Mika Vierimaa
yleisen valtio-opin laitos/ Tero Erkkilä
13.2.2001
Sisällysluettelo:
1. Johdanto …1
2. Tutkimuskysymys ja hypoteesit …2
3. Tutkielman muuttujien käsittely ja määrittely …4
3.1. Laajenemisen kannatusta mittaava summamuuttuja …5
3.2. Summamuuttuja laajenemisen vaikutuksiin suhtautumisesta …6
3.3. Laajenemisen kannatus ja laajenemiseen suhtautuminen ammattiluokissa …8
4. Päätelmiä …11
Euroopan Unioni on jälleen laajentumassa ja tällä
kertaa laajentumisella lienee tulee olemaan unionin luonteelle erittäin
kauaskantoiset ja mullistavat vaikutukset, vahvemmat vaikutukset kuin aikaisemmilla
laajentumisilla. Mukaan on tulossa Keski- ja Itä-Euroopan maita, jotka
olivat rautaesilipun itäpuolella vielä reilut kymmenen vuotta
sitten. Siirtymäkausi on ollut nyt käynnissä tuon reilut
kymmenen vuotta, jona aikana entiset sosialistiset maat ovat pyrkineet
siirtymään länsimaisiin talouksiin ja yhteiskuntamalleihin.
Kymmenen vuotta on lyhyt aika tällaiselle toiminnalle ja hakijamaat
ovatkin selvästi epäedullisessa asemassa, varsinkin taloudellisesti,
verrattaessa nykyisiin jäsenmaihin. Seuraava laajentuminen tuo unionin
sisälle entistä enemmän heterogeenisuutta ja samalla myös
kymmeniä miljoonia ihmisiä lisää EU:hun. Tuleva laajentuminen
tulee olemaan melkoinen koetinkivi koko unionin toimivuudelle ja kestävyydelle.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia suhtautumista tähän laajentumiseen kahdessa nykyisessä jäsenvaltiossa, Saksassa ja Suomessa. Vaikka nämä kaksi maata eivät olekaan kovin jyrkässä kontrastissa keskenään kulttuurisesti, Saksallahan on aina ollut vahva vaikutus Suomeen, on niiden institutionaalinen asema EU:n sisällä aika erilainen. Saksa on ollut integraatio kehityksessä mukana alusta alkaen, se on asukasluvultaan suurin ja sen talous on koko unionin mahtavin. Toisin sanoen se on todellinen mahtitekijä unionissa. Suomi on edellisessä laajentumisessa mukaan tullut pieni, puolueeton valtio, joka on terhakkaasti pyrkinyt olemaan unionin mallioppilas. Saksa edustaa unionin suuria ja Suomi pieniä valtioita. Tämä on se peruste minkä takia valitsin juuri nämä kaksi valtiota. Uskoisin tämän institutionaalisen eron näkyvän vahvasti suhtautumisessa laajentumiseen.
Aineistonahan tässä tutkimuksessa on Eurobarometri vuodelta 1998. Tämä tarkoittaa sitä, että suhtautumista laajentumiseen on kysytty ihan tavallisilta kansalaisilta, mikä onkin mielenkiintoista, silllä median ja valtionjohdon käsityksiin laajentumisesta törmää tuon tuostakin, laajempaan kuvaan kansalaisten suhtautumisesta ei. Toivottavasti tällä tutkielmalla saadaan jonkinlainen käsitys saksalaisten ja suomalaisten suhtautumisesta EU:n laajentumiseen.
Seuraavaksi määrittelen tarkemmin tutkimuskysymyksen ja tuloksiin
liityvät hypoteesit. Sen jälkeen siirryn käsittelemään
itse aineistoa ja lopuksi lähdeaineiston avulla pyrin tekemään
tuloksista päätelmiä.
Kysymys on saksalaisten ja suomalaisten suhtautumisesta EU:n laajentumiseen.
