1. Nenä ja nenäontelo Moore 5 p s 1013-22; Gary s 965-982

Maxilla, os ethmoidale, os frontale, vomer, os sphenoidale, os lacrimale, os nasale etuseinämän kolmiomainen rusto

- Mitkä luut/rakenteet rajaavat nenäonteloa lateraalisesti, mediaalisesti, kraniaalisesti, kaudaalisesti?

Lateraalisesti: os ethmoidale, maxilla, os lacrimaleos occipitale, concha nasalis inferior

- Mitkä luut/rustot muodostavat nenän tukirangan?

Mediaalisesti: vomer, os ethmoidale, cartilago septum nasi

Kraniaalisesti: os ethmoidale, os occipitale, os nasale, os frontale

Kaudaalisesti: maxilla, os palatinum

- Miksi nimitetään nenäontelon eri osia?

Conchien välissä meatus nasit (4kpl, inf., med., sup. ja recessus speno-ethmoidales ylimpänä

- Mikä on nenäkuorikoiden latinankielinen nimitys?

Conchae nasalis

- Minkä luun/rakenteen läpi hajuhermot kulkevat?

Lamina cribriforman foraminojen (os ethmoidalea)

- Nenäverenvuoto on yleinen vaiva. Miltä alueelta nenästä yleensä vuotaa verta? Mitkä suonet

useimmiten ovat kyseessä?

Usein melko anteriorisesti lateraaliseinämästä, suonet joko a. facialiksen haarat tai vielä yleisemmin a. ethmoidaliksen ant. ja post. haarat, jotka nenään silmäkuopasta os frontaliksen läpi a. ophthalmicasta

- Joskus nenäverenvuoto on niin runsas, että se joudutaan tyrehdyttämään tekemällä embolisaatio

isoonvaltimoon. Mikä suuri valtimo tulee nenäontelon takaosiin ja suonittaa valtaosan septumia janenäontelon sivuseinämiä? Minkä suonen haara se on?

-A. maxillaris (haarautuu a. nasopalatinumiin (mediaaliseinämällä), a. nasalis laterale inf. ja sup. ja a. spenopalatinumiin (joka vuotaa herkästi alas nieluun->mahalaukkuun). A. carotis externan haara

- Mitkä rakenteen pystyt näkemään eturhinoskopiassa (nenän tähystys sieraimen kautta)?

-Concha nasalis inf. ja media, meatus nasalis inf., med. ja sup(?)

- Mitkä rakenteet pystyisit näkemään, jos osaisit peilin avulla suoritetun takarhinoskopian?

-Conchae nasalis med. ja sup, palatinum durum&molle, uvula

- Mihin osaan nenäonteloa laskee kyyneltiehyt?

Conchae nasalis inferiorin alle, suhteellisen anteriorisesti (foramen nasolacrimalis)

2. Poskiontelon sijainti ja rakenne. Moore 5. p sivut 1021-2; Gray s968-972

- Missä luussa poskiontelo sijaitsee?

Maxilla

- Mitkä rakenteet rajaavat poskionteloa mediaalisesti?

Maxilla, choana nasalis inferior, os ethmoidale

- Missä sijaitsee ja mihin laskee poskiontelon tiehyt?

Nousee superomediaalisesti ontelon yläosasta keskimmäisen kuorikon alle hiatus semilunarikseen, jonka yllä bulla ethmoidalis. Tähän laskevat myös etummaiset cellulae ethmoidalikset (seulaluun lokerot), sekä sinus frontalis

- Poskiontelopunktiossa neula työnnetään poskiontelon mediaalisen seinämän läpi. Mikä on sopivakohta ja mikä luu läpäistään?

N. 2-3cm nenän ulkoaukon sisäpuolelta, suoraan lateraaliseen suuntaan vaakatasossa, läpäistään maxilla ('maxpunktio')

- Mikä/mitä sijaitsee poskiontelon ohuen katon kraniaalipuolella? Netter plate 44, 45b

Maxilla ja orbita

- Poskiontelon tulehdukseen liittyy usein arkuutta yläleuan hampaissa ja/tai kasvoissa. Tämä johtuu tulehduksen välittäjäaineiden aiheuttamasta kipusäikeiden herkistymisestä/ aktivoitumisesta. Mikä hermo kulkee poskiontelon katossa? Mitkä muut hermot kulkevat poskiontelon luisessa seinämässä?

n. maxillariksen haara n. infraorbitalis. Poskiontelon seinämässä kulkee myös n. alveolares superiores (taka- ja sivuseinämissä, yläleuan hampaisiin)(tulehdus=sinuiitti)

3. Nenän muut sivuontelot Moore 5. p sivut 1019-21; Gray s968-972

- Missä luussa ja missä sen osassa sijaitsevat kitaontelot (luun ja ontelon latinankieliset nimet ovat samaa alkuperää). Mikä aivojen osa sijaitsee lähimpänä kitaonteloa? (Tätä aivojen osaa koskeva kirurginen operaatio voidaan tehdä kitaontelon kautta.)

