Tutkimussuunnitelma, metodi 1 / Heini Jokinen

EU- liittovaltio vai valtioliitto?

Johdanto

Euroopan yhdentyminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen teräs- ja hiiliyhteisön perustamisella. Siitä lähtien integraatiota on pyritty syventämään. Tällä hetkellä ajankohtaiseksi on noussut kysymys siitä, mihin suuntaan Euroopan unionia tulisi kehittää. Toiset näkevät EU:n tulevaisuuden liittovaltio tyyppisenä, toiset taas kannattavat valtioliittoa. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että jotain muutoksia nykyiseen on tehtävä, jos EU aikoo pysyä elinvoimaisena ja kuitenkin laajentua entisestään.

Tutkimuskysymykset

Työssäni ajattelin lähteä hakemaan vastausta siihen, mikä tulee olemaan EU:n tulevaisuus, liittovaltio vai valtioliitto. Miten kansalaiset suhtautuvat tähän kysymykseen, mikä taas toisaalta on EU:n eri jäsenmaiden hallitusten mielipide? Selitettäväksi muuttujaksi olisi näin ollen luontevaa ottaa EU:n tuleva kehitys. Selittäviä tekijöitä on useita. Ensinnäkin integraatioprosessin nykytila tulee huomioida pohdittaessa sen tulevaisuutta, ts. yhteistyön tiivistäminen, jonka ilmentymiä ovat mm. yhteinen valuutta euro, sekä puolustusyhteistyön kehittäminen. Toiseksi selittäjäksi voidaan nostaa kansalaisten suhtautuminen EU:hun yleensä (positiivista vai negatiivista). Kolmantena tekijänä voidaan pitää edelliseen kohtaan liittyen sitä, kuinka eurooppalaisiksi ihmiset itsensä tuntevat, ts. ollaanko valmiita hyväksymään liittovaltiomalli myös jokapäiväisessä elämässä. Neljäntenä tulee toisaalta kansalaisten ja toisaalta hallitusten näkemykset työnjaosta EU:n sisällä (mistä asioista päätetään unionin tasolla, mistä kansallisella tasolla).

Itse tutkimuksesta

Ensin tarkoituksenani on esitellä eroja liittovaltio- valtioliitto käsitteissä. Mitä nämä sanat tarkoittavat, miten erilailla niitä voidaan tulkita? Missä ”tilassa” EU on tällä hetkellä? Esim. EU:n yhteistä valuuttaa, euroa, voidaan pitää ilmentymänä liittovaltiosta, toisaalta kaikki EU-maat eivät kuulu vielä rahaunioniin. Näiden faktojen selvittämiseen on tarkoitus käyttää lähdekirjallisuutta.

Ennen kuin voi tarkastella ihmisten suhtautumista EU:n tulevaan kehitykseen, on tarkasteltava ihmisten suhtautumista EU:hun yleensä. Aikomuksenani onkin tutkia, kuinka tyytyväisiä eri maiden kansalaiset ovat EU:hun ja sen toimintaan. Eurobarometri-aineistosta tähän löytyy hyvin materiaalia, esim. kysymys 15. Ajatusta voisi viedä pidemmälle tarkastelemalla kuinka eurooppalaisiksi ihmiset tuntevat itsensä. Tätä tekijää on kartoitettu aineiston kysymyksellä 17. Tämän jälkeen tarkoituksenani on siirtyä tutkimaan ihmisten mielipiteitä itse liittovaltiokehityksestä. Eurobarometri aineistosta löytyy kysymyksiä, joilla pyritään mittaamaan yleensä suhtautumista integraation syventämiseen, sekä kysymyksiä joissa kysytään, missä yksittäisten alojen (kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikka) kysymyksistä tulisi päättää (kysymykset 25 ja 26).