Kuten jo aiemmin mainitsin näiden valtioiden institutionaalinen asema
unionissa on erilainen ja uskon tämän heijastuvan myös kansalaisten
mielipiteisiin laajentumisesta. Mikä muokkaa ja muodostaa kansalaisten
mielipiteitä on sekä mielenkiintoinen ja erittäin vaikea
ja laaja kysymys, jota tässä yhteydessä ei ole mahdollista
alkaa käsittelemään sen tarkemmin eikä se liity tämän
tutkielman kysymyksiin. Sen kysymyksen, mihin tällä tutkielmalla
vastausta haetaan, voisi muotoilla seuraavanlaisesti: Millä tavalla
saksalaisten ja suomalaisten suhtauminen EU:n laajentumiseen ja laajenemisen
vaikutuksiin eroavat toisistaan ja mitkä seikat selittävät
näitä eroja? Kysymys on laaja eikä siihen tässä
työssä voi kovin kattavasti valitettavasti vastata. Laajentumiseen
suhtautumisen ja laajenemisen vaikutusten mittariksi tulee yksinkertainen
myönteinen tai kielteinen-ulottuvuus, joka ei anna mahdollisuuksia
kovin syvällisiin analyyseihin.
Mutta tämän tutkielman tarkoitus ei liene luodata aihetta kovin syvälle, ennemminkin osoittaa menetelmien hallintaa. Myönteisillä ja kielteisillä vastauksilla saadaan näennäisesti selvät vastaukset, mutta summamuuttujien muodostaminen, mitä tässäkin tutkielmassa on käytetty, on aina epävarmaa toimintaa. Kirjoitan summamuuttujat läpi aineiston käsittelyä koskevassa kappaleessa. Pääpaino tutkielmassa tulee olemaan siis laajentumiseen suhtautumisen ja laajenemisen vaikutuksiin suhtautumisen maakohtaisessa erottelussa ja erojen syiden tulkinnassa.
Hypoteeseja tutkielman tuloksista voi esittää runsaastikin. Saksa on EU:n keskipisteessä, niin poliittisesti kuin maantieteellisestikin, ja laajenenminen vaikuttaa siihen takuulla eri volyymilla kuin Suomeen. Nykyisistä jäsenehdokkaista Tsekki, Puola ja Unkari ovat Saksan rajanaapureita ja varsinkin Puolan mahdollinen mukaantulo unioiniin vaikuttaa varmasti vahvasti saksalaisten mielipiteisiin laajentumisesta. Myös muut hakijamaat ovat Keski- ja Itä-Euroopan maita, mukaanlukien maat, jotka vielä odottavat varsinaisten jäsenyysneuvottelujen alkamista. Näissä maissa on kymmeniä miljoonia ihmisiä, joiden palkkataso on hyvin alhainen verrattuna nykyisiin jäsenmaihin (Euroopan Unionin laajentuminen ja sosiaalipolitiikka: Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 1998:14). Saksan mittaville ja hyväpalkkaisille työmarkkinoille löytyy varmaankin halukkuuta mahdollisista tulevista jäsenmaista ja unioniin liitymisen jälkeen tämän työvoiman liikkuminen on paljon helpompaa, sillä sehän on vapaata.
Suomen tilanne on tässä suhteessa erilainen. Suomi on aikalailla turvassa tulevilta ihmisvirroilta EU:n koillisnurkassa. Työvoiman vapaan liikkumisen ei pitäisi aiheuttaa Suomessa merkittäviä väestönmuutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana (EU:n laajenemisen näköalat, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, 1999). Tämä varmasti vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin laajentumisesta, oma maa ja tietynlainen turvallisuus ulkopuolisia kohtaan on turvatummassa asemassa kuin Saksassa.
Edellä esittetyn valossa löytyy ainakin yksi mahdollinen selitys sille oletukselle, että laajenemisen vastustus on Saksassa voimakkaampaa kuin Suomessa. Muita mahdollisia selityksiä löytyy varmasti enemmänkin, mutta niitä voi olla niin määrätön määrä, että lienee turhanpäiväistä alkaa tässä niitä pohtimaan. Ihmisvirtojen suuntautuminen on kuitenkin mielestäni yksi voimakkaimmin vaikuttavista selityksistä edelliselle oletukselle.