Os sphenoidalessa, sen etuosassa. Hypofyysi sijaitsee välittömästi ohuen sphenoidalen seinämän yläpuolella

- Mihin laskevat kitaonteloiden laskutiehyet?

Concha nasalis superiorin alle posterioriseen osaan

- Missä luussa sijaitsevat seulalokerot (luun ja lokeroiden latinankieliset nimet taas samanperäiset)?

Os ethmoidale

- Seulalokeroiden tulehdukset saattavat joskus levitä ohuen lateraaliseinämän läpi ja aiheuttaa

hengenvaarallisen tilanteen. Mikä tila sijaitsee seulalokeroiden lateraalipuolella?

Mihin laskevat seulalokeroiden laskutiehyet?

Laskutiehyet 1)hiatus semilunaris 2)sup. conchaen alle samaan paikkaan kuin sinus sphenoidale. Seulalokeroiden lateraalipuolella orbita, josta infektiotie cerebrumiin.

- Missä luussa sijaitsevat otsaontelot? Mihin laskevat otsaonteloiden laskutiehyet?

Os frontale. Laskevat hiatus semilunarikseen mediaalisen conchan alle

Joskus harvoin joudutaan otsaonteloihin tekemään luun läpi tyhjennysreikä. Mihin kohtaan tekisit sen ja millä perusteella?

os frontaleen sinus frontaliksen inferioripuolelta, conchae nasalis superiorin anterioripuolelta

4. Nenänielu ja nielu Moore 5. p sivut 1101-1111; Gray sivut 937-949

- Mitkä rakenteet rajaavat nenänielua; edessä, takana, kaudaalisesti, kraniaalisesti?

Anteriorisesti: Conchae nasalikset

Posteriorisesti/superiorisesti: os sphenoidale, os occipitale, 90 asteen kulman alaspäin tekevä nielu ja sitä verhoava limakalvo, tonsilla pharyngea, m. constrictos pharyngea superior

- Mitä rakenteita löytyy nenänielun lateraaliseinämästä?

Torus tubarius, m. constrictor pharyngea superior

- Pienillä lapsilla nenänielu on matala ja ahdas. Minkä rakenteen tulehduksellinen liikakasvu

ahtauttaa nenänielua niin että seurauksena saattaa olla krooninen välikorvan tulehdus?

Tonsilla pharyngea, tukkii torus tubariukseen laskevan tuba auditivan, joka yhteydessä välikorvaan (tulehdus=otiitti)

- Kun katsot suuhun ja painat lastalla kielen kantaa alas näet suun ja nielun rajalla kaksi kaarimaista rakennetta. Mitä ne ovat? Rakenteiden välissä näet risakudosta. Mikä risa?

Etummainen on arcus palatoglossus (muodostaa m. palatoglossus), taaempi arcus palatopharyngeus. Välissä nielurisat eli tonsilla palatinat. Arkukset sulkevat normaalitilanteessa suun vetäytymällä 'kasaan', yhdessä kielen takaosan nousun ja pehmeän suulaen laskun kanssa => normaalitilanteessa esim. neste suussa ei 'valu' eteenpäin ilman nielemisliikettä

- Nielun lihasrakenteen muodostaa litteä lihas. Mikä lihas? Mikä luurakenne on heti sen takana?

M. constrictor pharyngea superior, media et inferior. Takana välittömästi nikamat alkaen C1:stä

5. Kurkunpää, larynx ja kurkunpäänielu Moore 5. p sivut 1105-6; Gray sivu 945

- Mitkä ovat kurkunpään neljä suurinta rustoa? Minkä muotoisia ne ovat?

