Korvaavuudet

Kurssi korvaa kokonaan opintojakson Y101.

Kohderyhmä

Valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat.

Oppimistavoite

Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin sisältö täsmennetään luennoilla.

Kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-johd-2006/

Työtavat ja suorittaminen

Pääaineopiskelijat : Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi, joka jatkuu toisen opiskeluvuoden syyslukukaudelle saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n (1 op).

Sivuaineopiskelijat : Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.

Suoritustapoja tarkennetaan luennon kuluessa ja luentojen alkaessa avattavalla kurssin kotisivulla.

Kirjallisuus : (kaksi seuraavista, ks. yllä)

• Hakovirta Harto: Maailmanpolitiikka. Teoria ja todellisuus (maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan teos)
• Paloheimo Heikki ja Wiberg Matti: Politiikan perusteet (politiikan tutkimuksen linjan teos)
• Salminen Ari: Hallintotiede. Organisaatioiden hallinnolliset perusteet (2. painos 1995 tai uudempi) (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan teos)

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-12 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

• Kooste_syksyn_2006_kurssin_palautteesta .
• Kooste_syksyn_2005_kurssin_palautteesta .

Ersättningar

Kursen motsvarar studieperioden Y101.

Korvaavuudet

• Pääaineopiskelijat: pakollinen 2 op:n laajuinen osa opintojaksoa Y105.
• Sivuaineopiskelijat: Kemppinen Reijo : Suomi Euroopan unionissa (4. painos). Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijat.

Oppimistavoite

Tavoitteena on muodostaa käsitys Euroopan unionista poliittisena järjestelmänä: unionin instituutioista, päätöksenteosta ja keskeisistä politiikka-alueista. Lisäksi perehdytään tärkeimpiin integraatioteorioihin ja alan keskeiseen tutkimukseen. Oppimistavoite saavutetaan perehtymällä EU:n kehitykseen ja toimintaperiaatteisiin luentojen sekä tapausesimerkkien avulla.

Kurssin sisältö /ohjelma

Aihepiirit esitysjärjestyksessä

• Integraatioteoriat
• EU:n toimivalta
• Päätöksentekojärjestelmä
• Komissio
• Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto
• Parlamentti
• Ulkosuhteet
• EU-jäsenyyden vaikutus kansalliseen politiikkaan
• Laajentuminen

Luentokalvot

Kurssin aikana käytetään oheisaineistona EU-verkko-oppikirjaa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/eu-kirja/

Työtavat ja suorittaminen

Luennot perustuvat alan keskeiseen tutkimukseen ja ajankohtaisiin esimerkkeihin. Kurssi päättyy luentokuulusteluun.

Sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella . Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Kurssipalaute_syksy_2006 .

Kurssipalaute_syksy_2005 .

Korvaavuudet

2 opintopistettä joko

• Y105 sivuaineopiskelijat: korvaa Väyrysen tai Pesosen-Riihisen teoksen (pääaineopiskelijoilla vapaaehtoinen lisäsuoritus eli lisää opintojakson Y105 opintopistemäärää 2 op:llä, mutta ei korvaa opintojakson pakollisia kursseja). Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.

tai

• H115: korvaa Temmeksen-Kiviniemen teoksen. Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.

Oppimistavoite

Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.

Kurssin sisältö /ohjelma

• 1. / 30.10. Johdatus Suomen hallintojärjestelmään , Tutkija, VTM Minna Tiili, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)
• 2. / 31.10. Suomalainen hallintopolitiikka: tapahtunut kehitys , Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)
• 3. / 6.11. Suomi - kunnallisen itsehallinnon luvattu maa? , Kehitysjohtaja, dosentti Kaija Majoinen, Kuntakehitys ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto (luentokalvot)
• 4. / 7.11. Kunnallisen palvelutuotannon haasteet , Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto (luentokalvot)
• 5. / 13.11. Julkisten palvelujen tuottavuus ja tulosohjaus , Finanssineuvos Heikki Jousitie, Valtiovarainministeriö (luentokalvot)
• 6. / 14.11. Miten arvioida politiikkatoimenpiteiden onnistumista? Lähtökohtia tulosmittaukseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin , Tutkimusjohtaja Ville Valovirta, Net Effect Oy (luentokalvot)
• 7. / 20.11. Hallinto muuttuu, muuttuuko virkamiesetiikka? , Yliassistentti, VTM Timo Moilanen, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot) , (liite1) , (liite2)
• 8. / 21.11. Mitä ministeriössä todella tapahtuu - esimerkkinä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala , Talousjohtaja, dosentti Eero Murto, Kauppa- ja teollisuusministeriö (luentokalvot)
• 9. / 27.11. Hallinnon kehittämisen eurooppalainen yhteistyö , Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri, Valtiovarainministeriön Hallinnon kehittämisosasto (luentokalvot)
• 10. / 28.11. Suomalainen hallintopolitiikka: tulevaisuudennäkymiä , Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)

Luentokalvot julkaistaan kurssin kotisivulla. Tavoitteena on, että kunkin luennon kalvot ovat saatavilla viimeistään edellisen viikon keskiviikkona,jotta ne voi tulostaa mukaan luennolle.

Työtavat ja suorittaminen

Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5). Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.

Luentopäiväkirja tai essee toimitetaan paperimuodossa (ei sähköpostin tiedostoliitteenä) viimeistään 13.12. Markku Koivusalon postilokeroon Yleisen valtio-opin laitoksella.

Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2006-2007. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 5.1.2006. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

• Kurssipalaute_syksy_2006 .
• Kurssipalaute_syksy_2005 .

Korvaavuudet

Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille, ei vaihtoehtoisia suoritustapoja. Korvaa 4 op opintojaksosta Y105.

Kohderyhmä

Vain yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoille.

Oppimistavoite

Opintojakson Y105 tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Samalla opitaan perustiedot Suomen ja EU:n poliittisista rakenteista, ideologioista ja toiminnasta. Samaan aikaan Suomen poliittisen järjestelmän kurssin kanssa suoritetaan kurssi Johdatus_Euroopan_unioniin , jolle ilmoittaudutaan erikseen (linkki WebOodiin kurssin sivulta) Kokonaissuoritus edellyttää molemmille kursseille osallistumista. Opintojakson koordinoijana toimii VTM Tapio Lovio.

Mainittujen kahden kurssin lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisenä opintojaksoa täydentävä kurssi Johdatus_julkiseen_hallintoon_ja_sen_kehittämiseen (2 op / 1 ov; kokonaissuoritus 8 op / 5 ov).

Suomen poliittisen järjestelmän kurssin keskeisiä oppimistavoitteita ovat

• 1) oppia perustiedot Suomen poliittisesta järjestelmästä,
• 2) oppia käyttämään hyväksi eri tietolähteitä,
• 3) oppia yhdistämään ja analysoimaan tietoa eri kysymyksenasettelujen tarpeisiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla perehdytään Suomen poliittisen järjestelmän keskeisiin rakenteisiin, instituutioihin, ideologioihin ja toiminnallisiin piirteisiin. Sen aikana käsitellään Suomen poliittisen järjestelmän poliittisia voimia, keskeisiä päätöksentekotasoja, julkisen hallinnon toimintaa ja ulkopoliittista päätöksentekoa sekä Suomea osana Euroopan unionia. Suomalaista politiikan nykytilaa tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä ja luodaan katsaus lähitulevaisuuden merkittävimpiin haasteisiin. Lisäksi eri osa-alueita lähestytään sekä poliittisesta että hallinnollisesta ja sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta intersektio-opetuksen periaatteita noudattaen.

Yleisen valtio-opin kandidaattivaiheen työelämäorientaatio_(1_op) aloitetaan Y105-opintojakson yhteydessä instituutiovierailuilla. Lisätietoa verkkosivulla .

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti pienryhmäopetuksena. Kurssilla käytetään hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen kotisivulta ja kurssin kotisivulta löytyvää Suomen_poliittisen_järjestelmän_verkko-oppikirjaa . Verkko-oppikirjan asiasisältöihin tutustutaan ennen pienryhmäistuntoja ja aiheista keskustellaan tehtäviin perustuen istunnoissa. Kurssin päätteeksi on tentti.

Kurssin suorittaminen koostuu 1) verkko-oppikirjaan liittyvistä tehtävistä, jotka opettavat tietolähteiden käyttöä erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi ja varmistavat oppimateriaaliin tutustumisen, sekä 2) kurssin päätteeksi pidettävästä tentistä, jonka avulla varmistetaan perustietojen omaksuminen. Hyvässä tenttivastauksessa osataan vaadittavat perusasiat, ymmärretään niiden merkitys käytännössä ja esitetään henkilökohtainen arvio niiden toimivuudesta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Vastausten perusasiat löytyvät verkko-oppikirjasta joko suoraan tai siihen sisältyviä linkkejä (esimerkiksi eduskunnan kotisivu) hyödyntämällä. Tenttikysymykset valitaan listasta, joka löytyy verkko-oppikirjasta.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.

Tehtävien arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti hyvin toteutettuun ongelmanratkaisuun ja perusteltujen omien näkemysten esittämiseen. Tenttivastausten arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä selkeään, täsmälliseen ja ytimekkääseen ilmaisuun. Arvosana kurssista annetaan tenttivastausten, tehtäväratkaisujen ja ryhmätyöskentelyn laadukkuuden nojalla.

Koko opintojakson arvosanassa EU-opetuksen painoarvo on yksi kolmasosa. Kokonaissuoritus arvostellaan opintoviikoilla painotettuna keskiarvona automaattisesti ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. - Myös mahdollinen ylimääräinen Johdatus julkiseen hallintoon ja sen kehittämiseen -kurssin suoritus luetaan mukaan ilman eri pyyntöä yhden 2 opintopisteen painolla.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Kurssiarviointi_syksy_2006 .

Kurssiarvioinnin tuloksia, syksy 2005:

• Kurssi lähti liikkeelle tänä vuonna heti alusta alkaen myönteisissä merkeissä. Osallistuminen oli aktiivista. Tehtävistä suoriuduttiin hyvin ja keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa. Opetuksen periodisointi ja instituutiovierailujen kytkeminen tämän kurssin yhteyteen toimivat kurssin hyväksi. Vierailut sijoitettiin tarkoituksella pääasiallisesti ensimmäiselle periodille ja ne koettiin mielenkiintoisena ja hyödyllisenä aloituksena tälle kurssille. Niihin palattiin useaan otteeseen ryhmäkeskusteluissa. Opetustapahtumien organisointia neljän tunnin seminaareiksi yhteisine lounastaukoineen pidettiin onnistuneena ratkaisuna.
• Kurssin aihepiiriä pidettiin kiinnostavana. Moni katsoi myös oppineensa aihealueesta melkoisen paljon kurssin myötä.
• Hyvänä pidettiin erityisesti ryhmäopetusmuotoa vastapainona massakursseille, totuttelua tiedonhakuun ja pienimuotoisten papereiden kirjoittamiseen, mihin nettikirja antoi varsin hyvät mahdollisuudet, keskustelumahdollisuutta myös aivan ajankohtaisista asioista ja pääaineopiskelijoiden keskinäisen yhteisöllisyyden vahvistumista heti ensimmäisenä lukukautena. Ryhmäkokoa pidettiin nyt sopivana.
• Verkkokirjan painettua versiota tulisi olla kirjastossa riittävästi tarjolla. Pitkien ja hankalasti taitettujen artikkeleiden lukeminen verkossa tai niiden kaikkien tulostaminen ei ole toimiva ratkaisu. Kirjan artikkelivalikoimaa olisi hyvä saada keskustelevammaksi, ainakin linkityksen kautta. Tämä helpottaisi tehtävien monipuolistamista ja väittelemisen syventämistä.

Arvioinnin koosti Tapio Lovio.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson Y110.

Kohderyhmä

Pakollinen kurssi pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi osallistua.