Oletukset ja aineiston rajaus

Empiiristä tuloksista olen tehnyt seuraavanlaisia oletuksia. Ensinnäkin voidaan olettaa, että EU:hun yleensäkin myönteisesti suhtautuvat kannattavat integraatio syventämistä ja näin ollen myös liittovaltiokehitystä. Toiseksi EU:hun myönteisimmin suhtautuvat todennäköisesti nuoret, koulutetut kaupunkilaiset, heidän siis voidaan olettaa suhtautuvan positiivisesti myös liittovaltiokehitykseen. Kolmanneksi liittovaltio puolesta ovat todennäköisesti myös niiden maiden kansalaiset, joissa askel kohti tiiviimpää yhteistyötä on jo otettu, ts. maat, jotka kuuluvat mm. Euroopan rahaliittoon EMU:un.

Maat olen tässä vaiheessa ajattelut rajata kahteen, Suomeen ja Ranskaan. Tämä siksi, että aineisto ei laajentuisi liikaa. Toisaalta nämä kaksi maata sen takia, että ne edustavat ensinnäkin EU:n perustajajäsentä ja EU:hun vasta viime aikoina liittynyttä maata, ja toisaalta vastakkain ovat iso ja pieni unionin jäsen. Maiden sisällä tarkoituksenani on ollut tarkastella tekijöitä suhteessa henkilön sukupuoleen, ikään, koulutukseen ja asuinpaikkaan (maaseutu vai kaupunki).

kommentoi
Tero Erkkilä Aiheesi on sinällään mielenkiintoinen, mutta maarajauksen ja hypoteesien suhdetta voisi vielä miettiä. Kolmannen hypoteesisi mukaan liittovaltio kehityksen puolesta ollaan selvimmin EMU-maissa. Tämä ei sinällään ole rajauksesi puitteissa verifioitavissa, koska molemmat tarkasteltavat maat ovat EMU-jäseniä. Tämä edellyttäisi EMU-maiden ja yhteisvaluutta-alueen ulkopuolisten maiden vertailua (maamuuttujan dikotomisointi). Myös toinen hypoteesisi vaatisi perusteluiden kirjoittamista auki. Viittaat Ranskan ja Suomen kokoerojen tulkinnalliseen hedelmällisyyteen - tätä voisi myös koittaa hyödyntää viitekehyksessä.
Tutkimuskysymyksesi jää vielä tarkentumatta, mutta se selvinnee, kun tutkimuksesi rajaus kiteytyy. Kuten totesitkin työ edellyttää liittovaltion ja valtioliiton käsittellisten erojen selvittämistä ja tähän käsitteistöön tulisi myös tuloksia tulkittaessa yrittää nojata.
Suunnittelemasi elaboraatiot kuulostavat sinällään mielekkäiltä, mutta ne olisi hyvä yrittää johtaa viitekehyksestä, mikäli mahdollista. Kannattaisikin varmaan koittaa miettiä kenen intressejä liittovaltiokehitys parhaiten palvelee, vai onko tämä edes yksiselitteisesti hahmotettavissa.
Olisiko tässä ideaa??
Heini Jokinen Huomasin itsekin hypoteesien ja maiden valinnan ristiriidan, ja olen pohtinut miten asiaa voisi muuttaa. Uskon pitäväni kiinni aikaisemmin valitsemastani maaparista, koska luulen saavani mielenkiintoisia eroja myös näiden maiden välille. Hypoteeseja sen sijaan olen joutunut pohtimaan uudelleen. Vielä en ole keksinyt hyvää lähestymistapaa. Ongelmalliseksi olen kokenut myös sen, että vaikka liittovaltiokehityksestä on viime aikoina käyty kovasti keskustelua on yksittäisten maiden kannat jääneet hieman tuntemattomiksi.