1)Cartilago thyroidea, kilpirusto, takaa avoin kahdesta puoliskosta muodostunut melko korkea rusto, 90-120* 'aukeama', kolmiomainen, edestä yläpinnalla syvä lovi. Kiinnittymispiste lig. vocaliksille

2)Cartilago cricoirea, sormusrusto, umpinainen sormuksenomainen rusto, etuosasta matala, takaa korkea. Takana selkeä pystysuuntainen paksuuntuma (harjanne)

3)Cartilago arytenoidea, kannurustot 2kpl. Kiinnittymispiste lig. vocaliksille

4)Epiglottis, haavanlehtimäinen ja hienoisen, kauniin ja viattoman reikäinen rustoläppä.

- Mikä on kieliluun ja kilpiruston suhde?

Os hyoideum on kiinnittynyt kilpirustoon kauttaaltaan laajalla membrana thyrohyoidealla, posteriorisesti kilpiruston kärjistä 2 lig. thyrohyoidea lateralea. Anteriorisesti paksu lig. thyrohyoideum media.

- Miten kilpirusto ja sormusrusto suhtautuvat toisiinsa?

Thyroidea niveltyy posteriorisesti cricoideaan niin, että sen molemminpuoliset 'lisäkkeet' painuvat cricoidean takaulkopinnalle. Edessä lig. cricothyreoidea media, joka läpäistään cricotomiassa! Muuallakin lig. cricothyreoidea (superiorisesti kiinni lig. vocaliksessa)

- Miten kannusrusto ja sormusrusto suhtautuvat toisiinsa?

Cartilago arytenoideat istuvat cricoidean superioripuolella suoraan niissä kiinni.

- Onko kannusrustolla ja kilpirustolla lainkaan suhdetta toisiinsa?

On, niiden välillä kulkee ligamentum vocale (inferiorisesti) ja ligamentum vestibulare (superiorisesti)!

- Mihin rustoon kurkunkannenrusto kiinnittyy?

Epiglottis niveltyy thyroideaan, lig. thyroepiglotticum

- Mikä rusto on ensimmäisen henkitorvenruston kraniaalipuolella?

Cartilago cricoidea

- Mikä hermo hermottaa kurkunpäätä sensorisesti? Mikä hermo vastaa

kurkunpään lihaksien motorisesta hermotuksesta (pääosaa). Mikä on tämän

hermon kulkureitti oikealla puolella? Entä vasemmalla puolella?

Sensorinen hermotus NENÄNIELUSSA n. maxillaris, SUUNIELUSSA n. glossopharyngeus, KURKUNPÄÄNIELU n. vaguksen n. laryngeus superior

Kurkunpään lihakset n. laryngeus recurrens (ei m. cricothyreoideus)

n. laryngeus läpäisee cartilago thyroidean, recurrens kulkee m. constrictor pharyngea median alta

- Mikä liike avaa ja sulkee äänihuulia, mikä lihas ne saa aikaan ja mikä hermo hermottaa ao. lihaksia?

Arytenoideoiden liike toisiaan kohti ja lähemmäksi sulkevat äänihuulia, hermotus n. laryngeus recurrens, m. cricoarytenoideus post. ja lat.

- Mikä liike pingottaa äänihuulia? Mikä lihas on kyseessä ja mikä hermo hermottaa tätä lihasta?

Thyroidean liike eteen/alas, m. cricothyreoidea, hermotus n. laryngeus superior

- Laryngoskopia tehdään peilin avulla. Kurkunpäätä tarkastellaan silloin ylhäältäpäin. Mitkä

rakenteet tässä tarkastelussa erottuvat (kirjan kuvien mukaan)?

Epiglottis, plica vocalis ja vestibularis, cartilago cuneiforme ja corniculatum, recessus piriformis, lingua, rima glottis (=aukko)

- Coniotomia voidaan tehdä hätätilanteessa henkeä pelastavana toimenpiteenä, jos hengitystiet ovat tukkeutuneet kurkunpään alueelta tai ylempää. Miten tunnustelet oikean kohdan? Tunustele

itseltäsi! Mihin kohtaan se avautuu sisäpuolella? Mitkä kerrokset lävistetään tässä toimenpiteessä?

Thyroidean alapuolella, cricoidean lovi, helpohko tunnusteltava, lig. cricothyreoideum. Viilto horisontaalisesti 1-2cm, iho, hienoja verisuonia&subkutista, henkitorvet limakalvo

6. Henkitorvi ja pääbronkukset Moore 5. p sivut 124, 126, 176, 1099-1000; Gray s 145-6, 188

- Mitkä rakenteet sijaitsevat kaulan alueella henkitorven etupuolella, takapuolella ja sivuilla?

