kommentoi
[!]
santtu@helsinki.fi Tsemppiä Leena![!]

KANSALAISTEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN SAKSASSA JA ESPANJASSA


YLEISEN VALTIO-OPIN
METODIKURSSI I
Harjoitustyö 12.2.2001
Leena Kurkela

SISÄLLYS:
JOHDANTO 3
TUTKIMUSKYSYMYKSET JA HYPOTEESIT 4
AINEISTON KÄSITTELY 5
PÄÄTELMÄT 14
LÄHTEET 15
kommentoi

JOHDANTO

Kansalaisten suosion saaminen Euroopan Unionin poliittisen yhdentymisen taakse on haaste, jota ei voi sivuuttaa unionin kehitystä pohdittaessa. Yhdentysmiskehitystä on luonnehdittu eliittien toiminnaksi, esimerkiksi Karl Deutsch on kuvannut sitä vesiputous-mallin avulla. Sen mukaan Euroopan yhdentymisen kannatus leviää mielipidejohtajilta tarkkaavaiselle yleisölle. (Niedermayer & Sinnot, 1995, 161). Euroopan intergaatiota ovat olleet ajamassa etunenässä talouselämän suuret toimijat, joille avautuvat markkinat ovat tuoneet lisämahdollisuuksia voitontavoitteluun. Myös unionin kehityksessä talouden toimintamahdollisuudet on pyritty turvaamaan.

Kansalaisnäkökulman huomioiminen on tullut entistä tarpeellisemmaksi Unionin kehityksen muututtua poliittisempaan suuntaan. Enää ei puhuta pelkästään taloudellisesta yhteistyöstä, vaan mukaan keskusteluun ovat nousseet ajatukset liittovaltiokehityksestä ja yhteisön toimielinten uudistamisesta entistä tehokkaammiksi. Myös laajentuminen itäiseen Eurooppaan on luomassa haasteita Euroopan Unionille.

Maastrichtin sopimuksessa helmikuussa 1992 luotiin instituutio Unionin kansalaisuudesta. Sen kahdeksannen artiklan mukaan jokainen jäsenvaltion kansalainen on samalla siitä lähtien myös unionin kansalainen. Käsite ei kuitenkaan ole ongelmaton. Sen merkityksen ymmärtäminen muotoutuu jäsenvaltioiden traditioiden pohjalta. ( Preuss,1998, 140 ) Lisäksi voidaan kysyä, mitä tämä uusi kansalaisuus merkitsee jäsenvaltioiden kansalaisille. Kokevatko he itsensä nyt sekä eurooppalaisiksi, että oman maansa kansalaisiksi, vai onko sittenkin oman maan kansalaisuus etusijalla? Esimerkiksi Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään ehdokkaita oman maan puolueiden listoilta eikä yhteiseltä "euro-listalta", vaikka Euroopan parlamentin jäsenet työskentelevät yhteisissä europuolueissa.
kommentoi
hyvä leena!![!]

2. TUTKIMUSKYSYMYKSET JA HYPOTEESIT


Pyrin tässä työssäni tarkastelemaan Saksan ja Espanjan kansalaisten suhtautumista Euroopan Unioniin ja sitä, kokevatko he olevansa eurooppalaisia. Pyrin myös eurobarometriaineistosta tekemieni vertailujen pohjalta löytämään tekijöitä, jotka tähän asennoitumiseen vaikuttavat. Olen tutkinut saksalaisten ja espajalaisten suhtautumisessa olevia eroja ja pyrkinyt selvittämään niiden taustavaikuttimia.

Koska Saksa pohjois-Euroopan ja Espanja etelä-Euroopan maana poikkeavat toisistaan poliittisen kulttuurin osalta, olisi myös poliittista kulttuuria ja maiden historiallisia eroja pohdittava, jotta saataisiin syvällisempi kuva kansalaismielipiteeseen vaikuttavaista syistä. Tässä tutkimuksessa en kuitenkaan pyri niin laajaan selvitystehtävään.

