, U37 sh 2. Ei WebOodi-ilmoittautumista.
Laajuus: Op: 20 Ov: 15
Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot (P630., H630. tai M630.) sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).
Katso myös tutkijakoulujen opetus:
Laajuus: Op: 20 Ov: 15
Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).
Katso myös tutkijakoulujen opetus:
Jatko-opintojen pääohjaaja.
30.10.-11.12. ti 16-18, U37 sh 2. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumisen WebOodissa.
P410: Perus- ja aineopinnot.
Politiikan tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja jatko-opiskelijat.
Luennon tavoitteena on tarkastella politiikkaa esteettisen käsitteen näkökulmasta: erityisesti sitä, minkälainen rooli ja merkitys esteettisellä on politiikkaa koskevissa tulkinnoissa. Kurssin tavoitteena on oppia havaitsemaan, ettei esteettisen merkitys politiikassa ole suinkaan mikään pieni kuriositeetti. Pikemminkin kyse on näiden kahden käsitteen elimellisestä ja ikään kuin luonnostaan tapahtuvasta yhteen kietoutumisesta. Yhteen kietoutumisen havaitseminen ja yhteen sulautumisen vaikutusten purkaminen edellyttävät käsitteellisiä välineitä, joiden käyttämiseen kurssilla harjaannutaan.
Alustava luentorunko:
Luento suoritetaan kirjoittamalla luentoon liittyvä laajahko essee (noin 8 s.) ja osallistumalla aktiivisesti luennoille. Luento ja siitä kirjoitettava essee korvaavat Ankersmitin teoksen opintojaksosta P410 (tai 2 op jatko-opintojen erikseen sovittavista täydentävistä opinnoista). Opintojakson loput teokset suoritetaan joko osallistumalla muuhun korvaavaan opetukseen tai tiedekuntakuulustelussa viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (8 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Suoritustapa:
Luento suoritetaan kirjoittamalla annetusta aiheesta essee (noin 10 s.). Esseen voi palauttaa (vain paperiversiona) luentosarjan päätyttyä, mutta kuitenkin viimeistään 28.1.2008. Luentokurssin esseesuoritus on mahdollinen vain niille, jotka ovat ilmoittautuneet kyseiselle luennolle ja osallistuneet siihen aktiivisesti.
*Esseetehtävän aihe ilmoitetaan luentokurssin alussa.¤
Essee
Essee on vapaamuotoisesti toteutettu pienimuotoinen pohdiskeleva tutkielma annetusta aiheesta. Esseessä ei ole tarkoitus kirjoittaa referaattia luennoista, vaan soveltaa luennoilla esille tulleita käsitteitä ja näkökulmia annettuun tehtävään. Tarkoituksena ei ole referoida luentoja ja lähdekirjallisuutta eikä yleensäkään luetella asioita, vaan pohdiskella aihetta kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta. Valitun näkökulman peruskäsitteet ja niiden merkitys on esitettävä riittävän perusteellisesti ja selkeästi.
Esseessä kirjoittaja käsittelee asianmukaisin lähdeviittein tekstissä lähdeaineistoaan ja käyttämäänsä materiaalia pohdiskellen ja esittäen omia näkemyksiään. Olennaista on se, että esseessä tulee esille kirjoittajan kyky hallita luennolla esitetyt keskeiset käsitteet ja näkökulmat, perehtyneisyys aiheeseen ja kirjoittajan oma mahdollisimman hyvin ja selkeästi perusteltu näkemys ja tulkinta esseessä asetetusta ongelmasta.
Hyvä essee on luentojen ja muun kirjallisuuden pohjalta laadittu itsenäinen, rakenteeltaan hallittu kirjoitelma. Esseen tekemisessä on tärkeää hahmottaa selkeä kokonaiskuva kirjoitettavasta aiheesta ja asetetusta tutkimusongelmasta ja pyrkiä kirjoittamaan omin sanoin näkemyksensä asiasta. Asiat on liitettävä jäntevästi ja johdonmukaisesti toisiinsa.
Esseen loppuun tulee liittää lähdeluettelo ja siihen tulee merkitä kaikki lainatut ja työssä käytetyt lähteet.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Esseen arvostelu
Esseen arvostelussa kiinnitetään erityisesti huomiota:
Arvostelussa kiinnitetään myös huomiota kirjoittajan tekemiin johtopäätöksiin kuitenkin niin, ettei kyse ole esitettyjen johtopäätösten, tulkintojen, näkemysten ja mielipiteiden hyväksymisestä, toisin sanoen joistakin ”oikeista” johtopäätöksistä ja samaa mieltä olemisesta, vaan nimenomaan argumentoinnin laadusta ja siitä, miten hyvin ja johdonmukaisesti argumentteja esseessä perustellaan.