Edessä sidekudos, syvä peitinkalvo, lihaskerros ja iho; thyroidea, sivussa m. constrictor pharyngeus, a. carotis communis, v. jugularis interna, takana nikamarungot

- Miten kaukana rintalastan manubrium osasta henkitorvi kulkee?

N. 2cm superoposteriorisesti

- Miten henkitorvi sijaitsee rintakehän alueella eli mitä rakenteita on henkitorven takana, edessä,

oikealla sivuilla ja vasemmalla sivulla? Minkä rakenteiden taakse henkitorven jakautuminen

pääbronkuksiksi jää?

Edessä: manubrium, sternum, (aortta)

Takana: esophagus,

Sin: (aortta)

Dx:

- Mikä on henkitorven bifurkaatio? Mikä on carina?

Trachean haarautuminen kahdeksi pääbronkukseksi. Carina on bifurkaatiokohdan rustoinen 'harjanne'

- Joskus ihminen vetää vahingossa pienen esineen (esim. maapähkinän tai sen osan) henkeensä ja se ohittaa kurkunpään? Esine kulkeutuu toiseen pääbronkukseen useammin kuin toiseen. Kumpaan useammin ja miksi? Jos se jatkaa lohkobronkukseen asti niin mihin lohkoon?

Yleisemmin oikeaan keuhkoon (pääbronkus suurempi), todennäköisemmin alalohkoon (suorin reitti)

7. Keuhkohilus Moore 5. p sivut 114, 120-21; Gray ss. 140-2, 144

- Mitkä rakenteet sijaitsevat keuhkohiluksessa ja/tai kulkevat keuhkohiluksen kautta? (6-8 riippuen

erittelystä)

A. pulmonalis, pleura parietale, v. pulmonalis x2, pääbronkus, lymfatiet, a. bronchialis (?), nodi lymphodei tracheobronchiales

- Mikä on ligamentum pulmonale?

Pleura parietalen käännöskohdasta tuleva jatke, joka liittää vas. ja oikeat pleuraontelot toisiinsa

- Mikä on keuhkolaskimoiden ja valtimoiden suhde hiluksessa? Mikä on keuhkoputkien

ja keuhkovaltimon suhde oikeassa hiluksessa, entä vasemmassa?

A. pulmonalis (hapeton veri oikeasta sydämestä) ylin, v. pulmonalikset alimpana. Vasemmassa keuhkossa pääbronkus posteriorisesti (keskellä), Oikeassa keuhkossa posteriorisesti (usein haarautunut, SUPERIORISEMMIN)

- Kirurgin operoidessa keuhkohiluksen tuntumassa hänen tulee erityisesti varoa erästä

keuhkohiluksen taitse kulkevaa hermoa. Mikä hermo on kyseessä? Kuvaa sen

kulku kaulalta eteenpäin!

N. VAGUS, a. carotis communiksen kanssa aortankaareen saakka, jota seuraten välittömästi vasemman keuhkohilumin takapuolelta ja asettuu ruokatorven pinnalle (v. azygoksen ja hilumin välissä)

8. Keuhkot ja niiden suhde rintakehään ja muihin elimiin

Moore 5. p ss120-134, 133-4 ; Gray ss. 204-8

- Minkä muotoiset keuhkot ovat? Montako lohkoa niissä on? 195-6

Pyramidimaiset, ylhäältä apexistaan ’pienimmät’, leviävät alaspäin. Vas. keuhkossa 2 lohkoa (lobus sup. et inf.), oikeassa 3 (sup. inf. med.)

- Kuinka kraniaalisesti keuhkot ylettyvät? Entä miten kauraalisesti? Netter plate 192

Kraniaalisesti n. 2cm claviculaa superiorisemmin! (käytännössä kaulalle asti). Kaudaalisesti: recessus costadiaphragmatica edestä 9. kulkiluun tasolle, takaa 10.

- Missä kulkee oikean ylälohkon ja keskilohkon välinen raja, fissura horisontalis? Missä kulkee

oikean keskilohkon ja alalohkon välinen raja, fissura obliqua? Piirrä kuva!

Oikea lobus superiorin ja lobus median raja kulkee anteriorisesti 4. kylkiluun sternumin puoleisesta osasta nousten axillaarisuuntaan noin 3. kylkiluun korkeudelle (keskilohko muodostaa kiilan, joka ei näy juurikaan taakse vaan päättyy axillaaritasoon). Fissura obliqua keski- ja alalohkon välillä kulkee taas anteriorisesti 6. kylkiluun kohdalta nousten noin 4. kylkiluun tasolle. Posteriorisesti ylä- ja alalohkon erottava fissura obliqua kulkee seuraillen 4. ja 5. kylkiluun väliä.