Oppimistavoite

Tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Kurssi antaa osallistujille perustiedot länsimaisen poliittisen ajattelun historiasta (Antiikin Kreikasta 1800-luvun loppuun). Kurssilla painotetaan kriittistä suhtautumista aatehistoriaan sekä aatteiden ja yhteiskunnallisen kehityksen välisiä suhteita sekä feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.

Kurssin sisältö /ohjelma

Ks. tarkemmin Erkki Berndtsonin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/berndtso/PAP.htm

Työtavat ja suorittaminen

Luentoseminaari, joka koostuu luennoista, opiskelijoiden tekemistä kirjallisista harjoitustöistä sekä luettavasta kirjallisuudesta. Harjoitustöistä keskustellaan seminaarikerroilla.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoittavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

PALAUTE KURSSISTA KL 2006

Kurssi koettiin yleisesti mielenkiintoiseksi (kurssikyselyyn vastanneista 89.5% piti kurssia kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana). Sen erityisen hyvinä puolina pidettiin keskusteluja (”keskusteleva ilmapiiri”, ”keskustelua syntyi massaluentoihin nähden”), esitelmien laatimista (”itse tekeminen hyödyllistä”), kurssin monipuolisuutta ja henkilövalintoja (”naisnäkökulma huomioitu”) sekä myös itse luentoja (”luennoitsija ja opetusmuoto hyviä”).

Kritiikki kohdistui pääasiassa kurssikirjallisuuden vaikeaan saatavuuteen (”ei tarpeeksi kappaleita kirjastossa”), kurssin työmäärään (moni piti myös Boucherin ja Kellyn kirjaa vaikeana), kurssin nopeaan aikatauluun sekä kurssin suureen osanottajamäärään (60), jonka nähtiin haittaavan kurssin työskentelyä. Muu kritiikki jakautui hyvin erilaisiin asioihin (jotkut eivät esimerkiksi olleet tyytyväisiä keskusteluihin, vaikka enemmistö oli, muutaman osanottajan mielestä luennoitsija tarttui liikaa yksityiskohtiin, eikä aina kohdellut esitelmän pitäjiä tasaveroisesti ajankäytön suhteen).

Kurssin kokoon kohdistunut kritiikki on ymmärrettävää. Useamman ryhmän perustaminen on kuitenkin resurssisyistä johtuen vaikeaa. Myös kirjallisuuden vaikea saatavuus on resurssiongelma. Ongelma on tässäkin opiskelijoiden suuri määrä, koska kurssikirjallisuutta on yliopiston opiskelijakirjastossa kymmeniä kappaleita, mutta siitäkään ei riitä kaikille kurssilaisille, koska samaa kirjallisuutta lukevat myös tiedekuntatentteihin valmistautuvat sivuaineopiskelijat. Kurssin nopean aikataulun ja työmäärän kritiikki ovat ainakin osittain seurausta yliopiston uudesta periodiopetusjärjestelmästä, joka vaatii vielä selvästi totuttelemista.

Kevään 2007 kurssin opetusohjelmassa pyritään ottamaan huomioon vuoden 2006 kurssin kokemukset. Kurssi tulee osittain muuttumaan ja varsinkin opiskelijoiden laatimien kirjallisten töiden asemaa ja luonnetta kehitetään. Kurssin lopullinen muoto tulee kuitenkin määräytymään kurssin osanottajamäärästä.

Palautteen kokosi Erkki Berndtson.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson P115.

Kohderyhmä

Lähinnä pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat osallistua, mikäli tilaa on. Ilmoittautuneille tiedotetaan kurssille mahtumisesta ilmoittautumisajan päätyttyä.

Oppimistavoite

Politiikan tutkimuksen perusopintoihin kuuluvana opintojaksona kurssin tavoite on antaa perustiedot Euroopan poliittisista järjestelmistä ja kulttuureista. Kurssi on yleissivistävä, mutta samalla perusta myös Euroopan unionin kehityksestä käytävälle tieteelliselle keskustelulle. Kurssin pääpaino on Euroopan unionin jäsenmaissa, mutta sen kuluessa tarkastellaan myös EU:n hakijamaiden ja sen ulkopuolisten maiden poliittisia järjestelmiä.

Kurssi on suunniteltu monimuoto-opetuksena, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus harjaantua ryhmätyöskentelyyn, suulliseen esiintymiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja verkon käyttöön tiedonhakuvälineenä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan Euroopan valtiollisten järjestelmien rakenteita, toimintatapoja ja poliittisia kulttuureja vertailevasta näkökulmasta. Kurssilla korostetaan uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Ks. myös kohta kurssin Työtavat ja suorittaminen. Ohjelma tarkennetaan kurssin alkaessa

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin kuuluu viisi osiota:

• Johdantoluennot
• Keskustelutilaisuudet, joissa keskustellaan kurssin kirjallisuudesta alustusten pohjalta
• Kirjalliset harjoitustyöt
• Kirjalliset esitelmät
• Tentti

Kurssin tilaisuuksiin on osallistuttava aktiivisesti ensimmäisestä tilaisuudesta alkaen.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Katso myös Työtavat ja suorittaminen.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

KURSSIPALAUTE kevät 2006

Kurssille osallistuttiin erinomaisen tiiviisti. Sen aihepiiriä pidettiin joko kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana. Hyvänä pidettiin seminaarimaista työskentelyä, muun muassa ’ hyvää ilmapiiriä’, interaktiivisuutta, keskustelumahdollisuutta ja asioiden kirjallisen ja suullisen esittämisen harjoittelemista. Sisällöistä eniten sytytti nationalismikysymyksen kattava läpikäynti. Kehittämisen varaa on kuitenkin edelleen. Suullisten esitysten pituutta tulee tarkemmin rajata. Keskusteluille ja jopa väittelyille jäisi näin enemmän toivottua tilaa. Colomerin teokseen sisältyvän ja liittyvän aineksen suoritustapaa tulee muuttaa. Ensi kerralla painotetaan mahdollisesti Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen poliittisen historian kattavaa läpikäyntiä poliittisten järjestelmien muokkautumisen paremmaksi ymmärtämiseksi. Työmäärän on kuitenkin pysyttävä opintopisteiden puitteissa, nytkin sitä oli ’vähintään riittävästi’.

Palautteen kokosi Tapio Lovio.

Compensations

The seminar covers the whole study unit P115.

Target group

Mainly for exchange and minor students.

Objectives

The course focuses on the structures, operating methods and political cultures of modern European countries. The goal is to learn how to examine these topics from a comparative point of view. The course emphasises the political issues and future outlook of the new Europe in a historical situation where the old division between Western and Eastern Europe is disappearing.

Content

After the opening lectures the course will take the form of a working seminar. The programme will be specified in the beginning of the course.

Course work and forms of study

After the opening lectures this workshop is a combination of book reviews, paper writing and their oral presentations by the participants. During the last session there will be a dialogue examination.

Grading

The course work will be graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

Course_evaluation_2006 .

Main results from the course evaluation, autumn 2005:

• Participation: students took regularly part in sessions.
• What was good: Instruction methods, the topics, discussions, and the positively constructive and open international atmosphere.
• Contents: Current contents were taken to be interesting. Next study year there will an effort to broaden the base of topics even more.
• Practical arrangements: It"s always difficult to make especially the newest interesting books somehow available to all students. More time could have been given for writing the final paper.
• Something to improve: The class was simply too big, more than 40 participants. Because of this and because participants formed such a heterogenous group of people there were some selfevident problems to go through the workshop part of the course. This course has been very popular and there are reasons to believe that next study year the demand will be even stronger. Either the number of the participants should be limited or the class divided into two groups. Comparative political research is the starting point for this course. It is very fruitful to study the theme of the workshop in a group of students who represent so many European and also other countries. This could be better used as a valuable resource if the group(s) would be smaller.

Feedback summed up by Tapio Lovio.

Edeltävät opinnot

Perusopinnot.

Korvaavuudet

Ks. Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat (aineopinnot).

Oppimistavoite

Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden epistemologiaan ja metodologiaan ja opitaan positivististen, realististen ja relativististen lähestymistapojen erot. Kurssilla pohditaan erityisesti näiden tutkimuksen tieteenteoreettisten lähtökohtien merkityksiä metodologialle. Lisäksi käsitellään keskeisiä yhteiskuntatieteiden metodologisia ongelmia kuten toimijat/rakenne, muutos/jatkuvuus ja idealismi/materialismi. Esimerkkeinä opetellaan rationaalisen valinnan teorian, institutionaalisen analyysin, diskurssianalyysin ja feministisen tietämisen perusteita.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarja keskittyy yhteiskuntatieteellisen metodologian peruskysymyksiin ja sen taustalla vaikuttavien oletusten ja filosofioiden erittelyyn erityisesti valtio-opillisen tutkimuksen näkökulmasta. Luentosarja tukee opintojakson kirjallisuuden (ks. Työtavat ja suorittaminen) kohtaa 1. Kohta 2 jää pääosin itsenäisen opiskelun varaan.

• ti 5.9. 12–14, Epistemologia : positivismi, realismi ja relativismi (luentokalvot) (päivitetty 12.9.06)
• ke 6.9. 12–14, Epistemologia ja metodologia : miten tietoteoria vaikuttaa metodologiaan? (luentokalvot) (päivitetty 12.9.06)
• ti 12.9. 12–14, Metodologisia ongelmia 1 : rakenne vai toimijat? (rationaalisen valinnan teoriat) (luentokalvot)
• ke 13.9. 12–14, Metodologisia ongelmia 2 : muutos vai jatkuvuus? (institutionaalinen analyysi) (luentokalvot)
• ti 19.9. 12–14, Metodologisia ongelmia 3 : idealismi vai materialismi? (diskurssianalyysi) (luentokalvot)
• ke 20.9. 12–14, Feministinen tietäminen (luentokalvot)
• ke 27.9. Tentti :
• - klo 12–14 luentokuulustelun suorittajat
• - klo 12–16 luentokuulustelun ja kirjallisuuden suorittajat

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin (1 op / 1 ov) tentti ke 27.9. ke 12-16, P674, jonka yhteydessä opintojakson Y201 4 op:n / 2 ov:n kirjallisuuskuulustelu (tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä).

Kirjallisuus, kohdat 1 ja 2 :

Kohta 1:

• Töttö Pertti: Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa

tai

• Töttö Pertti: Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua (2000) (lisätty vaihtoehtoiseksi vaatimuksiin 15.8.2006)

tai

• Sayer Andrew: Method in Social Science. A Realist Approach

tai

• David Marsh ja Gerry Stoker (eds.): Theory and Methods in Political Science. (Second Edition 2002) (lisätty vaihtoehtoiseksi vaatimuksiin 15.8.2006)

ja kohta 2:

• Kaakkuri-Knuuttila Marja-Liisa (toim.): Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot

tai

• Walton Douglas: Informal Logic. A Handbook for Critical Argumentation

Opintosuoritusten arvostelu

Opintojakson Y201 opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanasta 20 % perustuu luentokuulusteluun ja 80 % kirjallisuuskuulusteluun.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Luento- ja kirjallisuuskuulustelujen tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX.

Luentokuulustelun voi uusia laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

• Syksyn_2006_kurssin_palaute . Koonnut syksyn luentokurssin opettaja Johanna Kantola.
• Syksyn_2005_kurssin_palaute . Koonnut syksyn luentokurssin opettaja Juri Mykkänen.

Edeltävät opinnot

Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) ja Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op).

Korvaavuudet

Kurssin hyväksytty suorittaminen korvaa koko opintojakson. Kurssille ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja, mutta sivuaineopiskelijat voivat suorittaa Y205. Vallan tutkimus opintojakson myös kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.

Kohderyhmä

Kurssi on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin kuten pääaineopiskelijat tai suorittaa opintojakson Y205. Vallan tutkimus kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä.