Suomalaisten myönteisempää suhtautumista laajenemiseen
voisi perustella myös tietynlaisella hengenheimolaisuudella kyseisten
Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Vaikka Suomi ei aikanaan ollutkaan
sosialistinen maa, kuten monet jäsenehdokkaat olivat, oli Neuvostoliiton
vaikutus Suomessakin suuri. Eräs tekijä Suomen hakiessa unionin
jäsenyyttä oli varmaankin myös Venäjän pelko ja
turvallisuuden hakeminen integroitumalla tiukemmin länteen päin
kun se vihdoin oli täysin mahdollista (Euroopan Unionin laajentuminen
ja sosiaalipolitiikka: Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja
1998:14). Samanlaisia vaikuttimia on myös entisten sosialististen
maiden jäsenyyshakemuksen taustalla ja suomalaiset ymmärtävät
tämän. Vaikka valtiojohdot tällaiset seikat saattaa kieltääkin,
uskon että kansa kyllä muistaa ja kansalaisten mielipiteisiinhän
aineisto perustuu. Tutkimuskysymyksen muotoilun ja oletusten jälkeen
siirryn käsittelemään itse aineistoa.
Tutkielmani perustuu siis kahteen maahan, Saksaan ja Suomeen. Saksan
muodostin yhdistämällä Eurobarometrissä erillisinä
olevat Länsi- ja Itä-Saksan. Tällöin maakohtaiset frekvenssit
ovat seuraavat:
Taulukko 1: Maakohtaiset frekvenssit
| Suomi | 1044 |
| Saksa | 2012 |
| YHT. | 3056 |
Taulukon 1 mukaan saksalaisia on siis noin kaksinkertainen määrä
suomalaisiin verrattuna. Tutkielman muita muuttujia ovat laajenemisen kannatusta
mittaava summamuuttuja, laajemiseen vaikutuksia mittaava summamuutuja ja
ammattiluokan ilmoittava muuttuja, jota käytän ristiintaulukoissa
kolmantena muutujana. Summamuuttujien muodostamista voisi käsitellä
seuraavaksi hieman tarkemmin.
Eurobarometrin kohdassa numero 27 kysytään mielipidettä
yhdentoista maan Euroopan Unioniin liittymisestä. Vastausvaihtoehtoina
ovat liittymisen puolesta, sitä vastaan tai ei osaa sanoa. Lähdin
muodostamaan tästä kysymyksestä yleistä laajenemisen
kannatuksen summamuuttujaa. Aloitin rajaamalla pois vaihtoehdon en osaa
sanoa, jolloin summamuuttujan vastausvaihtoehto päiksi saatiin kannattamista
tarkoittava ykkönen ja vastustamista tarkoittava kakkonen, en osaa
saoa vaihtoehdon poistaminen vähensi kokonaisfrekvenssiä noin
kymmenen prosenttia.Summamuutujan alpha kertoimeksi saatiin 0,9409, joka
on sen verran hyvä, että summamuuttuja voitiin muodostaa. Koska
summamuuttuja muodostuu yhdestätoista maasta, saatiin alkuperäisestä
frekvenssitaulukosta todella pitkä. Jotta summamuuttujasta saataisiin
riittävän yksinkertainen, muodostin kaksi vastausvaihtoehtoa:
laajenemisen kannatus on joko myönteisempää tai kielteisempää.
Nämä vastausvaihtoehdot muodostin aika raa'alla tavalla kumulatiivisen
prosentin mukaan, viidenkymmenen prosentin kohdalta taulukko kahtia ja
hakijamaiden kannatus tähän asti oli myönteisempää
ja viidenkymmenen prosentin alapuolella kielteisempää. Frekvenssitaulukko
ennen uudelleenluokittelua on niin pitkä,että sitä on tässä
turha esittää.
Kun tällä summamuuttujalla tarkastellaan maakohtaisia eroja saadaan seuraava taulukko.
Taulukko 2: Laajenemisen kannatus Saksassa ja Suomessa
| Laajenemisen kannatus | Saksa | Suomi |
| Myönteisempää | 47,4% | 68,3% |
| Kielteisempää | 52,6% | 31,7% |
| YHT.