EU:n kannatukseen vaikuttavista tekijöistä on esitetty useita teorioita. Olen käyttänyt olemassaolevia teorioita hypoteesieni muotoilemiseen. Ensimmäinen hypoteesini on seuraava: naiset ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin miehet, joten he kokevat maansa EU-jäsenyyden vähemmän hyvänä asiana kuin miehet. Tämä korostuu erityisesti Espanjassa, joka on sukupuoliroolien osalta konservatiivisempi maa kuin Saksa. Olen johtanut hypoteesini "mainstream model"-teoriasta. Sen mukaan politiikan seuraaminen ja avoimuus vaikutteille vaikuttavat myönteisesti EU:hun suhtautumiseen, koska sekä poliittinen eliitti että media ovat myönteisiä suhtautumisessaan intergaatioon. (Niedermayer & Sinnot, 1995, 126-127)

"The Cognitive Consistency"-malli, jonka mukaan ihmisten yleinen asennoituminen politiikkaan vaikuttaisi myös tämän suhtautumiseen Euroopan Unioniin. Tämän mallin mukaan vasemmiston kannattajat eivät olisi yhtä myönteisiä Euroopan Unionia kohtaan kuin oikeisto ja keskustapuolueiden kannattajat. (Niedermayer & Sinnot, 1995, 140 ). Se onkin työni toinen hypoteesi.

Mielenkiintoista olisi lisäksi tarkastella sitä, miten erot kannatuksessa nousevat esiin, kun vertaillaan puolueaktiiveja ja niitä, jotka ainoastaan ilmoittavat kannattavansa kyseistä puoluetta. Kysymys siitä, noudattaako itsensä esimerkiksi keskustaan kuuluvaksi luokitteleva ihminen puolueensa mielipidettä ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Se riippuu paljolti nimenomaan vastaajan aktiivisuustasosta puoleessa.Tässä työssäni en kuitenkaan ole syvällisesti perehtynyt kyseisen muuttujan elaborointiin, vaan oletan että euro-barometri-kysely edellyttää vastaajalta riittävää aktiivisuustasoa puolueensa kannattajana.

Maiden välillä on luonnollisesti vaihteluita oikeisto- ja vasemmistopuolueiden kannatuslukujen välillä. Esimerkiksi Espanjan sosialistipuolue on perinteisesti nähnyt EC:n demokratian ja vapauden symbolina. Ja lisäksi Espanjan konservatiivit ovat yleensa olleet vähemmän myönteisiä myös EU:ta kohtaan kuin muiden maiden oikeistopuolueet. Siinä mielessä tuloksia onkin mielenkiintoista verrata vuoden 1998 Eurobarometri-aineistosta nouseviin tuloksiin: suhtautuvatko Espanjan sosialistit myönteisemmin Euroopan yhdentymiseen kuin Saksan sosialistipuolueiden kannattajat ja onko Espanjassa näin ollen puolueiden kannattajien välillä ollenkaan mielipide-eroja? On kuitenkin huomattava, että vaikka Espanjan sosialistipuolue kannattaa Euroopan yhdentymiskehitystä, se ei kuitenkaan ole suhtautunut kovinkaan myönteisesti oman maansa jäsenyyteen. Lähtökohtanani on kuitenkin edellä esittämäni hypoteesi, eli se että oikeistopuolueiden kannattajat ovat "euromielisempia" , kokevat maansa EU-jäsenyyden hyvänä asiana ja tuntevat itsensä enemmän eurooppalaisiksi kuin vasemmisto puolueiden kannattajat.

Sosio-ekonomisen statuksen vaikutus EU:n kannatukseen on todettu. On esitetty teorioita "innovaattoreista", joilla on korkea sosio-ekonominen status ja joiden kautta kannatus leviää. (Niedermayer & Sinnot, 1995, 107) Tulojen ja koulutuksen vaikutus on todettu udeissa tutkimuksissa samoin kuin asuinpaikkakunnan vaikutus: kaupunkilaiset suhtautuvat myönteisemmin kuin maaseudulla asuvat. Mielestäni näiden tekijöiden osuus EU-kannatuksen selittäjänä on suhteellisen selvää. Lisäksi vuoden 1998 Eurobarometri-aineisto ei mahdollistanut kaupunki-maaseutu-vertailuja. Siksi en ota näitä väitteitä työni hypoteeseiksi.