Esseen kokonaisrakennetta arvioidaan seuraavin kriteerein. Kerrotaanko esseen keskeiset tavoitteet ja näkökulmat napakasti tekstin alussa? Niveltyvätkö tekstin osat hyvin toisiinsa? Puuttuuko tekstistä jotain olennaista? Onko perustelu pitävää ja havainnollista?
Lisäansioksi esseessä luetaan muun aiheeseen liittyvän lähde- ja tutkimusmateriaalin käyttö.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Thu 13.3. at 10-12 and 14-16, Main Building of the University, Room 8
Fri 14.3. at 9–12, Main Building of the University, Room 4
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
PhD student seminar – not over ten papers can be approved - will be organized on Friday 14.3. on the basis of applications. Applications (one-page abstract) should be sent by email to Johanna Kantola (johanna.kantola@helsinki.fi) no later than 31 January 2008.
Post-graduate students can get 1 study point for their postgraduate studies by attending the lectures and the seminar.
Post-graduate students can get 6 study points for their postgraduate studies by attending lectures and presenting paper in the PhD student seminar. See also Course work and forms of study.
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
Contents and aims of the course:
At the same time as traditional forms of participation have declined, the interest in using the market as an arena for politics has grown. Political consumerism usually refers to consumer choices based on political or ethical considerations (boycotts or buycotts), but can also be seen as a general framework for campaigns and activism that criticize and aim at changing the objectionable practices of production and consumption.
The politics of consumption reflects the understanding that a connection exists between our every-day consumer choices and many global political problems (climate change, environmental problems, human rights and workers’ rights violations etc.). This awareness has turned the market into an arena, where individuals and the global civil society can express their views and values, as well as assess social and political problems in the context of global economy, which escapes traditional democratic control.
The lectures in this course discuss political consumerism and the politics of consumption from the standpoint of individual political action, as well as from a global perspective, bringing forth both the possibilities and the problems of this form of political participation. The participants can present their own papers, related to course themes, in the seminar held at the end of the course.
Lecturers:
Professor Michele Micheletti has broken new ground in the research of political consumption in political science. Her publications include among others Political Virtue and Shopping: Individuals, Consumerism, and Collective Action New York: Palgrave, 2003 and Politics, Products, and Markets Exploring Political Consumerism Past and Present, Michele Micheletti, Andreas Follesdal, and Dietlind Stolle, (eds.), New Brunswick: Transaction Publishers, 2003 and 2006. For more information, please see: http://www.sam.kau.se/stv/micheletti/
Professor Johanna Moisander has published extensively on marketing and consumer research. Her most recent research centres on ethical dimensions of sustainable marketing and green consumerism. She is the director of an international collaborative research project Global Marketplace Cultures that focuses on new marketplace cultures and the changing roles and responsibilities of marketers, consumers and marketing scholars in the contemporary global economy. For more information, please see: http://www.hse.fi/EN/HKI/M/Johanna_Moisander/
Professor Teivo Teivainen, Professor of World Politics, University of Helsinki: to be updated later.
See also Compensations.
Papers to be presented in the PhD student seminar should be concise (about five pages), and have to be submitted by Tuesday 4 March 2008 to the participants. About applying to PhD student seminar, see Time, location and registration above.
Laajuus: Op: 20 Ov: 15
Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).
Katso myös tutkijakoulujen opetus:
Jatko-opintojen pääohjaaja.
Thu 13.3. at 10-12 and 14-16, Main Building of the University, Room 8
Fri 14.3. at 9–12, Main Building of the University, Room 4
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
PhD student seminar – not over ten papers can be approved - will be organized on Friday 14.3. on the basis of applications. Applications (one-page abstract) should be sent by email to Johanna Kantola (johanna.kantola@helsinki.fi) no later than 31 January 2008.
Post-graduate students can get 1 study point for their postgraduate studies by attending the lectures and the seminar.
Post-graduate students can get 6 study points for their postgraduate studies by attending lectures and presenting paper in the PhD student seminar. See also Course work and forms of study.