N |
100%
1798 |
100%
928 |
Chi^2=108,17 df=1 p=0,000
Taulukon 2 mukaan laajenemisen kannatus on Suomessa huomattavasti myönteisempää kuin Saksassa. Suomessa lähes 70 prosenttia suhtautuu laajentumiseen myönteisesti ja vain 30 prosenttia kielteisesti. Toinen merkille pantava seikka on se, että Saksassa kielteinen suhtautuminen laajenemiseen voittaa myönteisen eli laajenemiseen suhtautuu hieman yli 50 prosenttia kielteisesti ja vain vajaat 50 prosenttia myönteisesti. Suomessa laajenemiseen myönteisemmin suhtautuvia on jopa 20 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Tämä pätee myös toisin päin eli Saksassa on kielteisesti suhtautuvia noin 20 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Erot ovat siis huomattavan suuria. Huomattavaa on myös se kuinka suuri ero Suomessa on myönteisen ja kielteisen suhtautumisen välillä, kuinka paljon suurempi prosenttiosuus on myönteisesti laajenemiseen suhtautuvilla. Saksassa myönteinen ja kielteinen suhtautuminen on kuitenkin aika tasoissa.
Tässä yhteydessä lienee hyvä tarkentaa myös
hieman käsitteitä. Summamuuttujan kyseenalaisen mittaustehokkuuden
vuoksi en uskalla käyttää niin jyrkkiä termejä
kuin "vastustaa" ja "kannattaa" laajenemisen kannatuksen yhteydessä.
Vaikka laajenemisen kannatuksen yhteydessä termit "myönteisempää"
ja "kielteisempää" ovat hiukan huonoa Suomen kieltä, saavat
ne nyt menetellä. Siirrytään käsittelemään
seuraavaa summamuuttujaa.
Eurobarometrin kysymyksessä numero 29 on kymmenen kohtaa, jotka
selvittävät suhtautumista laajenemisen vaikutuksiin. Kaksi näistä
kohdista eivät sopineet summamuuttujani muodostamiseen, mutta loput
kahdeksan soveltui. Vastusvaihtoehtoja oli kolme, samaa mieltä, eri
mieltä ja eos. Rajasin jälleen en osaa sanoa vaihtoehdon pois
jolloin vastausvaihtoehtoja jäi kaksi. Osa kysymyksistä piti
kääntää toisinpäin, koska samaa mieltä vastaus
olisi tarkoittanut kielteistä suhtautumista laajenemisen vaikutuksiin.Kääntämisen
jälkeen samaa mieltä-vastaus tarkoitti aina myönteistä
suhtautumista laajenemisen vaikutuksiin. Kysymykset käsittelivät
mm. Euroopan rauhan ja turvallisuuden sekä maailman poliittisen merkittävyyden
lisääntymistä laajentumisen myötä. Kolme kysymystä
käsitteli vastaajan omaan maahan kohdistuvia vaikutuksia laajenemisen
myötä.
Näistä kysymyksistä lähdin siis muodostamaan laajenemisen vaikutuksiin suhtautumisen summamuuttujaa. Muodostin sen samalla tavalla kuin laajenemisen kannatuksenkin summamuuttujan. Käytin jälleen kumulatiivista prosenttia ja 50 prosenttiin asti suhtautuminen laajentumisen vaikutuksiin oli myönteistä ja tästä eteenpäin kielteistä, ääripäinä jälleen ykkönen ja kakkonen (alkuperäisten vastausvaihtoehtojen numerot). Saatiin kaksi vastausvaihtoehtoa sisältävä laajenemisen vaikutuksiin vastaava summamuuttuja, laajenemisen vaikutukset olivat joko myönteisiä tai kielteisiä. Tämäkin summamuuttuja on aika kovalla kädellä tehty, eikä alpha-kerroinkaan ole tarvittavaa 0,7:ää, se on 0,5308. Tämän johdosta summamuuttujan tuottamiin tuloksiin täytyy suhtautua varauksin. Frekvenssitaulukko ennen uudelleen luokittelua on jälleen liian pitkä tässä esitettäväksi.
Kun tätä summamuuttujaa käytetään maakohtaisten erojen tarkasteluun saadaa seuraava taulukko.
Taulukko 3: Laajenemisen vaikutuksiin suhtautuminen Saksassa ja Suomessa
| Laajenemisen vaikutukset | Saksa | Suomi |
| Myönteisiä | 43, 3% | 57,9% |
| Kielteisiä | 56,7% | 42,1% |
| YHT.