Sen sijaan ikäluokan vaikutus kannatukseen on kolmas hypoteesini. Oletan, että nuoremmat ikäryhmät ovat euromyönteisempia kuin vanhemmat.

Myös arvojen vaikutusta EU:n kannatukseen olisi ollut myös mielenkiintoista tutkia. On esitetty, että post-materialistiset arvot korreloisivat eurooppalaisen identiteetin kokemiseen. Lisäksi mielenkiintoista olisi ollut tarkastella uskontokuntaan kuulumisen vaikutusta euro-mielisyyden taustavaikuttajana. Katolisen kirkon oppiin kuuluvan ajatuksen kirkon ja kristikunnan yhtenäisyydestä on todettu lisäävän myönteistä suhtautumista EU:hun (Niedermayer & Sinnot, 1995,125-126). En myöskään pyri työssäni tutkimaan sitä, miten eurooppalaisuuden kokeminen vaikuttaa suhtautumiseen oman maan jäsenyyteen, vaan pyrin tarkastelemaan näitä kahta erikseen ja löytämään "euromielisyyteen" vaikuttavia tekijöitä.
kommentoi
tero Ensimmäinen hypoteesini on seuraava: naiset ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin miehet, joten he kokevat maansa EU-jäsenyyden vähemmän hyvänä asiana kuin miehet...

Onko näin? Miksi?

...Olen johtanut hypoteesini "mainstream model"-teoriasta. Sen mukaan politiikan seuraaminen ja avoimuus vaikutteille vaikuttavat myönteisesti EU:hun suhtautumiseen, koska sekä poliittinen eliitti että media ovat myönteisiä suhtautumisessaan intergaatioon.

Miten johdettavissa? Seuraavatko naiset vähemmän politiikkaa ja ovat vähemmän alttiita vaikutteille? Miksi näin? Jos johdat jotain teoriasta, pitää ko. teoria luonnollisesti myös esitellä. Sama koskee myös mainitsemaasi "The Cognitive Consistency"-mallia.[!]

toni.sandell@helsinki.fi Saattaisiko tuloksissa Espanjan osalta näkyä Castron kauden kauden eristäytyneisyys ja kansalaisten halu murtautua tästä ulos? Hypoteeseissa hyvä, että teorioita yleensä on käytetty. Jos vielä avaat niitä hieman enemmän, niin vou.[!]
tero Castro? Franco?[!]
toni.sandell@helsinki.fi oho.[!]

AINEISTON KÄSITTELY


TAULUKKO 1.1 KANSALAISTEN SUHTAUTUMINEN EU-JÄSENYYTEEN
 
ENTINEN LÄNSI- 

SAKSA

 ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
MAAN EU-JÄSENYYS: 

HYVÄ ASIA 

HUONO ASIA 

EI KUMPIKAAN 

YHTEENSÄ

 47,8% 

14,5% 

38,0% 

100,0%

 42,7% 

11,7% 

45,7% 

100,0%

 61,8% 

8,5% 

29,8% 

100,0%

Chi^2=41,1 d.f.= p=0,000

TAULUKKO 1.2 KANSALAISTEN SUHTAUTUMINEN EU-JÄSENYYTEEN SUKUPUOLEN MUKAAN
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
MIEHET: 

HYVÄ ASIA 

HUONO ASIA 

EI KUMPIKAAN 

YHTEENSÄ

 50,2% 

13,4% 

36,4% 

100,0%

 43,0% 

12,2% 

44,8% 

100,0%

 65,4% 

9,3% 

25,2% 

100,0%
NAISET: 