Oppimistavoite

Tavoitteena on omaksua käsitteellisiä välineitä eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta eri tasoilla: ryhmät, organisaatiot, alueet, valtiot ja maailman järjestelmä. Tavoite saavutetaan perehtymällä vallan tutkimukseen luentojen ja kirjallisuuden kautta sekä soveltamalla vallan tutkimusta tapausesimerkkiin, jossa ilmenevät myös vallankäytön eri tasot.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentoaikataulu:

• ti 16.1. Turo Virtanen (materiaali jaettu luennolla)
• ke 17.1. Kyösti Pekonen (luentokalvot)
• to 18.1. Kyösti Pekonen (luentokalvot)
• ti 23.1. ei luentoa
• ke 24.1. Kyösti Pekonen (luentokalvot)
• to 25.1. Kyösti Pekonen (luentokalvot)
• ti 30.1. ei luentoa
• ke 31.1. Vallan käsite (Tuomas Forsberg) luentokalvot
• - käsiteanalyysi ja määritelmien teoriaa
• - olemukseltaan kiistellyt käsitteet
• - valta vs. voima
• - valta resursseina vs. vaikutuksina
• to 1.2. Vallan muodot ja niiden merkitys kansainvälisessä politiikassa (Tuomas Forsberg) luentokalvot
• - sotilaallinen, taloudellinen, kulttuurinen ja poliittinen valta
• - rankaiseva vs. palkitseva valta
• - kova vs. pehmeä valta
• - toimijuus vs. rakenteellinen valta
• ti 6.2. ei luentoa
• ke 7.2. Valta kansainvälisen politiikan teoriassa (Tuomas Forsberg) luentokalvot
• - realismi, liberalismi, konstruktivismi, marxismi
• - valtatasapainoteoria, valtasykliteoria
• - kriittinen valtateoria
• to 8.2. Maamiinasopimus ja muita esimerkkejä (Tuomas Forsberg) luentokalvot
• - maamiinasopimus
• - kylmän sodan päättyminen
• ti 13.2. Turo Virtanen
• ke 14.2. Turo Virtanen
• to 15.2. ei luentoa
• ti 20.2. Turo Virtanen
• ke 21.2. Turo Virtanen
• to 22.2. Turo Virtanen

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin suorittamisesta katso alla olevan lisäksi opintojakson ydinainesanalyysi .

Ennen kurssin alkua tai viimeistään sen aikana tentitään tiedekuntatentissä Hindessin teos "Discourses of Power". Jotta teoksen sisältö liittyisi mahdollisimman hyvin kurssin suorittamiseen, on suositeltavaa, että teoksen tenttiminen keskittyy marraskuun 2006 sekä tammikuun 2007 ja helmikuun 2007 tiedekuntatentteihin. Luentokuulusteluun (27.2.2007) ei voi osallistua, mikäli ko. teosta ei ole tentitty. Teosta ei voi tenttiä luentokuulustelussa.

Luennolla (28 h) opettavat prof. Kyösti Pekonen, prof. Tuomas Forsberg ja prof. Turo Virtanen, joka aloittaa ja päättää kurssin. Luennot perustuvat vallan tutkimukseen ja sovelluksiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kaikki opettajat käyttävät luennollaan yhtenä esimerkkinä maamiinojen kieltämiseen pyrkivää liikettä (International Campaign to Ban Landmines - ICBL). Liikkeestä on laadittu linkkiaineisto, jonka sisältöihin opiskelijoiden odotetaan tutustuvan ennen kurssia ja kurssin aikana. Aineisto on tässä .

Kurssi alkaa johdannolla vallan tutkimukseen, jossa vallan tutkimuksen kenttä jäsennetään kansallisen ja kansainvälisen vallankäytön sekä poliittisen ja hallinnollisen vallankäytön näkökulmasta. Tämän jälkeen keskitytään vallan tutkimukseen yleisen politiikan tutkimuksen näkökulmasta, sitten maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmasta ja lopuksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulmasta. Kurssi päättyy eri näkökulmat yhdistävään yhteenvetoon. Kurssin aikana jaettava materiaali tukee luentoja, mutta kattaa niiden sisällöstä vain osan. Kurssi päättyy luentokuulusteluun, jossa on kysymyksiä luennoista. Kuulusteluun sisältyy lisäksi laajahko tehtävä, jossa sovelletaan luentojen sisältöä tapausesimerkkiin. Tapausesimerkkinä on Euroopan unionin laajeneminen.

Opiskelijat perehtyvät tapausesimerkkiin itsenäisesti. Aihepiiriin perehtyminen on syytä aloittaa viimeistään luennon aikana. Tarkoitus on, että opiskelija luentoja seuratessaan jo analysoi Euroopan unionia ja sen kehitystä kurssilla esillä olevien valtakäsitteiden avulla. Aihepiiriin perehtymisessä suositellaan käytettäväksi laitoksella suunniteltua EU-verkko-oppikirjaa . Myös muita lähteitä on mahdollista käyttää. Aihepiirin ajankohtaisen keskustelun seuraaminen viestimissä on suositeltavaa.

Kurssin oheiskirjallisuuteen tutustuminen on suositeltavaa.

Opintosuoritus muodostuu kurssikirjaan perehtymisestä, aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentokeskusteluista, luentomuistiinpanoihin perehtymisestä ja luentokuulustelussa tehtävistä tehtävistä. Luentokuulusteluun valmistautumiseen sisältyy perehtyminen itsenäisesti kuulustelun sovellustehtävän tapausesimerkkiin: Euroopan unionin perustuslaki ja unionin kehitys. On suositeltavaa, että opiskelija laatii kurssin kuluessa ja viimeistään luentojen päättyessä itselleen mallivastauksen tapausesimerkkiä koskevaan kysymykseen. Kysymys julkistetaan jo ensimmäisellä luentokerralla. Opiskelijalla on mahdollisuus valita näkökulma aiheeseen itsenäisesti, mutta vastauksessa tulee soveltaa vallan käsitteitä kustakin kolmesta luento-osuudesta. Kuulustelun kysymyksessä edellytetään, että vastaus laaditaan luento-osuuksien mukaan. Suositus on, että myös mallivastaus tehdään samalla tavalla kolmiosaiseksi. Mallivastauksen itsenäinen laatiminen kurssin aikana tukee oppimistavoitteita. Mallivastausta ei voi ottaa mukaan luentokuulusteluun, eikä sitä toimiteta opettajille.

Opintosuoritusten arvostelu

Luentokuulustelu (3 op) ja Hindessin teoksen suorittaminen (2 op) vastaavat koko opintojakson laajuutta (5 op). Molemmat arvostellaan asteikolla 0-5. Luennoista tulee kolme tehtävää – yksi kustakin luento-osuudesta (painoarvo yhteensä 3x15 %). Tämän lisäksi kuulusteluun sisältyy laajahko luentoihin perustuva sovellustehtävä, jonka kohteena Euroopan unionin laajentuminen (painoarvo 55 %). Kaikkiin neljään kysymykseen on annettava hyväksyttävä vastaus, muutoin kuulustelu on suoritettava uudestaan kokonaisuudessaan. Mikäli sovellustehtävässä nojataan selvästi (kirjallisuusviittein) kurssin oheiskirjallisuuteen, tämä otetaan arvostelussa huomioon "plussana".

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.

Uusintakuulustelu on to 19.4. klo 12-16, PIV (ei ennakkoilmoittautumista). Toinen uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-12 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Kurssin viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella . Opettajat hyödyntävät palautetta kurssin kehittämisessä.

Prerequisites

Y101 (7 cr) ja Y105 (6 cr) and ICT-studies (5 cr) and Introduction to Statistics (4 cr).

Compensations

Taking the course covers the whole study unit Y250.

Target group

Only for Helsinki University Political Science major students following the English Degree Programme of Political Science. Finnish speaking students can attend only if there is room (number of participants max 12). Exchange and visiting students can"t attend the course.

Objectives

The tutorial course for Political Science majors will provide an introduction to the methods of quantitative analysis.

Content

To be specified in the beginning of the course.

Please see instructor"s homepage for further details: http://www.mv.helsinki.fi/solheim

Course work and forms of study

Course assessment by writing a term paper.

Grading

The course work will be graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

Course feedback - autumn 2005

Close to all students complete the course and express they have gained valuable insight into the theory and application of quantitative methods. A majority of students coming to this course report they initially attend it primarily because it is a compulsory course. However, the practical application of various statistical techniques using SPSS, supported by comprehensive and informative step by step handouts, ensure few students drop out due to not being able to understand the principles and application of quantitative methods. The course is nonetheless somewhat demanding, and to pass the course students should read the recommended course literature alongside the lectures and assignments as well as attending classes regularly. The usage of real survey data from the Finnish Social Science Data Archive, where the student her- or himself selects whatever survey data that fits their interests within the political or social sciences, means most students find the term paper work to be interesting. An on the day email service by the course instructor and extra lab sessions helps the students in their term paper work, and a draft version of the term paper is reviewed and commented upon before the student submits the final version. Among those completing the course a few choose to apply survey data and methods in their master thesis work and/or decide to continue learning more about quantitative methods by attending a course such as Data Analysis 2, arranged by the Department of Mathematics and Statistics.

Course feedback summed up Erling Solheim.

Edeltävät opinnot

Y101 ja Y105 sekä TVT-johdantokurssi (3 op) ja tilastotieteen johdantokurssi (4 op).

Koska valtio-opin kvantitatiiviset menetelmät -kurssin idea ei ole yksittäisen tilasto-ohjelman käytön opetteleminen, suositellaan vahvasti kaikille niille, joille SPSS-ohjelma ei ole tuttu, osallistumista tiedekunnan kurssille. Tällöin pienryhmissä voidaan keskittyä harjoitustyön tekemiseen eikä SPSS-ohjelman käytön harjoittelemiseen. III periodissa järjestettävästä SPSS-kurssista ilmoitetaan tiedekunnan tvt-opetus-sivuilla: http://www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/index.htm

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson Y250.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille.

Oppimistavoite

Kurssilla tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään kaikkien merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Kurssin suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantititatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.

Kurssin sisältö /ohjelma

Katso kurssin_kotisivu .

Työtavat ja suorittaminen

Opintojakso muodostuu kahdesta osasta. Luento-osuudessa (periodi III) käydään läpi tärkeimmät kvantitatiivisen analyysin käsitteet ja tutkimusmenetelmät. Pienryhmäosuudessa (periodi IV) kurssilla opittuja asioita syvennetään tutustumalla tutkimusartikkeleihin ja kirjoittamalla oma empiirinen harjoitustyö annetusta aineistosta SPSS-tilasto-ohjelman avulla.

Opintojakson suorittaminen edellyttää luento- ja kirjallisuuskuulustelun hyväksyttyä suorittamista, aktiivista osallistumista pienryhmien toimintaan sekä hyväksytyn harjoitustyön tekemistä.

Kuulustelussa tentitään luentomateriaalin lisäksi ns. MOTV-kirjallisuus (tarkemmat tiedot luennoilla, ks. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ ).

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla.

Kirjallisuus- ja luentokuulustelun voi uusia laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Edellisten kurssien palautteesta on esitetty tiivistelmä kurssin_kotisivulla .

Edeltävät opinnot

• Perusopinnot (kaikki opiskelijat).
• Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (ei koske vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevia).
• Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat).

Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.

Korvaavuudet

Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.

Kohderyhmä

Kurssille voivat osallistua ainoastaan pääaineopiskelijat.

Oppimistavoite

Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla. Tavoitteena on antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuva valmius soveltaa ainakin yhtä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää tai lähestymistapaa sekä antaa opiskelijoille valmiuksia arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimustehtäviin.