N |
100%
1948 |
100%
1028 |
Chi^2=57,47 df=1 p=0,000
Jälleen päästiin tulokseen, jossa suomalaiset suhtautuvat
myönteisemmin laajentumiseen kuin saksalaiset, tällä kertaa
tosin laajentumisen vaikutuksiin. Nyt prosentuaalinen ero ei ole niin iso
kuin laajenemisen kannatuksen yhteydessä, mutta siltikin lähemmäs
15 prosenttiyksikköä. Saksalaiset suhtautuvat laajenemisen vaikutuksiin
kielteisemmin, mitä suhtautuivat laajenemisen kannatukseen. Sama pätee
myös suomalaisiin, jotka kyllä suhtautuvat laajenemisen vaikutuksiin
selvästi myönteisemmin kuin kielteisemmin, mutta ero suhtautumisten
välillä ei ole niin selvä kuin laajenemisen kannatuksen
kohdalla. Merkittävää on kuitenkin se, että saksalaiset
suhtautuvat tälläkin summamuuttujalla tarkasteltuna laajenemiseen
kielteisemmin kuin suomalaiset ja että prosentuaaliset erot ovat tässäkin
kohtaa suuret. Edellä mainituista summamuuttujien epävarmuustekijöistä
huolimatta, voitaisiin näistä tuloksista alkaa johtamaan jo varmahkoja
johtopäätöksiä. Mutta ennen sitä tarkastellaan
mitä tapahtuu tuloksille, kun otetaan kolmas muuttuja mukaan ristiintaulukointiin.
Muodostin Eurobarometrin kysymyksestä c14, jossa kysyttiin
vastaajan ammattiluokkaa, kolmiluokkaisen ammattia ilmentävän
muuttujan. Alkuperäisiä luokkia oli kahdeksan: yrittäjistä,
johtajista ja muista valkokaulustyöläisistä muodostin valkokaulus-luokan,
työläisistä ja kotihenkilöistä muodostin sinikaulus-luokan
ja työttömistä, eläkeläisistä ja opiskelijoista
ei työelämässä-luokan. Tätä ammattiluokkamuuttujaa
aion käyttää kolmentena muutujana eli aion suorittaa elaboraation
vakioimalla tämän ammattiluokkamuuttujan ja tarkastelemalla sen
luokissa uudestaan Saksan ja Suomen ja muodostamieni summamuutujien yhteisvaihtelua.
Katsotaan vahvistaako tämä edellä saatuja tuloksia suhtautumisesta
laajentumiseen.
Taulukko 4: Laajenemisen kannatus Saksan ja Suomen eri ammattiluokissa
| Ammattiluokka | Laajenemisen kannatus | Saksa | Suomi |
| Valkokaulus | Myönteisempää | 46,5% | 69,8% |
| Kielteisempää | 53,5% | 30,2% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| Sinikaulus | Myönteisempää | 43,7% | 65,0% |
| Kielteisempää | 56,3% | 35,0% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| Ei työelämässä | Myönteisempää | 49,7% | 72,7% |
| Kielteisempää | 50,3% | 27,3% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| N | 1798 | 928 |
Valkokaulus: Chi^2=24,24 df=1 p=0,000
Sinikaulus: Chi^2=32,37 df=1 p=0,000
Ei työelämässä: Chi^2=59,21 df=1 p=0,000
Taulukko 5: Laajenemisen vaikutuksiin suhtautuminen Saksan ja Suomen
eri ammattiluokissa
| Ammattiluokka | Laajenemisen vaikutukset | Saksa | Suomi |
| Valkokaulus | Myönteisiä | 45,7% | 62,1% |
| Kielteisiä | 54,3% | 37,9% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| Sinikaulus | Myönteisiä | 41,0% | 58,1% |
| Kielteisiä | 59,0% | 41,9% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| Ei työelämässä | Myönteisiä | 43,9% | 58,7% |
| Kielteisiä | 56,1% | 41,3% | |
| Yht. | 100% | 100% | |
| N | 1948 | 1028 |
Valkokaulus: Chi^2=12,58 df=1 p=0,000
Sinikaulus: Chi^2=23,59 df=1 p=0,000
Ei työelämässä: Chi^2=26,85 df=1 p=0,000
Kun taulukoita 4 ja 5 tarkastelee nopealla silmäyksellä, käy heti ilmi se, että Suomessa suhtaudutaan joka ammattiluokassa myönteisemmin sekä laajenemisen kannatukseen että laajenemisen vaikutuksiin kuin Saksassa. Saksassa kielteinen suhtautuminen voittaa joka ammattiluokassa myönteisen suhtautumisen ja vieläpä kummassakin taulukossa, tosin ei työelämässä olevien suhtautuminen laajenemisen kannatukseen on niin tasatilanteessa, ettei vallitsevaa kantaa tässä luokassa voi ilmaista. Suomessa taas on toisinpäin eli myönteinen voittaa selvästi kielteisen suhtautumisen. Kummassakin maassa suhtaudutaan kaikissa ammattiluokissa laajenemisen kannatukseen myönteisemmin kuin laajenemisen vaikutuksiin. Kaikki tulokset näyttävät tukevan hypoteesia siitä, että Saksassa laajenemiseen suhtaudutaan kielteiseisemmin kuin Suomessa.