HYVÄ ASIA 

HUONO ASIA 

EI KUMPIKAAN 

YHTEENSÄ

 45,3% 

15,1% 

39,6% 

100,0%

 42,3% 

11,1% 

46,6% 

100,0%

 58,1% 

7,6% 

34,3% 

100,0%

Chi^2=49,9/32,4 (miehet/naiset); d.f=4 p=0,000

TAULUKKO 1.3 EUROOPPALAISUUDEN KOKEMINEN SUKUPUOLEN MUKAAN

1.3 A) MIEHET:
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
VAIN OMA KANSALLISUUS 47,8% 55,0% 36,9%
KANSALLISUUS JA EUROOPPALAISUUS 37,5% 34,4% 53,3%
EUROOPPALAISUUS JA KANSALAISUUS 9,2% 6,9% 4,5%
VAIN EUROOPPALAISUUS 5,6% 3,8% 5,2%
YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0%

Chi^2=48,16 d.f.=1 p=0,000

1.3 B) NAISET:
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
VAIN OMA KANSALLISUUS 51,0% 56,9% 36,9%
KANSALLISUUS JA EUROOPPALAISUUS 37,0% 34,8% 49,3%
EUROOPPALAISUUS JA KANSALAISUUS 7,0% 5,6% 3,7%
VAIN EUROOPPALAISUUS 4,9% 2,7% 2,0%
YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0%

Chi^2=34,3 d.f.=6 p=0,000

Espanjassa 61.8% maansa kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, kuten taulukosta 1.1 ilmenee. Saksassa alle 50% (entisen Itä-Saksan alueella 42.7% ja Länsi-Saksan alueella 47.8%) sanoo olevansa sitä mieltä, että jäsenyys on hyvä asia.

Helppo selitys eroille voisi löytyä maiden EU:lle maksamista osuuksista tai siltä saamista tukijaisista. Saksa on EU:n suurin nettomaksaja, kun taas Espanja kuuluu nettosaajien ryhmään. Aiempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että maan saama taloudellinen hyöty ei vaikuta kansalaismielipiteeseen. Sen sijaan jäsenyyden kestolla on todettu olevan vaikutusta kansalaisten asenteeseen. On puhuttu EU:n kannatuksen olevan prosessi, jossa kannatus laajenee diffuusion omaisesti ajan myötä. Sekään teoria ei sovellu selittämään Saksan ja Espanjan mielipide-eroja, sillä Saksa on ollut EU:n jäsen kauemmin kuin Espanja. Erojen selitys löytyisikin todennäköisesti maiden poliittisten kulttuurien eroavaisuuksista. Siihen en kuitenkaan tässä työssäni voi enempää paneutua, sillä poliittisen kulttuurin operationalisoiminen on laaja tehtävä. Lisäksi sellaiseen tutkimukseen voisi menetelmäksi soveltua paremmin laadullinen tutkimusote. Kuitenkin Eurobarometri-aineistosta esiin nousevat tulokset heijastelevat maiden poliittista kulttuuria ja selvittävät kannatuksen luonnetta ja sen eroja Saksan ja Espanjan välillä.

Ensimmäinen hypoteesini mukaan siis miehet olisivat naisia enemmän euro-suuntautuneita. Kuten taulukosta 1.2 käy ilmi, se pitää paikkaansa myös vuoden 1998 Eurobarometri-aineiston perusteella. Olen erotellut Saksan kahteen tarkasteltavaan alueeseen: entiseen Itä- ja Länsi-Saksaan. Taulukosta käy ilmi, että sekä Saksassa että Espanjassa miehet ovat naisia euromyönteisempiä. Kuitenkin Espanjassa tämä ero on selvempi, kuten oletinkin. Se kuvastanee yhteiskunnan konservatiivisia sukupuolirooleja.

Mielenkiintoisen vivahteen taulukko 1.2 tuo entisen Itä-Saksan poikkeavuus. Siellä naisten ja miesten välillä ei näyttäisi olevan merkittävää eroa lainkaan. Sen sijaan "mielestäni maani EU-jäsenyys ei ole hyvä eikä huono asia"-vastanneiden osuus on sekä naisten että miesten osalta yllättävän suuri. Sitä voisi selittää ehkä entisen DDR:n alueen ideologisella tyhjiöllä, mikä on seurausta siitä, ettei vanhan ideologian tilalle ole löydetty uutta. Eivätkä ihmiset entisen DDR:n alueella eivät välttämättä ole tyytyväisiä nykyiseenkään tilanteeseen.