Historiallisen vertailevan politiikan tutkimuksen kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joita kiinnostaa ennen kaikkea valtioiden ja kulttuurien historiallinen vertailu. Opetuksessa painotetaan teorian merkitystä laadullisessa tutkimuksessa sekä aikaisempien tutkimusten ja historiallisen lähdemateriaalin käyttöä johtopäätösten teossa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Ks. Erkki Berndtsonin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi koostuu:

• 1) luettavasta kirjallisuudesta
• 2) kirjallisista harjoitustöistä
• 3) aktiivisesta osallistumisesta kurssin työskentelyyn (osanottajien odotetaan osallistuvan keskusteluun)
• 4) kahdesta kuulustelusta (ennakkotentti ja loppukuulustelu)

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana. Arvosanaan vaikuttaa läsnäolo kurssilla.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan loppukuulustelun yhteydessä ilmoitettavana aikana laitoksen ilmoitustaululla.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Palaute_syksyn_2005_kurssista .

Edeltävät opinnot

• Perusopinnot (kaikki opiskelijat).
• Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (ei koske vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevia).
• Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat).

Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.

Korvaavuudet

Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Osanottajamäärä rajoitettu (20).

Oppimistavoite

Täsmennetään myöhemmin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Täsmennetään myöhemmin.

Työtavat ja suorittaminen

Täsmennetään myöhemmin.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Edeltävät opinnot

• Perusopinnot (kaikki opiskelijat).
• Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (ei koske vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevia).
• Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat).

Huom. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyvät opiskelijat voivat kuitenkin halutessaan suorittaa kurssit Y201 ja Y301 samaan aikaan.

Korvaavuudet

Hyväksytty suoritus korvaa koko kvalitatiivisten menetelmien opintojakson Y301.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Osanottajamäärä rajoitettu (20).

Oppimistavoite

Kurssilla esitellään Q-metodologia kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä. Samalla avataan myös yleisiä näkökulmia kvalitatiiviseen tutkimukseen. Q-metodologisen harjoitustutkimuksen kontekstissa tutustutaan käytännölliseen metodiseen työskentelyyn, mukaan lukien aineistonhankinta, analyysi ja tulosten tulkinta.

Q-metodologian teoreettis-filosofiset perusteet käsitellään rakentamalla kontrasti menetelmän oppihistoriallisten juurten ja nykytutkimukselle ominaisten kvalitatiivisten sovellusten välille. Q-metodologia on saanut alkunsa 1950-luvun behavioristisesta, faktorianalyysia hyödyntävästä psykologiasta. Sittemmin Q-metodologiasta on kehittynyt subjektiivisuuden systemaattisen tutkimuksen yleinen menetelmä. Q-metodologiaa käytetään nykyään valtaosin kvalitatiivisena menetelmänä, vaikka se oppihistoriansa johdosta sisältää myös joitakin kvantitatiiviseen tutkimukseen yleisesti liitettyjä teknisiä työvaiheita (faktorianalyysi). Q-metodologia on sovellettavissa aina, kun oletamme subjektiivisuuden, mielipiteiden, arvojen, diskurssien tai erilaisten näkemysten, yms., olevan oleellinen osa tutkimuskohdettamme. Vaikka kurssilla käsitelläänkin Q-metodologian sovelluksia akateemisen valtio-opillisen tutkimuksen eri osa-alueiden näkökulmasta (politiikan, hallinnon, kansallinen ja maailmanpolitiikan näkökulma), on metodologialla runsaasti sovelluksia myös useilla muilla yhteiskuntatutkimuksen alueilla, sekä lisäksi myös voimakkaasti soveltavassa tutkimuksessa (mm. mainonta, kohderyhmien kartoitus).

Kurssilla käydään läpi Q-metodologian teoreettis-filosofiset ja metodologiset perusteet kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä, sekä erilaiset sovellukset ryhmien, organisaatioiden, valtiotason ja maailmanpolitiikan tason tutkimuksessa. Keskeisimpänä kokonaistavoitteena on saavuttaa valmius suorittaa Q-metodologiaa hyödyntävä opinnäyte- yms. tutkimus itsenäisesti. Tämän valmiuden syntyä tuetaan valtaosin yhteisesti toteutetulla harjoitustutkimuksella, josta kukin osallistuja kirjoittaa itsenäisen raportin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Katso Työtavat ja suorittaminen.

Työtavat ja suorittaminen

• Luennot (6h). Luennoilla käydään läpi teoreettis-filosofiset ja metodologiset perusteet sekä erilaisia sovelluksia ryhmien, organisaatioiden, valtiotason ja kansainvälisen järjestelmän tason tutkimuksessa.
• Itsenäinen harjoitustehtävä ajalla 22.1-9.2. Opiskelija lukee Q-metodologiaa käsittelevän artikkelisarjan, joka syventää menetelmän periaatteita ja sovelluksia eri politiikan tutkimuksen osa-alueilla. Opiskelija hyödyntää artikkeleita ja analysoi opettajan ehdottamaa tutkimusteemaa koskevan suppean aineiston lyhyessä kirjallisessa raportissa yhteisissä harjoituksissa suoritettavia Q-metodologisia kokeita varten.
• Yhteiset harjoitukset (14h). Yhteiset harjoitukset tapahtuvat tietokoneluokassa. Niiden aikana syvennetään ja kerrataan luennoilla käsiteltyjä metodologisia kysymyksiä. Tämä tapahtuu harjoitustutkimuksen tarjoaman käytännöllisen kontekstin puitteissa. Itsenäisten harjoitustehtävien tarjoavat raakatekstiaineiston, joka muunnetaan pienryhmätyöskentelynä Q-metodologiseen tutkimukseen soveltuvaksi kokoelmaksi väitteitä. Kukin opiskelija esittää väiteaineiston yhdelle (1) tutkimuksen osallistujaksi soveltuvalle "koehenkilölle". Näiden "koetilanteiden" tuloksena saatu, "koehenkilöiden" subjektiivisuutta – mielipiteitä, arvoja, näkemyksiä, subjektiivisesti koettuja diskursseja, yms. – kuvaava aineisto analysoidaan yhteisesti PQMethod –ohjelman tarjoaman helppokäyttöisen faktorianalyysitekniikan avulla ja tulkitaan kvalitatiivisesti.
• Yhteisen harjoitustutkimuksen raportti. Kukin opiskelija kirjoittaa kurssin lopuksi harjoitustutkimuksesta itsenäisen tutkimusraportin, jossa hyödyntää kurssilla jaettua kirjallisuutta. Harjoitustutkimuksen raportissa osoitetaan myös kurssiin liittyvän kirjallisuuden hallinta asianmukaisin lähdeviittein (Eskola ja Suoranta). Opettaja tarjoaa lisäksi kirjallisuuslistan, joissa ryhmä-, organisaatio-, valtio-, ja kansainvälisen järjestelmän taso tulevat esille eri tavoin, ja jota voidaan hyödyntää harjoitustutkimuksen raportissa.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteiden pääpaino on kirjallisessa työskentelyssä (itsenäinen harjoitustehtävä ja harjoitustutkimuksen raportti). 1/3 arvosanasta määräytyy kuitenkin osallistumisen laadun perusteella.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset viimeistään 4 viikkoa harjoitustutkimuksen raportin palautuksen jälkeen. Tarvittaessa tarkistettu itsenäinen harjoitustehtävä ja harjoitustutkimuksen raportti.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti.

Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Prerequisites

• Basic studies (all the students).
• Y201. Methodology of Political Science (doesn"t apply to students who study according to the previous degree structure).
• Y250. Quantitative Methods (applies to students who study according to the previous degree structure). (Corrected 16.10.2006.)*

N.B. Students who are changing the degree structure they follow from the previous system to the present one may take Y201 and Y301 at the same time.

Compensations

Study Unit Y301.

Target group

Primarily Helsinki University Political Science majors following the English Degree Programme of Political Science. Finnish speaking majors, minor and exchange/visiting students can participate only if there is room. The group will consist of max. 20 students.

Objectives

Students will learn about the rhetorical analysis of politics both in general and through focusing on a specific method of reading.

Content

The course consists of an entrance exam, four lectures, a written assignment and a personal feedback session on the assignment. Dates to be specified later.

Course work and forms of study

Students are to pass the set book exam, to participate in the lectures, to prepare a 7-15 page written assignment and to discuss their work during a feedback session.

Grading

The course work will be graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department by XX. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

The book exam retake will be held Fri 25.5. at 8-10, PR sali 1. Prior registration for the exam retake between 7.-17.5. in WebOodi. Don"t mind if WebOodi informs you that you have already taken the course.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.

Prerequisites

Students attending this seminar must during the same term also sign up for and attend P330., H330. or M330. Bachelor´s_Thesis_Seminar:_Topic-Specific_Part .

Compensations

Taking the seminar covers the study unit Y320.

Target group

The Bachelor"s Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.

Objectives

The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students" argumentation and discussion skills.

Content

To be specified later.

Course work and forms of study

Bachelor"s Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General Part (4 credits) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific_Part (3 credits) is a research seminar. These are completed in successive periods. Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor"s Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor"s Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.

NB! The seminar paper (effectively the first draft of the Bachelor"s thesis) can also be written in Finnish or Swedish, but in that case it should contain an English-language synopsis of 2-3 pages.

Grading

The course is graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.

Edeltävät opinnot

• Opintojakso Y250_Kvantitatiiviset_menetelmät
• Opintojakso Y301_Kvalitatiiviset_menetelmät

Valtio-opin pääaineopintojen aikataulusuosituksesta, katso: http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkinnonuudistus/VOLsuositus.pdf

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson Y320.

Kohderyhmä

Pakollinen pääaineopiskelijoille. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat.

P330., H330. tai M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa suoritetaan saman lukukauden aikana, yleisen osan jälkeen.

Oppimistavoite

Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa kuuluu kandidaatin tutkielmaopintoihin. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisiä tavoitteita ovat harjaantuminen poliittisten ja hallinnollisten ilmiöiden erittelyyn kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä, pätevöityminen tieteellisen tekstin kirjoittamiseen sekä argumentointi- ja keskusteluvalmiuksien kehittäminen.

Kandidaatintutkielmaseminaarin yleisessä osassa yllämainituista asioista annetaan yleisiä neuvoja, joita aihekohtaisessa seminaarissa voidaan soveltaa käytäntöön.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla perehdytään valtio-opin metodologian ja tieteellisen kirjoittamisen kysymyksiin pohtimalla kandidaatin tutkielman suunnittelemiseen ja laatimiseen liittyviä tieteen tekemisen yleisiä kysymyksiä. Kurssi koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta seminaari-istunnosta. Kurssilla käytetään oheismateriaalina hyväksi yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivuja . Oheismateriaaliin tulee perehtyä ja eri aihesisältöihin liittyviä tehtäviä tulee tehdä ennen luentoja.

Tämän työskentelytavan tarkoituksena on edistää kandidaatin tutkielman tekemisen konkretisointia alusta alkaen sekä luoda jäntevyyttä ja aikataulua tutkimussuunnitelman laatimiseen. Sen vuoksi kandidaatin tutkielman aihetta kannattaa miettiä jo ennen kurssia ja viimeistään heti sen alussa .

Kurssin ohjelma

1. luento maanantai 4.9. 14–16 Kandidaatin tutkielma tieteellisenä tutkimuksena

Lue tutkielmanteon tukisivuilta kolme ensimmäistä kohtaa ("Yleistä tutkielmasta ja tutkielmaohjauksesta" (kandidaatin tutkielmaa koskevat kohta), "Tiede ja tutkimus" (vain taso 1), "Tutkimus prosessina") ja pohdi seuraavia asioita:

• Oletko tutkijana kiinnostunut enemmän teoreettisista kysymyksistä vai empiirisestä tutkimuksesta?
• Tunnetko enemmän viehtymystä analyyttiseen vai syntetisoivaan ajatteluun, käytätkö mieluummin luovaa mielikuvitusta vai pyritkö rajaamaan ongelmasi täsmällisesti ja ratkaisemaan ne systemaattisesti?
• Mieti metametodologisia valintoja eli omia tavoitteitasi tutkijana.