Vasen keuhko jakautuu 2 lohkoon fissura obliqualla, anteriorisesti se kulkee 6. kylkiluun kohdalta nousten noin 4-5 väliin, jota kiertää vertebraan kuten oikealla puolella. Vasemmalla puolella sydämen kohdalle jää anteriorisesti ’lovi’ incisura cardiaca (4-6 costat)

- Vastaavasti: Miltä alueelta kuuntelet edestä oikeaa ylälohkoa, entä keskilohkoa? Miltä alueelta

kuuntelet takaa ylälohkoa, entä alalohkoa?

Oikea ylälohko: claviculan yläpuolelta 3-4. kylkiluuhun asti edestä, takaa 4. kylkiluuhun asti

Oikea keskilohko: edestä 4-6. kylkiluuväli sternumin vierestä, lateraaliseen suuntaan 4. kylkiluun kohdille, EI TAKAA

Oikea alalohko: edestä 6. kylkiluun kohdalta (vaikea kuunnella), takaa 4. kylkiluusta aina 10. kylkiluuhun asti!

- Vastaavasti: Miltä alueelta kuuntelet takaa vasenta ylälohkoa? Entä vastaavasti alalohkoa?

Vasen ylälohko: koko alue claviculan yläpuolelta 6. kylkiluuhun asti, takaa 4. kylkiluusta kraniaalisemmin

Vasen alalohko: edestä huonosti, vain 6. kylkiluun alueelta pieneltä alueelta, takaa nousee koko välin 4.-10. costae

- Miten kaudaalisesti sijaitsee oikean ja vasemman keuhkon alareuna, entä recessus

costodiaphragmaticus edessä, sivulla, takana? Netter plate 192-3

Recessus costadiaphragmatica ulottuu anteriorisesti sternumin ja xiphoidin risteyksestä altas noin 9-10. kylkiluun tasolle asti, kiertää takana noin T12 saakka! (vas. hieman alempana) Keskiaksillaarilinjassa 10. costa, keskisternaalisesti 8. costa, takaa 12.

Pienempi recessus mediastinumin kohdalla recessus costomediastinalis

Makroanatomian/histologian itseopiskelutehtäviä

- Mistä keuhkojen imutiet alkavat? Mitä kautta imutiet kulkevat keuhkojen sisällä? Entä mitä

reittejä pitkin keuhkohiluksesta eteenpäin?

(RP634; M5 s130-2; Gray s 149-150; Netter plate 204; Krsz s 361)

Keuhkoissa on KAKSI lymfaattista tietä: 1)plexus lymphatici profunda keuhkokudoksen parenkyymistä (nodi lymphatici pulmonales), joka seuraa bronkuksia hilumiin 2)plexus lymphatici superficiale keuhkon pinnalta, joka kulkee viskeraalisessa pleurassa.

Yhdistyvät lnn. bronchopulmonalikseksi hiluxissa

lnn. tracheobronchiales

vena subclavia

- Miten pitkälle kraniaalisuuntaan pleuraontelo ulottuu? Entä kaudaalisuuntaan edessä, sivulla,

takana? (M5 s114-7; Gray s136-9)

Kraniaalisuuntaan n. 2cm claviculan superioripuolelle, kaudaalisuuntaan edessä sternumin ja processus xiphoideuksen liitokseen, josta lähtee seuraamaan kylkirustoja viiston lateraalisesti kaudaalisuuntaan. Keskiaksillaarilinjassa noin 10. costaen kohdalla, josta seuraa selkäpuolelle 12. costan ja T12 kiinnityspisteeseen

- Mitä ovat pleurasopukat (recessukset)? Mikä on pleuran sopukoiden merkitys hengitykselle?

(M5 s114-7; Gray s136-9)

Recessus costomediastinum (pieni) ja recessus costodiaphragmaticat ovat potentti tilaa keuhkojen laajenemiselle sisäänhengityksen aikana, verhoaa pleura parietale

- Mikä on pleura visceralen histologinen rakenne? Entä pleura parietalen? (RPs 101, Krsz s 362)

Mesoteelikudosta, parietaalinen ohuempi kuin viskeraalinen pleura

- Mitkä osat keuhkoista ja pleurasta ovat hermotettuja? (M5 s 132-3; Gray s149)