Tarkastellaan kuitenkin vielä erikseen eri ammattiluokkia näissä kahdessa maassa. Taulukon 4 mukaan sekä Saksassa että Suomessa ei työelämässä olevat suhtautuisivat kaikkein myönteisimmin laajentumiseen. Tämä on aika yllättävää, sillä tässä luokassahan oli sellaisia osatekijöitä kuten työttömät ja eläkeläiset, joiden ei olettaisi suhtautuvan kovin myönteisesti EU:n laajentumiseen. Työttömien voisi olettaa pelkäävän sitä, että työ tulisi olemaan laajentumisen myötä entistäkin tiukemmassa ja eläkeläiset suhtautuvat yleensä kaikkeen muutoikseen hieman skeptisesti. Toisaalta ei työttömien luokkaan kuuluu myös opiskelijat, jotka ovat varsin auliita muutoksille. Valko- ja sinikaulustyöntekijöiden suhde taulukon 4 mukaan on sellainen minkä sen voisi olettaakin olevan, valkokauluksiset suhtautuvat myönteisemmin kummassakin maassa.
Taulukko 5 antaa vähän erilaista tietoa. Edelleenkin kummassakin maassa sinikaulustyöläiset suhtautuvat kaikista kielteisemmin, tällä kertaa siis laajenemisen vaikutuksiin. Mutta nyt ovat valkokaulusluokan ja ei työelämassa olevien osat vaihtuneet. Valkokaulustyöläisten mielestä laajenemisen vaikutukset olisivat kaikista myönteisimpiä. Maiden sisällä luokkien prosettilukujen erot eivät ole suuren suuret kummassakaan taulukossa, mutta maiden välillä päästään jopa yli 20% prosettiyksikön eroihin samojen ammattiluokkien kesken taulukossa 4 ja taulukossa 5:kin noin 15 prosenttiyksikön eroihin. Suurimmat erot saadaan verrataan laajenemisen kannatusta saksalaisten sinikaulustyöläisten ja suomalaisten ei työelämässä olevien välillä, eroa on lähes 30 prosenttiyksikköä. Pienin ero löytyy saksalaisten valkokaulustyöläisten ja suomalaisten sinikaulustyöläisten välillä suhtautumisessa laajentumisen vaikutuksiin, vähän reilut 12 prosenttiyksikköä. Tämänkin on niin iso ero, että sellaista ei löydy maiden sisällä ammattiluokkien välillä.
Tulokset näyttävät aika johdonmukaisilta ja selviltä
myös elaboraation jälkeen. Kummassakin maassa ammattiluokkien
välinen järjetys on sama. Taulukossa 4 myönteisimmin suhtautuivat
ei työelämässä olevat, sitten valkokaulustyöläiset
ja kielteisimmin sinikaulustyöläiset. Taulukossa 5 ei työelämässä
olevat ja valkokaulustyöläiset vaihtoivat paikkaa. Prosenttiyksikkö
erot maiden välillä ovat selvät. Tutkimuskysymyksen mukaan
tarkoitus oli selvittää millä tavalla saksalaisten ja suomalaisten
suhtauminen EU:n laajentumiseen ja laajenemisen vaikutuksiin eroavat toisistaan.