Ma 11.9. yliopiston avajaisten vuoksi ei luentoa.

2. luento maanantai 18.9. 14–16 Aiheen valinta ja tutkimusongelman rajaus

Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Aiheen valinta ja sen rajaaminen" sekä "Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin tämänhetkisten tietojesi ja käsitystesi mukaisesti:

• Mikä on tutkielmasi aihepiiri (parilla kolmella sanalla sanottuna)?
• Mikä on tutkielmasi aihe? (otsikontapaisesti ilmaistuna)
• Mitä voit sanoa aihetta käsittelevästä aikaisemmasta tutkimuksesta?
• Mikä on tutkielmasi johtoajatus? (yhdellä lauseella ilmaistuna)
• Mikä on tutkielmasi tutkimusongelma?
• Mikä on tutkielmasi tutkimuskysymys?

3. luento maanantai 25.9. 14–16 Teoreettinen viitekehys, tutkimusasetelma, tutkimussuunnitelma

Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Teoreettinen viitekehys", "Tutkimusasetelma ja tutkimussuunnitelma", "Tutkimusmenetelmät" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin:

• Millaiseksi ajattelet teorian merkityksen ja roolin tutkimuksessasi?
• Tuletko käyttämään tutkimuksessasi teoria- vai aineistolähtöistä lähestymistapaa?
• Voitko ajatella käyttäväsi tutkimuksessasi hypoteeseja? Jos voit, minkälaisia hypoteesit voisivat olla?
• Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset käsitteet? Miten määrittelet ne? Miten operationalisoit ne?
• Mikä on tutkimuksesi tarkoitus tai tehtävä?
• Minkälaista tutkimusstrategiaa käytät tutkimuksessasi?
• Minkälaisia tutkimusaineistoja analysoit ja mitä tutkimustekniikoita (metodeja) ajattelet käyttää?
• Minkälaisia validiteetin ja reliabiliteetin ongelmia tutkimuksessasi mahdollisesti ilmenee ja kuinka ajattelet ne ratkaista?

4. luento maanantai 2.10. 14–16 Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusraportti

Lue tutkielmanteon tukisivuilta kohdat "Tieteellinen kirjoittaminen" ja "Tutkimusraportin laatiminen" ja vastaa kirjallisesti (ei tarvitse toimittaa opettajalle) seuraaviin kysymyksiin:

• Minkälaista tekstirakennetta olet ajatellut käyttää?
• Minkälaisen viiteapparaatin olet ajatellut valita?
• Millaista lähdeluetteloformaattia olet ajatellut käyttää?

1. seminaari-istunto maanantai 9.10. 14–16, 16–18 Analyysi tieteellisestä artikkelista

A) Lue seuraavat neljä tieteellistä artikkelia

• Aaltola, Mika: Terroristi ja imperiumi. Analyysi Yhdysvaltojen Irakia koskevasta hahmogalleriasta. Kosmopolis 35:1/2005, 7-25.
• Eriksson, Kai: Innovaatiojärjestelmä ja hallinnan kieli. Politiikka 47:2/2005, 105-116.
• Herne, Kaisa ja Setälä, Maija: Deliberatiivisen demokratian ihanteet ja kokeilut. Politiikka 47:3/2005, 175-188.
• Siukola, Reetta: Poliittinen puolue ja naisen paikka? Naispoliitikon toiminnan mahdollisuudet ja rajat Kansallisessa Kokoomuksessa. Naistutkimus-Kvinnoforskning 2/2004, 22-33.
• Kosmopoliksen ja Politiikka -lehden artikkelit löytyvät myös sähköisessä muodossa osoitteesta http://www.nelliportaali.fi
• Naistutkimus -lehden artikkelista on kopio laitoksen toimiston edessä olevassa kansiossa Kantola/kandidaatin tutkielma seminaari, ja se on kopioitavissa sieltä.

Valmistaudu keskustelemaan seminaari-istunnossa seuraavista asioista:

• Minkälaisia erilaisia tieteen tekemisen tapoja artikkelit edustavat? Löytyykö niistä esimerkiksi teoreettista ja empiiristä tutkimusta, laadullista ja määrällistä analyysiä, vertailevaa ja tapaustutkimusta, kuvailevaa ja selittävää tutkimusta jne?
• Mikä artikkeli tulee lähimmäksi omaa tapaasi tehdä tutkimusta? Millä tavalla? Millä lailla se puolestaan poikkeaa omasta lähestymistavastasi?
• Minkälaisia hyviä ja huonoja puolia eri artikkeleissa nousee esille? Mieti, mikä artikkeleista olisi mielestäsi "parasta tiedettä". Mikä puolestaan oli mukavin lukea ja mikä opetti sinulle eniten uusia asioita?

B) Valitse yksi artikkeli

Pohdi kirjallisesti seuraavia asioita:

• Artikkelin kysymyksenasettelu ja sen toteuttaminen: mihin artikkelissa pyritään; onko aihe/tutkimusongelma selkeästi esitetty; vastataanko lopussa asetettuihin kysymyksiin selkeästi ja vakuuttavasti?
• Tutkimuksen metodologia ja aineiston valinta sekä näiden perustelut: mikä on tutkimusaineisto; millä lailla sen edustavuus on ilmaistu; käytetäänkö aineiston analysoinnissa jotain selvää tutkimusmenetelmää?
• Artikkelin ilmaisu, kieliasu, argumentaatio sekä viite- sekä lähdeapparaatin käyttöön: onko artikkelilla selkeä rakenne; onko sitä mukava/kiinnostava lukea; esittääkö kirjoittaja asiansa vakuuttavasti; minkälaista argumentaatiota hän käyttää; onko viittauskäytäntö selkeä ja johdonmukainen; onko lähdeluettelo täydellinen?

Hyvä arvio on selkeä, ytimekäs, näkemyksellinen ja perusteleva. Arvioon kannattaa suhtautua kuin tekisi hyvää kirja-arvostelua. Kritiikki on siis paikallaan - kaikissa artikkeleissa on siihen aihetta - kunhan se argumentoidaan hyvin. Arviot toimitetaan Johanna Kantolalle toimiston postilaatikkoon 5.10. mennessä. Arvioista keskustellaan kahteen ryhmään jakautuneena. Ottakaa yksi oma kopio mukaan seminaari-istuntoon.

2. seminaari-istunto 16.10. 14–16, 16–18 Tutkimussuunnitelma

Laadi kurssin aikana suoritettuja tehtäviä hyväksi käyttäen kandidaatin tutkielmasi tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:

• alustava otsikko ja sisällysluettelo
• aihe ja sen valinnan perustelu
• aihetta koskeva aikaisempi tutkimus
• työn keskeinen ongelma tai kysymys mahdollisimman täsmällisesti
• työn teoreettinen lähestymistapa ja viitekehys sekä keskeinen tutkimuskirjallisuus
• työn keskeiset käsitteet
• keskeinen aineisto ja tutkimustekniikoiden valinta
• mahdolliset poliittiset tai eettiset ulottuvuudet
• työstä saatava hyöty

Suunnitelmakäsikirjoitukset toimitetaan kurssin vetäjälle Johanna Kantolalle 12.10. mennessä laitoksen toimistossa olevaan postilaatikkooni. Suunnitelmista keskustellaan kahteen ryhmään jakautuneena viimeisellä seminaarikerralla 16.10. 14–16 tai 16–18. Opiskelijoiden tulee valmistautua pitämään lyhyt esitys (5 minuuttia) omasta tutkimussuunnitelmastaan. Ottakaa yksi oma kopio mukaan seminaari-istuntoon. Opiskelijat saavat myös halutessaan yksilöllistä palautetta tutkimussuunnitelmista kurssin päätyttyä.

Työtavat ja suorittaminen

Seminaari koostuu neljästä luentokerrasta ja kahdesta pienryhmäistunnosta (ks. yllä). Seminaarin oheismateriaalina ovat yleisen valtio-opin laitoksen tutkielmanteon_tukisivut .

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Opiskelijoiden tulee hyväksytyn opintosuorituksen saadakseen laatia tutkimussuunnitelma kandidaatintutkielmansa aiheesta ja kirjoittaa arvio tieteellisestä artikkelista (lisätietoa myöhemmin).

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.

Kurssi arvostellaan tutkimussuunnitelman perusteella. Hyvä tutkimussuunnitelma vakuuttaa lukijan aiheen mielekkyydestä ja kiinnostavuudesta, tutkijasta oikeana ihmisenä tekemään ko. tutkimuksen sekä tutkijan kyvystä tehdä tutkimus aikataulun mukaisesti.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Seminaarin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia seminaarin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Seminaarissa on kerätty viime vuosina systemaattisesti palautetta ja palaute on otettu huomioon seminaaria kehitettäessä.

Viimeisellä kokoontumiskerralla jaetaan lomake, jolla seminaaria voi arvioida anonyymisti. Jo seminaarin kuluessa voi seminaaria arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit seminaaria, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden seminaarilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos seminaarin onnistumisen näkökulmasta.

Prerequisites

Students who are about to attend this seminar must also sign up for and attend Bachelor´s_Thesis_Seminar:_General_Part_(Y320) .

Compensations

Taking the seminar covers the study unit P330., H330. or M330.

Target group

The Bachelor"s Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.

Objectives

The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students" argumentation and discussion skills.

Content

To be specified later.

Course work and forms of study

Bachelor"s Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General_Part (4 credits) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits) is a research seminar. These are completed in successive periods. Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor"s Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor"s Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.

NB! The seminar paper (effectively the first draft of the Bachelor"s thesis) can also be written in Finnish or Swedish, but in that case it should contain an English-language synopsis of 2-3 pages.

Grading

The course is graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.

Edeltävät opinnot

Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.

Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson P330.

Kohderyhmä

Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.

Oppimistavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella. Katso seminaari kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/vol/staff/berndtso/.

Työtavat ja suorittaminen

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.

Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.

Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).

Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi.

Palaute KL 2006

Seminaari kokoontui viiteen neljän tunnin istuntoon siten, että yhdellä kertaa käsiteltiin aina kaksi työtä. Seminaari ajoittui kahteen jaksoon, ensimmäinen kolmen päivän jakso (peräkkäisinä päivinä) oli ennen pääsiäislomaa, toinen kahden päivän jakso pääsiäisloman jälkeen. Tätä järjestelyä pidettiin erittäin hyvänä. Muutenkin seminaari koettiin ilmeisen onnistuneeksi.

Palautteen kokosi Erkki Berndtson.

Edeltävät opinnot

Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.

Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op), on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson P330.

Kohderyhmä

Politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.

Oppimistavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.

Työtavat ja suorittaminen

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.

Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.

Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).

Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään myöhemmin. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. Ilmoittaudu oman linjasi mukaiseen opetustapahtumaan!

WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

Korvaavuudet

2 opintopistettä joko

• Y105 sivuaineopiskelijat: korvaa Väyrysen tai Pesosen-Riihisen teoksen (pääaineopiskelijoilla vapaaehtoinen lisäsuoritus eli lisää opintojakson Y105 opintopistemäärää 2 op:llä, mutta ei korvaa opintojakson pakollisia kursseja). Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.

tai

• H115: korvaa Temmeksen-Kiviniemen teoksen. Muun kirjallisuuden suorittamisesta katso Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin (erityisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan ) pääaineopiskelijat sekä yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat.

Oppimistavoite

Luentosarjan suorittanut opiskelija tuntee julkisen hallinnon organisoitumisen, peruskäsitteet, ohjausjärjestelmät ja hallinnon tehtävät sekä julkisen sektorin viimeaikaiset uudistukset ja kehittämispyrkimykset.