Vaikeasti erotettavaa, mutta suurin osa autonomisen hermoston hermottamaa. Viskeraakinen pleksus hermotettu plexis pulmonalis ant. et post. ->hermotus kulkee bronkusten ja verisuonten mukana. Vagus->bronkiolikonstriktio, sympaattinen->dilaatio

- Millainen on keuhkojen ja keuhkoputkien verisuonitus? (M5 s 129-130; Gray s 146)

Keuhkot verisuonitetaan 2 eri järjestelmällä. Keuhkokapillaaristo (alveolit) =a. pulmonalis, jossa hapeton veri keuhkokudokseen hapetettavaksi. Keuhkoputket, sidekudos = a.bronchiales, jotka ovat aortasta lähteviä hapekkaan veren pieniä valtimoita, jotka ruokkivat ei-respiratorista kudosta. Näistä vain pieni osa hilumin alueella laskee v. bronchialiksena, suurin osa sekoittuu hapetettuun vereen ja laskee v. pulmonalisten kautta systeemiin -> tämän vuoksi saturaatio vain ~98-99%

- Millainen rakenne on keuhkosegmentti? Miten verisuonet ja hengitystiet ovat järjestäytyneet

keuhkosegmentissä? (M5 s 125; Gray s 146)

Keuhkosegmentti (vas. 8, oik. 10) on itsenäinen palikka keuhkosta, joihin jokaiseen tulee oma segmentaalinen bronkus, arteria ja vena sekä on erotettu sidekudoksella toisista segmenteistä, tärkeä rajoite esim. infektioissa sekä kirurgisesti

Histologian itseopiskelutehtäviä

1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx

(RPs 615-7; Krsz s 339-343)

- Nenä voi mennä tukkoon alle minuutissa kylmäaltistuksessa tai limakalvon altistuessa

allergeennille. Mitkä nenän limakalvon rakenneominaisuudet liittyvät näihin tapahtumiin?

Hengitystie-epiteelin mukoosa on erittäin runsaasti verenkierrotettua valkerrostunutta värekarvallista epiteeliä. Se on kudoksena paisuvaiskudostyyppistä, jossa esim. histamiinin vapautuminen allergisessa reaktiossa saa verisuonten läpäisevyyden huimasti lisääntymään ja syntymään turvotusta

- Vastaavasti kylmässä ja allergisessa reaktiossa nenästä alkaa tippua vesimäistä eritettä. Joskus taas

erite on paksua ja venyvää tai paksua ja kellertävää. Mistä nämä erot johtuvat?

Paksumpi lima sisältää kuollutta solumateriaalia ja paksumpia eritteitä, joka on tyypillistä bakteeri-infektion aiheuttamalle patogeneesille

- Missä nenän osassa hajuepiteeli sijaitsee? Mitkä ovat hajuepiteelin perusrakenteet? Mikä on

aistinsolujen rakenne ja yhteydet keskushermostoon? Miten pitkäikäisiä aistinsolut ovat?

Hajuepiteeli sijaitsee nenäontelon yläosassa lamina cribrosan alla os ethmoidalea vasten. Perusrakenne on valekerrostunutta lieriöepiteeliä, jossa värekarvoja. Perussoluna ovat hajureseptorisolut, jotka tunnistavat liuenneet hajuaineet erittäin spesifisti (koodaa mieletön osa genomista). Elinikä noin kuukausi. Tukisoluja (granular cells), joissa lipofuskiinigranuloita. Rauhasia, jotka tuottavat limaa, johon hajut liukenevat. Kantasoluja. Harjasoluja, jotka toimivat ilmeisesti mekaanisina/kemiallisina ärsytysreseptoreina. Mikrovilluksia.

- Minkälainen epiteeli verhoaa nenäonteloa? Entä nenän sivuonteloita?

Valekerrostunut värekarvallinen lieriöepiteeli kauttaaltaan.

- Mikä epiteeli verhoaa nielua? Entä kurkunpäätä? Miksi eri osissa on eri epiteeli?

Kurkunpään kulutukselle alttiissa osissa (mm. epiglottis, äänihuulten osat) kuten nielussakin ovat kerrostunutta levyepiteeliä, sillä runsas ruoan ja muu mekaaninen kuormitus vaatii kulutuskestävyyttä ja pinnan nopeaa uusiutumista

2. Henkitorven rakenne ja henkitorven epiteelin histologia (RPs 617-623; Krsz s 343-347)

- Mitkä neljä kerrosta erotetaan henkitorven seinämässä ja mistä kudoksista ne koostuvat?