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
Contents and aims of the course:
At the same time as traditional forms of participation have declined, the interest in using the market as an arena for politics has grown. Political consumerism usually refers to consumer choices based on political or ethical considerations (boycotts or buycotts), but can also be seen as a general framework for campaigns and activism that criticize and aim at changing the objectionable practices of production and consumption.
The politics of consumption reflects the understanding that a connection exists between our every-day consumer choices and many global political problems (climate change, environmental problems, human rights and workers’ rights violations etc.). This awareness has turned the market into an arena, where individuals and the global civil society can express their views and values, as well as assess social and political problems in the context of global economy, which escapes traditional democratic control.
The lectures in this course discuss political consumerism and the politics of consumption from the standpoint of individual political action, as well as from a global perspective, bringing forth both the possibilities and the problems of this form of political participation. The participants can present their own papers, related to course themes, in the seminar held at the end of the course.
Lecturers:
Professor Michele Micheletti has broken new ground in the research of political consumption in political science. Her publications include among others Political Virtue and Shopping: Individuals, Consumerism, and Collective Action New York: Palgrave, 2003 and Politics, Products, and Markets Exploring Political Consumerism Past and Present, Michele Micheletti, Andreas Follesdal, and Dietlind Stolle, (eds.), New Brunswick: Transaction Publishers, 2003 and 2006. For more information, please see: http://www.sam.kau.se/stv/micheletti/
Professor Johanna Moisander has published extensively on marketing and consumer research. Her most recent research centres on ethical dimensions of sustainable marketing and green consumerism. She is the director of an international collaborative research project Global Marketplace Cultures that focuses on new marketplace cultures and the changing roles and responsibilities of marketers, consumers and marketing scholars in the contemporary global economy. For more information, please see: http://www.hse.fi/EN/HKI/M/Johanna_Moisander/
Professor Teivo Teivainen, Professor of World Politics, University of Helsinki: to be updated later.
See also Compensations.
Papers to be presented in the PhD student seminar should be concise (about five pages), and have to be submitted by Tuesday 4 March 2008 to the participants. About applying to PhD student seminar, see Time, location and registration above.
Laajuus: Op: 20 Ov: 15
Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).
Katso myös tutkijakoulujen opetus:
Jatko-opintojen pääohjaaja.
Thu 13.3. at 10-12 and 14-16, Main Building of the University, Room 8
Fri 14.3. at 9–12, Main Building of the University, Room 4
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
PhD student seminar – not over ten papers can be approved - will be organized on Friday 14.3. on the basis of applications. Applications (one-page abstract) should be sent by email to Johanna Kantola (johanna.kantola@helsinki.fi) no later than 31 January 2008.
Post-graduate students can get 1 study point for their postgraduate studies by attending the lectures and the seminar.
Post-graduate students can get 6 study points for their postgraduate studies by attending lectures and presenting paper in the PhD student seminar. See also Course work and forms of study.
Lectures and PhD student seminar are open for the public.
Contents and aims of the course:
At the same time as traditional forms of participation have declined, the interest in using the market as an arena for politics has grown. Political consumerism usually refers to consumer choices based on political or ethical considerations (boycotts or buycotts), but can also be seen as a general framework for campaigns and activism that criticize and aim at changing the objectionable practices of production and consumption.
The politics of consumption reflects the understanding that a connection exists between our every-day consumer choices and many global political problems (climate change, environmental problems, human rights and workers’ rights violations etc.). This awareness has turned the market into an arena, where individuals and the global civil society can express their views and values, as well as assess social and political problems in the context of global economy, which escapes traditional democratic control.
The lectures in this course discuss political consumerism and the politics of consumption from the standpoint of individual political action, as well as from a global perspective, bringing forth both the possibilities and the problems of this form of political participation. The participants can present their own papers, related to course themes, in the seminar held at the end of the course.
Lecturers:
Professor Michele Micheletti has broken new ground in the research of political consumption in political science. Her publications include among others Political Virtue and Shopping: Individuals, Consumerism, and Collective Action New York: Palgrave, 2003 and Politics, Products, and Markets Exploring Political Consumerism Past and Present, Michele Micheletti, Andreas Follesdal, and Dietlind Stolle, (eds.), New Brunswick: Transaction Publishers, 2003 and 2006. For more information, please see: http://www.sam.kau.se/stv/micheletti/
Professor Johanna Moisander has published extensively on marketing and consumer research. Her most recent research centres on ethical dimensions of sustainable marketing and green consumerism. She is the director of an international collaborative research project Global Marketplace Cultures that focuses on new marketplace cultures and the changing roles and responsibilities of marketers, consumers and marketing scholars in the contemporary global economy. For more information, please see: http://www.hse.fi/EN/HKI/M/Johanna_Moisander/
Professor Teivo Teivainen, Professor of World Politics, University of Helsinki: to be updated later.