Kurssin sisältö /ohjelma

• 1. / 30.10. Johdatus Suomen hallintojärjestelmään , Tutkija, VTM Minna Tiili, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)
• 2. / 31.10. Suomalainen hallintopolitiikka: tapahtunut kehitys , Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)
• 3. / 6.11. Suomi - kunnallisen itsehallinnon luvattu maa? , Kehitysjohtaja, dosentti Kaija Majoinen, Kuntakehitys ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto (luentokalvot)
• 4. / 7.11. Kunnallisen palvelutuotannon haasteet , Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto (luentokalvot)
• 5. / 13.11. Julkisten palvelujen tuottavuus ja tulosohjaus , Finanssineuvos Heikki Jousitie, Valtiovarainministeriö (luentokalvot)
• 6. / 14.11. Miten arvioida politiikkatoimenpiteiden onnistumista? Lähtökohtia tulosmittaukseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin , Tutkimusjohtaja Ville Valovirta, Net Effect Oy (luentokalvot)
• 7. / 20.11. Hallinto muuttuu, muuttuuko virkamiesetiikka? , Yliassistentti, VTM Timo Moilanen, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot) , (liite1) , (liite2)
• 8. / 21.11. Mitä ministeriössä todella tapahtuu - esimerkkinä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala , Talousjohtaja, dosentti Eero Murto, Kauppa- ja teollisuusministeriö (luentokalvot)
• 9. / 27.11. Hallinnon kehittämisen eurooppalainen yhteistyö , Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri, Valtiovarainministeriön Hallinnon kehittämisosasto (luentokalvot)
• 10. / 28.11. Suomalainen hallintopolitiikka: tulevaisuudennäkymiä , Tutkimusjohtaja, professori Markku Temmes, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingin yliopisto (luentokalvot)

Luentokalvot julkaistaan kurssin kotisivulla. Tavoitteena on, että kunkin luennon kalvot ovat saatavilla viimeistään edellisen viikon keskiviikkona,jotta ne voi tulostaa mukaan luennolle.

Työtavat ja suorittaminen

Luentopäiväkirja kuudesta luennosta, 2 sivua kustakin (riviväli 1,5). Yhtenäisenä tekstinä luentopäiväkirjan minimimitta ilman mittavia otsikointeja on 10 sivua, maksimi 15 sivua. Väliotsikointi luentoteeman sisällä ei ole tarpeen. Luentopäiväkirjaa ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa ensimmäisestä luennosta.

Luentopäiväkirja tai essee toimitetaan paperimuodossa (ei sähköpostin tiedostoliitteenä) viimeistään 13.12. Markku Koivusalon postilokeroon Yleisen valtio-opin laitoksella.

Y105-sivuaineopiskelijat: Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssi(e)n suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

H115-opiskelijat: Mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Huomioi tämä suunnitellessasi opintojakson H115 suorittamista lukuvuonna 2006-2007. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla 0-5. Luentopäiväkirjoja, jotka on rakennettu ranskalaisten viivojen tai muiden listojen muotoon, ei hyväksytä. Hyvä luentopäiväkirja on pohdiskeleva, ei pelkästään referaatti tai tiivistelmä luennon sisällöstä. Pohdiskeleva ote ilmenee esimerkiksi täydentävinä huomioina, kyseenalaistamisena, asian asettamisena laajempaan yhteyteen tai suhteuttamisena omiin kokemuksiin tai aiempaan tietämykseen asiasta. Arvosteluun vaikuttaa myös kirjoituksen sujuvuus ja selkeys.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 5.1.2006. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

• Kurssipalaute_syksy_2006 .
• Kurssipalaute_syksy_2005 .

Korvaavuudet

Kurssi korvaa opintojaksosta H115:

• 2 op/1 ov: Pollitt Christopher - Bouckaert Geert: "Public Management Reform" (2nd ed.) tai Stevens Anne - Stevens Hadley: "Brussels Bureaucrats? The Administration of the European Union".

Kohderyhmä

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijat.

Oppimistavoite

Tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjan_kalvot .

Työtavat ja suorittaminen

Katso Kurssin korvaavuus. Opintojakson H115 muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Edeltävät opinnot

Perusopinnot.

Korvaavuudet

Ks. Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Ensisijaisesti hallinnon ja organisaatioiden linjan pääaineopiskelijat, toissijaisesti muut opiskelijat. Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa.

Oppimistavoite

Tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset tutkimusotteet. Kurssin keskeisenä sisältönä on eri tutkimusotteiden ja -suuntausten esittely ja arviointi.

Kurssin sisältö /ohjelma

Täsmennetään kurssilla.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi koostuu luennoista ja niistä käydyistä keskusteluista. Kurssin ohjelma täsmennetään ensimmäisen kokoontumisen aikana 12.9.

Kurssin suorittaminen koostuu loppukuulustelusta sekä aktiivisesta osallistumisesta. Loppukuulustelussa suoritetaan luennot ja Morganin teos.

Opintojakson H210 muu osuus (Denhardt ja Kilduff - Tsai) suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna Opintojakson muu kirjallisuus on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää koko opintojakson arvostelua lähettämällä sähköisen merkintäpyyntölomakkeen opintojakson vastuuopettajalle (tutkimuspäällikkö Markku Kiviniemi). Paperisena lomaketta saa laitoksen toimistoaulasta.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvostelussa painottuu loppukuulustelun suorituksen laatu. Toissisijaisesti arvosteluun vaikuttaa aktiivisuus kurssilla.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla kuukauden kuluttua kuulustelupäivästä.

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

KURSSIPALAUTE - syksy 2006

Kurssia pidettiin yleisesti kiinnostavana. Kurssin hyvinä puolina pidettiin selkeää rakennetta ja esitystapaa. Kurssilla jaettu materiaali (lähinnä kalvokopiot) koettiin hyödylliseksi. Positiiviseksi koettiin myös kurssin ilmapiiri ja keskustelut luentojen yhteydessä. Kurssin kytkeminen Morganin kirjaan nähtiin hyvänä ratkaisuna.

Parannusehdotuksista yleisin oli luentokalvojen ja mahdollisesti muunkin opetusaineiston laittaminen verkkoon. Samoin toivottiin parempaa koordinaatiota aineopintojen muihin jaksoihin sekä johtamisen sivuainekokonaisuuteen. Lisäksi ehdotettiin enemmän painotusta keskeisimpiin ja uusimpiin tutkimuksen suuntauksiin.

KURSSIPALAUTE - syksy 2005

• kurssia pidettiin aineopintoihin hyvin sopivana, selkeänä ja mielenkiintoisena
• etenemistahti oli sopiva
• Morganin kirjan liittäminen luentoihin sopii hyvin
• kurssi voisi olla kestoltaan pidempi, jotta joitakin aiheita voisi syventää
• enemmän konkreettisia esimerkkejä teorioiden yhteyteen

Palautteet kokosi Markku Kiviniemi.

Edeltävät opinnot

• H215: perusopinnot
• JOS6: JOS1.

Korvaavuudet

• H215: 2 op / 1 ov eli yksi kirja - joko Eräsaari Risto et al. (toim.): Arviointi ja asiantuntijuus tai Cuba Egon G and Lincoln Yvonna S : Fourth Generation Evaluation.
• JOS6: 2 op / 1 ov eli yksi vapaavalintainen teos.

Katso myös Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

Kurssille otetaan enintään 20 hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan ja JOS-sivuainekokonaisuuden opiskelijaa, etusija hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoilla .

Oppimistavoite

Täsmennetään kurssin alkaessa.

Kurssin sisältö /ohjelma

• kurssin_kalvot_I
• kurssin_kalvot_II
• kurssin_kalvot_III

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja luentokuulustelu.

Opintojakson muu kirjallisuus (jollei opiskelija osallistu muille opintojaksoa korvaaville kursseille lukuvuonna 2006-2007) on suoritettava kirjallisuuskuulusteluna viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX.

Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Prerequisites

Students who are about to attend this seminar must also sign up for and attend Bachelor´s_Thesis_Seminar:_General_Part_(Y320) .

Compensations

Taking the seminar covers the study unit P330., H330. or M330.

Target group

The Bachelor"s Thesis Seminar is only for Political Science degree students. It is not available to exchange, visiting or minor subject students.

Objectives

The study unit aims to teach the principles and practices of scientific research, how to prepare a research plan and write an academic text, as well as to develop the students" argumentation and discussion skills.

Content

To be specified later.

Course work and forms of study

Bachelor"s Thesis Seminar is divided into two parts: the first, Y320. General_Part (4 credits) is an introduction to the methodology of political science and to academic writing, while the second, P330., H330. or M330. Topic-Specific Part (3 credits) is a research seminar. These are completed in successive periods. Students write their research plans during the first part and continue to prepare their Bachelor"s Thesis during the research seminar on the basis of their plans. The research seminar includes the preparation of a seminar paper, which is also the preliminary version of the Bachelor"s Thesis. Based on the comments received on the research paper, the student prepares his/her thesis at the latest during the period following the seminar.

NB! The seminar paper (effectively the first draft of the Bachelor"s thesis) can also be written in Finnish or Swedish, but in that case it should contain an English-language synopsis of 2-3 pages.

Grading

The course is graded on a scale from 0 to 5.

Course results and retake

The results of the course will be posted on the notice board of the Department. If the course work is not accepted or if the student wishes to raise his/her grade, he/she should contact the teacher within one month after the publication of the results and discuss arrangements for rewriting course work.

Course evaluation and development

During the last session, students will have an opportunity to give feedback on the course to the lecturer and to fill in an anonymous evaluation form. During the course feedback can be given anonymously.

When giving feedback, please evaluate the contribution of the teacher, your own contribution, the contributions of other students and the possible contribution of the Department office to the success of the course.

A summary of the feedback will be posted on this page before the next similar course is given.

Edeltävät opinnot

Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson H330.

Kohderyhmä

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan.

Oppimistavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.

Työtavat ja suorittaminen

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.

Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.

Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).

Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Edeltävät opinnot

Y320. (Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa) suoritetaan saman lukukauden aikana.

Kandidaatintutkielmaseminaari suoritetaan kahdessa osassa siten, että ensimmäisenä suoritettava yleinen osa (4 op) on johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen ja toinen, aihekohtainen osa (3 op) on kandidaatintutkielmaseminaari. Nämä suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen.

Korvaavuudet

Korvaa kokonaan opintojakson H330.

Kohderyhmä

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaiseen osaan voivat osallistua ainoastaan valtio-opin pääaineopiskelijat. Siihen osallistuvien on osallistuttava edellisellä periodilla järjestettävään kandidaatintutkielmaseminaarin yleiseen osaan. Ks. myös Aika ja paikka.

Oppimistavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi-ja keskusteluvalmiuksia.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaarin sisältö määräytyy opiskelijoiden omien töiden aiheiden perusteella.

Työtavat ja suorittaminen

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Tutkielmaseminaarin aihekohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistamista jatketaan yleisessä osassa tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta.

Tutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan suorittamiseen kuuluu seminaariesitelmän tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaarin pitäjä ohjaa töitä niiden kirjoittamisvaiheessa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Seminaariesitelmä esitetään harjoitusaineena suomen kielen opettajalle. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen tutkielma viimeistellään ja jätetään kandidaatintutkielmaseminaarin pitäjälle noudattaen tiedekunnan kandidaatin tutkinnosta vahvistamia sääntöjä, jotka täsmennetään myöhemmin. Tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään kandidaatintutkielmaseminaaria seuraavan periodin aikana.

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat : Kuten uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat. Poikkeuksena ennen 1.8.2002 valtio-opin pääaineopinnot aloittaneet opiskelijat, jotka opiskelevat vanhan tutkintorakenteen mukaan ja jotka eivät ole suorittaneet aineopintoja kokonaisuudessaan. Heille kandidaatin tutkielma ei ole pakollinen, mutta sen tekemistä suositellaan. Em. opiskelijat suorittavat kandidaatintutkielmaseminaarin yleisen osan (aiemmin "Johdatus valtio-opin metodologiaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen") ja aihekohtaisen osan (aiemmin "Proseminaari"). Suoritustavasta annetaan tarkemmat ohjeet seminaareissa.