Sisältä ulospäin:

1. Mukoosa – siilioitunutta valekerr. epiteeliä, elastinen lamina propria

2. Submukoosa – tiheämpi sidekudos

3. Hyaliinirusto – C:n muotoisia

4. Adventitia – sitoo ympäristöön

- Mitkä kaksi solutyyppiä ovat muodostavat valtaosan henkitorven epiteelistä? Kuvaa kummankin

rakenne ja selvitä miten liittyvät epiteelin toimintaan?

1. Värekarvasolu: lyhyitä, n. 250 siilia/solu, kuljettavat limaa nielua kohti!

2. Limasolut – tuottavat limaa, joka suojaa epiteeliä ja johon hengitetty kakka tarttuu. Ei siilioita, mucinogeenigranuloita, näkyvillä selviä värjäytymättömiä ’limarakkuloita’

- Mitä muita soluja henkitorven epiteelistä löytyy? Millaisia toimintoja niihin liityy?

Harjasolut – reseptoreita

Tyvisolut – kantasoluja

Neuroendokriinisolut – säätelevät muiden solujen toimintaa

- Millaisena on henkitorven epiteelin tyvikalvo näkyy valomikroskoopissa? Mikä selittää tämän?

=Lamina basilaris; epäselvänä, sillä on hyvin paksu ”tyvikalvoalue”, jossa paljon kollageenia ja tenaskiinia (vahvuus). Tupakoitsijoilla usein paksuuntunut entisestään.

- Epiteelin alla on lamina propria. Miten se eroaa rakenteeltaan allaan olevasta submucosasta?

Niiden välillä on elastic membrane – erotus kohtuullisen vaikeaa henkitorven alueella, sillä lamina proprian ja submukoosan rakenne melko samanlainen. Submukoosassa tosin kulkee alueen suuret jakelusuonet ja trakean lymfatiet

- Mikä erottaa submucosan adventitiasta?

Cartilago trachealis

Musculus. trachealis

3. Keuhkoputket, bronkukset ja bronkiolit, respiratorinen bronkioli ja alveolaaritiehyt

(RP s 623-5; Krsz s 347-359)

- Millainen on ao. putkiston seinämän rakenne kussakin kohdassa? Piirrä kaavakuvat! Kiinnitä

huomiota erityisest iesiintymiseen, rustokappaleiden muotoon ja suhteelliseen esiintymiseen

- sileän lihaksen esiintymiseen ja suhteelliseen osuuteen

- submucosan rauhasrakenteisiin

- limakalvon solutyyppeihin ja niiden suhteelliseen osuuteen

Eli

- Missä osissa on rustorakenteita?

Keuhkoputket, bronkukset

- Missä osissa lihaskerros on yhtenäinen, missä spiraalimainen/ epäyhtenäinen ja missä sileää

lihasta esiintyy satunnaisesti ja kaikken äärimmäisenä?

Lihaskerros kaikkialla, paitsi alveolitasolla. Yhtenäistä lihas on bronkuksissa, missä rusto ylläpitää rakennetta ja epäyhteneväiseksi se tulee pienemissä bronkuksissa , jossa se voi näyttää spiraalimaiselta epäyhteneväisyytensä vuoksi (konstriktio->halkaisija pienenee). Satunnaisesti sitä esiintyy alveolaarisiin putkiin saakka tukirakenteena.

- Missä osissa esiintyy epiteelin alaisia rauhasrakenteita, missä niitä ei enää ole?

Bronkuksissa samanlaisia limasoluja kuin muualla hengitystie-epiteelissä ylempänä, tuottavat limaa. Määrä vähenee pitkin matkaa ja terminaalisissa bronkioleissa niitä ei juuri ole (niissä esiintyy Clara-soluja)

- Isoissa keuhkoputkissa epiteeli on samanlaista kuin henkitorvessa, mutta putkien pienentyessä

muuttuu kahteen kertaan. Missä putkiston osassa epiteeli muuttuu rakenteeltaan ja millä tavalla?

Epiteeli muuttuu niin, että suuremmissa bronkioleissa se on vielä tyypillistä hengitystie-epiteeliä, mutta pienemmissä bronkioleissa siitä tulee yksinkertaista siilioitua lieriöepiteeliä ja lopulta pienimmissä bronkioleissa kuutioepiteeliä. Muutos on ’jatkumo’, ei jyrkkärajainen.

- Missä vaiheessa epiteelissä esiintyvät pikarisolut häviävät?