TAULUKKO 1.4 KANSALAISTEN SUHTAUTUMINEN EU-JÄSENYYTEEN OIKEISTO-VASEMMISTO JAOTTELUN MUKAAN

TAULUKKO 1.4 A) VASEMMISTO
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN 

ITÄ-SAKSA

 ESPANJA
HYVÄ ASIA 47,8% 43,3% 60,5%
HUONO ASIA 12,0% 9,1% 12,7%
EI KUMPIKAAN 40,2% 47,5% 26,8%
YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0%

Chi^2=29,5 d.f=4 p=0,000

TAULUKKO 1.4 B) KESKUSTA
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN 

ITÄ-SAKSA

 ESPANJA
HYVÄ ASIA 52,6% 39,8% 63,5%
HUONO ASIA 13,8% 11,1% 6,5%
EI KUMPIKAAN 33,6% 30,0%
YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0%

Chi^2=40,6 d.f.=4 p=0,000

TAULUKKO 1.4 C) OIKEISTO
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN 

ITÄ-SAKSA

 ESPANJA
HYVÄ ASIA 45,9% 57,6% 65,9%
HUONO ASIA 16,4% 14,1% 6,1%
EI KUMPIKAAN 37,7% 28,2% 28,0%
YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0%

Chi^2=14,8 d.f.=4 p=0,004

Taulukosta 1.4 käy ilmi, että päinvastoin kuin orientaatio-teorian perusteella asettamani hypoteesin perusteella, jonka mukaan siis poliittiinen orientaatio yleensä ottaen määräisi ihmisen suhtautumisen maansa EU-jäsenyyteen entisen Länsi-Saksan alueella vasemmiston kannattajat suhtautuvat hieman myönteisemmin (47.8%) kuin oikeistopuolueiden kannattajat. Sen sijaan keskusta on hypoteesiani noudatten pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Sen sijaan sekä Espanjassa että entisen DDR:n alueella oikeisto-vasemmisto jaottelu näyttäisi noudattavan hypoteesiani. Erityisesti entisen DDR:n alueella tämä nousee selkeästi esille. Espanjan vasemmisto on poikkeuksellisesti kannattanut Euroopan yhdentymiskehtiystä, he eivät ole kuitenkaan nähneet Espanjan jäsenyyttä hyvänä asiana.

TAULUKKO 1.5 : KANSALAISTEN SUHTAUTUMINEN MAANSA EU-JÄSENYYTEEN IÄN MUKAAN
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
25-39 vuotiaat: maan EU-jäsenyys: hyvä asia 

huono asia 

ei kumpikaan 

yhteeensä

 48,3% 

15,8% 

36,0% 

100,0%

 40,9% 

13,3% 

45,8% 

100,0%

 64,9% 

6,7% 

28,4% 

100,0%
40-54 vuotiaat: maan EU-jäsenyys: hyvä asia 

huono asia 

ei kumpikaan 

yhteensä 

 47,9% 

11,1% 

41,0% 

100,0%

 44,9% 

10,6% 

44,5% 

100,0%

 61,9% 

9,1% 

28,9% 

100,0%
Yli 55 vuotiaat: maan EU-jäsenyys: hyvä asia 

huono asia 

ei kumpikaan 

yhteensä

 46,8% 

15,7% 

37,5% 

100,0%

 39,4% 

12,6% 

48,0% 

100,0%

 57,8% 

10,2% 

32,0% 

100,0%

Chi^2=35,0 d.f=4 p=0,000

TAULUKKO 1.6: EUROOPPALAISUUDEN KOKEMINEN IÄN MUKAAN
 
ENTINEN LÄNSI-SAKSA ENTINEN ITÄ-SAKSA ESPANJA
25-39 vuotiaat: vain oma kansallisuus 