Varsinainen seminaarin työskentely koostuu opiskelijoiden töiden käsittelystä. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtaisen osan opintosuoritus koostuu oman tutkielman esittelemisestä ja puolustamisesta, toisen opiskelijan laatiman tutkielman opponoinnista sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarin työskentelyyn (läsnäolo, osallistuminen keskusteluun).

Lue myös Kandidaatintutkielman_jättämisestä .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana määräytyy tutkielman suullisen esittelyn, työn puolustamisen, toisen tutkielman opponoinnin sekä keskusteluihin osallistumisen perusteella. Tutkielma itsessään ei vaikuta arvosanaan (tutkielma arvostellaan erikseen).

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Tulokset ilmoitetaan seminaarissa sovittavalla tavalla. Jos työtä ei voida hyväksyä alustavana kandidaatin tutkielmana, aihekohtaiseen seminaariin on osallistuttava uudelleen. Samoin käy, jos seminaaria ei voida katsoa suoritetuksi liiallisten poissaolojen tai laiminlyötyjen tehtävien (opponointi, oman työn esittely) perusteella.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Seminaarien lopuksi on järjestetty arviointikeskustelut.

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa korvaa aikaisemman proseminaarin. Työskentely on kuitenkin pitkälti samanlaista kuin aikaisemmin proseminaarissa (työn esittely, opponointi, keskustelu). Näitä seminaarin elementtejä on pidetty hyvinä. Uudessa tutkintorakenteessa seminaari kuitenkin muuttaa luonnettaan tutkielman uuden aseman vuoksi. Tältä osin seminaarista ei ole vielä kokemuksia.

Korvaavuudet

Luennon osuus opintojaksosta on 3 op. Kirjallisuuskuulustelu (4 op) tentitään JOS-tenttipäivinä yliassistentti Timo Moilaselle. Tarkemmat ohjeet alla.

Kohderyhmä

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot tällä Johtamisen perusteet (JOS1) -kurssilla ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.

Muut JOS-opiskelijat voivat aloittaa JOS-opinnot vasta, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä (15 opintoviikkoa), jotta opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen tai tutkinnon sisältöön.

Oppimistavoite

Tavoitteena on oppia johtamisen tutkimuksen keskeiset käsitteet, pääsuuntaukset ja johtamiskäytännön osa-alueet ja luoda perusta johtamisen opiskelulle JOS-ohjelmassa. Tavoitteena on myös vahvistaa tieteelliseen argumentaatioon nojaavaa kriittistä suhtautumista johtamisoppeihin ja johtamisesta vallitseviin arkipäivän käsityksiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

• 1. Mitä on johtaminen
• 2. Johtamisen historiasta
• 3. Johtamisen tutkimus: kehitys ja pääsuuntaukset
• 4. Johtamisen osa-alueet (vrt. JOS-opintojaksot)
• 5. Johtamisen kehittämishaasteet

Kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vol-jos-2006

Työtavat ja suorittaminen

Luento-opetus, aktiivinen osallistuminen luennoille, luentoihin liittyvän keskustelun käyminen verkossa (vapaaehtoinen, toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin). Luento on pakollinen suoritustapa, mutta luennolla ei ole läsnäolopakkoa. Kurssiin liittyy opetusmoniste, joka on maksullinen. Monisteen jakelu on ensimmäisellä luennolla. Sitä koskevat tiedot ilmoitetaan sähköpostitse kaikille kurssille ilmoittautuneille mahdollisimman pian ilmoittautumisajan päätyttyä.

Opintosuoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luentoihin, luentoihin liittyvästä verkkokeskustelusta (vapaaehtoinen, toteutustapa täsmennetään myöhemmin), luentomonisteeseen ja luentomuistiinpanoihin perehtymisestä sekä luentokuulustelusta, joka kattaa luentojen ohella koko luentomonisteen sisällön. Luennon loppukuulustelu on ti 17.10. klo 18-20, PR sali 1 ja sali 5. Opintojaksoon JOS1 sisältyy tämän luentokurssin (3 op) ohella kirjallisuuskuulustelu (4 op). Opintojakson kirjallisuus suoritetaan yliassistentti Timo Moilaselle kirjallisuuskuulusteluna valtio-opin tiedekuntatentissä saman lukukauden aikana tai viimeistään kevätlukukaudella vuonna 2007.

Kirjallisuuskuulustelua koskevat tiedustelut osoitetaan yliassistentti Timo Moilaselle (yhteystiedot yllä).

Syyslukukauden aikana voi osallistua myös muille JOS-kokonaisuuden kursseille rinnan Johtamisen perusteet -kurssin kanssa. Syyslukukauden aikana on myös mahdollista suorittaa muihin opintojaksoihin liittyviä kirjallisuuskuulusteluja, mikäli ko. opintojaksojen yhteydessä ei suoritustavoista anneta muita ohjeita (ks. muut JOS-kurssien kuvaukset tässä kurssisivustossa).

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Kurssin tai mahdollisesti koko opintojakson JOS1 voi korvata vastaavalla johtamisen perusteita käsittelevällä kurssilla. Kysymykseen tulevat vain yliopistotasoista opetusta vastaavat kurssit (esim. kauppakorkeakoulut, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto). Kurssin korvaavuutta haetaan lomakkeella (muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen), joka on jaossa yleisen valtio-opin laitoksen toimistoaulassa. Hakemukseen liitetään viralliset suoritustodistukset sekä suoritusta koskevat kurssikuvaukset (opettajat, työskentelymuodot, opintosuoritukset, kirjallisuus yms. - yleensä kopio vastaavat tiedot sisältävästä opinto-oppaasta). Hakemuksessa on hyvä alustavasti yksilöidä, mikä aiempi suoritus hakijan mielestä korvaisi mitäkin JOS-vaatimuksista. Hakemus jätetään laitoksen toimistoon osoitettuna yliassistentti Timo Moilaselle (toimiston ollessa suljettuna oven vieressä olevaan postilaatikkoon). Korvaavuudesta ei anneta ennakkopäätöksiä ilman hakemusta eikä korvaavuutta voi hakea ilman voimassa olevaa opinto-oikeutta Helsingin yliopistossa. Samaan hakemukseen voi liittää kaikki muualla suoritetut johtamiseen liittyvät opinnot, jotka hakija haluaa otettavaksi huomioon ratkaistaessa myös muita (valtio-opin laitoksen vastuulla olevia) JOS-opintojaksoja koskevat korvaavuudet. Myönteisen korvaavuuspäätöksen mukainen korvaavuus rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin (Oodi) ilman eri pyyntöä. Korvaavuushakemukseen pyritään antamaan päätös kahden viikon sisällä, mutta etenkin lukukausien lopulla toimitusaika voi olla pitempi rekisteröinnin mahdollisen ruuhkautumisen johdosta. Hakijan kannattaa selvittää omasta opintosuoritusotteestaan mahdollinen korvaavuuspäätös ennen yhteydenottoa. Yhteyshenkilö korvaavuuspäätösten rekisteröinnissä ja niistä tiedottamisessa on toimistosihteeri Erja Enberg (p. 191 24831; erja.enberg@helsinki.fi ).

Opintosuoritusten arvostelu

Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Luentokuulustelun yhteydessä ilmoitetaan pisteraja, joka riittää kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Luentokuulustelun tulokset ilmoitetaan kurssin kotisivulla (mikäli opiskelija antaa siihen kuulustelun yhteydessä luvan) ja laitoksen ilmoitustaululla kuulustelun yhteydessä ilmoitettavana ajankohtana.

Ensimmäinen uusintakuulustelu on yleisen valtio-opin laitoksen rästitentissä 24.1. ke 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 8.–15.1. välisenä aikana. Toinen rästitenttimahdollisuus on toukokuun rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Muita uusintoja ei ole. Kurssille ei ole myöskään vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Mikäli kurssia ei ole suoritettu viimeistään toisessa uusinnassa, tulee opiskelijan osallistua seuraavan syyslukukauden kurssille.

Mikäli kirjallisuuskuulustelu (4 op) on suoritettu ennen luentokuulustelun tulosten valmistumista, kokonaissuoritus (7 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Arvosana määräytyy opintosuoritusten opintoviikoilla painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli kirjallisuuskuulustelua ei ole suoritettu, rekisteröidään vain luentokuulustelun osuus (3 op). Kun puuttuva osuus on suoritettu, arvostellaan koko opintojakso automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.

Tarkista opintosuoritusotteelta aina opintojakson arvostelu ennen kuin otat yhteyttä.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Kurssin alussa valitaan kurssille arviointiraati, joka kokoontuu viimeisen luennon lopuksi. Viimeisellä luennolla jaetaan myös lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Syksyn_2005_kurssin_palaute .

Edeltävät opinnot

Opintojakso JOS1.

Korvaavuudet

Opintojakson JOS2 pakollinen luento, 2 op.

Kohderyhmä

Pakollinen JOS-opiskelijoille.

Oppimistavoite

Strategisen johtamisen luentokurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija strategisen ajattelun, päätöksenteon, suunnittelun ja johtamisen peruskäsitteisiin, strategisen johtamisen keskeisiin ajattelutapoihin ja välineisiin, strategista päätöksentekoa ja johtamista koskevaan tutkimukseen sekä strategisen johtamisen merkitykseen ja käyttöön julkisessa hallinnossa. Kurssin eräänä keskeisenä teemana on selventään, miten julkisten organisaatioiden strateginen johtaminen eroaa yritysten strategisesta johtamisesta.

Kurssin sisältö /ohjelma

• 1) Strategisen ajattelun, päätöksenteon ja johtamisen merkitys julkisessa hallinnossa - miksi strateginen johtaminen on niin tärkeää
• 2) Strategisen johtamisen peruskäsitteet ja niihin liittyvät ajattelutavat
• 3) Strategiaprosessin vaiheet, näihin liittyvät lähestymistavat ja välineet
• 4) Strategiseen ajatteluun, päätöksentekoon ja johtamiseen kohdistuva tutkimus
• 5) Strategisen johtamisen ongelma-alueet ja haasteet julkisessa hallinnossa

Kurssin aikana strategista johtamista kuvataan prosessina, joka käynnistyy toimintaympäristön analyysistä, etenee strategian muotoilun kautta sen toimeenpanoon ja arviointiin. Strategiaprosessin vaiheiden ja välineiden käsittelyä havainnollistetaan pääasiassa julkisista organisaatioista poimituilla esimerkeillä ja keiseillä.

Kurssimateriaali:

• Kurssin_sisältö
• Luentokalvot_osa1
• Luentokalvot_osa2
• Luentokalvot_osa3
• Luentokalvot_osa4
• Luentokalvot_osa5
• Luentokalvot_osa6
• Luentokalvot_osa7
• Luentokalvot_liite1
• Luentokalvot_liite2
• tenttiohje
• luento-osuus
• Huom Jos sinulla on ongelmia pdf-tiedostojen tulostuksen kanssa, paina hiiren oikean puoleista näppäintä tekstin päällä ja valitse sieltä print/tulosta -käsky.

Työtavat ja suorittaminen

Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentokeskustelut, luentokuulustelu

• to 1.3. klo 18-30, PR sali 1 tai
• to 8.3. klo 18-20, PR sali 1

Loppukuulusteluun ei ilmoittauduta. Loppukuulustelun suorittamisesta annetaan tarkemmat ohjeet luennoilla.

Pakollinen luentokuulustelu. Opintojakson kirjallisuus tentitään erikseen. Kirjallisuus suoritetaan yliopistonlehtori Jan-Erik Johansonille tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Opintosuoritusten arvostelu

Luentokuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella.

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Edeltävät opinnot

JOS1.