Pikarisoluja ei ole enää juurikaan terminaalisissa bronkioleissa

- Mitä ovat Clara-solut ja missä vaiheessa ne ilmaantuvat osaksi epiteeliä?

Clara-solut tuottavat clara-proteiineja (myös sufaktanttia?) ja vähentävät keuhkoputkien ja bronkiolien kollapsitaipumusta ekspiraatiossa, helpottavat osaltaan hengitystä kuten surfaktantti

- Miten terminaalinen bronkioli, respiratorinen bronkioli ja alveolaaritiehyt poikkeavat

rakneteeltaan?

Terminaalisessa bronkiolissa kuutioepiteeliä ja verhoava lihaskerros (spiraalimainen). Respiratorinen kuin terminaalista, mutta osa seinämästä on jo kaasujenvaihtoon osallistuvaa alveolaarista rakennetta, Clara-soluja runsaasti. Alveolaaritiehyt on tätä ohutseinäistä yksinkertaista levyepiteeliä valtaosastaan, eli koostuu alveolaarisista epiteelisoluista (pääosin tyyppi 1)

- Mitkä tekijät säätelevät ilmateiden lumenin kokoa?

Lihaskerroksen konstriktion määrä (vagus->konstriktio, herkistyminen supistukselle esim. astmassa ja COPD), limanerityksen määrä (liialllinen johtaa jonkinasteiseen ahtautumiseen)

- Mikä merkitys keuhkoputkien hermoilla on keuhkoputkien toiminnan säätelyssä? Mitkä hermot

vaikuttavat ja miten?

Vagusstimulaatio->konstriktio (M-reseptorivälitteinen), sympaattinen tonus ->dilaatio

- Mitkä tekijät vaikuttavat ilman poistumiseen alveolista uloshengitettäessä?

Intratorakaalinen paine (ekspiraatossa olevien lihasten tekemä työ), keuhkokudoksen komplianssi (pieni=palautuu takaisin tehokkaammin), bronkiolien konstriktioaste (esim. astmassa, COPD tärkeä), hengitys, surfaktantin määrä (suuri helpottaa muodon/koonmuutoksia)

4. Keuhkojen kaasujen vaihtoon osallistuvan osan histologia, alveolin rakenne.

(RPs 625-630, Krsz s 358-362)

- Mitkä solut verhoavat alveolia? Millaisia funktioita kuhunkin soluun liittyy?

Tyyppi 1 pneumosyytit (valtaosa pinta-alasta): ohuita, todella lyhyt diffuusiomatka, vaurioituvat helposti? Tyyppi 2 pneumosyytit, noin 5% pinta-alasta, kuutiomaisia ja tehokas proteiinisynteesi, tuottavat surfaktanttia ja SP-A –B, -C ja –D –proteiineja jotka vaikuttavat yhteistoimintaan alveolissa ja lisäksi immuunivasteen toimintaan. Muuttuvat vaurioituessaan tyyppi 1 soluiksi. Alveolariset makrofagit, kykenevät liikkumaan kudoksen ja alveolin välillä. Harjasolut, reseptorifunktio?

- Mitkä solut ja rakenteet muodostavat alveoliväliseinän (alveoliseptan)?

Alveolisolut, tyvikalvo ja erittäin ohut sidekudosseinämä, jossa verisuonitus

- Missä sijaitsee ilma-verieste?

Alveolin ja erytrosyytin välillä, kts. alla

- Minkä rakenteiden läpi kaasut kulkeutuvat alveolin lumenista punasoluun?

Surfaktantti, pneumosyytti 1:n solukalvo, sytoplasma, solukalvo, tyvikalvo (usein yhteinen alveolilla ja kapillaarilla), endoteelin solukalvo/sytoplasma/solukalvo, plasma, punasolu

- Alveolaariseptassa on paksu ja ohut osa. Miten ne eroavat toiminnaltaan?

Ohut osa=diffuusio, paksu osa=nesteen (lymfanesteet) keräys ja kuljetus

- Mitä on parenkyymi ja mitä interstitium keuhkoissa?

Parenkyymi: pääosin elastista ja retikulaarista säiettä

Interstitium: kapillaarit, sidekudossolut, soluväliaissäikeitä ja makrofageja

- Mitkä puolustussolut toimivat alveolissa? Mitä kautta ne tulevat alveoliin? Mitä kautta poistuvat?

Makrofagit, eosinofiilit (myös patologisesti->kudostuho esim. COPD:ssä) Kulkeutuvat verenkierron kautta, poistuvat pääosin lymfateihin