Kuten jo tutkimussuunnitelmassa totesin, liittovaltio-valtioliitto käsitteiden eroa on tarkoitus selventää lähdekirjallisuudella ja lähteä tältä pohjalta liikkeelle. Mielenkiintoisen näkökulman mielestäni tarjosi ajatus siitä, kenen intressejä liittovaltiokehitys oikeastaan palvelee. Tähän ajatukseen voisin työssäni perehtyä syvällisemmin.?
sanna.rinta-filppula@helsinki.fi Näyttää siltä että valittiin melkeen sama aihe. Minusta suunnitelmasi näyttää ihan hyvältä muuten paitsi tuo hypoteesi muuttuja ongelma. varmaan ihan onnistunut tutkimus aihe ainakin on mielenkiintoinen. Sanna?
Kaisa Aiheesi on hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin näin Nizzan kokouksen aikana erityisen pinnalla. Kuten jo aikaisemmin on argumentoitu, maavalinta on jollain tavalla ongelmallinen, mutta toisaalta niiden väliltä löytyvät erot ovat mielenkiintoisia. Suunnitelmaa lukiessani ja erityisesti miettiessäni, mitä liittovaltio-kehityksestä voisi saada irti näin tutkimuksen kannalta tuli mieleen juuri se kysymys, että kenen etuja liittoutuminen palvelee? Eikö Saksan ja Ranskan valtapyrkimyksiä ole nähty eräänä tapana yrittää saada maanosanherruus kun maailmanherruutta ei heille suotu? Toisaalta kysymys eurooppalaisesta identiteetistä ja miltä pohjalta se rakentuu, on myös aiheeseen liittyvä. Myös jo lähes loppuun kynitty idea kansallisvaltioden muuttuvasta roolista suhteessa globalisaatioon ja toisaalta paikallisten liikkeiden voimimstumiseen on aiheeseen liittyvä. En pysty näin yhtäkkiä tämän enempää kommentoida. Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti löytyy paljon erilaisia puolia.?
kaisa.mikkola@helsinki.fi Aiheesi on hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin näin Nizzan kokouksen aikana erityisen pinnalla. Kuten jo aikaisemmin on argumentoitu, maavalinta on jollain tavalla ongelmallinen, mutta toisaalta niiden väliltä löytyvät erot ovat mielenkiintoisia. Suunnitelmaa lukiessani ja erityisesti miettiessäni, mitä liittovaltio-kehityksestä voisi saada irti näin tutkimuksen kannalta tuli mieleen juuri se kysymys, että kenen etuja liittoutuminen palvelee? Eikö Saksan ja Ranskan valtapyrkimyksiä ole nähty eräänä tapana yrittää saada maanosanherruus kun maailmanherruutta ei heille suotu? Toisaalta kysymys eurooppalaisesta identiteetistä ja miltä pohjalta se rakentuu, on myös aiheeseen liittyvä. Myös jo lähes loppuun kynitty idea kansallisvaltioden muuttuvasta roolista suhteessa globalisaatioon ja toisaalta paikallisten liikkeiden voimimstumiseen on aiheeseen liittyvä. En pysty näin yhtäkkiä tämän enempää kommentoida. Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti löytyy paljon erilaisia puolia.?