See also Compensations.
Papers to be presented in the PhD student seminar should be concise (about five pages), and have to be submitted by Tuesday 4 March 2008 to the participants. About applying to PhD student seminar, see Time, location and registration above.
Tässä kohdassa tiedotetaan tarjolla olevista muista hyödyllisistä kursseista.
Mikäli jatko-opiskelija haluaa käyttää tässä kohdassa ilmoitettavia kursseja yleisen valtio-opin jatko-opintoihinssa, on asiasta sovittava jatko-opintojen pääohjaajan kanssa.
Jatko-opintojen pääohjaaja.
Laajuus: Op: 25 - 60 Ov: 16 - 36
Katso ilmoittautumisajat kunkin kurssin sivulta. Valtio-opin vastuulla olevilla kursseilla ilmoittautuminen kevään 2008 opetukseen ja syksyn kurssien rästitenttiin (18.1.08) alkaa WebOodissa torstaina 3.1.2008 klo 9.00.
HUOM! Lukuvuoden 2007-2008 JOS-kirjatenttipäivät ovat tiistaisin! Yleisen valtio-opin vastuulla olevat JOS-kirjallisuuskuulustelut (JOS1-JOS8, JOS11-JOS12, JOS14) pidetään seuraavina päivinä: 18.9., 16.10., 27.11., 22.1., 19.2., 18.3. ja 29.4. JOS10- ja JOS13-kirjallisuuskuulustelut pidetään vastuuoppiaineiden tdk-tenttipäivinä.
Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.
Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä! Ohjeet.
Laajuus: Op: 6 - 8 Ov: 4 - 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on johdattaa johdon laskentatoimeen ja budjetointiin julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa sekä Euroopan unionin varainhoidon perusteisiin. Opintojaksoon sisältyy valinnaisena kurssi laskentatoimen perusteista (4 op).
Mikäli opintojakso suoritetaan ilman kurssia laskentatoimen perusteista, suoritetaan JOS-tentissä alla luetellut teokset (6 op). Teokset Evaluating EU Expenditure Programmes ja Torppa & Wallin vastaavat yhdessä yhtä kirjaa.
Mikäli opintojakso suoritetaan osallistumalla laskentatoimen perusteita käsittelevälle kurssille (4 op), suoritetaan opintojakson muu kirjallisuus (4 op) JOS-kirjallisuuskuulustelussa lukuun ottamatta Neilimon & Uusi-Rauvan teosta.
Opintojakson EU/JOS-tentissä suorittavien kirjallisuus
Saatavilla sähköisesti osoitteessa http://ec.europa.eu/budget/library/publications/financial_pub/guide_eval_en.pdf
16.1.-6.2. ke 16-20 ja 13.-20.2. ke 16-18, U37 sh 4.
Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 50 opiskelijaa. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat käyttävät WebOodi-ilmoittautumisessa ns. kevyttunnuksia, jotka annetaan automaattisesti opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja_Tiina_Kononen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ilmoittautumaan ajoissa.
Kurssin loppukuulustelu on ke 27.2. 16-18, U37 ls.
JOS1.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
JOS-opiskelijat. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 50 opiskelijaa.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskuva yrityksen talouden ohjauksesta sekä johdon laskentatoimen työkaluista suunnittelussa, päätöksenteossa ja valvonnassa.
Kurssin luentomateriaali aukeaa salasanalla, joka ilmoitetaan kurssilla.
Kurssin työskentelymuodot täsmennetään kurssin alkaessa.
Kurssin hyväksytty suoritus (4 op) korvaa opintojaksosta JOS4 Neilimon ja Uusi–Rauvan teoksen, johon luennot pääosin perustuvat. Luennoilla voidaan jakaa myös muuta materiaalia.
Opintojakson JOS4 muu kirjallisuus (4 op) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (8 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kurssipalaute 2007
Opettajan kommentit:
Opiskelijoiden kommentteja:
Palautteen kokosi Taru Lehtonen
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla yleiskuva tiedon ja tietojärjestelmien sekä johtamisen ja organisaation erilaisten toimintajärjestelmien keskinäissuhteesta tarkastelemalla tietotyötä ja tietohallintoa monista eri näkökulmista.