kansallisuus ja eurooppalaisuus 

eurooppalaisuus ja kansallisuus 

vain eurooppalaisuus 

yhteensä

 45,6% 

38,7% 

9,5% 

6,2% 

100,0%

 55,2% 

35,1% 

6,3% 

3,3% 

100,0%

 33,5% 

56,6% 

5,1% 

4,8% 

100,0%
40-54 vuotiaat: : vain oma kansallisuus 

kansallisuus ja eurooppalaisuus 

eurooppalaisuus ja kansallisuus 

vain eurooppalaisuus 

yhteensä

 47,1% 

37,9% 

9,6% 

5,4% 

100,0%

 50,4% 

39,6% 

5,6% 

4,4% 

100,0%

 36,0% 

56,7% 

4,4% 

3,0% 

100,0%

Chi^2=36,4 d.f.=6 p=0,000

Taulukosta 1.5 ilmenee, että nuoret (25-39 vuotiaat) suhtautuvat maansa EU-jäsenyyteen myönteisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät sekä Espanjassa että Länsi-Saksan alueella. Sen sijaan itäisen Saksan alue muodostaa tässäkin suhteessa mielenkiintoisen poikkeuksen: siellä 40-54 vuotiaat muodostavat myönteisimmän ikäryhmän verrattuna sekä heitä nuorempiin 25-39 vuotiaisiin sekä sota-ajan ikäpolveen yli 55 vuotiaisiin. Entisen DDR:n alueella 40-54 vuotiaat pitävät eniten maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja he myöskin kokevat itsensä eniten eurooppalaisiksi oman kansalaisuutensa lisäksi, kuten taulukosta 1.6 ilmenee. Sen sijaan entisen DDR:n alueella 25-39 vuotiaista jopa 55,2% ilmoittaa kokevansa itsensä ainoastaan saksalaisiksi eivätkä ollenkaan eurooppalaisiksi.

Taulukosta 1.5 voidaan nähdä, että sekä Länsi-Saksan että Espanjan kohdalla epätietoisuus siitä, pitääkö maansa EU-jäsenyyttä hyvänä vaiko huonona lisääntyy vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Esimerkiksi Espanjassa 25-39 vuotiaista vain 28,4% sanoo, ettei tiedä mielipidettään kun taas yli 55 vuotiaista 32,0% ei osaa vastata samaiseen heidän mielipidettään koskevaan kysymykseen. Entisen DDR muodostaa poikkeuksen tässäkin kohtaa: siellä poikkeuksellisesti 40-54 vuotiaiden ryhmä on kaikken varmin mielipiteestään ja kuten jo totesin, se taipuu useimmiten euromyönteisyyden suuntaan. Kuitenkin sekä taulukosta 1.5 että taulukosta 1.6 voidaan nähdä, ettei ikä ole kovinkaan ratkaiseva muuttuja eurosuhtautumiseen vaikuttamisessa.
kommentoi
tero Aineiston käsittely-luku kannattaisi jakaa aihepiireittäin eri luvuiksi - nyt se on raskas luettava. Kaikkiin elaboraatiotauluihin merkitsevyystasot ym. näkyviin (esim. sekä miesten että naisten osalta). Huomio taulukoiden numerointiin (ks. graduopas). Käsittelet läntistä ja itäistä Saksaa erikseen - eikö tämä tulisi mainita jo aiemmin tekstissä. Voisiko vertailuasetelmasta nostaa hypoteeseja?[!]
toni.sandell@helsinki.fi Käsittelyn selkeyttämiseksi voisi ehkä luoda alalukuja. Otsikko voisi "Aineiston käsittelyn" sijasta olla hieman mielikuvituksellisempi. Taulukoista nähtäviä taulukoita tulkittu hyvin ja otettu hypoteeseissa esitetyt teoriat huomioon.[!]
toni.sandell@helsinki.fi Käsittelyn selkeyttämiseksi voisi ehkä luoda alalukuja. Otsikko voisi "Aineiston käsittelyn" sijasta olla hieman mielikuvituksellisempi. Taulukoista nähtäviä taulukoita tulkittu hyvin ja otettu hypoteeseissa esitetyt teoriat huomioon.[!]
heini.jokinen@helsinki.fi Kuten jo edellä mainittu, kappale on aika raskas. Sinulla on työssä paljon taulukoita,jotka hieman sekoittavat lukijan päätä. Varmasti kaikki nämä taulukot ovat hyödyllisiä, mutta ehkä niiden tulkintaa voisi hieman syventää, nojaten enemmän esim. taustakirjallisuuten tai hypoteeseihisi, nyt tuntuu, että enemmänkin kerrot mitä taulukoista on luettavissa. Ehkä tällöin olisi myös helpompi jakaa kappaletta osiin, esim. alalukuihin[!]

