Teoria
- teorialla on tärkeä rooli tutkimuksen suunnittelussa (suhde aikaisempaan tutkimukseen), näkökulman rajaamisessa (tutkimusongelman ja –kysymysten muotoilu) sekä tulosten tulkinnassa
- mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria
Teoria tekee mahdolliseksi tutkimuskohteen näkemisen uudella tavalla (silmälasit, suodatin, ikkuna jne.): se nostaa esiin jotakin uutta mutta samalla rajaa pois jotakin muuta. Kysymys on etäisyyden ottamisesta tavanomaisiin tapoihin nähdä tutkimuksen kohteena oleva ilmiö.
Kaksi erilaista tapaa ymmärtää teoria:
a) (Suuri) Teoria
- kokonaisvaltainen selitys tutkittavasta ilmiöstä
(”teoria muodostuu joukosta lakeja, jotka systematisoivat jotakin ilmiöaluetta koskevat empiiriset säännönmukaisuudet”; Niiniluoto)
- teoriasta voidaan johtaa hypoteeseja, joita testataan empiirisessä tutkimuksessa
b) tutkimuksen ajatuspohja
- erilaisista aineksista koostuva viitekehys, joka ohjaa tutkimuksen suuntaamista. Viitekehys voi sisältää aineksia (teoreettisia käsitteitä) useista eri teorioista
Nykyiset yhteiskuntateoriat tai viestinnän teoriat ovat pikemminkin väljiä teoreettisia rakennelmia tai yhteiskunnan ja viestinnän muutoksia jäsentäviä aikalaisdiagnooseja kuin systemaattisia Suuria Teorioita. Tutkijan on rakennettava oma teoreettinen viitekehyksensä useiden teorioiden tarjoamista aineksista ja aikaisempien tutkimusten tarjoamista johtopäätöksistä. Teoria ei siis ole vain tutkimuksen tieteellisyyden tae vaan pikemminkin ajattelun apuväline.
Taustateoria
- auttaa tutkimuskohteen sijoittamisessa laajempaan kontekstiin (aikaisempi tutkimus, teoreettiset yleistykset ja johtopäätökset) ja tarjoaa mahdollisuuden suhteuttaa tutkimuksen tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin ja laajempiin yhteyksiin
Tulkintateoria
- menetelmällinen lähestymistapa, joka ohjaa tutkimuksen ongelmanasettelua, tutkimuskysymysten muotoilua ja sitä, millaisia vastauksia tutkija voi kysymyksiinsä saada.
Tutkimusmenetelmä
- tapa kerätä, järjestellä ja eritellä tutkimusaineistoa
(systemaattisuus, säännönmukaisuus)
a) aineiston keruumenetelmä (kysely, teemahaastattelu jne.)
b) aineiston analyysimenetelmä (tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi jne.)
- kaksi erilaista tapaa ymmärtää tutkimusmenetelmä:
a) formaali, tekninen väline (metodi)
- selkeät ohjeet ja säännöt aineiston keruuta ja analyysia varten - tutkimuksen eri vaiheiden erottelu
b) väljä lähestymistapa tai menetelmällinen suuntaus
- ei selkeitä ohjeita tai sääntöjä
- yleinen tulkintateoria + tutkimusta varten räätälöity analyysikehikko
_ tarvitaan tulkintataitoa ja käsityötaitoa
Tulkintaito edellyttää myös luovaa mielikuvitusta, asioiden yhdistelyä teoreettisten käsitteiden ja menetelmällisten ideoiden avulla sekä refleksiivisyyttä eli kykyä arvioida menetelmän ja tulosten rajoja, yleistettävyyttä jne. Ei ole olemassa neutraalia tapaa tehdä tutkimusta. Käytetyt teoriat, menetelmät ja tutkimuksessa käytetyt apuvälineet vaikuttavat aina siihen, millaisia tuloksia tutkimuksella on mahdollista saada. Siksi on tärkeää, että tutkimuksen tekijä tiedostaa sen, mikä rooli hänen käyttämillään välineillä on.
Teesejä
* Menetelmä on väline, ei itsetarkoitus. Tärkeintä tutkimuksen teossa on tehdä hyviä kysymyksiä ja hankkia niihin vastauksia - tässä menetelmä on hyvä apuväline.
* Tutkimuksen teko - varsinkin laadullinen - on ennen kaikkea käsityötä. Valitse tai kehitä menetelmä tutkimusongelman, -kysymysten ja aineiston pohjalta.
* Kehitä omaa tulkintataitoasi: mikään ei odota valmiina, vaan kaikkea on tulkittava. Etsi ja kokeile uutta, kyseenalaista vanhaa. Käytä luovaa mielikuvitusta, yhdistele asioita.
* Yritä mieluummin sanoa vähästä paljon kuin paljosta vähän. Tutkimuksen tekemisen yksi tärkeä taito on rajata tutkimusaihe ja -ongelma relevantteihin kysymyksiin. Jos yrität sisällyttää tutkimukseen kovin monia näkökulmia, et kykene paneutumaan niihin kunnolla: et voi selittää koko maailmaa yhdellä kerralla.