Ennen opintojakson suorittamista suositellaan atk:n johdantokurssin tai vastaavan kurssin suorittamista.
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli opintojaksossa järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
15.1.-26.2. ti 14-16, Eco sh 1.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa (10 P410-jakson suorittajaa ja 10 JOS5-jakson suorittajaa). Ilmoittaudu WebOodissa siihen opintojaksoon, jonka haluat suorittaa. Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Politiikan tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja JOS-opiskelijat.
Hallinnon avoimuus on noussut nykymuotoisen vallankäytön kritiikissä keskeiseksi teemaksi, kuten myös vallan legitimaatiossa. Samaan aikaan kehittyvät uudet tiedonhallinnan tavat mahdollistavat entistä läpäisevämpiä vallankäytön muotoja. Kurssi tarjoaa opiskelijoille teoreettisia näkökulmia tietoon ja julkisuuteen yhtäältä hallintovallan lähteinä ja toisaalta vallan kontrollin ja vastavallan välineinä. Lukemisseminaarissa käsiteltävien artikkeleiden avulla perehdytään tietoperäisen hallinnan ja julkisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin erikseen valittujen tapausesimerkkien kautta.
Alustava ohjelma:
Kurssin opetusmuoto on lukemisseminaari. Suoritustapa:
Opintojakson muun osuuden suorittaminen:
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen erityispiirteistä kansainvälisissä organisaatioissa ja yleensä kansainvälisissä tehtävissä niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa.
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Kurssi järjestetään yhteistyössä Renvall-instituutin kanssa.
14.1.-18.2. ma 15-19 ja 25.2. ma 15-18, AUD II.
Kurssille otetaan enintään 8 H220-suorittajaa ja 5 JOS7-suorittajaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla välttämätöntä, muuten opiskelija menettää kurssipaikkansa.
Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijoiden ilmoittautumisesta katso Renvall-instituutin_sivulta.
Kurssin loppukuulustelu pe 29.2. klo 12-15, AUD II. (Tieto lisätty 22.1.2008.)
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pää- ja sivuaineopiskelijat, JOS-opiskelijat sekä KVV-opiskelijat. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Katso myös Aika, paikka ja ilmoittautuminen.
Opiskelija osaa suunnitella projektin ja hallitsee perusjohtamismenetelmät. Opiskelija osaa ottaa kansainvälisyyden huomioon sekä suunnitelmassa että projektin johtamisessa.
Kurssi sisältää kaksi toisiinsa liittyvää osuutta: projektijohtaminen ja monikulttuurinen projektijohtaminen. Projektijohtaminen sisältää yleisen projektijohtaminen vakioituneita menetelmiä, joita yleisesti sovelletaan kaikilla toimialoilla. Monikulttuurinen projektijohtaminen keskittyy ihmisen väliseen toimintaan ja johtamistyöskentelyyn ihmisten johtamisen kannalta.
Luentokohtainen sisältö (à 3 h):
1. luento
2. luento
3. luento
4. luento
5. luento
6. luento
7. luento
KIRJALLISUUS
Tenttikirjat:
Kirjareferaatit:
Artikkelit (jaetaan sähköisesti pdf-formaatissa):
Essee ja luento ja kirjallisuuspohjainen tentti.
Kurssi sisältää laajan lukupaketin, jonka pohjalta opiskelija laatii oman esseen. Lukupaketti ja esseen sisältövaatimus pyritään valitsemaan opiskelijan oppimistavoitteiden mukaisesti.
Luentojen yhteydessä on ryhmätyöharjoituksia.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Esseen hyväksyttävä suoritus kirjallisten arviointikriteerien pohjalta. Luento ja kirjallisuuspohjainen tentti, joka arvostellaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Yleisen valtio-opin H220-opintojakson ja JOS-sivuainekokonaisuuden JOS7-opintojakson suorittajat: Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-11 PR sali 1. (Tenttiaika tarkennettu 22.1.2008.) Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Renvall-instituutin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelman (KVV) opiskelijat: Uusinta Renvall-instituutin yleisessä tenttipäivässä. Tarkemmat tiedot ks. Renvall-instituutin_sivulta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen roolista organisaatiokulttuurin syntymisessä ja muuttamisessa sekä yhteydestä organisaatioiden arvoihin, symboleihin ja tehokkuuteen.