All comments in cronological order

_Tero Erkkilä: Aiheesi on sinällään mielenkiintoinen, mutta maarajauksen ja hypoteesien suhdetta voisi vielä miettiä. Kolmannen hypoteesisi mukaan liittovaltio kehityksen puolesta ollaan selvimmin EMU-maissa. Tämä ei sinällään ole rajauksesi puitteissa verifioitavissa, koska molemmat tarkasteltavat maat ovat EMU-jäseniä. Tämä edellyttäisi EMU-maiden ja yhteisvaluutta-alueen ulkopuolisten maiden vertailua (maamuuttujan dikotomisointi). Myös toinen hypoteesisi vaatisi perusteluiden kirjoittamista auki. Viittaat Ranskan ja Suomen kokoerojen tulkinnalliseen hedelmällisyyteen - tätä voisi myös koittaa hyödyntää viitekehyksessä.
Tutkimuskysymyksesi jää vielä tarkentumatta, mutta se selvinnee, kun tutkimuksesi rajaus kiteytyy. Kuten totesitkin työ edellyttää liittovaltion ja valtioliiton käsittellisten erojen selvittämistä ja tähän käsitteistöön tulisi myös tuloksia tulkittaessa yrittää nojata.
Suunnittelemasi elaboraatiot kuulostavat sinällään mielekkäiltä, mutta ne olisi hyvä yrittää johtaa viitekehyksestä, mikäli mahdollista. Kannattaisikin varmaan koittaa miettiä kenen intressejä liittovaltiokehitys parhaiten palvelee, vai onko tämä edes yksiselitteisesti hahmotettavissa.
Olisiko tässä ideaa?()
_Heini Jokinen: Huomasin itsekin hypoteesien ja maiden valinnan ristiriidan, ja olen pohtinut miten asiaa voisi muuttaa. Uskon pitäväni kiinni aikaisemmin valitsemastani maaparista, koska luulen saavani mielenkiintoisia eroja myös näiden maiden välille. Hypoteeseja sen sijaan olen joutunut pohtimaan uudelleen. Vielä en ole keksinyt hyvää lähestymistapaa. Ongelmalliseksi olen kokenut myös sen, että vaikka liittovaltiokehityksestä on viime aikoina käyty kovasti keskustelua on yksittäisten maiden kannat jääneet hieman tuntemattomiksi.
Kuten jo tutkimussuunnitelmassa totesin, liittovaltio-valtioliitto käsitteiden eroa on tarkoitus selventää lähdekirjallisuudella ja lähteä tältä pohjalta liikkeelle. Mielenkiintoisen näkökulman mielestäni tarjosi ajatus siitä, kenen intressejä liittovaltiokehitys oikeastaan palvelee. Tähän ajatukseen voisin työssäni perehtyä syvällisemmin.()
_sanna.rinta-filppula@helsinki.fi: Näyttää siltä että valittiin melkeen sama aihe. Minusta suunnitelmasi näyttää ihan hyvältä muuten paitsi tuo hypoteesi muuttuja ongelma. varmaan ihan onnistunut tutkimus aihe ainakin on mielenkiintoinen. Sanna()
_Kaisa: Aiheesi on hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin näin Nizzan kokouksen aikana erityisen pinnalla. Kuten jo aikaisemmin on argumentoitu, maavalinta on jollain tavalla ongelmallinen, mutta toisaalta niiden väliltä löytyvät erot ovat mielenkiintoisia. Suunnitelmaa lukiessani ja erityisesti miettiessäni, mitä liittovaltio-kehityksestä voisi saada irti näin tutkimuksen kannalta tuli mieleen juuri se kysymys, että kenen etuja liittoutuminen palvelee? Eikö Saksan ja Ranskan valtapyrkimyksiä ole nähty eräänä tapana yrittää saada maanosanherruus kun maailmanherruutta ei heille suotu? Toisaalta kysymys eurooppalaisesta identiteetistä ja miltä pohjalta se rakentuu, on myös aiheeseen liittyvä. Myös jo lähes loppuun kynitty idea kansallisvaltioden muuttuvasta roolista suhteessa globalisaatioon ja toisaalta paikallisten liikkeiden voimimstumiseen on aiheeseen liittyvä. En pysty näin yhtäkkiä tämän enempää kommentoida. Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti löytyy paljon erilaisia puolia.()
_kaisa.mikkola@helsinki.fi: Aiheesi on hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin näin Nizzan kokouksen aikana erityisen pinnalla. Kuten jo aikaisemmin on argumentoitu, maavalinta on jollain tavalla ongelmallinen, mutta toisaalta niiden väliltä löytyvät erot ovat mielenkiintoisia. Suunnitelmaa lukiessani ja erityisesti miettiessäni, mitä liittovaltio-kehityksestä voisi saada irti näin tutkimuksen kannalta tuli mieleen juuri se kysymys, että kenen etuja liittoutuminen palvelee? Eikö Saksan ja Ranskan valtapyrkimyksiä ole nähty eräänä tapana yrittää saada maanosanherruus kun maailmanherruutta ei heille suotu? Toisaalta kysymys eurooppalaisesta identiteetistä ja miltä pohjalta se rakentuu, on myös aiheeseen liittyvä. Myös jo lähes loppuun kynitty idea kansallisvaltioden muuttuvasta roolista suhteessa globalisaatioon ja toisaalta paikallisten liikkeiden voimimstumiseen on aiheeseen liittyvä. En pysty näin yhtäkkiä tämän enempää kommentoida. Mielenkiintoinen aihe, josta varmasti löytyy paljon erilaisia puolia.()