KEHYSANALYYSI                                                                                              Väliverronen 30.10.03                         

 

Lähtökohtia:

 

·        miten hahmotamme maailmaa, järjestämme ja tulkitsemme informaation uusissa tilanteissa

      (kognitiivinen psykologia)

·        miten kehystämme vuorovaikutustilanteita, miten kehykset konstituoivat näitä tilanteita (symbolinen interaktionismi)

·        miten media tuottaa tiettyjä tulkintoja asioista ja tapahtumista valitsemalla ja painottamalla tiettyjä puolia ja häivyttämällä toisia. Miten mediatekstejä ja -kuvia tulkitaan, mitä seurauksia erilaisilla kehystämisen tavoilla on (konstruktionistinen mediatutkimus)

 

Erving Goffman: Frame Analysis (1974).

Tulkintakehys, jonka avulla me havainnoimme, tunnista­mme ja nimeämme asioita ja tapahtumia. Kehykset antavat mielen ja merkityksen asioille, tilanteille ja toiminnalle.

-         arkielämän vuorovaikutustilanteiden analyysi

-         yksilölliset valinnat vs. kulttuuriset itsestäänselvyydet

Kehys jäsentää vuorovaikutustilanteita, toimijoiden identiteettejä sekä todellisuutta koskevia versioita.

-         esim. Anssi Peräkylä: Kuoleman monet kasvot (1990)

 

Yhteiskunnallisten ongelmien tutkimus

Kamppailu yhteiskunnallisista muutoksista on myös symbolista taiste­lua. Luomalla ilmiöille ja tapahtumille omia merkityk­siään liikkeet hankkivat ajamilleen asioille julkista tukea, mobilisoivat omia kannattajia ja ulkopuolisia tukijoita

-         kaikki toimijat pyrkivät kehystämään asioita ja tapahtumia omasta näkökulmastaan

-         lähtökohta: määrittelykamppailu: kenen kehyksestä tulee hallitseva

-         yhteiskunnallisten liikkeiden menestys riippuu myös niiden kyvystä kehystää asioita ja tapahtumia

-         diagnostinen, prognostinen, motivoiva kehystäminen

- David Snow, Robert Benford

 

Mediatutkimus

Kehys on organisoiva idea, jonka avulla mediat/toimittajat tulkitsevat tiettyä tapahtumaa, ilmiötä tai yhteiskunnallista teemaa.

* Gaye Tuchman: Making News (1978)

-         uutinen kehyksenä, jonka pohjalta toimittaja rakentaa versioita todellisuudesta

-         lähtökohta: miten journalistinen kulttuuri ja toimituskäytännöt tuottavat kehyksiä

 

Väliverronen 1995 ja 1996:

-         kehystämällä mediat jäsentävät yksittäisiä tapahtumia ja laajempia ilmiöitä ymmärrettäväk­si kokonaisuudeksi, jolla on omat syynsä ja seurauksensa

-         tapahtumia tai ilmiöitä on mahdollista määritellä useiden eri tulkintakehysten valossa, jolloin ne näyttäytyvät erilaisina

è       korostaa & peittää

-         kehykset myös rajaavat sitä, miten tapahtumasta tai ilmiöstä voidaan kulloinkin puhua

-         kehykset eivät välttämättä rajaa tiettyjä normatiivista tai poliittista tulkintaa kohteestaan, vaan tarjoavat puitteet, joissa keskustelua käydään

è       tulkintapaketti - kehys - story line

-         journalistiset kehykset vs. yleiset kulttuuriset kehykset

-         William Gamson, Robert Entman

 

Kehysanalyysin vaiheita:

 

1)      teemat ja toimijat

* Ilmiön/'keskustelun' tunnuspiirteiden kuvailu

-         ajallinen kehitys: miten ilmiöstä tuli ongelma, miten 'keskustelu' eteni

-         teemat

-         toimijat, 'asianajajat'

-         iskulauseet, kielikuvat

-         yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti

 

2) kehysten erottaminen ja kuvailu

* Tunnuspiirteiden systemaattinen kuvaus

- metaforat

- iskulauseet

- esimerkit

- visuaaliset kuvat

- toimijoiden kuvaukset

 

* Argumentaation kuvaus

- perusongelma

- syy

- seuraus

- ratkaisut

 

3)      vaihtoehtoja:

-         aineistolähtöinen analyysi / teorialähtöinen analyysi

-         määrällinen analyysi / laadullinen analyysi

-         ajallisten muutosten tutkiminen

-         miten siirrytään kehyksestä toiseen

-         kehysten ja toimijoiden suhteiden analyysi

-         mitä ehtoja eri kehykset asettavat toimijoille

-         miten toimijat käyttävät hyväkseen eri kehyksiä

 

4)      kehysten tulkinta ja kontekstointi

Sosiokulttuurinen konteksti

-         miten kehykset 'resonoivat' suhteessa kulttuurissa vaikuttaviin ajattelu- ja puhetapoihin

-         miksi jokin kehys nousee hallitsevaan asemaan, miksi toiset jäävät syrjään

-         kehystämisen seuraukset: ongelman määrittelyyn, toimijoiden asemaan,  auktoriteettiin, menestykseen, päätöksentekoon jne.

 

Kirjallisuutta:

Entman, R: Framing: Toward clarification of a fractured paradigm. Journal of Communication 4/1993.

Gamson, W & Lasch, K: The political culture of the welfare state. Teoksessa Spiro: Evaluating the welfare state, NY 1983.

Gamson, W & Modigliani, A. Media discourse and public opinion on nuclear power. American Journal of Sociology 1/1995.

Karvonen, Erkki: Tulkintakehys (frame) ja kehystäminen. Tiedotustutkimus 2/2000.

Peräkylä, A: Kuoleman monet kasvot. Vastapaino, Tampere 1990.

Väliverronen, E: Metsä sairastaa. Tiedotustutkimus 4/1995.

Väliverronen, E: Ympäristöuhkan anatomia, Tampere 1996.

Väliverronen, E., Hellsten, I.: Biodiversiteetti mediassa. Tiedotustutkimus 2/2000.