KEHYSANALYYSI Väliverronen 30.10.03
Lähtökohtia:
· miten hahmotamme maailmaa, järjestämme ja tulkitsemme informaation uusissa tilanteissa
(kognitiivinen psykologia)
· miten kehystämme vuorovaikutustilanteita, miten kehykset konstituoivat näitä tilanteita (symbolinen interaktionismi)
· miten media tuottaa tiettyjä tulkintoja asioista ja tapahtumista valitsemalla ja painottamalla tiettyjä puolia ja häivyttämällä toisia. Miten mediatekstejä ja -kuvia tulkitaan, mitä seurauksia erilaisilla kehystämisen tavoilla on (konstruktionistinen mediatutkimus)
Erving Goffman: Frame Analysis (1974).
Tulkintakehys, jonka avulla me havainnoimme, tunnistamme ja nimeämme asioita ja tapahtumia. Kehykset antavat mielen ja merkityksen asioille, tilanteille ja toiminnalle.
- arkielämän vuorovaikutustilanteiden analyysi
- yksilölliset valinnat vs. kulttuuriset itsestäänselvyydet
Kehys jäsentää vuorovaikutustilanteita, toimijoiden identiteettejä sekä todellisuutta koskevia versioita.
- esim. Anssi Peräkylä: Kuoleman monet kasvot (1990)
Yhteiskunnallisten ongelmien tutkimus
Kamppailu yhteiskunnallisista muutoksista on myös symbolista taistelua. Luomalla ilmiöille ja tapahtumille omia merkityksiään liikkeet hankkivat ajamilleen asioille julkista tukea, mobilisoivat omia kannattajia ja ulkopuolisia tukijoita
- kaikki toimijat pyrkivät kehystämään asioita ja tapahtumia omasta näkökulmastaan
- lähtökohta: määrittelykamppailu: kenen kehyksestä tulee hallitseva
- yhteiskunnallisten liikkeiden menestys riippuu myös niiden kyvystä kehystää asioita ja tapahtumia
- diagnostinen, prognostinen, motivoiva kehystäminen
- David Snow, Robert Benford
Mediatutkimus
Kehys on organisoiva idea, jonka avulla mediat/toimittajat tulkitsevat tiettyä tapahtumaa, ilmiötä tai yhteiskunnallista teemaa.
* Gaye Tuchman: Making News (1978)
- uutinen kehyksenä, jonka pohjalta toimittaja rakentaa versioita todellisuudesta
- lähtökohta: miten journalistinen kulttuuri ja toimituskäytännöt tuottavat kehyksiä
Väliverronen 1995 ja 1996:
- kehystämällä mediat jäsentävät yksittäisiä tapahtumia ja laajempia ilmiöitä ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, jolla on omat syynsä ja seurauksensa
- tapahtumia tai ilmiöitä on mahdollista määritellä useiden eri tulkintakehysten valossa, jolloin ne näyttäytyvät erilaisina
è korostaa & peittää
- kehykset myös rajaavat sitä, miten tapahtumasta tai ilmiöstä voidaan kulloinkin puhua
- kehykset eivät välttämättä rajaa tiettyjä normatiivista tai poliittista tulkintaa kohteestaan, vaan tarjoavat puitteet, joissa keskustelua käydään
è tulkintapaketti - kehys - story line
- journalistiset kehykset vs. yleiset kulttuuriset kehykset
- William Gamson, Robert Entman
Kehysanalyysin vaiheita:
1) teemat ja toimijat
* Ilmiön/'keskustelun' tunnuspiirteiden kuvailu
- ajallinen kehitys: miten ilmiöstä tuli ongelma, miten 'keskustelu' eteni
- teemat
- toimijat, 'asianajajat'
- iskulauseet, kielikuvat
- yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti
2) kehysten erottaminen ja kuvailu
* Tunnuspiirteiden systemaattinen kuvaus
- metaforat
- iskulauseet
- esimerkit
- visuaaliset kuvat
- toimijoiden kuvaukset
* Argumentaation kuvaus
- perusongelma
- syy
- seuraus
- ratkaisut
3) vaihtoehtoja:
- aineistolähtöinen analyysi / teorialähtöinen analyysi
- määrällinen analyysi / laadullinen analyysi
- ajallisten muutosten tutkiminen
- miten siirrytään kehyksestä toiseen
- kehysten ja toimijoiden suhteiden analyysi
- mitä ehtoja eri kehykset asettavat toimijoille
- miten toimijat käyttävät hyväkseen eri kehyksiä
4) kehysten tulkinta ja kontekstointi
Sosiokulttuurinen konteksti
- miten kehykset 'resonoivat' suhteessa kulttuurissa vaikuttaviin ajattelu- ja puhetapoihin
- miksi jokin kehys nousee hallitsevaan asemaan, miksi toiset jäävät syrjään
- kehystämisen seuraukset: ongelman määrittelyyn, toimijoiden asemaan, auktoriteettiin, menestykseen, päätöksentekoon jne.
Kirjallisuutta:
Entman, R: Framing: Toward clarification of a fractured paradigm. Journal of Communication 4/1993.
Gamson, W & Lasch, K: The political culture of the welfare state. Teoksessa Spiro: Evaluating the welfare state, NY 1983.
Gamson, W & Modigliani, A. Media discourse and public opinion on nuclear power. American Journal of Sociology 1/1995.
Karvonen, Erkki: Tulkintakehys (frame) ja kehystäminen. Tiedotustutkimus 2/2000.
Peräkylä, A: Kuoleman monet kasvot. Vastapaino, Tampere 1990.
Väliverronen, E: Metsä sairastaa. Tiedotustutkimus 4/1995.
Väliverronen, E: Ympäristöuhkan anatomia, Tampere 1996.
Väliverronen, E., Hellsten, I.: Biodiversiteetti mediassa. Tiedotustutkimus 2/2000.