Korvaavuudet

• JOS3: Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä 4 op / 2 ov (opintojakson kokonaislaajuus tällöin 10 op / 6 ov). HUOM! Kurssi on vaihtoehtoinen Neuvottelutaidon_perusteet-kurssin kanssa (eli molempia kursseja ei voi käyttää jaksossa JOS3).
• JOS11: 4 op / 2 ov eli kurssi korvaa 2 vapaasti valittavaa kirjaa (uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat) tai 1 vapaasti valittavan kirjan (vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat) opintojaksosta JOS11, jonka kokonaislaajuus on tällöin 8 op / 4 ov. JOS11-jakson opiskelijoille jää suoritettavaksi pakolliset Framen ja Scheinin teokset.

Kohderyhmä

JOS–opiskelijat.

Oppimistavoite

Kurssin tavoite on parantaa tulevien johtajien kykyä toimia muutosagentteina monimutkaisessa toimintaympäristössä ja käyttää vaikutusvaltaansa ja/tai auktoriteettiasemaansa vastuullisesti ja tehokkaasti. Samalla kurssilla tehdään selvä analyyttinen ero auktoriteettiaseman ja johtamisen välille. Johtaminen nähdään prosessina, joka mobilisoi ihmiset tekemään adaptiivista työtä, eli kyseenalaistamaan sellaisia vakiintuneita arvoja, asenteita tai käytäntöjä, joiden olemassaoloa tai ongelmallisuutta organisaatio ei halua käsitellä.

Kurssi kehittää opiskelijoiden diagnostista kykyä ja strategista ymmärrystä muutosta jarruttavista intressiristiriidoista. Akateemiselta taustaltaan monitieteellisen kurssin aikana kehitetään käytännönläheinen viitekehys organisaatioiden poliittisten ja sosiaalisten ongelmien strategiseen ymmärtämiseen. Tämä viitekehys tarjoaa työvälineen adaptiivisen muutosjohtamisen harjoittamiseen.

Yksi kurssin keskeisistä tavoitteista on kansainvälisen kirjallisuuden ja dokumenttien tarjoamien johtamisoppien soveltaminen suomalaisen yhteiskunnan sekä Euroopan unionin tämänhetkisiin haasteisiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi perustuu Harvardin yliopiston julkisen johtamistaidon keskuksessa parinkymmenen vuodan aikana kehitettyihin johtamiskoulutuksen käsitteisiin. Opetusmetodi on eksperimentaalinen ja perustuu opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen. Opiskelijoiden edellytetään havainnoimaan luokan sisäistä dynamiikkaa ja käyttämään sitä datana muutosjohtamisen kannalta keskeisten sosiaalisten haasteiden omaksumiseen. Mitä luokan kyynisyys, muodostuvat klikit ja niiden välinen kilpailu, problemaattisten tosiasioiden kohtaamisen ja adaptiivisen työn välttäminen, henkilökohtaiset roolit ja ryhmän kollektiivinen kehitys kertovat johtamisen haasteista? Normaalien oppituntien lisäksi kurssilla katsotaan myös kolme kansainvälistä elokuvaa/dokumenttia, jotka syventävät kurssin johtajuuskäsitteistön omaksumista.

Aikataulu

Tiistai 12.9. Johdanto

• Kurssin ja siihen liittyvien vaatimusten esittely, jonka perusteella opiskelijat voivat päättää sitoutumisestaan kurssin suorittamiseen (ns. "shopping day").

Torstai 14.9. Peruskäsitteiden määrittely: mitä tarkoittaa olla johtaja?

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luku 1
• Heifetz, R. et Sinder, R: "Political Leadership: Managing the Publics’s Problem Solving"
• Reich, R (ed): "The Power of Public Ideas", sivut 179-203
• Kellerman, B: "Leadership for a Shrinking Planet" in National Forum, The Phi Kappa Phi Journal , 1991, sivut 8-9
• Morse, Suzanne W.: "Leadership for an uncertain Century", The Phi Kappa Phi Journal , 1991, sivut 2-4

Tiistai 19.9. Sosiaalinen oppiminen ja adaptiivinen työ

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luku 2
• Argyris C: "Teaching Smart People How to Learn", in Harvard Business Review, 1991
• Gillette J: "Groups in Context: A New Perspective on Group Dynamics", Towards a Practice of Learning, sivut 16-33, 1995

Keskiviikko 20.9. Elokuvailta

• Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä katsottavaan elokuvaan/dokumenttiin.

Torstai 21.9. Ryhmädynamiikka

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luvut 3 ja 4
• Fisher: "Small Group Decision Making", sivut 166-180

Tiistai 26.9. Johtaminen prosessina vs. johtaminen auktoriteettiasemaan sidottuna roolina

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luvut 5 ja 6
• Smith et Berg: "Paradoxes of Group Life", luku 7, sivut 131-151
• Weber: "The Sociology of Charismatic Authority", from Gerth et Mills, eds. From Max Weber: Essays in Sociology , sivut 245-255
• Ludwig: "Why Rulers Rule", from King of the Mountain , sivut 1-21
• Frazer: “Magicians as Kings”, from The Golden Bough , sivut 83-91.

Torstai 28.9. Päämäärät ja adaptiivisen työn välttäminen

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luku 7
• Bellah et al., "Democracy means Paying Attention", in the Good Society, sivut 254-286
• Grudin: "The Grace of Great Things", sivut 86-95

Tiistai 3.10. Interventio ja "assasinaatio"

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luvut 8-10
• James: "Expiation and Atonement", from Sacrifice and Sacrament, sivut 104-128
• Frazer: "The Killing of the Divine King", from the Golden Bough, sivut 264-283

Keskiviikko 4.10. Elokuvailta: Gandhi

• Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä tähän dokumenttiin.

Torstai 5.10. Kansainvälinen perspektiivi: kulttuurien ja kansojen omat historialliset "narratiivit" adaptiivisen työn esteenä ja edistäjänä

• Harrison L. E. et Huntington S, "Culture Matters. How Values Shape Human Progress":
• - Esipuhe (Huntington)
• - Johdanto (Harrison)
• - Luku 2 – Attitudes, Values, Beliefs, and the Microeconomics of Prosperity (Michael Porter)
• - Luku 3 – Notes on a New Sociology of Economic Development (Jeffrey Sachs)
• - Luku 7 – Culture and Democracy (Ronald Inglehart)
• - luku 22 – Promoting Progressive Cultural Change (Harrison)

Tiistai 10.10. Kuunteleminen, ympäristön aistiminen ja olemassa olevien resurssien hyödyntäminen

• Rogers et Roethlisberger: "Barriers and Gateway to Communication", in Harvard Business Review: On Human Relations , sivut 294-305
• Smith et Berg: "Paradoxes of Group Life", luku 8
• Moyers, William: A World of Ideas II, sivut 267-284

Keskiviikko 11.10. Elokuvailta: One Night The Moon

• Kirjallinen työ (2-3 sivua): opiskelijat vastaavat muutamaan kysymykseen, joilla testataan heidän kykyään soveltaa tähän mennessä opittuja käsitteitä tähän tositapahtumiin perustuvaan elokuvaan.

Torstai 12.10. "Staying alive", kertaus ja yhteenveto

• Heifetz, R: "Leadership Without Easy Answers", luku 11
• Vicki LaFarge: "Termination in Groups", from McCollom and Gillette, Groups in Context

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi edellyttää säännöllistä osallistumista oppitunneille, sekä opetusta täydentävän ja selventävän oheiskirjallisuuden ja artikkelien (ks. Kurssin sisältö/ohjelma) huolellista lukemista. Kurssimoniste on opiskelijoiden kopioitavissa opettajan kurssilla ilmoittamalla tavalla. Kurssin aikana tehdään 3-4 lyhyttä kirjallista välityötä sekä 10 – 15 sivun loppuessee, joka palautetaan kaksi viikkoa kurssin päättymisen jälkeen.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana, mutta eri elementtejä painotetaan seuraavasti:

• osallistuminen 50%
• lyhyet kurssin kuluessa laadittavat kirjalliset tehtävät 20%
• lopputyö 30%.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään 24.11.2006.

Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssista vastaavan opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä luennolla jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Kurssipalaute_syksy_2006 .

Edeltävät opinnot

JOS1.

Korvaavuudet

Katso Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

JOS-opiskelijat.

Oppimistavoite

Oppimistavoitteet täsmennetään kurssin alkaessa.

Kurssin sisältö /ohjelma

• Luentokalvot
• Luentokalvot_II

Työtavat ja suorittaminen

Työskentelymuodot täsmennetään kurssin alkaessa.

Luento korvaa Viitalan (ent. Strömmerin) teoksen (2 op) opintojaksosta_JOS3 . Opintojakson muu kirjallisuus suoritetaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä. Opintojaksojen suorittamisesta lue tarkemmin opinto-oppaasta .

Mikäli jakson muu osuus on suoritettu luentokuulustelun tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (6 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.

Opintojakson suorittamista voi täydentää suorittamalla kurssin Neuvottelutaidon_perusteet_(4_op) tai Adaptiivinen_muutosjohtaminen_(4_op) .

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla viimeistään XX. Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä 25.5. pe 8-10 PR sali 1. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 7.–17.5. välisenä aikana. Oodin ilmoituksesta "Huom. Opiskelija on ennestään suorittanut/hänelle on korvattu opinto. Ilmoittautumisesi on kuitenkin lisätty" ei pidä rästitenttiin ilmoittautuessa välittää.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Palautteesta esitetään tiivistelmä tällä sivulla viimeistään seuraavan kurssin yhteydessä.

Edeltävät opinnot

JOS1.

Korvaavuudet

Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä 4 op / 2 ov (opintojakson kokonaislaajuus tällöin 10 op / 6 ov). HUOM! Kurssi on vaihtoehtoinen Adaptiivinen_muutosjohtaminen-kurssin kanssa (eli molempia kursseja ei voi käyttää jaksossa JOS3). Katso myös Työtavat ja suorittaminen.

Kohderyhmä

JOS-opiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käsitellään neuvottelutaidon eri osa-alueita, painotus on ns. periaatteellisessa neuvottelussa.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssikertoja on 5, joista yksi on pitkä (5 h) neuvotteluharjoitus. Kurssilla on luentoja, neuvotteluharjoituksia ja kirjallinen harjoitustyö (15-20 sivua).

Kurssi ei korvaa opintojakson kirjallisuutta vaan kurssin hyväksytty suoritus kartuttaa opintojakson JOS3 opintopisteitä neljällä (kokonaisopintopistemäärä on tällöin 10 op).

Mikäli opintojakson muu osuus on suoritettu kurssin tulosten valmistuttua, kokonaissuoritus (10 op) arvostellaan ja rekisteröidään ilman eri pyyntöä. Mikäli muuta osuutta ei ole suoritettu, rekisteröidään vain suoritettu osuus. Kun muu osuus on suoritettu, opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.

Opintosuoritusten arvostelu

Opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0-5. Opintosuoritusten arvosteluperusteet täsmennetään kurssin aikana.

Tulosten ilmoittaminen ja uusintamahdollisuudet

Kurssin tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla XX. Mikäli opiskelija haluaa uusia suorituksen, tulee siitä sopia kurssin opettajan kanssa erikseen kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kurssin arviointi ja kurssin kehittäminen

Viimeisellä tapaamiskerralla käydään arviointikeskustelu ja jaetaan lomake, jolla kurssia voi arvioida anonyymisti. Jo kurssin kuluessa voi kurssia arvioida anonyymillä palautelomakkeella .

Kun arvioit kurssia, ota huomioon opettajan panos, oma panoksesi, muiden kurssilaisten panos ja mahdollinen laitoksen toimiston panos kurssin onnistumisen näkökulmasta.

Kevään_2006_kurssipalaute .

Edeltävät opinnot

• H215: perusopinnot
• JOS6: JOS1.