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
14.1.-18.2. ma 16-18, U37 sh 4 ja 25.2.-3.3. ma 16-20, U37 sh 4. (Kurssin aikataulu päivitetty 1.2.2008.)
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa.
JOS1 ja JOS2.
Johtamisen sivuainekokonaisuuden opiskelijat.
Kurssin tavoitteena on perehtyä eri tapoihin tarkastella ja tutkia organisaatiokulttuuria.
Kurssi koostuu luennoista ja lukemisseminaari-istunnoista.
Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.
Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.
Kurssin aikataulu (muutettu 27.12.07):
Loppukuulustelu ti 6.5. 12-14 U37 ls.
HUOM! Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 30 opiskelijaa: 15 hallinnon ja organisaatioiden linjan opiskelijaa ja 15 JOS-opiskelijaa. Ilmoittaudu WebOodissa vain siihen opintojaksoon, jonka aiot suorittaa! Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan maisterivaiheen opiskelijat ja JOS-opiskelijat.
Kurssin sisällöllisenä tavoitteena on syventyä organisaatioetiikkaa koskevaan tutkimukseen erityisesti julkishallinnon kehyksessä. Kurssi luo kokonaiskuvan alan tutkimuksesta ja tarkentuu muutamiin keskeisiin aihealueisiin.
Alustava ohjelma:
Luento-opetus, aktiivinen osallistuminen luennoille, oheismateriaali. Kurssi suoritetaan lopuksi järjestettävässä luentokuulustelussa. Kuulustelu pitää sisällään luentoilla käsitellyt asiat sekä oheismateriaaliin kuuluvat artikkelit.
Mikäli opiskelija ei lukuvuonna 2007-2008 osallistu muille mahdollisille opintojaksoja H430 tai JOS8 korvaaville kuirsseille, opintojaksoihin kuuluva muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Kurssipalaute_kevät_2007
Kurssia pidettiin yleisesti ottaen mielenkiintoisena ja selkeästi jäsenneltynä. Hyvinä puolina mainittiin mm. ajankohtaisen tutkimuksen esittely, konkreettiset esimerkit sekä luentokalvojen ja muun materiaalin saatavuus. Kurssimateriaaliin kuuluneet artikkelit (7 kpl) täydensivät luentoja ja tukivat oppimista. Huonona puolena esille nousi erityisesti se, että neljän tunnin luennot olivat liian pitkiä. Lisäksi toivottiin voimakkaampaa kytkentää moraalifilosofiseen tutkimukseen sekä esimerkkejä yksityisen sektorin organisaatioista. Muina asioina ehdotettiin mahdollisuutta käydä pari- tai pienryhmäkeskustelua sekä mahdollisia vierailuluentoja eri organisaatioista.
Luennoitsijan kommentti: tämä oli ensimmäinen kerta kun pidin kurssin, joten palaute on erityisen arvokasta. Ehdotukset ovat hyvin perusteltuja, ja vien kurssia sisällöllisesti niiden suuntaan. Luentoaika on syytä pitää kahdessa tunnissa, keskustelu pitää saada paremmin osaksi opetusmuotoa ja kurssimateriaalina käytetyt artikkelit tullaan jatkossa jakamaan heti kurssin alussa.
Palautteen keräsi Timo Moilanen.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: sosiaalipsykologia
Tavoitteena on johdattaa työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sosiaalipsykologian tiedekuntatenttipäivinä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Vastuuopettajavaihdos: Klaus Helkaman sijaan opintojakson JOS9 vastuuopettaja on Jukka Lipponen (päivitetty 14.9.2007).
Katso tarkemmin sosiaalipsykologian opinto-opas.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: viestintä
Tavoitteena on perehdyttää viestinnän tutkimukseen sekä johtamisen ja viestinnän keskinäissuhteisiin erilaisissa organisaatioissa.
Opetuksesta ja kirjallisuuden suoritustavasta ilmoitetaan kunkin lukuvuoden osalta kohdassa Opetus. Kirjallisuus suoritetaan osana pakollista luentokurssia (ei erillistä kirjallisuuskuulustelua).
Leif Åberg
Oheiskirjallisuutta, jonka suoritustavasta ilmoitetaan tarkemmin kurssilla:
10.11.-15.12. pe 9-13, U40 sali 6.