PÄÄTELMÄT


Tulokseni eivät poikkea aikaisemmasta tutkimuksesta. Voin käsittelemäni empiirisen aineiston perusteella todeta, että Espanjassa ollaan euromyönteisempiä kuin Saksassa. Vastaus siihen, mikä tämän eron aiheuttaa ei kuitenkaan selviä työstäni. Ainoastaan euromyönteisyyden luonnetta kyseisissä maissa voin luonnehtia. Espanjassa eurooppalaisiksi itsensä kokevat ja maan EU-jäsenyyttä hyvänä pitävät erityisesti miehet, naiset selvästi vähemmän. Nuorten aikuisten suhtautuminen Euroopan Unioniin on jonkin verran myönteisempaa kuin vanhempien ikäluokkien.

Saksassa ollaan vähemmän Eurooppaan suuntautuneita, mitä itsensä eurooppalaiseksi ja oman maan EU-jäsenyyden hyvänä pitämiseen tulee, kuin Espanjassa. Myös Saksassa euromyönteisyyden luonne oli sellainen, että miehet sekä suhtautuivat positiivisemmin maan EU-jäsenyyteen että kokivat itsensä enemmän eurooppalaisiksi kuin naiset.

Entisen DDR:n alue muodosti mielenkiintoisen poikkeuksen: siellä sukupuolten välillä ei ollut eroja juuri lainkaan. Sen sijaan niiden osuus, jotka eivät osanneet sanoa, mitä mieltä he olivat EU-jäsenyydestä oli suhteellisen iso vertailtavien maiden joukossa.

Kansallinen identiteetti näyttäisi tulosten perusteella olevan edelleen eurooppalaista identiteettia vahvempi niin Saksassa kuin Espanjassa. Maastrichtin sopimuksessa määritelty unionin kansalaisuus ei siis vielä ole kirinyt jäsenmaan kansalaisuuden ohi, tai edes sen rinnalle. Unionin kansalaisuuden tarkoitus ei olekaan korvata aiempaa kansallisvaltion kansalaisuutta, vaan täydentää sitä. Kuitenkin olisi ehkä tarvetta luoda houkuttelevampi unionin kansalaisuus -sellainen, johon kansalaiset voisivat samaistua. Jos tulevaisuudessa EU kehittyy kohti liittovaltiota unionin kansalaisuus voi mennä juridisesti jäsenvaltioiden määrittämän kansalaisuuden edelle. Silloin olisi tärkeää, että myös kansalaiset pystyisivät kokemaan itsenä EU-kansalaisiksi.
kommentoi
tero Mikä oli asettamasi tutkimuskysymys? Saatiinko siihen vastausta? Mitkä olivat hypoteesisi? Tulivatko ne todistetuiksi/hylätyiksi?[!]

LÄHTEET:


Preuss, Ulrich K. (1998) 'Cosmopolitan Democracy'. Teoksessa Archibugi, D et al (ed.), Re-imagining Political Community: Studies in Cosmopolitan Democracy. Oxford.

Niedermayer O & Sinnot R (1995) Public Opinion and Internationalized Governance. Oxford. 
kommentoi

All comments in cronological order