Vaikka summamuutujani ovat hieman löyhästi muodostettuja, ovat
niiden avulla saadut tulokset kuitenkin sen verran johdonmukaisia ja selviä,
että uskallan sanoa hypoteesini käyneen toteen. Saksalaiset suhtautuvat
EU:n laajenemiseen ja sen vaikutuksiin kielteisemmin kuin suomalaiset.
Seuraavaksi pohdin mistä tämä suhtautumisten ero voisi johtua.
Oikeastaan hypoteesini perustelussa on jo eräs hyvin vahva
syy sille, miksi saksalaiset suhtautuvat kielteisemmin unionin laajentumiseen.
Se on pelko siitä, että Keski- ja Itä-Eurooppalainen työvoima
rynnistää Saksan työmarkkinoille laajentumisen tapahduttua.
Tämä toisi Saksaan yhä enemmän ei saksalaista väestöä
ja samalla työpaikkojen saanti vaikeutuisi. Suomen syrjäisemmän
sijainnin ja pienempien työmarkkinoiden johdosta tällaista rynnistystä
meidän maahamme ei tarvitse odottaa.
Toinen syy mikä saattaa vaikuttaa Saksan kielteiseen suhtautumiseen laajemista kohtaan on se, että se on jo kauan ollut kiltti maksumies unionin sisällä. Jos jäseniä tulee lisää ja tässä tapauksessa taloudellisesti heikompia kuin aikaisemmin, maksujen määrä sen kuin suurenee. Yhdistynyt Saksa on Euroopan talousmahti ja itsenäisenä toimijana se pystyisi tavoittelemaan melkoista hegemonista asemaa Euroopan taloudessa (Euroopan Unionin laajentuminen ja sosiaalipolitiikka: Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 1998:14). Sen olisi saanut likimain automaattisesti kaikki siirtymätaloudet omaan vaikutuspiiriinsä. Nyt tilanne on toinen, mahdollisina unionin jäseninä entiset sosialistiset maat tulevat erilaisten tukiohjelmien piiriin ja Saksan maksumiehenä olo jatkuu. Itsenäisenä taloudellisena toimijana se olisi voinut ottaa täyden hyödyn siirtymätalouksista. Ehkä tässä on syytä miksi hieman yllättäen myös Saksan valkokaulusluokka vastustaa unionin laajenemista.
Suomalaisten myönteistä suhtautumista laajenemiseen voi perustella myös sillä, että Suomen poliitinen johto suhtautuu laajenemiseen ja yleensä koko unioniin ja sen syventämiseen myönteisesti. Suomessa on sellainen 'maan tapa', että poliittinen johto pystyy toimimaan aika itsenäisesti välittämättä kansalaismielipiteestä ja kun tietty linjaus on saatu valtion johdossa tehtyä tavallisesti kansalaismielipide hyväksyy sen ja saadaan aikaan kansallinen konsensus (Euroopan Unionin laajentuminen ja sosiaalipolitiikka: Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 1998:14). Taulukoita 2-5 katsellessa konsensus näyttäisi olevan olemassa laajenemiseen liittyen.
Tässä siis muutama perustelu sille, miksi Saksassa kielteinen
suhtauminen laajenemiseen on voitolla ja Suomessa myönteinen. Lisää
perusteluita löytyy aivan varmasti, kuten esimerkiksi se, että
Suomi on tuore jäsen unionissa ja Neuvostoliiton ikeen alta päästyään
innokas uudenlaisessa suhteessaan läntiseen Eurooppaan ja sen integraatioon
Saksan suhtautuessa jo hieman inhorealistisemmin integraatiokehitykseen,
mutta edellä esitetyt perustelut selittävät osaltaan ihan
riittävästi suhtautumisen erojen syitä. Tutkimuskysymykseen
saatiin vastaus.
Euroopan Unionin laajentuminen ja sosiaalipolitiikka: Sosiaali-
ja terveysministeriö, julkaisuja 1998:14
EU:n laajenemisen näköalat, Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, 1999