Ennakkoilmoittautuminen WebOodissa viikon 42 aikana (16.-22.10.2006), alkaen ma 16.1. klo 9.00. Kurssille otetaan enintään 56 opiskelijaa, joista
Ilmoittautuminen on sitova. Opiskelija, joka on päässyt kurssille, mutta jättää saapumatta ensimmäiselle luennolle sopimatta asiasta kurssin opettajan kanssa etukäteen, voi menettää paikkansa kurssilla.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki viestinnän laitoksen opinto-oppaassa.
Laajuus: Op: 6 - 8 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on perehdyttää johtamisen konsultointiin, projektien johtamiseen ja johtamiskäytäntöjen kehittämisen uusimpiin muotoihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Jakso voidaan suorittaa 6 tai 8 op:n laajuisena. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Vanhan tutkintorakenteen mukaan jatkavat opiskelijat suorittavat JOS11-opintojaksosta kolme kirjaa (4 ov). Neljän kirjan suorittamisesta ei anneta lisäopintoviikkoja.
Huom! Vastuuopettajakorjaus: Minna Tiilin sijaan pitää olla Markku Kiviniemi. (Korjattu 7.8.07.)
Lisäksi yksi tai kaksi teosta seuraavista (halutun laajuuden mukaan):
1.4.-24.4. ti 10-12 ja to 14-16, S20A Aud 107 (Siltavuorenpenger 20 A) sekä 9.-23.4. ke 17-20, S20A Aud 107 (Siltavuorenpenger 20 A). (Kurssin alkamisaika tarkennettu 7.2.2008)
Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla 1.4. on välttämätöntä.
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon WebOodissa.
JOS1.
JOS–opiskelijat.
Kurssin tavoite on parantaa tulevien johtajien kykyä toimia muutosagentteina monimutkaisessa toimintaympäristössä ja käyttää vaikutusvaltaansa ja/tai auktoriteettiasemaansa vastuullisesti ja tehokkaasti. Samalla kurssilla tehdään selvä analyyttinen ero auktoriteettiaseman ja johtamisen välille. Johtaminen nähdään prosessina, joka mobilisoi ihmiset tekemään adaptiivista työtä, eli kyseenalaistamaan sellaisia vakiintuneita arvoja, asenteita tai käytäntöjä, joiden olemassaoloa tai ongelmallisuutta organisaatio ei halua käsitellä.
Kurssi kehittää opiskelijoiden diagnostista kykyä ja strategista ymmärrystä muutosta jarruttavista intressiristiriidoista. Akateemiselta taustaltaan monitieteellisen kurssin aikana kehitetään käytännönläheinen viitekehys organisaatioiden poliittisten ja sosiaalisten ongelmien strategiseen ymmärtämiseen. Tämä viitekehys tarjoaa työvälineen adaptiivisen muutosjohtamisen harjoittamiseen.
Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on kansainvälisen kirjallisuuden ja dokumenttien tarjoamien johtamisoppien soveltaminen suomalaisen yhteiskunnan sekä Euroopan Union tämänhetkisiin haasteisiin.
Kurssi perustuu Harvardin yliopiston julkisen johtamistaidon keskuksessa parinkymmenen vuodan aikana kehitettyihin johtamiskoulutuksen käsitteisiin. Opetusmetodi on eksperimentaalinen ja perustuu opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen. Opiskelijoiden edellytetään havainnoimaan luokan sisäistä dynamiikkaa ja käyttämään sitä datana muutosjohtamisen kannalta keskeisten sosiaalisten haasteiden omaksumiseen. Mitä luokan kyynisyys, muodostuvat klikit ja niiden välinen kilpailu, problemaattisten tosiasioiden kohtaamisen ja adaptiivisen työn välttäminen, henkilökohtaiset roolit ja ryhmän kollektiivinen kehitys kertovat johtamisen haasteista? Normaalien oppituntien lisäksi kurssilla katsotaan myös 3 kansainvälistä elokuvaa/dokumenttia, jotka syventävät kurssin johtajuuskäsitteistön omaksumista.
Aikataulu (opetusta täydentävä ja selventävä oheiskirjallisuus ja artikkelit julkaistaan ennen kurssin alkua kunkin luentopäivän kohdalla)
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä kyseiseen dokumenttiin. (Taivaallisen rauhan aukion tapahtumiin johtanut kehitys Kiinassa 1989).
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan elokuvan pohjalta laadittuun kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä.
