Metodikurssi 1 Tutkimussuunnitelma

Leena Kurkela

Tutkimukseni ongelmana tulee olemaan nuorten eurooppalaisten identiteetti ja yleinen suhtautuminen EU:hun ja se, mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Ilmiö on tärkeä tutkimuskohde jo siitäkin syystä, että EU:n haasteena voidaan nähdä olevan kansalaismielipiteen voittaminen puolelleen. EU:n toimintaa on voitu luonnehtia eliittien järjestäytymiseksi, mutta taatakseen tulevaisuutensa ja pystyäkseen syventämään yhteistyötä myös kansalaisten olisi voitava tuntea itsensä eurooppalaisiksi ja nimenomaan EU:n kansalaisiksi.

Tarkastelen harjoitustyössäni koko Eurooppaa. Yksi keskeinen kysymys, johon työssäni yritän löytää vastausta on vertailla eri maiden nuorten identiteettiä ja sitä, onko koko Euroopan tasolla eroavaisuuksia maiden välillä havaittavissa. Mahdollisia eroja voisi selittää esimerkiksi sillä, onko maa EU:ssa nettomaksaja vai nettosaaja. Se ei tosin käy ilmi Eurobarometri-aineistosta, joten joudun tässä turvautumaan muuhun lähdeaineistoon. Yritän myös selvittää esimerkiksi sitä, vaikuttaako koulutustaso identiteetin muodostumiseen.

Kysymyksessä Q17 kysytään, kokeeko vastaaja itsensä lähitulevaisuudessa ensisijaisesti kansallisen identiteetin mukaan esimerkiksi suomalainen suomalaiseksi, tai ranskalainen ranskalaiseksi, vai suomalaiseksi ensisijaisesti ja toissijaisesti eurooppalaiseksi, vaiko ensisijaisesti eurooppalaiseksi ja toissijaisesti suomalaiseksi, tai kokonaan eurooppalaiseksi. Mahdollisesti tarkastelen myös kysymyksiä Q15 ja Q16, jotka kertovat vastaajan suhtaumisesta yleensä Euroopan Unioniin ja selvitän sitä, vaikuttaako myönteinen suhtautuminen EU:hun vastaajan identiteetin muodostumiseen. Jos näin on, niistä voisi koota jonkinlaisen summamuuttujan.

Selittäviksi tekijöiksi olen valinnut: koulutustason, uskonnon, sekä maiden väliset erot. Hypoteesit ovat 1) paremmin koulutetut 2) katoliset 3) nettosaajamaiden nuoret suhtautuvat myönteisemmin EU:hun ja tuntevat itsensä enemmän eurooppalaisiksi kuin huonommin koulutetut, protestantit ja nettomaksajamaiden nuoret. Nuorten ryhmään olen ajatellut ottaa mukaan luultavasti kaikki alle 32 vuotiaat.

kommentoi
Tero Erkkilä Työsi rajaus on vielä varsin auki ja sitä varmasti kannattaisi miettiä. Koko Euroopan tarkastelu voi olla aika kunnianhimoinen tutkimusstrategia, etenkin kun aiot tehdä maakohtaisia vertailuja. Sinun kannattaisi asetelmasi pohjalta valita joitakin vertailtavia maita.
Myös kysymyksenasettelu ja hypoteesit ovat toistaiseksi hieman selkiytymättömiä. Identiteetin muodostumista voisi lähestyä jonkinlaisena sosialisaatioprosessina. Ikä ja elämänkokemukset ovat siten keskeisessä roolissa. Kannattaisi varmasti miettiä minkälaisia konnotaatioita käsite eurooppalainen identiteetti saa kussakin kansallisessa kontekstissa. Onko siis myönteinen EU-suhtautuminen 'eurooppalaisen identiteetin takana' vai kenties toisinpäin - eli kausaliteetin suuntaa kannattanee vielä miettiä.
Lisäksi hypoteesisi jäävät vaille perusteluja. Nettomaksaja - nettosaaja vastakkainasettelu saattaisi helpommin selittää suhtautumista EU-jäsenyyteen, kuin eurooppalaisen identiteetin muodostumista. Lisäksi jako katolisten ja protestanttien välille jää perustelematta. Sen sijaan kannataisikin ehkä harkita jotakin muuta maantieteellisiin tai historiallisiin perusteisiin pohjautuvaa maajakoa. Myös tulotason ja eurooppalaisen identiteetin syy-yhteys vaatii vielä perusteluja. Iän luokittelujen suhteen kannattanee tyytyä EB-aineiston valmiisiin ikämuuttujiin.?
Heini Jokinen Kansalaisten EU-innostus ja kokemus eurooppalaisuudesta on aina ajankohtainen aihe ja erityisen mielenkiintoinen nyt, kun käydään kiivaita keskusteluita EU:n tulevasta kehityssuunnasta. Erityisen hyvä on mielestäni rajata tutkimus vain nuoriin. Sen sijaan kaikkien EU-maiden mukaan ottaminen tutkimukseen vähän arvelluttaa, aineisto varmaankin leviää tällöin aika laajaksi. Itselleni tuli mieleen se, minkälaisia eroa mahtaisi muodostua nuorten välille kaupunki-maaseutu vastakkainasettelussa. Ovatko nuorten mielipiteet EU:sta sidonnaisia yksittäisen maan kulttuuriin vai enemminkin esim. paikalliseen tasoon. En tiedä olitko ajatellut tätä näkökulmaa sisällyttää tutkimukseesi.?
toni.sandell@helsinki.fi Tutkimuksen aihe on mielenkiintoinen, mutta olisi varmaan syytä rajata valtioiden määrää jollet tästä jo halua tehdä graduasi. Kysymyksen Q17 mielekkyys saattaa olla vähän niin ja näin, sillä luulisin, että valtava enemmistö vastannee ensisijaisesti olevansa maansa kansalainen ja toissijaisesti eurooppalainen. Lisäksi hypoteesi katolisuuden vaikutuksesta Unioniin vähän arveluttaa. Katolisuus ja valtion nettosaajuus liittyvät nimittäin mitä todennäköisimmin toisiinsa. Mutta nämähän näkee sitten, kun tarkastelee kysymystä tarkemmin. Juuri nuorten rajaaminen kuulostaa hyvältä. Koulutuksen myötä varmasti löytyy kivoja huomioita. Ei muuta kuin hommiin.?