Tunnilla katsotaan 50 minuutin dokumentti Breaking Bows and Arrows.
Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa opittuja käsitteitä tähän tositapahtumiin perustuvaan elokuvaan.
Kurssi edellyttää säännöllistä osallistumista oppitunneille, sekä opetusta täydentävän ja selventävän oheiskirjallisuuden (Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers") ja artikkelien huolellista lukemista. Kurssimoniste on opiskelijoiden kopioitavissa opettajan kurssilla ilmoittamalla tavalla. Kurssin aikana tehdään 3-4 lyhyttä kirjallista välityötä sekä 10 – 15 sivun loppuessee, joka palautetaan kaksi viikkoa kurssin päättymisen jälkeen.
Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana, mutta eri elementtejä painotetaan seuraavasti:
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 25.5.2008.
Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva naisista johtajina sekä naisten asemasta johtamiskäytännöissä.
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
11.3.-15.4. ti 12-16, U37 sh 4. (Huom. 18.3. ei luentoa)
Kurssin loppukuulustelu on ti 22.4. on 12-14, U37 sh 4.
Ks. Kohderyhmä.
Katso Työtavat ja suorittaminen.
Opiskelijat, joilla on jo aineopintoja takanaan muutamia vuosia sekä JOS1.
Opiskelijalla on tutkimusten ja selvitysten pohjalta kuva naisista johtajan tehtävässä: naiset ja johtaminen teeman historiasta, naisten asemasta organisaatioiden johtotehtävissä, johtamiskäytäntöjen kehittäjinä sekä antaa perusvalmiuksia eritellä johtamista ja johtajuuden haasteita suomalaisessa työelämässä, ja miten ne haastavat osallistujia arvioimaan valmiuksiaan työelämään.
Aluksi pohditaan johtamisteorioiden ja -tutkimusten johtajakuvaa, johtamisen sukupuolinäkökulmaa, sukupuolten tasa-arvoa, johtamista naisten ammatillisena työnä, uralla ja ammatissa edistymisen esteitä ja edellytyksiä: uskomuksia, asenteita, lasikattoja sekä johtajana kehittymistä työmarkkinoilla.
Salasanalla suojattu luentomateriaali on luettavissa kurssisivulla kurssin ajan. Salasana kerrotaan luennoilla.
Opiskelijan valinnan mukaan:
Luentosarjan aikana käydään pari- ja/tai pienryhmä – keskusteluja.
Oppimispäiväkirjat ja esseet palautetaan suoraan Eva Hänninen-Salmelinille, evanet@sci.fi 22.4.2008 mennessä.
Kurssi korvaa Maddockin teoksen (2 op / 1 ov). Opintojakson muu kirjallisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta.
Mikäli korvattavan opintojakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.
Loppukuulustelu, oppimispäiväkirja tai essee arvioidaan asteikolla 0-5.
Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.
Loppukuulustelun uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 23.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.
Mikäli opiskelija haluaa uusia oppimispäiväkirja- tai esseesuorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.
Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Vastuulaitos: yhteiskuntahistoria
Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana. Tarkastelun kohteena ovat yritysmaailman kasvu, kansainvälistyminen, johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden muutos ja yritysten yhteiskuntasuhteiden muutos.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Ilmoittautuminen kirjallisuuskuulusteluun yhteiskuntahistorian opinto-oppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/yhis/76078/
Susanna Fellman
Laajuus: Op: 9 Ov: 4
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi
Tavoitteena on perehdyttää johtamisen tutkimuksen keskeisiin teoreettisiin ajattelumalleihin ja niiden kritiikkiin erityisesti viimeaikaisen tutkimuksen valossa.
Johtamisen perusopinnot (25 op) tai johtamisen B-oppimäärä (26 ov).
Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Huom! Vastuuopettajakorjaus: Turo Virtasen sijaan pitää olla Markku Kiviniemi. (Korjattu 8.8.07.)
4 teosta (kirjallisuutta tarkennettu 14.3.2006) :
Laajuus: Op: 25 - 60
HUOM. EU-opintokonaisuuden koordinaatiovastuu on siirtynyt syksystä 2005 alkaen Eurooppa-tutkimuksen verkostolle. EU-opintokokonaisuuden opinto-opas 2007-2008 on osoitteessa: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/eu/.
Lisäksi verkoston sivuilla http://www.helsinki.fi/nes/eu_opintokokonaisuus/index.html on tietoja EU-opintojen suorittamisesta.