All comments in cronological order

_Tero Erkkilä: Työsi rajaus on vielä varsin auki ja sitä varmasti kannattaisi miettiä. Koko Euroopan tarkastelu voi olla aika kunnianhimoinen tutkimusstrategia, etenkin kun aiot tehdä maakohtaisia vertailuja. Sinun kannattaisi asetelmasi pohjalta valita joitakin vertailtavia maita.
Myös kysymyksenasettelu ja hypoteesit ovat toistaiseksi hieman selkiytymättömiä. Identiteetin muodostumista voisi lähestyä jonkinlaisena sosialisaatioprosessina. Ikä ja elämänkokemukset ovat siten keskeisessä roolissa. Kannattaisi varmasti miettiä minkälaisia konnotaatioita käsite eurooppalainen identiteetti saa kussakin kansallisessa kontekstissa. Onko siis myönteinen EU-suhtautuminen 'eurooppalaisen identiteetin takana' vai kenties toisinpäin - eli kausaliteetin suuntaa kannattanee vielä miettiä.
Lisäksi hypoteesisi jäävät vaille perusteluja. Nettomaksaja - nettosaaja vastakkainasettelu saattaisi helpommin selittää suhtautumista EU-jäsenyyteen, kuin eurooppalaisen identiteetin muodostumista. Lisäksi jako katolisten ja protestanttien välille jää perustelematta. Sen sijaan kannataisikin ehkä harkita jotakin muuta maantieteellisiin tai historiallisiin perusteisiin pohjautuvaa maajakoa. Myös tulotason ja eurooppalaisen identiteetin syy-yhteys vaatii vielä perusteluja. Iän luokittelujen suhteen kannattanee tyytyä EB-aineiston valmiisiin ikämuuttujiin.()
_Heini Jokinen: Kansalaisten EU-innostus ja kokemus eurooppalaisuudesta on aina ajankohtainen aihe ja erityisen mielenkiintoinen nyt, kun käydään kiivaita keskusteluita EU:n tulevasta kehityssuunnasta. Erityisen hyvä on mielestäni rajata tutkimus vain nuoriin. Sen sijaan kaikkien EU-maiden mukaan ottaminen tutkimukseen vähän arvelluttaa, aineisto varmaankin leviää tällöin aika laajaksi. Itselleni tuli mieleen se, minkälaisia eroa mahtaisi muodostua nuorten välille kaupunki-maaseutu vastakkainasettelussa. Ovatko nuorten mielipiteet EU:sta sidonnaisia yksittäisen maan kulttuuriin vai enemminkin esim. paikalliseen tasoon. En tiedä olitko ajatellut tätä näkökulmaa sisällyttää tutkimukseesi.()
_toni.sandell@helsinki.fi: Tutkimuksen aihe on mielenkiintoinen, mutta olisi varmaan syytä rajata valtioiden määrää jollet tästä jo halua tehdä graduasi. Kysymyksen Q17 mielekkyys saattaa olla vähän niin ja näin, sillä luulisin, että valtava enemmistö vastannee ensisijaisesti olevansa maansa kansalainen ja toissijaisesti eurooppalainen. Lisäksi hypoteesi katolisuuden vaikutuksesta Unioniin vähän arveluttaa. Katolisuus ja valtion nettosaajuus liittyvät nimittäin mitä todennäköisimmin toisiinsa. Mutta nämähän näkee sitten, kun tarkastelee kysymystä tarkemmin. Juuri nuorten rajaaminen kuulostaa hyvältä. Koulutuksen myötä varmasti löytyy kivoja huomioita. Ei muuta kuin hommiin.()